speech_id,session,date,start_time,end_time,given,family,role,party,topic,content,speech_type,status,version,link,lang,name_in_source,speaker_id,speech_start,speech_end,speech_status,speech_version 2026_1_1,1/2026,2026-02-03,12.06,14.15,Kimmo,Kiljunen,Ikäpuhemies,,Nimenhuuto>>>Nimenhuutoraportti,"Täysistunto alkaa. Iältäni vanhimpana eduskunnan jäsenenä johdan puhetta tässä valtiopäivien ensimmäisessä täysistunnossa, kunnes eduskunta on työjärjestyksen 4 §:n mukaan valinnut puhemiehen ja kaksi varapuhemiestä ja nämä ovat antaneet eduskunnalle juhlallisen vakuutuksen.", ,Tarkistettu,4.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2026+1.aspx,fi,Ikäpuhemies Kimmo Kiljunen 2026_1_2,1/2026,2026-02-03,12.06,14.15,Kimmo,Kiljunen,Ikäpuhemies,,Puhemiehen vaali>>>Vaali VAA 1/2026 vp,"Siirrymme asiakohtaan 2. Puhemiehen vaali, kuten varapuhemiestenkin vaalit, toimitetaan noudattamalla Suomen perustuslain 34 §:n 2 momentin ja eduskunnan vaalisäännön 5 ja 6 §:n säännöksiä. Vaali toimitetaan umpilipuin. Edustajat tuovat äänestyslippunsa uurnaan aakkosjärjestyksessä toimitettavan nimenhuudon mukaan. Ehdokkaan nimi on yksilöitävä riittävällä tarkkuudella, tarvittaessa myös etunimeä käyttäen. Avustajiksi äänestyslippujen tarkastamiseen ja äänten laskemiseen vaalissa pyydän seuraavat edustajat: Jukka Kopra, Jani Mäkelä, Tytti Tuppurainen ja Antti Kurvinen.", ,Tarkistettu,4.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2026+2.aspx,fi,Ikäpuhemies Kimmo Kiljunen 2026_1_3,1/2026,2026-02-03,12.06,14.15,Kimmo,Kiljunen,Ikäpuhemies,,Puhemiehen vaali>>>Vaali VAA 1/2026 vp,Äänestyksen tulos luetaan., ,Tarkistettu,4.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2026+2.aspx,fi,Ikäpuhemies Kimmo Kiljunen 2026_1_4,1/2026,2026-02-03,12.06,14.15,Kimmo,Kiljunen,Ikäpuhemies,,Puhemiehen vaali>>>Vaali VAA 1/2026 vp,"Kun edustaja Halla-aho on saanut vaalissa enemmän kuin puolet annetuista hyväksytyistä äänistä, on hänet valittu eduskunnan puhemieheksi vuoden 2026 valtiopäivien ajaksi.", ,Tarkistettu,4.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2026+2.aspx,fi,Ikäpuhemies Kimmo Kiljunen 2026_1_5,1/2026,2026-02-03,12.06,14.15,Kimmo,Kiljunen,Ikäpuhemies,,Ensimmäisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 2/2026 vp,"Nyt seuraa ensimmäisen varapuhemiehen vaali. Vaali toimitetaan, kuten edellinenkin, umpilipuin. Edustajat tuovat äänestyslippunsa uurnaan aakkosjärjestyksessä. Avustajiksi vaalissa pyydän seuraavat edustajat: Pia Kauma, Jari Ronkainen, Piritta Rantanen ja Eeva Kalli.", ,Tarkistettu,4.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2026+3.aspx,fi,Ikäpuhemies Kimmo Kiljunen 2026_1_6,1/2026,2026-02-03,12.06,14.15,Kimmo,Kiljunen,Ikäpuhemies,,Ensimmäisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 2/2026 vp,Äänestyksen tulos luetaan., ,Tarkistettu,4.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2026+3.aspx,fi,Ikäpuhemies Kimmo Kiljunen 2026_1_7,1/2026,2026-02-03,12.06,14.15,Kimmo,Kiljunen,Ikäpuhemies,,Ensimmäisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 2/2026 vp,"Kun edustaja Risikko on saanut vaalissa enemmän kuin puolet annetuista hyväksytyistä äänistä, on hänet valittu eduskunnan ensimmäiseksi varapuhemieheksi vuoden 2026 valtiopäivien ajaksi.", ,Tarkistettu,4.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2026+3.aspx,fi,Ikäpuhemies Kimmo Kiljunen 2026_1_8,1/2026,2026-02-03,12.06,14.15,Kimmo,Kiljunen,Ikäpuhemies,,Toisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 3/2026 vp,"Nyt seuraa toisen varapuhemiehen vaali. Vaali toimitetaan umpilipuin. Edustajat tuovat äänestyslippunsa uurnaan aakkosjärjestyksessä. Avustajiksi vaalissa pyydän seuraavat edustajat: Sinuhe Wallinheimo, Sara Seppänen, Seppo Eskelinen ja Eerikki Viljanen.", ,Tarkistettu,4.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2026+4.aspx,fi,Ikäpuhemies Kimmo Kiljunen 2026_1_9,1/2026,2026-02-03,12.06,14.15,Kimmo,Kiljunen,Ikäpuhemies,,Toisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 3/2026 vp,Äänestyksen tulos luetaan., ,Tarkistettu,4.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2026+4.aspx,fi,Ikäpuhemies Kimmo Kiljunen 2026_1_10,1/2026,2026-02-03,12.06,14.15,Kimmo,Kiljunen,Ikäpuhemies,,Toisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 3/2026 vp,"Kun edustaja Filatov on saanut vaalissa enemmän kuin puolet annetuista hyväksytyistä äänistä, on hänet valittu eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi vuoden 2026 valtiopäivien ajaksi.", ,Tarkistettu,4.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2026+4.aspx,fi,Ikäpuhemies Kimmo Kiljunen 2026_1_11,1/2026,2026-02-03,12.06,14.15,Kimmo,Kiljunen,Ikäpuhemies,,Puhemiehen ja varapuhemiesten juhlalliset vakuutukset,Seuraavaksi pyydän puhemiestä ja varapuhemiehiä kutakin vuorollaan antamaan eduskunnalle työjärjestyksen 4 §:ssä säädetyn juhlallisen vakuutuksen. — Puhemies Halla-aho., ,Tarkistettu,4.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2026+5.aspx,fi,Ikäpuhemies Kimmo Kiljunen 2026_1_12,1/2026,2026-02-03,12.06,14.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Puhemiehen ja varapuhemiesten juhlalliset vakuutukset,"Minä Jussi Halla-aho vakuutan, että minä puhemiehenä voimieni mukaan puolustan Suomen kansan ja eduskunnan oikeutta valtiosäännön mukaan. Jag Jussi Halla-aho försäkrar att jag som talman efter all min förmåga skall försvara finska folkets och riksdagens rättigheter enligt konstitutionen.", ,Tarkistettu,4.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2026+5.aspx,fi:sv,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_1_13,1/2026,2026-02-03,12.06,14.15,Kimmo,Kiljunen,Ikäpuhemies,,Puhemiehen ja varapuhemiesten juhlalliset vakuutukset,Varapuhemies Risikko., ,Tarkistettu,4.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2026+5.aspx,fi,Ikäpuhemies Kimmo Kiljunen 2026_1_14,1/2026,2026-02-03,12.06,14.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Puhemiehen ja varapuhemiesten juhlalliset vakuutukset,"Minä Paula Sinikka Risikko vakuutan, että minä puhemiehenä voimieni mukaan puolustan Suomen kansan ja eduskunnan oikeutta valtiosäännön mukaan. Jag Paula Sinikka Risikko försäkrar att jag som talman efter all min förmåga skall försvara finska folkets och riksdagens rättigheter enligt konstitutionen.", ,Tarkistettu,4.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2026+5.aspx,fi:sv,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2026_1_15,1/2026,2026-02-03,12.06,14.15,Kimmo,Kiljunen,Ikäpuhemies,,Puhemiehen ja varapuhemiesten juhlalliset vakuutukset,Varapuhemies Filatov., ,Tarkistettu,4.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2026+5.aspx,fi,Ikäpuhemies Kimmo Kiljunen 2026_1_16,1/2026,2026-02-03,12.06,14.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Puhemiehen ja varapuhemiesten juhlalliset vakuutukset,"Minä Tarja Katariina Filatov vakuutan, että minä puhemiehenä voimieni mukaan puolustan Suomen kansan ja eduskunnan oikeutta valtiosäännön mukaan. Jag Tarja Katariina Filatov försäkrar att jag som talman efter all min förmåga skall försvara finska folkets och riksdagens rättigheter enligt konstitutionen.", ,Tarkistettu,4.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2026+5.aspx,fi:sv,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2026_1_17,1/2026,2026-02-03,12.06,14.15,Kimmo,Kiljunen,Ikäpuhemies,,Puhemiehen ja varapuhemiesten juhlalliset vakuutukset,Pyydän nyt herra puhemiestä ottamaan paikkansa eduskunnassa ja ryhtymään toimeensa., ,Tarkistettu,4.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2026+5.aspx,fi,Ikäpuhemies Kimmo Kiljunen 2026_1_18,1/2026,2026-02-03,12.06,14.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Puhemiehen ja varapuhemiesten juhlalliset vakuutukset,"Arvoisat kansanedustajat, ärade riksdagsledamöter! Puhemiehistön puolesta kiitän teitä osoittamastanne luottamuksesta. På presidiets vägnar tackar jag för ert förtroende. Tämän vaalikauden viimeisten valtiopäivien alkaessa sekä sisäiset että ulkoiset haasteet ovat suuria ja entistä monimutkaisempia. Vaikka meillä on erilaisia käsityksiä nyansseista ja välillä jopa suurista linjoista, yhteinen tavoitteemme on, että Suomi ja suomalaiset selviytyvät, kuten maamme on selviytynyt tukalistakin tilanteista jo vuodesta 1917 alkaen. Perustuslain mukaan valta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustamme me, valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Eduskunta on suomalaisen demokratian syvä ja kova ydin. Vaikka sopu ja yksituumaisuus tekevät työstämme mukavampaa ja vaikka niiden saavuttaminen monissa asioissa on ilahduttavaa, ne eivät kuitenkaan ole itseisarvoja. Me emme ole täällä niiden takia. Olemme täällä yksilöinä ja poliittisina liikkeinä edustamassa äänestäjiämme ja tuomassa lainsäädäntötyöhön niitä erilaisia ja keskenään ristiriitaisiakin näkemyksiä, joita erilaisilla suomalaisilla on. Tälle ajalle on valitettavan ominaista, että ihmiset eivät tyydy olemaan eri mieltä keskenään, vaan he loukkaantuvat toistensa mielipiteistä silloin, kun ne eroavat heidän omistaan. Tällainen suhtautumistapa on hyvin epädemokraattinen. Eduskunta ja sen historian koettelemat prosessit ja toimintatavat antavat mahdollisuuden sille, että erilaiset arvot, mielipiteet ja näkemykset voivat törmätä ja ottaa yhteen järjestäytyneesti ja kaikkien kannalta turvallisesti. Monissa muissa maissa asiat eivät ole näin hyvin, vaan näkemyseroja setvitään kaduilla nyrkkien ja jopa kättä pidemmän avulla. Tästä seuraten kansanedustajan tärkein oikeus on perustuslaissakin mainittu ja vahvasti turvattu oikeus puhua rajoituksetta kaikista käsillä olevista asioista sekä oikeus tehdä esityksiä. Tämä oikeus ei lopu siihen, mistä jonkun toisen paha mieli tai loukkaantuminen alkaa. Puhemiehenä aion nyt alkavilla valtiopäivillä entiseen tapaani puolustaa kaikkien edustajien tasapuolista oikeutta edistää niitä tavoitteita, joita edistämään heidät on tänne äänestetty. Hyvät kansanedustajat! Eduskuntavaalit järjestetään ensi vuonna, ja tämä varmasti tuo oman mausteensa näille viimeisille valtiopäiville. Muistakaamme poliittisen kilvoittelun keskelläkin, että olemme lopulta samassa veneessä ja löydämme kukin vuorollamme samat ongelmat edestämme. Jag litar på att samarbetet mellan ledamöterna, grupperna och presidiet kommer att fungera bra. Luotan siihen, että yhteistyö edustajien, ryhmien ja puhemiehistön välillä sujuu hyvin.", ,Tarkistettu,4.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_1_19,1/2026,2026-02-03,12.06,14.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kutsu valtiopäivien avajaisten juhlamenoihin>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisat edustajat! Kutsun teidät valtiopäivien avajaisiin, jotka pidetään huomenna keskiviikkona 4.2.2026, sekä ennen avajaisia pidettävään ekumeeniseen juhlajumalanpalvelukseen edustajille toimitetun ohjelman mukaisesti.", ,Tarkistettu,4.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_2_1,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalla olevalle ministerille.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_2_2,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Arvoisat kansanedustajat! Uusien valtiopäivien alkamisen myötä haluan kiinnittää huomionne siihen, että perjantaina 10. lokakuuta 2025 edustaja Zyskowiczista tuli pitkäaikaisin kansanedustaja maamme historiassa. Edustaja Zyskowicz nousi eduskuntaan Helsingin vaalipiiristä 24. maaliskuuta vuonna 1979 24-vuotiaana. Tänään torstaina edustaja Zyskowicz on toiminut kansanedustajana kaikkiaan 17 121 päivää eli lähes 47 vuotta yhtäjaksoisesti. Edustaja Zyskowicz, teidät tunnetaan intohimoisena ja asioihin rivien välejä myöten perehtyvänä salikeskustelijana, jolle yleinen oikeustaju ja maalaisjärki ovat keskeisiä ohjenuoria. Eduskunnan puolesta esitän teille lämpimät onnittelut huomattavasta urastanne eduskunnassa ja kiitän teitä pitkäjänteisestä työstä suomalaisen kansanvallan hyväksi. [Suosionosoituksia seisten]", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_2_3,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystavoitteesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2026 vp,"Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_2_4,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystavoitteesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisten kodeissa vuosi on alkanut kasvavissa toimeentulovaikeuksissa työttömyyden ja työttömyyden pelon vuoksi. Ennätysmäärä suomalaisia on nyt vailla työtä. Hallituksen monien leikkausten jälkeen heidän arkensa on todella tiukoilla. Epävarmuus heijastuu nyt kaikkialle. Nekin, jotka ovat nyt töissä, eivät oikein uskalla kuluttaa entiseen tapaan, sillä huoli oman työn pysyvyydestä painaa nyt raskaasti kansalaisten mieliä. Nykyisen hallituksen johdolla Suomi on tällä hetkellä Euroopan ykkönen työttömyyden kasvussa. Kolmen Orpon—Purran vuoden jälkeen hallituksen sadantuhannen uuden työllisen tavoite on nyt jo lähes 70 000 miinuksella — siis miinuksella. Nyt, pääministeri Orpo, Suomi tarvitsee kasvua. Suomalaiset tarvitsevat työpaikkoja. Hallituksen omistakin riveistä on tullut kommentteja, että onko enää työllisyystavoite realistinen. Pidättekö te, pääministeri Orpo, kiinni sadantuhannen uuden työllisen tavoitteestanne?", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2026-02-05T16:04:08,2026-02-05T16:05:32,Hyväksytty,1.1 2026_2_5,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystavoitteesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2026 vp,"Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_6,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystavoitteesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin onnittelut valtioneuvostoltakin edustaja Zyskowiczille. — Kiitos kysymyksestä. Totta kai tämä työttömyys, työllisyys ja talouden tilanne on tärkein asia. Hyvä, että kysytte siitä. No, jokainen työtön on liikaa. Voin vakuuttaa teille, että hallitus tulee tekemään viimeiseen päivään asti töitä, että mahdollisimman moni suomalainen saa työtä, että mahdollisimman moni työtön pääsee töihin ja että mahdollisimman moni nuori saa ensimmäisen työpaikkansa. Meillä ei ole tässä mitään niin tärkeää tehtävää kuin tämä, koska tässä onnistumalla me annamme toivoa sinne koteihin, ostovoimaa, työtä, tulevaisuudenuskoa, ja mitä useampi meillä on töissä, sitä paremmin meidän yhteinen taloutemme voi, ja silloin me pystytään pitämään huolta meidän palveluista ja meidän turvallisuudesta. Nyt tämän eteen me tullaan tekemään töitä kehysriihessä, ja sitten aikanaan kun kausi on lopussa, katsotaan niitä numeroita. [Puhemies koputtaa] Mutta kaikkemme tulemme tekemään.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2026-02-05T16:05:32,2026-02-05T16:06:46,Hyväksytty,1.1 2026_2_7,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystavoitteesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_8,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystavoitteesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, te jätitte nyt auki, oletteko te yhä sitoutunut hallituksenne tavoitteeseen sadantuhannen uuden työllisen aikaansaamisesta. Käsillä on nyt sen sijaan ennätystyöttömyys, ja meitä huolettaa erityisesti tämä kasvanut pitkäaikaistyöttömyys, joka on nyt jo ennätykselliset lähes 138 000 ihmistä, ja iso osa näistä on myös nuoria, suomalaisia nuoria pitkäaikaistyöttömiä. Tämä on vakava asia. Nyt on saatava talouskasvu käyntiin. Siksi SDP on jo lähes kolme vuotta sitten esittänyt rakennusalan tukemista täsmätoimin sekä asuntokaupan vauhdittamista ensiasunnon ostajille suunnatuilla määräaikaisilla kannustimilla. Nyt tarvitaan ihmisille viestiä siitä, että tulevaisuuteen voi luottaa. Me SDP:ssä palauttaisimme aikuiskoulutustuen uudistettuna sekä asumistukeen ja työttömyysturvaan suojaosat. Työministeri Marttinen, hallituksen lääkkeet näyttävät parantamisen sijaan pikemminkin saaneen potilaan entistä heikompaan kuntoon. [Puhemies koputtaa] Olisiko nyt aika tarttua näihin SDP:n esityksiin työttömyyden hoitamisesta ja talouskasvun aikaansaamisesta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2026-02-05T16:06:56,2026-02-05T16:08:14,Hyväksytty,1.1 2026_2_9,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystavoitteesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_10,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystavoitteesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2026 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Oikein hyvää alkanutta kevätkautta! Toivon kaikkien opposition kollegoiden kanssa vahvaa ja hyvää yhteistyötä, koska nämä isot vaikeudethan, joita Suomella tällä hetkellä on käsissään, ovat meidän yhteisiä asioita. Siksi on minusta myös tärkeää, että me käymme nyt tätä yhteistä keskustelua tässä salissa. Maan hallitus on tehnyt laajasti toimenpiteitä nimenomaan talouskasvun ja vahvemman työllisyyden eteen. Tämän vuoden alussa on otettu käyttöön uusi nuorten työllistymisseteli kaikkialla Suomessa. Se saataneen aivan lähiviikkoina käyttöön, ja se tarkoittaa juuri siis tuhansille, tuhansille nuorille pääsyä taas siihen ensimmäiseen oman alan työpaikkaan. Tänään pääministerin kanssa tapasimme suurimpien kaupunkien johtoa, ja siinä juuri meidän keskustelun ytimessä olivat juuri nuoret pitkäaikaistyöttömät, se, minkä kaltaisia toimenpiteitä voidaan tehdä lisää, jotta heidän asemaansa voidaan vahvistaa. Me käymme laajasti läpi erilaisia uusia toimenpiteitä, ja totta kai myös kuulemme kaikkia ehdotuksia tästä salista.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.1.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2026-02-05T16:08:17,2026-02-05T16:09:29,Hyväksytty,1.1 2026_2_11,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystavoitteesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_12,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystavoitteesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Tammikuussa tänä vuonna edelleen suomalaisten luottamus niin tulevaisuuteen kuin hallitukseen on heikentynyt. Olemme korkeimman työttömyyden alue Euroopassa. Nyt olisi kevään ensimmäisellä kyselytunnilla hyvä kertoa suomalaisille, mitkä ovat ne toimenpiteet hallitukselta tänä keväänä, että tämä Suomi-laiva ja suomalaisten luottamus arkeen saataisiin palautettua toiselle tasolle. Toivon tähän vastausta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.1.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2026-02-05T16:09:29,2026-02-05T16:10:03,Hyväksytty,1.1 2026_2_13,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystavoitteesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_14,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystavoitteesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Viime syksynä useaan otteeseen käytiin keskustelua siitä, voiko tulevaisuuteen katsoa positiivisesti, onko toivoa, ja olen edelleenkin sitä mieltä, että Suomessa ovat perusasiat kunnossa. Hallitus on tehnyt suuren määrän uudistuksia, joilla perusta on laitettu kuntoon, ja kasvuelementit ovat olemassa. Nyt jälleen kerran ollaan siinä tilanteessa, että viime vuoden viimeisen neljänneksen luvut näyttävät sen, että talous on lähtenyt kasvuun ja työllisyys on lähtenyt kohenemaan. Nyt meidän täytyy tehdä yhdessä kaikkemme, että me vahvistamme tätä uskoa ja saadaan aidosti investointeja Suomeen, yritykset palkkaamaan ja sitä kautta ihmisille töitä ja tämä Suomi kääntymään sinne positiiviseen. Kaikki edellytykset ovat olemassa. Esimerkiksi eilen: Vaasasta Wärtsilä, 150 miljoonaa, uusi investointi, kasvattaa tuotantokapasiteettiaan ja niin edelleen. Kyllä näitä hyviä uutisia tulee koko ajan. Meidän pitää yhdessä valaa uskoa suomalaisiin. Suomi on hieno maa, ja meillä on edellytykset pärjätä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2026-02-05T16:10:05,2026-02-05T16:11:15,Hyväksytty,1.1 2026_2_15,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_2_16,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä se nyt on niin, että hallituksen työllisyyspolitiikka on täysin epäonnistunutta. Oikeistohallitus on tehnyt isot leikkaukset työttömyysturvaan ja asumistukeen ja samalla upottanut Suomen työllisyyskehityksen Euroopan pohjamutiin. Erityisen paha on nuorisotyöttömyyden tilanne. Tämän kaiken seurauksena toimeentulotuen menot ovat kääntyneet kasvuun. Yhä useampi suomalainen joutuu nostamaan toimeentulotukea, koska töitä ei ole. Miten hallitus tähän sitten reagoi? Helmikuun alusta lähtien toimeentulotukea on leikattu ja sen saamisen ehtoja kiristetty. Näin kaikkein köyhimmät suomalaiset maksavat hinnan hallituksen epäonnistuneesta politiikasta. Nyt on tullut ilmi, että myös lastensuojelutaustaisten nuorten asemaa heikennetään, kun heidän on jatkossa nostettava opintolainaa ja itsenäistymisvarat leikataan toimeentulotuesta. Arvoisa hallitus, meneekö tämä nyt oikein? Miksi lastensuojelun jälkihuollon nuoret laitetaan kärsimään? Eikö meidän päinvastoin pitäisi kaikin keinoin tukea heidän kiinnittymistään tähän yhteiskuntaan ja myös työmarkkinoille?", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2026-02-05T16:11:15,2026-02-05T16:12:29,Hyväksytty,1.1 2026_2_17,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_18,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä korkea työttömyys ja haastava turvallisuustilanne, suhdanne, jossa eletään, on kyllä hallituksella murheena, niin kuin on koko eduskunnalla. Me toivomme, että me koko ajan pystymme päätöksillämme vahvistamaan sitä tulevaisuudennäkymää, ja paljon on tehty toimia. Tämä toimeentulotuen menojen kasvu liittyy useampaan tekijään. Yksi on tämä suhdanne ja korkea työttömyys, joka nostaa luonnollisesti etuusmenoja. Toinen syy on sitten tästä velkaantumisesta ja vaarallisesta talouden tilanteesta johtuvat välttämättömät julkisen talouden säästöt, joita myös on viety eteenpäin. Kolmas syy on sitten ukrainalaisten runsas määrä, eli tämä toimeentulotuki on heidän sosiaaliturvansa tällä hetkellä, ja tähänkin pyritään löytämään kestävämpää ratkaisua sallimalla ukrainalaisille pääsy yleistuen piiriin. Tästä nimenomaisesta lastensuojelun kysymyksestä olen saanut useamman viestin ihan lähipäivinä. Käymme tätä Kelan kanssa läpi. Kelan aiempi tulkintakäytäntö edellisen voimassa olleen lain mukaan oli toisenlainen kuin se on tänään, ja katsomme tätä asiaa, sitä, miten lastensuojelun jälkihuollon nuorten tilanne voidaan turvata mahdollisimman hyvin. [Puhemies koputtaa] Mutta tälläkin hetkellä se on hyvinvointialueiden vastuulla ja hyvinvointialueilla on käytössään ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki, eli pystytään kyllä korjaamaan tätä tilannetta heidän kohdallaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2026-02-05T16:12:33,2026-02-05T16:13:53,Hyväksytty,1.1 2026_2_19,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_20,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Puhemies! Orpon—Purran hallituksen johdonmukainen linja on ollut palkansaajan aseman järjestelmällinen heikentäminen. Työsuhdeturvaa on saksittu, neuvotteluvoimaa on poljettu, ja määräaikaisista työsopimuksista ollaan kovaa vauhtia tekemässä uusi normi työpaikoilla. Hallituksen sanelupolitiikka on täysin epäoikeudenmukaista, eikä se vahvista työllisyyttä, kuten lukuisat asiantuntijat ovat varoittaneet ja kuten olemme nyt nähneet. Nyt tarvitaan luottamusta Suomeen ja sopimista — ei sanelua ja epävarmuuksien lietsomista, ei lisää pitkäaikaistyöttömiä. Arvoisa pääministeri! Tätä maata on vuosikymmenet rakennettu yhteistyöllä ja sopien. Löytyykö teiltä nyt nöyryyttä myöntää, että sanelupolitiikka ei käännä työllisyyttä nousuun, ja palata yhteiseen pöytään etsimään oikeasti vaikuttavia keinoja talouden ja työllisyyden suunnan muuttamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Niina Malm,1428,2026-02-05T16:13:53,2026-02-05T16:15:05,Hyväksytty,1.1 2026_2_21,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_22,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Jos aloittaa siitä palkansaajien tilanteesta, niin ostovoima on noussut nyt koko ajan tämän hallituskauden aikana. Nyt me saadaan kurottua ostovoimassa umpeen se lovi, mikä sinne aikaisemmin, edellisellä hallituskaudella tuli. Mitä tulee sitten yhteiskuntaan ja sopimiseen: Kyllä, sopimista tarvitaan, mutta sopimisen pitää olla tuloksekasta. Suomalaisen yhteiskunnan ongelma oli se, että toki asioita sovittiin, mutta ei pystytty sopimaan niistä aivan välttämättömistä suurista uudistuksista muun muassa työmarkkinoille, jotka olisi pitänyt tehdä aikoja sitten. Meidän hallituksemme teki ne, ja pidän niitä oikeina, välttämättöminä. Ja ne jos joku ovat palkansaajan asialla loppujen lopuksi, koska niiden uudistusten myötä meidän työllisyytemme tulee kasvamaan, meidän kilpailukykymme parani ja tässä maassa tulee olemaan enemmän palkansaajia ja toivottavasti myöskin enemmän korkeaa lisäarvoa tuottavia työpaikkoja, joista saa parempaa palkkaa. Eli nämä uudistukset ovat olleet välttämättömiä. Sopimiselle ja yhdessä tekemiselle on jatkossakin tilaa, mutta sen pitää olla tuloksekasta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2026-02-05T16:15:05,2026-02-05T16:16:18,Hyväksytty,1.1 2026_2_23,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_24,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Työttömyyskriisi, kuten olen aiemminkin todennut, ei ole vain hallituksen vika, mutta se, mikä on teidän vastuullanne, on, että suomalaiset sotehenkilöstön ammattilaiset, hoitajat, ovat saaneet potkut kautenne aikana, se, että järjestösektorilla ja kulttuuritoimijoilla on vähemmän työtä teidän leikkaustenne myötä. Se on teidän vastuullanne, että valintanne on ollut lisätä köyhyyttä, leikata työttömiltä juuri silloin, kun työtä ei riitä kaikille. Teidän valintanne on ollut poistaa suojaosat, tehdä uudelleenkouluttautumisesta vaikeampaa juuri tässä hetkessä. Jos jotain, niin suomalaiset ansaitsisivat hallitukselta nyt edes vähän nöyryyttä myöntää, että kaikki ei ole mennyt ihan putkeen. Kysyn kuitenkin hallitukselta: Mikä on suunnitelmanne kannatella Suomi tämän työttömyyskriisin yli? Miten te varmistatte, että yksikään työtön suomalainen tai perhe ei putoa tässä tilanteessa, että jokainen voi vahvistaa osaamistaan, luottamusta ja uskoa tulevaan tässäkin hetkessä? Myös työttömänä arjen pitää olla inhimillistä, selviytymistä sen ei pitäisi olla kenellekään. Miten te pidätte huolta, että kaveria ei jätetä, silloinkin, kun kyse ei ole välttämättä juuri teidän kaveristanne?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2026-02-05T16:16:18,2026-02-05T16:17:28,Hyväksytty,1.1 2026_2_25,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_26,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajalle erittäin hyvästä kysymyksestä. — Kun katsomme Suomen talouden lukuja, niin ne antavat meille kuitenkin toivoa siitä, että parempaa kohti ollaan menossa niin talouskasvun, työllisyyden kuin tehtyjen työtuntien osalta. Mutta ymmärrän täysin sen, että ne makroluvut eivät kyllä yhtään lohduta siinä tilanteessa olevia suomalaisia, jossa kotona kärsitään työttömyydestä, pelätään, että riittävätkö rahat taas vuokranmaksuun tai saadaanko lasten menot taas vastaavasti hoidettua. Totta kai se ottaa aikaa, mutta kuitenkin viesti on se, että toivottavasti pahimman yli on tässä päästy. Työttömyysturvalla opiskelun mahdollisuudet ovat tällä hetkellä onneksi kohtalaisen laajat. Me olemme itse asiassa myös laajentamassa niitä, jotta nimenomaan sinä aikana, kun sitä työtä ei ole nyt saatavilla, sitä omaa osaamista on mahdollista kehittää. Työllisyyspalveluita katsotaan läpi niin, että nimenomaan pitkään työttömänä olleet henkilöt saisivat paremmin tukea ja apua. Käymme läpi myös laajemmin julkisia työllisyyspalveluita, myös palkkatuen käyttöä, jotta sen käyttäminen kunnissa olisi vielä vaikuttavampaa ja kannattavampaa, jotta yhä useampi nyt työttömänä oleva pääsisi taas vastaavasti töihin. [Puhemies koputtaa] Haluan vakuuttaa teille, hyvät kansanedustajat, että me teemme kaiken sen voitavan, [Puhemies koputtaa] mikä on meidän käsissä, jotta voimme auttaa työttömänä olevia suomalaisia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2026-02-05T16:17:28,2026-02-05T16:18:51,Hyväksytty,1.1 2026_2_27,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_28,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos käydään tilannekuvaa lävitse, niin tosiasiahan on se, että Suomessa on Euroopan pahin työttömyys. Meillä on työttömiä tällä hetkellä noin Espoon kaupungin asukkaiden verran, ja uusi, erittäin kipeä ilmiö meillä on esimerkiksi korkeakoulutettujen, niin sanottujen akateemisten henkilöiden työttömyys, joka ilmeisesti on isompi kuin koskaan aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut valtavasti, kuten täällä aikaisemmin jo kerrottiinkin, ja tietysti nuorten työttömyys on aina ikään kuin tulevaisuuden syömistä ja nakertamista ja on mahdollista, että me menetetään valtavasti hyviä suomalaisia jatkossa. Mielestäni, puhemies, on myös selvää, että hallitus on tehnyt liian vähän — tai olette tehnyt vääriä asioita. Paljon voimakkaammin pitäisi tähän suurtyöttömyyteen tarttua, ja tämän vuoksi keskusta jättää ensi viikolla välikysymyksen tästä asiasta, koska tämä on vakavin ongelma, ehkäpä vakavin ongelma, meidän yhteiskunnassa tällä hetkellä. Kysyn nyt kokoomuslaiselta työministeriltä, Marttiselta: Olisiko täsmätoimia tarjolla nuorisotyöttömyyteen? Olisiko täsmätoimia tarjolla pitkäaikaistyöttömyyteen, esimerkiksi työnantajamaksujen alentamista? [Puhemies koputtaa] Kävisivätkö nämä keskustan keinot teille, työministeri?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2026-02-05T16:18:51,2026-02-05T16:20:06,Hyväksytty,1.1 2026_2_29,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_30,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Voimme istua edustajan kanssa vaikka kahvikupposelle ja käydä vähän tarkemmin läpi keskustan ehdotuksia, mutta haluan nyt kuitenkin muistuttaa teille, minkä totesin jo, että on otettu käyttöön juuri nyt uusi työkalu työttömänä olevien nuorten auttamiseen, nuorten työllistymisseteli, joka nimenomaan nyt tähtää siihen, että ne nuoret, jotka ovat jääneet tässä vaikeassa tilanteessa ilman työtä, saavat erittäin korkean tuen taas työnantajalleen siitä, että he pääsisivät vastaavasti töihin. Me käymme läpi sitä, miten näitä julkisia työllisyyspolitiikan välineitä voitaisiin käyttää vielä vahvemmin tukemaan sitä, että ihmiset taas vastaavasti pääsevät työnsyrjään kiinni. Me laajennamme mahdollisuuksia myös opiskella, kun ollaan työttömänä. Se totta kai helpottaa sen uuden työpaikan löytämistä ja saamista. Me käymme hyvin laajasti läpi myös työllisyysalueiden kanssa niitä heidän omia tilanteitaan — kävin vaikka Porissa viime viikolla tutustumassa heidän telakan tilanteeseen, jossa uusia laivanrakentajia koulutetaan tällä hetkellä oppisopimuskoulutuksella. Nämä työkalut ovat alueiden käytössä, mutta kyllä, koko ajan katsotaan, mitä toimenpiteitä lisää voidaan tehdä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2026-02-05T16:20:09,2026-02-05T16:21:21,Hyväksytty,1.1 2026_2_31,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, Minja, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_32,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä iso kuva politiikassa tällä hetkellä on se, että hallituksen talouspolitiikka on epäonnistunut ja hallituksen työllisyyspolitiikka on niin ikään epäonnistunut. Työllisten sijaan on saatu aikaan työttömyyskriisi, eikä velan taittamisesta ole tietoakaan. Minusta on erittäin ristiriitaista, että samaan aikaan kun hallitus on asettanut tavoitteekseen taittaa velkaantumista, te kuitenkin annatte lisäetuja suuryrityksille ja rikkaille suomalaisille, ja samaan aikaan nyt helmikuussa voimaan astuvat toimeentulotukeen eli viimesijaiseen tukeen tehdyt lukuisat heikennykset. Näiden leikkausten jälkeen täytyy kysyä, voiko Suomessa saada enää riittävää tukea silloin kun omat voimat eivät riitä. Pääministeri Orpo, minulla on teille kaksi kysymystä: Oletteko te keskustellut niiden ihmisten kanssa, jotka elävät toimeentulotuen varassa, ja tiedättekö te, mitä näille ihmisille kuuluu? Toinen kysymys on: ymmärrättekö, että teidän hallituksenne toimesta toimeentulotukea tarvitsee yhä useampi ihminen ja yhä useampi perhe [Puhemies koputtaa] ja näiltä perheiltä te olette leikkaamassa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2026-02-05T16:21:21,2026-02-05T16:22:40,Hyväksytty,1.1 2026_2_33,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_34,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Oli tuossa tammikuussa aikaa myöskin olla vähän kiertämässä maata, ja olen tavannut myöskin ihmisiä, joilla on suuria toimeentulovaikeuksia, on työttömyyttä, on haasteita, kyllä. No, toiseksi kyllähän se, että toimeentulotuella olevien määrä kasvaa, on tietenkin yhteydessä myöskin tähän meidän työllisyys- ja taloustilanteeseen. Koko tähän työttömyyden ongelmaan ja sitä kautta syntyvään pienituloisuuteen ja vähäosaisuuteen se ainoa todellinen, kestävä lääke on se, että me saadaan talous kasvuun ja ihmisille töitä. Ei muuta tietä ole kestävällä tavalla, ja myöskin se, että me saadaan meidän julkinen talous tasapainoon. Monta kertaa olen sen täältä todennut, että kun me olemme niin vakavasti velkaantuneita, olimme jo silloin kun me aloitimme, ja erittäin vakavassa tilanteessa, niin me ollaan jouduttu myöskin säästämään, ja jostainhan se on pois. Me ollaan säästetty laajasti eri puolilta yhteiskuntaa, mutta samaan aikaan on tehty niitä uudistuksia, mitkä mahdollistavat talouden kasvun, suuryritysten pärjäämisen mutta myös pk-yritysten pärjäämisen, jotta ihmisillä olisi töitä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2026-02-05T16:22:42,2026-02-05T16:23:53,Hyväksytty,1.1 2026_2_35,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_36,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on tullut esille, elämme ennätystyöttömyyden keskellä: 351 000 työtöntä työnhakijaa on meneillään. Valtava työpanos menetetään tällä tavalla, kun meillä on 351 000 sellaista työntekijää, jotka eivät ole töissä. Pitkäaikaistyöttömyys on noussut 50 000:lla 138 000:een. Nuorisotyöttömyys on lähes kaksinkertaistunut ollen nyt 44 000. Me ollaan vakavissa luvuissa tällä hetkellä. Sitten hallitus mainostaa tässä, että tulee toimia. Tämä nuorisotyöttömyyteen liittyvä seteli työllistää ehkä 3 000—4 000 nuorta. Se on vain viisi prosenttia siitä kohderyhmästä, johon tämä on tarkoitettu. Nämä toimet ovat kaikki tämmöisiä mikrotoimia, kun nyt tarvittaisiin isoja toimia. Tässä kun puhutaan, että opiskellaan työttömyysturvalla, niin toivoisin, että pystyttäisiin opiskelemaan työttömyysturvalla työvoimapula-ammatteihin ja -aloille ja madallettaisiin työllistymisen kynnystä. Arvoisa pääministeri, [Puhemies koputtaa] teettekö te keväällä päätöksiä, että tulee merkittävämpiä työllisyys- ja työllistämistoimia kuin mitä tähän mennessä on tehty?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-05T16:23:53,2026-02-05T16:25:14,Hyväksytty,1.1 2026_2_37,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_38,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Työministeri voi mielellään varmasti täydentää. — Jos sanon vielä muutaman luvun, kun niitä käydään läpi: Siis työllisten määrä on Suomessa nyt kääntynyt kasvuun, ja itse asiassa työllisten määrä on pysynyt aika vakiona hallituskauden läpi. Se, mitä on tapahtunut, on se, että työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut, ja työvoiman määrä. Sehän on myöskin ollut sinänsä ihan oikea tavoite. Sitä me ollaan tavoiteltu, että me kannustamme ihmisiä työnhakuun ja että meillä työvoimaa on riittävästi, ja kun tämä talous saadaan kasvuun, niin silloin meillä on ja meillä riittää työvoimaa ja silloin näille ihmisille saadaan työmahdollisuuksia. Meidän tavoitteena on se, että työikäinen ja työkykyinen väestö on töissä, ei tuilla, ja tämä on ollut määrätietoinen linja myöskin. Nyt se kaikkein keskeisin on siis kasvun aikaansaaminen ja työpaikkojen luominen. Kyllä, me tulemme valmistelemaan koko ajan myös lisää työllisyystoimia. Viimeinen päätöksenteon paikka — tai ei se viimeinen mutta nyt näköpiirissä oleva isompi päätöksenteon paikka — on kehysriihessä, mutta me teemme koko ajan valmistelua, ja ne ovat työministerin valmistelussa ja pöydällä ja koko hallituksen murheena.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2026-02-05T16:25:16,2026-02-05T16:26:27,Hyväksytty,1.1 2026_2_39,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_40,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä työllisyyden suurin uhka ja meidän yhteiskuntamme jättiongelma on energian hinta. Tämän me tiedämme. Te olette, arvoisa, kunnioitettu pääministeri, puhunut aivan ansiokkaasti näistä uusista työpaikoista — aivan erinomainen asia, sitä lämpimästi kannatan, kuten koko keskusta kannattaa — mutta sen kaiken kehityksen jarruna tällä hetkellä on valtavan kallis energian hinta, kun sähkö maksaa pahimmillaan 80 senttiä kilowattitunnilta. Samoin kaukolämmön hinta on noussut niin kalliiksi, että moni tehdas lopettaa toimintansa, kun lämpöenergia maksaa niin paljon. Tarjoan teille yhteistyön kättä, arvoisa pääministeri ja koko hallitus: Tehdään nyt se kansallinen teko, että otetaan turve käyttöön ja pudotetaan kaukolämmön hintaa. Euroopan unionin komissio varmasti saa poikkeuksen tälle strategiselle ratkaisulle, ja samalla pudotamme sähkön hintaa, kun teemme CHP-sähköä. Tartutteko, arvoisa pääministeri, tähän hyvään esitykseeni? Juttu on niin, että jos me tällä energian hinnalla jatkamme, meillä pieniä yrityksiä kaatuu ja esimerkiksi maatiloilla on sellainen tilanne, että sähkö maksaa jo niin paljon, että se maitomäärä, minkä kertalypsyksi siellä maanviljelijä saa navetasta ulos, kun hän illalla lypsyn suorittaa, se kaikki raha, tuotto, mikä siitä maidosta tulee, menee sähkölaskuun. [Puhemies koputtaa] Eihän tämä voi olla oikein.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2026-02-05T16:26:27,2026-02-05T16:27:48,Hyväksytty,1.1 2026_2_41,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_42,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin sähkön hinnat nyt viime aikoina, pörssisähkön hinnat nimenomaan, ovat olleet hyvinkin korkealla johtuen tästä pitkään kestäneestä tuulettomasta pakkassäästä. Tämä tilanne toki on tunnistettu jo hallitusohjelmaneuvotteluissa, ja haemme siihen tällä hetkellä ratkaisua, jolla saisimme myös markkinoille tällaista nopeammin käynnistyvää uutta tuotantoa, ja tämä valmistelu on ministeriössä käynnissä. Kuitenkin tällä hetkellä se, mikä on hyvä tilanne, on se, että edelleenkin on saatavilla myös sellaisia sähkösopimuksia, jotka ovat kohtuullisen hintaisia keskihinnaltaan eli kiinteitä sähkösopimuksia. Tämä on edelleenkin kuluttajille hyvinkin mahdollista, ja kyllä silloin, kun sähköä paljon tarvitsee, suosittelisinkin vaihtamaan semmoiseen sopimukseen, koska niissä hinnat ovat noin luokkaa kahdeksan senttiä kilowattitunti. Pörssisähkön hinta on todellakin vaihteleva ja tällä hetkellä hyvinkin korkea. Sen lisäksi olemme nyt laittaneet lausunnoille esityksen, jolla pitkään jatkuneissa kriisitilanteissa voidaan puuttua sähkön hintaan hintakatolla, mutta se vaatii pitkään jatkuvan laajemman hintakriisin. Muitakin esityksiä valmistellaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Sari Multala,1299,2026-02-05T16:27:48,2026-02-05T16:29:00,Hyväksytty,1.1 2026_2_43,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_44,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Nuorten työttömyysluvut ovat hurjia. Allianssin mukaan alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli joulukuussa 80 000. Nuorten tosiaan pitäisi olla ennemmin opiskelemassa tai työelämässä, ei ainakaan pitkäaikaistyöttöminä. Oma tyttäreni ajeli tänään penkkarirekassa ystäviensä kanssa, ja tietenkin äitinä pohdin, että miten hänen tulevat opiskelumahdollisuudet: aukeaako opiskelupaikka, löytyykö kesätyöpaikka? Entä kuinka tämmöinen optimistinen elämänasenne säilyy maailman kriisien keskellä? Me ollaan vihreissä esitetty nuorten työllisyystilannetta helpottamaan myös opiskelupaikkojen merkittävää lisäämistä korkeakouluihin. Tämä olisi keino, joka toimisi myös siihen, miten Suomen taloutta saataisiin pitkällä aikajänteellä vahvistettua. Aikooko hallitus tarttua tähän ja tässä tilanteessa lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2026-02-05T16:29:00,2026-02-05T16:30:10,Hyväksytty,1.1 2026_2_45,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Talvitie, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_46,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Suullinen kysymys lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten asemasta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tästä erittäin tärkeästä kysymyksestä. — Hallitus teki viime marraskuussa päätöksen, että tälle vuodelle on varattu sata miljoonaa euroa korkeakoulutettujen aloituspaikkojen lisäyksiin ja tämän opintosetelin toteuttamiseen. Itse asiassa ihan näinä päivinä on korkeakouluille mennyt kirje, että tänä keväänä haetaan noin 800 korkeakoulun aloituspaikkaa kasvun aloille, ja tavoite on, että niissä opiskelijat voivat aloittaa jo tänä syksynä. Siinä mielessä rahoitus on siihen. Mutta sitten kun tässä oli myös puhetta korkeakoulutettujen työllisyystilanteesta ja työttömyystilanteesta, niin meillähän on viime aikoina ollut se näkymä, että enemmän opiskellaan ja valmistutaan korkeakouluista kuin ammattikouluista, ja tämä myöskin nostaa sitä korkeakoulutettujen työttömyysastetta. Mutta esimerkiksi viime vuoden lopun kolmanneksella korkeakoulutettujen työllisyysaste oli kuitenkin ennätyslukemissa. 88,6 prosenttia on korkeakoulutettujen työllisyysaste, [Puhemies koputtaa] ja se on todella korkea, joten edelleen se on vahva viesti siitä, [Puhemies koputtaa] että kun kouluttautuu, se on paras tae sekä henkilökohtaisesti että yhteiskunnallisesti tulevaisuuden rakentamiseen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.2.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2026-02-05T16:30:14,2026-02-05T16:31:36,Hyväksytty,1.1 2026_2_47,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista työllisyys- ja kasvutoimista (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2026 vp,"Ledamot Andersson, varsågod.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.3.aspx,sv,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_2_48,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Otto,Andersson,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys uusista työllisyys- ja kasvutoimista (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2026 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen talouden suuri ongelma on jo 18 vuotta jatkunut kasvun puute, ja velkajarrun lisäksi tarvitsemme siksi voimakkaan kasvuvaihteen, uusia työpaikkoja, lisää menestyviä yrityksiä ja investointeja Suomeen. Hallitus on tehnyt paljon kasvutoimia, kuten tki-panostukset, vihreän siirtymän verokannustin ja yritysverotuksen kevennys, mutta on selvää, että lisää on tehtävä. Työttömyystilanteeseen on suhtauduttava äärimmäisen vakavasti. Jokainen työtön on yksi liikaa. Tässä vaikeassa tilanteessa ajattelen, että jokainen hyvä esitys, joka tässä salissa tuodaan esiin riippumatta siitä, mistä päin salia se tulee, on arvioitava ennakkoluulottomasti rakentavan keskustelun kautta, niin kuin presidentti Stubb erinomaisella tavalla eilen peräänkuulutti. Arvoisa pääministeri, näettekö, että hallituksen tulisi kehysriihessä ennen kaikkea keskittyä uusiin työllisyys- ja kasvutoimiin?", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.3.aspx,fi,Otto Andersson,1189,2026-02-05T16:31:36,2026-02-05T16:32:46,Hyväksytty,1.1 2026_2_49,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista työllisyys- ja kasvutoimista (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2026 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_50,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys uusista työllisyys- ja kasvutoimista (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä, ehdottomasti. Meillä on sinänsä julkisen talouden raamien kanssa tekemistä, koska haluamme pitää kiinni kehyksistä, mutta se on oma lukunsa, mutta sen rinnalla ylivoimainen ykkösasia on työllisyys, työttömien auttaminen töihin, uusien työpaikkojen luominen ja tämän orastavan kasvun vauhdittaminen ja käynnistäminen. Tätä valmistelutyötä tällä hetkellä tehdään ministeriöissä hallituksen piirissä, ja kyllä, kyllä me katsomme jälleen kerran läpi myöskin opposition toimittamat ja esittämät vaihtoehtobudjetit ja teidän työllisyyskeinonne. Totta kai ne katsotaan läpi, koska ei tässä ajassa ole mahdollista jättää yhtään hyvää keinoa käyttämättä. Nyt tämä luottamuksen vahvistaminen on kaikki kaikessa, ja siinä vetoan meihin kaikkiin, että tehdään osamme siinä, että annetaan aidosti myöskin tulevaisuudenuskoa, samalla kun toki kiivailemme niistä keinoista, miten sinne tulevaisuuteen päästään.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2026-02-05T16:32:46,2026-02-05T16:33:58,Hyväksytty,1.1 2026_2_51,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista työllisyys- ja kasvutoimista (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_52,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys uusista työllisyys- ja kasvutoimista (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Orpo, te nousitte valtaan sillä, että te lupasitte 100 000 uutta työllistä, ja nyt toden totta on tullut sitten 100 000 työtöntä lisää. Kaikista hurjinta tässä, pääministeri, on se, että hallitus on omilla toimillaan lisännyt työttömyyttä. Esimerkiksi VTV:n raportti kertoi, että talouskasvua on voinut hidastaa se, että hallitus teki leikkauksia työttömyysturvaan aikana, jolloin työpaikkoja ei ole. [Ben Zyskowicz: Ne olisikin pitänyt tehdä viime kaudella!] Näin köyhyys kasvaa, ostovoimaa ei synny ja talouskierre alaspäin on olemassa. Nyt tarvitaan kipeästi kansalaisten luottamusta, ja valitettavasti hallitus on tätä luottamusta heikentänyt omilla saksillaan sekä lisäämällä työelämän epävarmuutta, heikentämällä pelisääntöjä. Ja nyt, puhemies, kysyn: Pääministeri Orpo, te äsken sanoitte, että kaikki keinot katsotaan, ja kuten sanottu, SDP on monia keinoja jo esittänyt. Voisitteko konkreettisesti sanoa, tartutteko esimerkiksi siihen esitykseemme, että muutetaan veropolitiikan suuntaa niin, [Puhemies koputtaa] että olisi tavallisen suomalaisen vuoro ja suunnattaisiin veronkevennykset pieni- ja keskituloisille?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2026-02-05T16:33:58,2026-02-05T16:35:16,Hyväksytty,1.1 2026_2_53,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista työllisyys- ja kasvutoimista (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2026 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_54,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys uusista työllisyys- ja kasvutoimista (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Mainitsitte siitä, miten viime vaalit menivät, että pääsimme valtaan, kun lupasimme laittaa Suomen asioita kuntoon. Oppositio joutui pois vallasta, koska te sotkitte Suomen asioita. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Tämä johti siihen, että Suomi oli vaarallisesti velkaantunut, ja se johti siihen, että me jouduimme aloittamaan tekemällä kuuden miljardin sopeutusohjelman. Koska Suomi oli vaarallisesti velkaantunut, me ollaan jouduttu sopeuttamaan kolme miljardia lisää ja vielä miljardi sen jälkeenkin. No, totta kai, jos julkisesta taloudesta leikataan miljardeja, totta kai se on pois silloin kulutuksesta, kasvusta ja myös työllisyydestä. Me ollaan tarkoituksella pienennetty julkisen sektorin kokoa, ja me jatkammekin sitä vielä. Se tarkoittaa vähemmän työntekijöitä julkiselle sektorille, mutta sekin pitää tehdä niin, että ne tärkeimmät turvataan. [Krista Kiuru: Vähemmän soteväkeä vielä vai?] — Esimerkiksi soteväki. [Puhemies koputtaa] Luin juuri hyvän artikkelin siitä, että huolimatta siitä, että on jouduttu kiristämään hyvinvointialueiden taloutta tai menokasvua, työllisyys, työllisten määrä, on joillakin hyvinvointialueilla kasvanut. [Puhemies koputtaa] Eli tämä ei ole niin yksinkertaista.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2026-02-05T16:35:18,2026-02-05T16:36:39,Hyväksytty,1.1 2026_2_55,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista työllisyys- ja kasvutoimista (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_56,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys uusista työllisyys- ja kasvutoimista (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tämän hallituksen työllisyyspolitiikka on ollut suoraan sanottuna surullista rämpimistä. On vaikeutettu uudelleenkouluttautumista, on viety työttömyysturvan suojaosat, nuorisotyöttömyys on huipussaan, ja vaikka se nuorisotyöseteli on ihan mukava asia, niin täytyy muistaa, että se koskee joitain tuhansia nuoria ja niitä työttömiä nuoria on kymmeniätuhansia, niin kuin täällä on kuultu. Mutta minulla on yksi semmoinen matematiikkapulma, johon minä haluaisin hallitukselta vastauksen. Teillä oli tämä yhdeksän miljardin euron sopeutus, ja jos nyt oikein muistelen, niin siitä kaksi miljardia euroa piti tulla 100 000 lisätyöllisestä. Nyt kun alkaa näyttää siltä, että te olettekin painuneet tässä teidän tavoitteessanne melko paljon miinukselle, niin minusta nyt haiskahtaa siltä, että niistä 100 000 lisätyöllisestä ei tule kahta miljardia euroa rahaa. Mistä te aiotte sen kaksi miljardia sitten ottaa, kun se ei niistä työllisistä valitettavasti näytä tulevan? Me kaikkihan toivottaisiin, että se onnistuisi, mutta se ei nyt näytä siltä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.3.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2026-02-05T16:36:39,2026-02-05T16:37:41,Hyväksytty,1.1 2026_2_57,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista työllisyys- ja kasvutoimista (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2026 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_58,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys uusista työllisyys- ja kasvutoimista (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus on tähän mennessä sopinut noin kymmenen miljardin kokonaisuudesta, joka sisältää erilaisia toimia. Se sisältää kuusi miljardia suoria sopeutuskeinoja, veronkiristyksiä ja menoleikkauksia. Sen lisäksi me olemme jo hallitusneuvotteluissa sovitun mukaisesti tehneet työllisyys- ja rakennetoimia, joille valtiovarainministeriö on laskenut laskennallisen julkisen talouden vahvistumisen, ja tämän osalta olemme itse asiassa jo ylittäneet sen, mitä hallitusneuvotteluissa arvioitiin. Nyt tämä lukema on hieman yli kaksi miljardia. Laskennallinen työllisyyden vahvistuminen on noin 90 000, mutta aivan kuten edustaja kuvaa, niin vielä, koska meidän taloudellinen tilanteemme on tällainen, ne eivät varsinaisesti näy, mutta ne uudistukset ja niiden vaikutus eivät mihinkään häviä. Tämä hallitus on saanut tehtyä nämä merkittävät toimet, jotka tässä maassa olisi pitänyt tehdä jo vuosikymmeniä sitten. Niiden positiivinen vaikutus tulee näkymään — tällä hetkellä näyttää, että todennäköisesti seuraavan hallituskauden aikana. Mutta aivan vastaavasti teidän viime kauden hallituksen aikana valtiovarainministeriö ja VTV laskivat julkisen talouden vahvistumisen arvion teidän tekemillenne uudistuksille. [Puhemies koputtaa] Valitettavasti VTV:n arvio oli nolla.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2026-02-05T16:37:41,2026-02-05T16:39:03,Hyväksytty,1.1 2026_2_59,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ydinvoiman roolista energiapolitiikassa (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2026 vp,"Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_2_60,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys ydinvoiman roolista energiapolitiikassa (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Kohtuuhintainen ja tasainen sähköntuotanto on keskeinen edellytys kestävälle talouskasvulle ja työllisyyskehitykselle. Kotitalouksien ostovoiman kannalta on myös tärkeää hillitä sähkön hintavaihtelua ja korkeita talvihintoja. On aivan selvää, että ydinenergia tukisi talouskasvua ja työllisyyttä ja teollisuuden ja korkean jalostusarvon investointeja Suomeen. Ennustettava ja riittävä sähköntuotanto on keskeinen tekijä investointien houkuttelemisessa erityisesti pitkän aikavälin hankkeissa, ja Suomen kilpailukyky suhteessa Eurooppaan nojaa kohtuuhintaisen sähkön saatavuuteen. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: miten hallitus arvioi ydinenergian roolin, ja milloin hallituksen esitys ydinenergialain uudistamiseksi on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi?", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2026-02-05T16:39:03,2026-02-05T16:40:04,Hyväksytty,1.1 2026_2_61,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ydinvoiman roolista energiapolitiikassa (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2026 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_62,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys ydinvoiman roolista energiapolitiikassa (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Suomessa on pitkät ja vahvat perinteet ydinenergialla tuotetun sähkön osalta, ja tämä on meidän onnemme. Meillä on pysynyt tässä pitkä ja vakaa linja, ja meillä tuotetaan tällä hetkellä sähköstä noin 40 prosenttia ydinenergialla. Hallituksen tahtotila on selvä: me haluamme lisätä ydinenergialla tuotettua energiaa kokonaisuudessaan. Nykypäivänä kehitetään myös sellaista ydinenergiaa, jolla voidaan tuottaa esimerkiksi lämpöä. Tätä kaikkea me haluamme edistää ennen kaikkea, totta kai, tuomalla tänne eduskunnan käsiteltäväksi ydinenergialain kokonaisuudistuksen, joka tunnistaa sitten nämä uudetkin reaktorityypit, jotka ovat siis näitä pienempiä modulaarisia voimaloita. Saatte tämän esityksen heti, kun se valmistuu tänne eduskuntaan käsiteltäväksi. Arvioin, että tässä lähikuukausina se tänne tulee. Sen lisäksi meillä on käynnissä selvitys erilaisten energian edistämisen osalta tehtävien rahoitusratkaisujen tutkimiseksi. Niiden pariin päästään sitten myöhemmin keväällä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2026-02-05T16:40:04,2026-02-05T16:41:15,Hyväksytty,1.1 2026_2_63,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ydinvoiman roolista energiapolitiikassa (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_64,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys ydinvoiman roolista energiapolitiikassa (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Se taitaa olla kuitenkin niin, että työllisyyssetelit eivät kauheasti auta, jos yritysten tuotteet ja palvelut eivät käy kaupaksi. Suomi tarvitsee nyt tulevaisuudenuskoa, ja me tarvitsisimme nyt investointeja. Me olemme yhdessä täällä varmaan parikymmentä vuotta miettineet myös sitä, miten me saisimme tätä meidän luvitusta ja lupaprosesseja nopeutettua niin, että hyvät hankkeet voisivat nopeammin mennä maaliin, voisivat toteutua, ja luoda Suomeen työllisyyttä ja hyvinvointia. Nyt hallitus on perustanut uuden, valtakunnallisen Lupa- ja valvontaviraston, ja samassa yhteydessä sinne synnytettiin tämmöinen yleisen edun yksikkö, joka on nyt alkanut valittamaan tämän lupaviraston omista päätöksistä. Nyt haluaisin asianomaiselta ministeriltä kysyä, että oliko tämä oikeasti harkittu teko, että onko viisasta toimia näin, ja mitä konkreettista te aiotte nyt tehdä vielä tällä vaalikaudella, että nämä lupaprosessit voisivat nopeutua ja ne investoinnit, joita Suomeen suunnitellaan, voisivat syntyä tänne ja luoda hyvinvointia ja työllisyyttä. [Antti Kurvinen: Keskusta varoitti tästä! — Anne Kalmari: Varoitimme!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2026-02-05T16:41:15,2026-02-05T16:42:25,Hyväksytty,1.1 2026_2_65,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ydinvoiman roolista energiapolitiikassa (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2026 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_66,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys ydinvoiman roolista energiapolitiikassa (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Olen todella iloinen, että me saimme tämän vuoden alusta liikkeelle tämän uuden Lupa- ja valvontaviraston, ja sen yhteydessä teimme myöskin ympäristöministeriön toimesta uuden lainsäädännön, jossa tuodaan tällainen yhden luukun käsittely luvitukseen. Sillä on aivan merkittävä vaikutus, että meillä on yksi virasto, joka nyt käsittelee näitä kaikkia hankkeita sen sijaan, että meillä olisi lukuisia eri viranomaisia, jotka tätä käsittelyä tekevät. Eli tavoite on ihan koko tätä luvitusprosessia saada nopeutettua. Ja mitä tähän yleisen edun yksikköön tulee, niin siellä luvituksessa tietysti täytyy tasapainotella sen kanssa, että me olemme oikeusvaltio ja täällä pitää olla myöskin tällainen oikeusvarmuus tasapainottaa erilaisia tarpeita. Mutta sillä on pyritty vähentämään sitä, että ei tule tällaisia viranomaisten välisiä valituksia, vaan saman viraston sisällä pystytään myöskin arvioimaan näitä asioita. Olen ensi viikolla menossa sinne tapaamaan uuden viraston henkilöstöä ja johtoa, ja tulemme käymään läpi ja myöskin käymme tällä hetkellä läpi tätä tulossopimusta ja asetamme siinä tiukkoja tavoitteita viraston toiminnalle. Lisäksi olemme itse asiassa tällaisia erilaisia valituksia myöskin kuntapuolella sujuvoittamassa. Olemme tarttuneet yhdessä ministeri Meren ja ministeri Multalan kanssa siihen, [Puhemies koputtaa] että tällaisia sarjavalituksia ja aiheettomia valituksia pyrimme myöskin kuntapuolella vähentämään, eli sujuvuutta kaikin puolin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.4.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2026-02-05T16:42:28,2026-02-05T16:43:48,Hyväksytty,1.1 2026_2_67,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ydinvoiman roolista energiapolitiikassa (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kumpula-Natri, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_68,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys ydinvoiman roolista energiapolitiikassa (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Luottamuspula ei ole johtanut toivottuun tilanteeseen työllisyyden eikä myöskään kulutuskäyttäytymisen osalta, ja se näkyy erityisesti palvelualojen työllisyydessä. Kasvujumi ja investointijumi ovat olleet meidän kaikkien huolena. Ehkä Wärtsilän Vaasan-investoinnista ja Teknologiateollisuuden katsauksista saamme valoa. Mutta mikä jumi on se, joka osuu tällä hetkellä vaikka sairaanhoitopiirien työllisyyteen? Kerroitte, pääministeri, tavanneenne suurien kaupunkien edustajat. Kuulitte varmaan Helsingin huolen hallituksen uudesta leikkaussuunnitelmasta sotealalle: viime vuonna 35 miljoonan yllätysleikkaus, ja nyt puhutaan 100 miljoonan leikkauksesta Helsingin sotealueelle. Siitä oli alustavia arvioita, että siitä selviää 1 500 sairaanhoitajan leikkauksella tai 1 000 lääkärin leikkauksella. Helsingillä sattuu olemaan virassa 450 lääkäriä. Minkä viestin, hallitus, haluatte antaa tämän alan työllisyyden, luottamuksen ja tulevan työpaikkakehityksen suhteen?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.4.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2026-02-05T16:43:48,2026-02-05T16:44:59,Hyväksytty,1.1 2026_2_69,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ydinvoiman roolista energiapolitiikassa (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2026 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_70,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys ydinvoiman roolista energiapolitiikassa (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Kun me katsomme pitkällä aikavälillä tätä sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta, meillä on tällä hallituskaudella kasvatettu hyvinvointialueitten rahoitusta neljällä miljardilla eurolla. Ja kun me katsomme tästä eteenpäin, niin hyvinvointialueitten rahoitus tulee kasvamaan tulevinakin vuosina. Ja sitä kautta kun ihmisten palvelutarve kasvaa, niin myöskin henkilöstön tarve tulee kasvamaan. Eli haluan lähettää tämän viestin, että se tarve on. Mitä tulee nyt tähän hyvinvointialueitten rahoituslakiin, mihin viittaatte, niin koko maan tasolla sillä ensinnäkin uudistetaan diagnoositietoja, joilla kohdennetaan rahoitusta oikein, [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] ja siinä tehdään myöskin tällainen kustannusten hillinnän tavoite, joka turvaa niitten palveluitten turvaamista myöskin tulevaisuudessa. Se tarkoittaa sitä, että yhdeksästä ja puolesta prosentista vuosien 26—29 välillä painetaan se kasvu kahdeksaan prosenttiin, eli edelleenkin merkittävällä tavalla hyvinvointialueitten kasvu jatkuu. Ja Helsingin osalta voin sanoa, että Helsingin rahoitus kasvaa yli kymmenen prosenttia tällä aikavälillä eli kolmanneksi eniten koko maassa. Eli kyllä Helsingissäkin rahoitus tulee jatkossa edelleenkin kasvamaan vahvasti. ",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.4.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2026-02-05T16:44:59,2026-02-05T16:46:08,Hyväksytty,1.1 2026_2_71,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sähkön hinnan kohtuullistamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2026 vp,"Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_2_72,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys sähkön hinnan kohtuullistamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Sähköstä: Joulukuussa 22 nykyinen pääministeri Orpo kirjoitti seuraavasti: ”Sähkön pörssihinta liikkuu 60—70 sentissä. Tilanne on kodeille kestämätön. Kokoomus on vaatinut jo syyskuussa nopeita toimia sähkön hinnan kohtuullistamiseksi. Puheet eivät enää riitä. Odotamme hallitukselta konkreettisia esityksiä. Järkyttävät hinnat täytyy saada kuriin.” Kokoomus vaati kattohintaa sähkölle. Nykyinen valtiovarainministeri Purra puolestaan ehdotti hallitukselle hätäistuntoa ja ministeri Tavio sähkölaskuja valtion maksettaviksi. [Naurua] Te olette olleet vallassa kolme vuotta, nyt hinnat ovat olleet jopa 80 sentin tietämillä. Minulla on kännykässä kuva, jossa rintamamiestalon sähkölasku kolmelta päivältä näyttäisi olevan 333 euroa ja ennuste koko kuulle 1 500 euroa. Takuueläke muuten on 990 euroa kuukaudessa. Kysyn: Onko pääministeri Orpo samaa mieltä kuin oppositiojohtaja Orpo, [Puhemies koputtaa] että järkyttävät hinnat on saatava kuriin tässä ja nyt? [Puhemies koputtaa] Lupaatteko, pääministeri Orpo, että koskaan enää kuluttaja ei maksa 80:tä senttiä sähköstä?", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2026-02-05T16:46:08,2026-02-05T16:47:43,Hyväksytty,1.1 2026_2_73,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sähkön hinnan kohtuullistamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2026 vp,"Kiitoksia. — Muistutan edustajia minuutin aikarajasta. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_74,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys sähkön hinnan kohtuullistamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Silloin vuonna 22 elimme Euroopassa poikkeuksellista energiakriisin aikaa. Nyt sen jälkeen, ehkä jo edellisenkin hallituksen toimesta mutta myöskin meidän hallituksen toimesta, on tehty lukuisia toimenpiteitä, joilla sähkön hintaa pyritään pitämään kurissa. Silloin ei myöskään kuluttajien ollut mahdollista tehdä kiinteitä sopimuksia. [Vasemmalta: Oli!] — Tai oli toki, mutta ne olivat huomattavasti kalliimpia. — Nyt juuri katsoin, että yhdeksällä sentillä per kilowattitunti pystyy tekemään sähkösopimuksia. Sen lisäksi me ollaan lisätty siirtoyhteyksiä Suomeen. Me teemme määrätietoisesti töitä, jotta meille syntyy lisää energiantuotantoa, joka on kaiken avain. Sitten tämä hintakattoesityshän, joka on lausunnoilla, on tarkoitettu hyvin poikkeuksellisiin tilanteisiin, kuten tuo vuoden 22 tilanne. Mutta täytyy katsoa myöskin yhdessä Euroopan unionin kanssa, pystytäänkö sitä soveltamaan myöskin sen kaltaisissa tilanteissa kuin mikä meillä on nyt. Mutta tilanne on paljon parempi. [Puhemies koputtaa] Esimerkiksi viime vuonna Suomen sähkön hinta oli Euroopan halvimpia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2026-02-05T16:47:45,2026-02-05T16:48:59,Hyväksytty,1.1 2026_2_75,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sähkön hinnan kohtuullistamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_76,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys sähkön hinnan kohtuullistamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on omienkin arviointiensa mukaan leikannut kaikkein eniten 18—24-vuotiailta nuorilta, ja opiskelijat ovat yksittäinen ryhmä, johon nämä leikkaukset ovat osuneet erittäin pahasti. Tuntuu, että mikään määrä kurittamista ei riitä Orpon hallitukselle. Toimeentulotuen muutosten myötä hallitus pakottaa opiskelijat valitsemaan ruuan ja oman tulevaisuuden väliltä. Oikeisto rakastaa byrokratiaa silloin, kun se kohdistuu pienituloisiin ihmisiin. Mitä vaikeampi byrokratialoukku, sen parempi. Nyt hallitus on rakentanut opiskelijoille kesäaikoja koskevan byrokratialoukun, jossa opintopaikasta kiinni pitäminen voi tarkoittaa putoamista lähes kokonaan toimeentulon ulkopuolelle. Hyvä hallitus, mitä aiotte tehdä tälle järjettömyydelle? Tämä herättää erittäin paljon keskustelua tällä hetkellä nuorten keskuudessa. [Krista Kiuru: Tähän ei saatu mitään hallitukselta!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.5.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2026-02-05T16:48:59,2026-02-05T16:50:10,Hyväksytty,1.1 2026_2_77,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sähkön hinnan kohtuullistamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2026 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_78,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys sähkön hinnan kohtuullistamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Opiskelijoiden tilanteesta on tärkeätä käydä keskustelua, ja me haluamme, että meidän nuoret saavat sen viestin, että opiskelu Suomessa kannattaa, että se on se keino, millä elämässä pääsee eteenpäin, mikä avaa niitä näköaloja. Suomi on siitäkin onnellinen maa, että Suomessa on maksutonta opiskella, ihan korkeakoulututkintoon saakka, ja päästä elämässä eteenpäin kotitaustasta riippumatta. Tästä lupauksesta pidetään kiinni muun muassa siten, että meillä Suomessa on paitsi maksuttomat opinnot myöskin opintotukijärjestelmä, ja se on se ensisijainen sosiaaliturva myöskin, toimeentulon turva opiskeluaikoina. Se, mihin viittaatte tässä, on varmastikin se toimeentulotuen uudistuksessa tehty linjaus, joka mielestäni on kyllä erittäin perusteltu, että toimeentulotuen sijaan pyritään ohjaamaan ihmisiä ensisijaisille etuuksille tai opiskeluihin tai työnhakuun. Tässä tapauksessa esimerkkinä on vaikkapa se, ettei opiskelija jatkossa voi suoraan hakea toimeentulotukea vaan opintotukea, joka on opintososiaalinen etuus, nuorille tarkoitettu etuus. Mutta täytyy ottaa tässä huomioon myöskin se, että meillä on tämän jälkeenkin, [Puhemies koputtaa] jos opiskelijalla on erittäin vaikea tilanne, mahdollista saada esimerkiksi hyvinvointialueelta täydentävää, ehkäisevää toimeentulotukea. [Puhemies koputtaa] Ketään ei Suomessa jätetä ilman toimeentulon turvaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.5.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2026-02-05T16:50:10,2026-02-05T16:51:40,Hyväksytty,1.1 2026_2_79,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sähkön hinnan kohtuullistamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2026 vp,"Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_80,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sähkön hinnan kohtuullistamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Lähes kolme vuotta Orpon—Purran oikeistohallitusta, ja on aika kysyä tulosvastuun perään, sillä kyllä se tulosvastuukin kysyy vastuunkantoa. Te lupasitte satatuhatta uutta työllistä, ja te olette mahtailleet ennätysmäärällä työllisyystoimia, mutta kaikki nämä työllisyystoimet ovat olleet yksipuolisesti työntekijän asemaa heikentäviä. Ne kaikki on tehty suomalaisten kovaa työtä tekevien selkänahasta. Ja nyt me näemme tulokset: ennätyksellinen työttömyys, ja mikä musertavinta, nuorten työttömien, siis alle 25-vuotiaitten työttömien, määrä on lähes kaksinkertaistunut. Millaista tulevaisuutta te rakennatte? Teidän työllisyyslupauksenne särkyminen näkyy suoraan kansalaisten arjessa: ostoskoreissa, sähkölaskun maksamisessa, vanhustenhoidossa, sairaaloissa. Pääministeri Orpo, kannatteko te vastuunne, tulosvastuun, tästä Euroopan ennätystyöttömyydestä ja suomalaisten kasvaneista toimeentulovaikeuksista? Kuka siitä kantaa vastuun, ellette te?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2026-02-05T16:51:41,2026-02-05T16:52:46,Hyväksytty,1.1 2026_2_81,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sähkön hinnan kohtuullistamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2026 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_82,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys sähkön hinnan kohtuullistamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Kun vaalikausi on loppu, niin se on oikea aika katsoa, mikä on tulosvastuu, ja jätän sen mielelläni suomalaisten äänestäjien varaan, en esimerkiksi teidän. Silloin katsotaan, missä ollaan. Meidän työ on kesken. Meillä on selkeä strategia ja selkeä ajatus siitä, miten me uudistamme Suomea, jotta tässä maassa on talouden kasvua, investointeja ja työpaikkoja, jotta tämä on maa, jossa kannattaa lähteä töihin aamulla, jossa siitä työstä jää enemmän käteen ja jossa kannattaa kouluttaa itseään, ottaa vastaan enemmän vastuuta, yrittää ja kasvattaa yritystään, ja niillä yrityksillä on hyvä toimintaympäristö, jossa on helppo viedä luvituksia eteenpäin ja jossa työvoimaa löytyy, osaamista löytyy ja löytyy rahoitusta. Me teemme kaikkien näiden asioiden ääressä töitä, ja katsotaan sitten reilun vuoden päästä, missä mennään. Ei se nyt sitä sataatuhatta tässä puhumalla... Se ei ole oleellista, vaan ne teot, mitä tapahtuu. [Välihuutoja vasemmalta] — Hei, en minä luovu siitä tavoitteesta, en, en luovu. En luovu siitä tavoitteesta, mutta oikea aika katsoa sitä on silloin kun työ on tehty. [Puhemies koputtaa] Nyt se on kesken, ja me teemme joka päivä — lupaan sen suomalaisille — töitä sen eteen, että mahdollisimman moni pääsee töihin. ",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2026-02-05T16:52:48,2026-02-05T16:54:09,Hyväksytty,1.1 2026_2_83,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhojen metsien suojelusta (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2026 vp,"Seuraava kysymys. Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_2_84,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys vanhojen metsien suojelusta (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2026 vp,"Herra puhemies! Arvoisa pääministeri, teidän työllisyyslupauksenne tosiaan näyttää karkaavan. Luontolupauksia teidän hallituksenne taas teki hyvin ani harvoja. Yksi niistä oli vanhojen metsien suojelu, ja tämän lupauksen te olette jo pettäneet. Te teitte täysin epätieteelliset satumetsäkriteerit, joilla vanhoja metsiä ei saada suojeltua. Nyt päinvastoin Metsähallitus on ilmoittanut aloittavansa hakkuut 82:ssa valtion omistamassa vanhassa metsässä. Nämä ovat luonnonmetsiä, jotka tarjoavat elinympäristöjä lukuisille uhanalaisille lajeille, jotka eivät pysty elämään talousmetsissä. Jos nämä metsät olisivat yksityisen omistamia, valtio maksaisi metsänomistajille näiden suojelusta, [Hannu Hoskonen: Höpö höpö!] mutta valtion omistuksessa nämä luonnoltaan arvokkaat metsät hakataan ja suojelun sijaan ne päätynevätkin sellu- ja lämpökattiloihin. Arvoisa pääministeri, te lupasitte ennen vaaleja, että jäljellä olevat valtion vanhat metsät suojellaan. [Puhemies koputtaa] Nyt osaa niistä ollaan hakkaamassa. Kysynkin: aiotteko keskeyttää Metsähallituksen hakkuusuunnitelmat ja varmistaa, että valtion vanhat metsät suojellaan?", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2026-02-05T16:54:13,2026-02-05T16:55:37,Hyväksytty,1.1 2026_2_85,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhojen metsien suojelusta (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2026 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_86,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys vanhojen metsien suojelusta (Krista Mikkonen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Metsähallituksen ohjaaminen kuuluu ministeri Essayahille, joka ei ole tällä hetkellä täällä paikalla. Mutta se, mitä on sovittu, on, että Metsähallitus kartoittaa parhaillaan näitä omia maa-alueitaan ja katsoo, mistä löytyy kriteerit täyttäviä vanhoja luonnontilaisia metsiä, ja sen jälkeen esittää näitä lainmukaiseen pysyvään suojeluun, ja me teemme sitten valtioneuvostossa sen mukaiset suojelupäätökset. Olen tässä sen tiedon varassa, mitä ehdin kaivella tässä nopeasti, että kuitenkin on näin, että he ovat Metsähallituksessa myös luvanneet kartoittaa oman kriteeristönsä mukaiset alueet ja jättää ne talouskäytön ulkopuolelle — siis tämmöiset oman ympäristöoppaansa mukaiset kriteerit täyttävät kohteet. Luotan tietysti siihen, että näin toimitaan. Me olemme tehneet periaatepäätöksen näistä kriteereistä, ja Metsähallitus tekee sitä kartoitustyötä parhaillaan, ja me pääsemme sitten tekemään suojelupäätöksiä sen jälkeen. ",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.6.aspx,fi,Sari Multala,1299,2026-02-05T16:55:40,2026-02-05T16:56:44,Hyväksytty,1.1 2026_2_87,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys maahanmuuttajataustaisten nuorten kurinpitomatkoista (Sara Seppänen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2026 vp,"Seuraava kysymys. Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_2_88,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys maahanmuuttajataustaisten nuorten kurinpitomatkoista (Sara Seppänen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ylen dokumentti paljasti, että Suomesta lähetetään maahanmuuttajataustaisia nuoria kurinpitomatkoille Afrikkaan. Nuoria on rankaistu näin esimerkiksi pukeutumisensa, harrastuksiensa tai länsimaalaistumisensa vuoksi. Toistan: nämä nuoret ovat länsimaalaistuneet, ja siksi heihin on kohdistettu ”vuosia kestävää liikkumisvapauden ja viestinnän rajoittamista, täydellistä eristämistä, henkistä ja fyysistä väkivaltaa sekä seksuaalista väkivaltaa”. Perussuomalaisten mielestä tällainen ilmiö on yksiselitteisesti kitkettävä. Jos jokin on osoitus suomalaisen yhteiskunnan halveksumisesta ja monikulturismin epäonnistumisesta, niin tämä. Kaikille on tehtävä selväksi, että Suomessa eletään suomalaisen kulttuurin ja sääntöjen mukaan. Maahanmuuttajataustaisille nuorille kuuluvat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin suomalaisille nuorille. Jos tätä ei ymmärretä, silloin on tultu väärään maahan. Kysynkin nyt opetusministeriltä: Miten tämän ilmiön selvitys etenee, ja millä keinoin tämä saadaan kuriin? [Puhemies koputtaa] Miten myöskin koulut ottavat tästä vastuuta?", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.7.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2026-02-05T16:56:44,2026-02-05T16:58:02,Hyväksytty,1.1 2026_2_89,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys maahanmuuttajataustaisten nuorten kurinpitomatkoista (Sara Seppänen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2026 vp,"Kiitoksia. — Opetusministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_90,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys maahanmuuttajataustaisten nuorten kurinpitomatkoista (Sara Seppänen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2026 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Olen täysin samaa mieltä siitä, että tällaiset tapaukset ovat väärin, siis täydellisen tuomittavia tragedioita lapsen näkökulmasta, ja asiaan on syytä tarttua. Teemme selvitystä tämän ongelman laajuuden selvittämiseksi, mitä tulee tällaisiin matkoihin, on syy sitten kurinpito tai vaikka sukupuolielinten silpominen — on laaja spektri tällaisia vakavia tapauksia, mikä konkretisoitui hyvinkin selvällä tavalla tämän dokumentin myötä. Koululla on velvollisuus ennaltaehkäistä poissaoloja. Perusopetuslain, lastensuojelulain mukaan koululla on velvollisuus ilmoittaa viranomaisille, jos tällaista epäilyä on, toki perheillekin, mutta se ei ehkä tällaisessa tilanteessa auta. Ja jos on epäilys siitä, että tällainen poisvienti on mahdollinen, niin sitten poliisi tai Rajavartiolaitoskin voi tällaisen estää. [Puhemies koputtaa] Sitten keskeinen kysymys on yhteys perheeseen: Miten saadaan perheen luottamus kouluun vahvistettua? Miten saadaan koulun henkilökunnan tietämystä vahvistettua? [Puhemies koputtaa] Miten tällaisilla informaatiokeinoillakin voidaan näitä ennaltaehkäistä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.7.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2026-02-05T16:58:05,2026-02-05T16:59:35,Hyväksytty,1.1 2026_2_91,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys maahanmuuttajataustaisten nuorten kurinpitomatkoista (Sara Seppänen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2026 vp,"Kiitoksia, nyt vastausaika on käytetty.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_92,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys tulevaisuutta tukevasta talouspolitiikasta (Noora Fagerström kok)>>>Suullinen kysymys SKT 8/2026 vp,"Seuraava kysymys. Edustaja Fagerström, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_2_93,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Noora,Fagerström,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys tulevaisuutta tukevasta talouspolitiikasta (Noora Fagerström kok)>>>Suullinen kysymys SKT 8/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Orpon hallituksen linjaa on arvosteltu oppositiosta. Kritiikki on vaihdellut: Välillä hallituksen katsotaan säästävän liikaa, ja toisaalta sanotaan, että olemme sopeuttaneet liian vähän. Samaan aikaan oppositio on vastustanut monia hallituksen tekemiä säästöpäätöksiä ja esittänyt itse satojen miljoonien eurojen menolisäyksiä. Aikamoista sumutusta! Suomen talous ei vahvistu hetkessä eikä veroja korottamalla. Se vahvistuu silloin, kun työnteko kannattaa ja yrityksillä on hyvät edellytykset työllistää. Kun palkkaverotusta kevennetään, se näkyy konkreettisesti ihmisten arjessa. Monelle perheelle se tarkoittaa hieman enemmän liikkumavaraa arjen menoihin, lasten harrastuksiin ja asumiseen ja ennen kaikkea tunnetta siitä, että ahkerasta työnteosta jää jotain käteen. Suomi on elänyt pitkään yli varojensa. Siksi hallitus on tehnyt päätöksiä, jotka eivät ole helppoja mutta jotka rakentavat kestävää taloutta ja turvaavat hyvinvointiyhteiskunnan myös tuleville sukupolville. Arvoisa valtiovarainministeri Purra, miten Orpon hallituksen linja tukee suomalaisten perheiden pärjäämistä ja lasten ja nuorten tulevaisuutta?", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.8.aspx,fi,Noora Fagerström,1490,2026-02-05T16:59:38,2026-02-05T17:00:50,Hyväksytty,1.1 2026_2_94,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys tulevaisuutta tukevasta talouspolitiikasta (Noora Fagerström kok)>>>Suullinen kysymys SKT 8/2026 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_95,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys tulevaisuutta tukevasta talouspolitiikasta (Noora Fagerström kok)>>>Suullinen kysymys SKT 8/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuossa aiemmassa pääministerin vastauksessa kävi jo esille se, miten palkansaajan ostovoima viimeinkin paranee roimasti. Se on parantunut koko tämän hallituskauden, mutta kun muistellaan, mihin se silloin korona- ja energiakriisin jälkeen vajosi, ja kun me vasta tänä vuonna saamme kurottua tämän kuopan umpeen, niin se kertoo siitä, että tämä kansakuntahan on merkittävästi köyhtynyt. Joka tapauksessa se kokonaisuus, että inflaatio on hidasta, me olemme tehneet hyviä veropäätöksiä ja palkkakulut ovat voimakkaassa nousussa, tarkoittaa, että palkansaajan ostovoima on parantunut. Mitä tulee sitten tähän sopeuttamispuoleen, jota me olemme nimenomaan tehneet hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden turvaamiseksi, niin se on mitä parhaimmalla tavalla lasten ja nuorten tulevaisuuden hyvien edellytysten varmistamista. Valitettavasti ei voida jatkaa tällä tavalla kuin Suomessa viimeiset vuosikymmenet on eletty. Se tekee tämän hallituksen työstä erityisen vaikeaa, että samaan aikaan me joudumme painamaan jarrua siellä sopeuttamisen puolella ja toisaalta kaasua, [Puhemies koputtaa] jotta saisimme tähän maahan melkein 20 vuoden jälkeen aitoa talouskasvua. ",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+2.8.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2026-02-05T17:00:52,2026-02-05T17:02:07,Hyväksytty,1.1 2026_2_96,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Saara-Sofia Sirénin vapautuspyyntö edustajantoimesta>>>Vapautuspyyntö VAP 1/2026 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Edustaja Saara-Sofia Sirén on 22.1.2026 päivätyssä kirjeessä pyytänyt vapautusta edustajantoimesta Työeläkevakuuttajat Tela ry:n hallituksen valittua hänet 22.1.2026 uudeksi toimitusjohtajaksi 1.5.2026 alkaen. Edustaja on pyytänyt, että vapautus edustajantoimesta tulee voimaan 30.4.2026 alkaen. Puhemiesneuvosto puoltaa pyyntöä ja esittää, että vapautus edustajantoimesta myönnetään 30.4.2026 alkaen.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_2_97,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_2_98,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Matias,Marttinen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus suhtautuu erittäin vakavasti nykyiseen työttömyystilanteeseen. Me olemme sitoutuneet tekemään kaikkemme, jotta tilanne kääntyy. Me käännämme jokaisen kiven, joka käännettävissä vain on. On aivan selvää, että yksittäistä hopealuotia tai ihmelääkettä ei ole olemassa. Ei ole mitään sellaista suurta työpaikkojen kätköä, joka voitaisiin vain sormia napauttamalla avata ja joka saataisiin nopeasti käyttöön. Tilanteen parantaminen vaatii siis pitkäjänteistä työtä. Se vaatii sarjan toimia, joilla parannetaan työnantajien kykyä työllistää, sillä vain työnantajien työllistämiskykyä parantamalla voimme edesauttaa työllisyyden kasvua. Herra puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys on jälleen osa toimenpiteiden sarjaa, jolla autetaan suomalaisia pk-yrityksiä pärjäämään ja suomalaisia työnhakijoita työllistymään. Esityksellä joustavoitetaan määräaikaisten työsopimusten solmimista, lyhennetään lomautusilmoitusaikaa ja poistetaan takaisinottovelvollisuus alle 50 työntekijän yrityksiltä. Määräaikainen työsopimus voitaisiin jatkossa tehdä työnantajan aloitteesta enintään vuoden ajaksi ilman perusteltua syytä, jos kyse on ensimmäisestä työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä. Uudistus voi siis tarjota esimerkiksi nuorille, joilla ei ole vielä kattavaa työkokemusta, mahdollisuuksia saada jalkansa työelämän oven väliin. Toisaalta tämä voi tarjota myös varttuneemmalle työntekijälle mahdollisuuksia niissä tilanteissa, joissa henkilö haluaa siirtyä täysin toiselle alalle, jolta hänellä ei ole kuitenkaan aiempaa työkokemusta. Esitykseen sisältyy myös useita tasapainottavia suojaelementtejä, joilla turvataan työntekijän asemaa ja varmistetaan, että vakituinen työsuhde säilyy ensisijaisena työsuhdemuotona. Määräaikaisten työsopimusten ketjuttamista ensinnäkin rajoitetaan useilla toimilla: Sopimus voidaan ensinnäkin tehdä vain enintään vuodeksi. Toisekseen työnantajalle asetetaan velvollisuus selvittää työsuhteen jatkomahdollisuuksia määräaikaisuuden päättyessä. Kolmanneksi työnantajalle tulee velvollisuus tarjota lähtökohtaisesti vakituista työsopimusta sille työntekijälle, joka on työskennellyt vuoden ilman perusteltua syytä tehdyssä määräaikaisessa työsuhteessa. Tämä koskee tapauksia, joissa työnantaja aikoo jatkaa työn teettämistä kyseisessä tai vastaavan kaltaisessa tehtävässä. Velvollisuus työn tarjoamiseen jatkuisi enintään neljä kuukautta työsopimuksen päättymisen jälkeen. Jos määräaikainen työsopimus tehdään sääntelyn vastaisesti, työsopimusta pidettäisiin toistaiseksi voimassa olevana. Määräaikaista työsopimusta ei myöskään saisi tehdä tai jättää tekemättä syrjivin perustein, mistä säädettäisiin nimenomaisesti laissa. Lainvastaiselle toiminnalle ja syrjinnälle on sääntelyssä ehdoton nollatoleranssi. Herra puhemies! Ehdotuksessa esitetään myös takaisinottovelvollisuuden poistamista alle 50 työntekijän yrityksiltä. Muutos mahdollistaa sen, että pienissä yrityksissä vältytään suurelta byrokratialta, kun uusiin työpaikkoihin voidaan palkata soveltuvimmat tekijät suoraan ja nopeasti vapailta markkinoilta. Pienissä yrityksissä on merkittävä työllistämispotentiaali, jonka toteutumista ei pidä vaikeuttaa ylimääräisellä byrokratialla. Lisäksi ehdotuksessa ehdotetaan lomautusilmoitusajan lyhentämistä kahdesta viikosta seitsemään päivään. Kuten tiedämme, maailma voi muuttua nopeasti, ja se voi ulottaa yllättäviä vaikutuksia myös yritysten tilauskantoihin. Jotta yritykset onnistuvat pääsemään kriisien yli, on tärkeää turvata riittävän nopea reagointikyky näissä yllättävissä sokkitilanteissa. Se auttaa turvaamaan myös pitkällä aikavälillä työpaikkojen säilymistä. Herra puhemies! Toivon, että tässä salissa me löydämme mahdollisimman laajan ja vahvan tuen sen eteen, että suomalaisten yritysten kykyä työllistää ja palkata lisää työntekijöitä voidaan viedä eteenpäin. Nähdäkseni tämä lainsäädäntöehdotus vastaa tähän tarpeeseen erittäin hyvin. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2026-02-05T17:06:01,2026-02-05T17:10:17,Hyväksytty,1.1 2026_2_99,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Halukkaat edustajat voivat pyytää minuutin mittaista vastauspuheenvuoroa painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_100,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtaosa työttömistä tekee kaikkensa saadakseen töitä, mutta valitettavasti liian moni jää vaille työpaikkaa. Hallituksen tavoite oli satatuhatta uutta työllistä, mutta nyt kuitenkin kaikessa tässä hallituksen voimavarat ovat menneet palkansaajien aseman heikentämiseen. Arvoisa työministeri Marttinen, tuotte tänään tässä keskustelussa lähetekeskusteluun uusia palkansaajan asemaa heikentäviä esityksiä, ja minun onkin aivan pakko kysyä teiltä, ministeri Marttinen: ovatko nämä teidän ideologiset esitykset vain hankkeita heikentää työmarkkinajärjestelmää, koska teidän aikaisemmatkaan toimet eivät ole työllisyyttä parantaneet?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2026-02-05T17:10:35,2026-02-05T17:11:27,Hyväksytty,1.1 2026_2_101,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_102,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että työllistämisen kynnystä on tarpeen madaltaa, ja on tärkeää, että pohdimme yhdessä keinoja, miten sitä voisimme toteuttaa, mutta, arvoisa puhemies, ei sitäkään voi tehdä hinnalla millä hyvänsä. Tosiasia on, että tämä nyt käsittelyssämme oleva esitys uhkaisi jopa lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Tämä selviää myös lain esitöistä. Ja kun tiedämme, että valitettavasti Suomessa raskaussyrjintä on tälläkin hetkellä edelleen vakava, todellinen ongelma, pitäisi meidän nyt pikemminkin yhdessä pyrkiä löytämään keinoja siihen, että pääsisimme tästä ilmiöstä eroon. Siksi näen kyllä, että tämä esitys on erittäin ongelmallinen, ja toivon, että tämän yhdessä voimme täällä myös todeta, kun käsittely käynnistyy.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2026-02-05T17:11:27,2026-02-05T17:12:34,Hyväksytty,1.1 2026_2_103,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Diarra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_104,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Fatim,Diarra,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Minusta ministeri tässä paljasti kyllä korttinsa, samoin kuin hallitus paljasti korttinsa tässä ministerin esittelyn aikana. Ministeri puhui koko ajan ainoastaan pienistä yrityksistä — pienistä yrityksistä — mutta jos lukee tämän lakiesityksen, niin eihän tämä laki nyt koske vain pieniä yrityksiä vaan kaikkia työntekijöitä. Tämä koskee varhaiskasvatuksen opettajia, sairaanhoitajia, kaikkia, jotka ovat töissä myös suurissa organisaatioissa. Eli jos ministeri ja hallitus haluavat helpottaa pienten yritysten palkkausta, niin miksi laki ei sitten keskity pieniin yrityksiin vaan nyt aivan kaikkiin? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Fatim Diarra,1489,2026-02-05T17:12:35,2026-02-05T17:13:19,Hyväksytty,1.1 2026_2_105,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_106,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Marttinen, te perustelitte äsken työllisyydellä tätä esitystä, mutta tässä esityksessähän sanotaan: ”Tutkimustieto ei osoita lakimuutoksella olevan selviä työllisyysvaikutuksia.” Tämä määräaikaisten työsuhteiden helpottaminen ei lisää työllisyyttä, vaan se on jälleen yksi heikennys työntekijöille. Erityisen härskin tästä esityksestä tekee se, että vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon tulevat olemaan huomattavat. Raskaussyrjintä tulee suurella todennäköisyydellä lisääntymään, ja syntyvyyden arvioidaan mahdollisesti laskevan. Tätä jälkimmäistä perustellaan hallituksen esityksessä aivan käsittämättömällä lauseella: ”Vaikutus voidaan kuitenkin katsoa vähäiseksi, sillä sen on tutkittu vaikuttavan lähinnä naisiin”, ja niin edespäin. Minun on vaikea ymmärtää, että kukaan kehtaa perustella mitään esitystä näin törkeästi, mutta joudun valitettavasti toteamaan, että Orpon hallituksen työmarkkinapolitiikassa törkeydellä ei ole ollut tähänkään asti rajoja. En voi kannattaa tätä esitystä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2026-02-05T17:13:19,2026-02-05T17:14:26,Hyväksytty,1.1 2026_2_107,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ojala-Niemelä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_108,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä on työttömiä tässä maassa 350 000 ja lisäksi 80 000 aktiivitoimien piirissä eli yhteensä 430 000 työtöntä, ja joulukuussa teimme kyseenalaista historiaa nousemalla kyseenalaisella ranking-listalla kärkeen, eli ohitimme Espanjan, ja nyt meillä on korkein työttömyys koko Euroopassa. Voisi sanoa, että te olette voimalla purkaneet työntekijöitten suojaksi tehtyä lainsäädäntöä tällä vaalikaudella, ja tämä on sitä samaa sarjaa. Eli tässä mahdollistetaan määräaikaisten työsopimusten tekeminen vuodeksi ilman perusteltua syytä myös vakituiseen työhön. Tämä tulee lisäämään epävarmuutta, pätkätöitä, raskaussyrjintää ja heikentää entisestään kotitalouksien uskallusta kuluttaa ja perustaa perheitä, jolloin syntyvyys romahtaa jopa ennusteita enemmän. Tätä ei voi tämän vuoksi kannattaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2026-02-05T17:14:27,2026-02-05T17:15:35,Hyväksytty,1.1 2026_2_109,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_110,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyselytunnin aikana edustaja Kurvinen peräsi nimenomaan täsmätoimia, joilla Suomen työllisyyttä parannetaan. Nyt hän ei ole edes paikalla, kun on nimenomaan kolme sellaista täsmätoimea, joilla parannetaan sitä, että työllistämiskynnys alenee. Edustaja Viitala sanoi täällä aivan oikein, että suurin osa työttömistä haluaa päästä töihin. Nimenomaan näin on, mutta he tarvitsevat niitä työmahdollisuuksia, jotta he voivat päästä töihin. Tällä uudistuksella helpotetaan sitä, että nuori saa ensimmäisen työpaikan helpommin; helpotetaan, aivan kuten ministeri Marttinen sanoi, ammatinvaihtajan mahdollisuutta päästä töihin; tällä helpotetaan sitä, että kun lomauttamiseen joudutaan, niin yrityksen toimintakyky säilyy paremmin; ja tällä helpotetaan byrokratiaa takaisinottovelvoitteessa. Nämä ovat juuri sellaisia konkreettisia uudistuksia, joilla Suomen työmarkkinaa muutetaan kilpailukykyisemmäksi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Arto Satonen,784,2026-02-05T17:15:35,2026-02-05T17:16:43,Hyväksytty,1.1 2026_2_111,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_112,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Juuri niin, me haluamme lisää työpaikkoja, me haluamme madaltaa sitä työllistämisen kynnystä, mutta emme hinnalla millä hyvänsä — emme hinnalla millä hyvänsä. Tämä esitys, niin kuin on esitöissä tuotu esiin, lisää tai saattaa lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Miksi te tuotte tällaisia esityksiä, joista on todettu, että niillä ei välttämättä olisi niitä työllistämisen vaikutuksia, mitä hallitus kuitenkin perustelee niillä olevan? Ja miksi te tuotte jatkuvasti esityksiä, joilla naisten työmarkkina-asemaa heikennetään? [Pia Lohikoski: Hyvä kysymys!] Te veitte aikuiskoulutustuen, joka tuki erityisesti naisvaltaisia aloja. Nyt te tuotte esityksen, jolla jälleen kyykytetään naisia ja naisvaltaisia aloja. Ministeri Marttinen, millä te perustelette tämän vääryyden?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2026-02-05T17:16:43,2026-02-05T17:17:43,Hyväksytty,1.1 2026_2_113,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_114,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksen tavoitteena on madaltaa kynnystä palkata ja lisätä työn syntymistä epävarmassa taloustilanteessa. Esityksessä mahdollistetaan määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ensimmäisen kerran enintään vuoden ajaksi ilman erillistä perusteltua syytä. Erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille tämä tarkoittaa parempia mahdollisuuksia reagoida tilanteisiin, joissa työvoiman tarve on todellinen mutta tulevaisuus vielä avoin. Suomen työmarkkinat ovat monilta osin jäykät. Tämä on yksi keskeinen tekijä heikkoon työllisyyskehitykseen ja vaatimattomaan talouskasvuun. Hallitus vastaa tähän nyt purkamalla käytännön esteitä, jotka ovat estäneet rekrytointeja ja lisänneet työnantajan riskiä. Esitys on tärkeä täsmätoimi tässä työllisyystilanteessa. [Johanna Ojala-Niemelä: Varsinkin naisvaltaisilla aloilla!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2026-02-05T17:17:43,2026-02-05T17:18:44,Hyväksytty,1.1 2026_2_115,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_116,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa puhemies ja arvoisa ministeri! Perustelette tätä määräaikaisuuksien helpottamista juuri yritysten näkökulmasta. Heikennys kuitenkin tulee koskemaan merkittävästi enemmän juuri julkisen sektorin naisvaltaisia aloja, ja tuntuu, että näistä aloista teillä ei ehkä ole tuntemusta, kun näitä lakiesityksiä täällä kuuntelee, esimerkiksi vaikka vientivetoisesta palkkamallista. Haluaisin kysyä: selvitittekö sitä mahdollisuutta, että tämä lakiesitys olisi rajattu koskemaan vain yrityksiä eikä ollenkaan julkista sektoria? Tai sitten luitteko lain tasa-arvovaikutuksia tai edes lain esitöitä, joissa nostetaan tämä raskaussyrjinnän todennäköinen lisääntyminen, joka täällä on mainittu jo useamman kerran? Jo tällä hetkellä yleisin raskaus- ja perhevapaasyrjinnän muoto on määräaikaisten työsuhteiden jatkamatta jättäminen. Tätä pitäisi vähentää, ei lisätä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2026-02-05T17:18:44,2026-02-05T17:19:51,Hyväksytty,1.1 2026_2_117,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_118,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin kyllä ministeriltä kuulla, miksi tasa-arvon mallimaata johdetaan nyt määrätietoisesti vuosikymmenten harppauksilla taaksepäin. Miksi hallituksen politiikalla halutaan tietoisesti heikentää naisten asemaa työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa? Sehän lukee teidän esityksessänne, että määräaikaisuudet lisäävät raskaussyrjintää. Se lukee selvästi siellä. Tämä on yksiselitteisesti naisvihamielistä politiikkaa. Esityksen mukaan lakimuutoksella ei ole mitään työllisyysvaikutuksia. Työpaikkojen luomisen sijaan työttömyyshallitus vain ja ainoastaan murentaa ihmisten uskoa huomiseen. Epävarmuutta, epävarmuutta ja epävarmuutta. Te heikennätte naisten asemaa työmarkkinoilla. Käytännössä siis perheestä haaveilevien nuorten naisten suunnitelmat lykkääntyvät, ja samaan aikaan ihmetellään, miksi lasten määrä vähenee. [Puhemies koputtaa] Aika erikoisia esityksiä, täytyy kummastella.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2026-02-05T17:19:51,2026-02-05T17:21:10,Hyväksytty,1.1 2026_2_119,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Perholehto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_120,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Olisi jotenkin hieman helpompi ymmärtää tämän lain sisältöä ja tavoitteita, jos niillä olisi jonkinlaista tukea esimerkiksi tutkimusnäytöstä tai niistä lausunnoista, joita tämä on osakseen saanut. Mutta itse asiassa jo silloin, kun Orpon—Purran hallitus oli Säätytalolla ja pyysitte esimerkiksi ministeriöstä tietoa sekä irtisanomissuojan heikentämisestä että näistä perusteettomista pätkätöistä, kerrottiin, että näillä ei ole oikeastaan minkäänlaista tekemistä valtiontalouden kanssa eikä näillä ole myöskään juuri mitään tekemistä työllisyydenhoidon kanssa. Sen takia täytyy kyllä sanoa, että minä olen aika surullinen, että sellaisen lain, jolla ei ole mitään tekemistä talouden kanssa — eikä sillä ole mitään tekemistä työllisyyden kanssa, mutta sillä on aivan selkeitä riskejä, esimerkiksi ja erityisesti naisten työmarkkina-asemaan — te olette valmiit viemään läpi vain ja ainoastaan siksi, että se on teille selvästi valta-asemakysymys. Kysyn teiltä, ministeri Marttinen: todellako nämä riskit ovat ottamisen arvoisia?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2026-02-05T17:21:10,2026-02-05T17:22:21,Hyväksytty,1.1 2026_2_121,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Partanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_122,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On pakko muistuttaa siitä, että hallitus on myös antanut esityksen tasa-arvolain muuttamisesta, ja se on joulukuussa lähetetty lausunnoille. Me todella kannamme huolta raskaussyrjinnästä ja naisten asemasta työelämässä, ja siksipä haluammekin kirjata tasa-arvolakiin määräaikaisuuden, vanhemmuuden ja perhehuoltovelvollisuuden selkeiksi syrjintäperusteiksi. Sen lisäksi työnantajalle säädetään selvitysvelvollisuus, elikkä työnantajan tulee antaa kirjallinen selvitys, jos määräaikaisuutta ei jatketa raskauden tai perhevapaan ilmoittamisen jälkeen. Sen lisäksi haluamme antaa työntekijöille enemmän kanneaikaa, elikkä kanneaika tulee pitenemään ja keskeytyy lautakuntakäsittelyjen ajaksi. Lisäksi työnantajalle tulee vastuu liittyen vuokratyötä tekeviin työntekijöihin. Hyvitysvelvollisuus koskisi laajemmin myös työvoimaa vuokraavia yrityksiä. Hieman harmittelen sitä, että nämä tosiasiat usein puuttuvat opposition puheenvuoroista. [Jaana Strandman: Erinomainen puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2026-02-05T17:22:21,2026-02-05T17:23:33,Hyväksytty,1.1 2026_2_123,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_124,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä työministeri toivoi laajaa tukea työllistämistoimille, samoin tässä edustaja Satonen peräänkuulutti myöskin keskustalta tukea työllistämistoimiin. Keskusta tukee ilman muuta järkeviä työllistämistoimia yrityksille työllistämiseen. Ja tässäkin esityksessä niitä hyviä elementtejä olisi ollut, mutta valitettavasti tämä on pilattu näillä muutamilla asioilla, erityisesti tähän raskaus- ja perhevapaasyrjintään liittyen. Ovathan nämä lauseet todella kummallisia, että vaikutukset katsotaan vähäisiksi, jos ne koskevat naisia ja muutamia tuhansia synnytysikäisiä, koska tässä tilanteessa, jossa me tarvitsemme jokaisen lapsen ja syntyvyys on alhainen, ei meillä kerta kaikkiaan ole näissä lakiesityksissä varaa tuoda sellaisia esityksiä, jotka lisäävät perhevapaasyrjintää, niin kuin tämän esityksen mukaisesti on myöskin tasa-arvovaltuutettu lausunut.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2026-02-05T17:23:33,2026-02-05T17:24:45,Hyväksytty,1.1 2026_2_125,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_126,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Työntekijöiden asemaa heikentäviä hallituksen esityksiä on tullut lukuisia, ja yhdessä sosiaaliturvaleikkausten ja koulutukseen ja sotepalveluihin kohdistuvien leikkausten kanssa on selvää, että Orpon hallitus tekee tasa-arvovihamielistä politiikkaa. Tämän lakiesityksen kohdalla voidaan suoraan sanoa, että kyse on naisvihamielisestä esityksestä. Tämä esitys, ministeri Marttinen, on märkä rätti nuorten naisten naamaan. Kun määräaikaiset työsuhteet tämän esityksen myötä lisääntyvät, on odotettavissa, että työmarkkinoiden syrjintätapaukset, kuten raskaussyrjintä, lisääntyvät, niin kuin täällä on tuotu esille. Herää kysymys siitä, miksi, ministeri Marttinen, on niin, että teidän kaikki työelämää koskevat uudistukset ovat nimenomaan työntekijöiden asemaa heikentäviä esityksiä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2026-02-05T17:24:45,2026-02-05T17:25:53,Hyväksytty,1.1 2026_2_127,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kvarnström, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_128,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä ehdotetaan, että vuoden määräaikainen työsopimus voidaan tehdä ilman perusteltua syytä kaikkialla. Valitettavasti perusteettomat pätkätyöt eivät lisää nyt tarvittavaa luottamusta, päinvastoin lisäävät prekarisaatiota. Yritysten työllistämiskynnyksen madaltaminen on sinänsä kannatettava tavoite, mutta näillä keinoilla raskaussyrjinnän ja perhevapaasyrjinnän riski kasvaa ja epävarmuus lisääntyy työelämässä. Tämän lisäksi työllisyysvaikutukset ovat itse esityksen mukaan vähäisiä. Pidän kyllä myönteisenä, että hallitus aikoo päivittää naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain raskaussyrjinnän tehokkaammaksi ehkäisemiseksi, mutta pidän juuri sen takia ristiriitaisena, että hallitus tuo samanaikaisesti tällaisen esityksen, joka lisää syrjinnän riskiä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2026-02-05T17:25:53,2026-02-05T17:26:46,Hyväksytty,1.1 2026_2_129,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Pienille ja keskisuurille yrityksille yksikin rekrytointi on iso päätös. Se on taloudellinen riski mutta myös juridinen riski, johon tällä esityksellä vihdoin puututaan suoraan. Mahdollisuus tehdä ensimmäinen määräaikainen työsopimus ilman erillistä perustetta, rajatun ajan lomautusilmoitusajan lyhentäminen ja takaisinottovelvollisuuden keventäminen pienemmiltä työnantajilta eivät ole keinoja kiertää työntekijöiden oikeuksia, ne ovat keinoja madaltaa sitä kynnystä, joka estää työpaikan syntymisen alun perinkään. Suuri osa uusista työpaikoista syntyy juuri perheyrityksissä, kasvuyrityksissä, paikallisissa palveluyrityksissä. Tämä laki on tärkeä, jotta näissä yrityksissä uskalletaan palkata ensimmäinen, toinen tai kolmas työntekijä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-05T17:27:06,2026-02-05T17:28:20,Hyväksytty,1.1 2026_2_130,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_131,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on monia erittäin hyviä elementtejä, joskin täytyy sanoa, että tällä hetkellähän meillä ei työmarkkinoilla ole sitä ongelmaa, että meillä olisi työntekijöiden tarjonnasta pulaa — kyllä meillä työntekijöitä on. Meillä on pulaa työnantajista ja niistä, jotka menestyvät ja voivat palkata lisää. Tässä on kyllä, kuten täällä on monissa puheenvuoroissa tuotu esille, se ongelma, että täällä hallitus omassa esityksessään sivuilla 39 ja 40 toteaa: ”Esitykseen sisältyvä kahden vuoden vähimmäisaikaraja ennen uutta ilman perusteltua syytä solmittavaa määräaikaista työsuhdetta voi johtaa siihen, että tämäntyyppiset työsuhteet toistuvat erityisesti synnytysikäisillä naisilla.” Seuraavalla sivulla täällä todetaan suoraan: ”Lakimuutoksella voidaan tutkimuskirjallisuuden perusteella tunnistaa lasten saamista myöhentävä vaikutus, jolla voi vallitsevassa tilanteessa Suomessa olla siten vaikutus myös lopulliseen syntyvyyteen.” Arvoisa ministeri, voitteko luvata nytten, [Puhemies koputtaa] kun Suomessa ei ole tällä hetkellä varaa yhtään viestiä lähettää siitä, että syntyvyys pitäisi saada alemmas ja että meillä pitäisi syrjiä naisia, [Puhemies koputtaa] että nämä korjaukset voitaisiin tehdä eduskunnassa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2026-02-05T17:28:20,2026-02-05T17:29:44,Hyväksytty,1.1 2026_2_132,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_133,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Aiemmassa puheenvuorossa edustaja Satonen kehui tämänkin lakiesityksen työllisyysvaikutuksia. Iltalehdestä 14. tammikuuta saimme lukea edellisen työministerin sanomana seuraavaa: ”Satonen painottaa, että laskennallisesti liki 100 000 työpaikkaa on hallituksen toimesta tehty, vaikka ne eivät ole realisoituneetkaan.” Arvoisa edustaja Satonen, täytyy kyllä todeta, että voi olla nyt niin, että teidän äsken, aiemmin kehumanne työllisyysvaikutukset eivät myöskään tämän lakiesityksen osalta realisoidu. Arvoisa työministeri, ettekö tunnista ristiriitaa hallitusohjelmanne kirjauksen kanssa, jossa todetaan, että määräaikaisten työsopimusten ketjuttamista tulee vähentää? Tälläkin perusteella tämä lakiesitys on täyttä teatteria ja huonoa sellaista. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2026-02-05T17:29:44,2026-02-05T17:30:43,Hyväksytty,1.1 2026_2_134,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_135,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lausunnoista pari poimintoa, jotka on syytä ottaa huomioon, kuten täällä on jo aiemminkin tuotu esille: Esitysluonnoksen mukaan lainsäädännön arviointineuvosto toteaa, että esitysluonnoksen mukaan ehdotuksella voi olla vaikutusta raskaus- ja perhevapaasyrjintään siitäkin huolimatta, että raskaus- ja perhevapaasyrjintä on kiellettyä myös ilman perusteltua syytä solmittavien määräaikaisten työsopimusten kohdalla. Edelleen esitysluonnoksen mukaan on myös mahdollista, että muutosten myötä vakaan aseman saavuttaminen työmarkkinoilla voi kestää entistä pidempään. Tämän epävarmuuden on arvioitu voivan myöhentää esimerkiksi perheen perustamista, kuten esimerkiksi edustaja Lohi tässä hyvin toi esille. Ja on myös tämä, että hallituksen esityksessä itsessään todetaan, että tällä voi olla joissain tapauksissa vaikutusta raskaus- ja perhevapaasyrjintään siitäkin huolimatta, että se on kiellettyä. Näihin on aidosti otettava täällä eduskunnassa kantaa ja korjattava ne.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2026-02-05T17:30:43,2026-02-05T17:31:41,Hyväksytty,1.1 2026_2_136,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_137,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys määräaikaisten työsuhteiden laajentamisesta ilman perusteltua syytä ei lisää vakautta suomalaisille työmarkkinoille, se vähentää sitä. Erityisen kovaa muutos osuu naisiin, nuoriin, perheellisiin sekä perheen perustamista suunnitteleviin, kuten tässä on jo monesta suusta todettu aiemminkin. He ovat jo nyt yliedustettuina määräaikaisissa työsuhteissa. Tutkimusten mukaan muutokset lisäävät riskiä perhevapaasyrjintään, vaikeuttavat lainansaantia ja tekevät työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta epävarmempaa. Se ei ole työntekijän, perheiden eikä Suomen talouden etu. Suomalaisen työelämän vahvuus on ollut vakaus ja luottamus. Tätä ei pidä murentaa politiikalla, joka lisää epävarmuutta, heikentää perheiden arkea ja vaarantaa työntekijöiden asemaa. Me tarvitsemme ratkaisuja, jotka rakentavat työelämää eteenpäin. Ministeri Marttinen, koska saamme käsittelyyn hallituksen esityksiä, jotka rakentavat työelämän yhtenäisyyttä ja rakentavat luottamusta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2026-02-05T17:31:41,2026-02-05T17:32:47,Hyväksytty,1.1 2026_2_138,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_139,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On tietysti hienoa kuulla, että tasa-arvolakiin on teossa muutoksia siten, että oikeasti työmarkkinoilla tasa-arvo voisi toteutua. Mutta ovathan nämä nyt todella ristiriidassa, tasa-arvolaki versus tämä työsopimuslaki, jota me esimerkiksi nyt tässä käsittelemme — ja jos vertaa sitten vielä esimerkiksi vientimalliin, aikuiskoulutustuen lakkauttamiseen ja yleensä näihin julkisen alan irtisanomisiin, mitä tämän hallituksen toimesta nyt tapahtuu, kun esimerkiksi hyvinvointialueilta leikataan kaksi miljardia euroa tällä kaudella. Mutta siitä on kiitettävä hallitusta, että nyt ollaan rehellisiä siinä, mitä tämä esitys tuo tullessaan. Kun sanotaan suoraan, että vaikutukset voidaan katsoa vähäisiksi, koska ne kohdistuvat naisiin ja etenkin synnytysikäisiin naisiin, niin minusta siitä on syytä kiittää, että tiedämme nämä tausta-ajatukset täällä esityksen taustalla. [Puhemies koputtaa] Mutta syntyvyyden tähden ja nuorten naisten tähden tämän ei pitäisi mennä läpi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2026-02-05T17:32:47,2026-02-05T17:34:06,Hyväksytty,1.1 2026_2_140,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_141,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Herra puhemies! Ministeri Marttinen, kyllä se niin on, että tällä esityksellä te nimenomaan heikennätte työllisyystilannetta ja ihmisten luottamusta. Ehdotetut muutokset heikentävät merkittävästi työntekijän asemaa ja työsuhdeturvaa ilman tasapainottavia toimia, ja toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten ensisijaisuus työsuhdemuotona heikkenee, koska määräaikaisten työsopimusten käyttöä helpotetaan tässä merkittävästi. Määräaikaisuuksia koskeva lakimuutos voi, niin kuin täällä on jo monta kertaa sanottu, lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää. STM:ssä on tehty 2024 Raskaussyrjintä Suomessa ‑selvitys, jonka johtopäätöksissä lukee nimenomaan niin, että ”raskaana olevista joka neljäs kokee työelämässä vähintään yhtä raskaussyrjinnän muotoa” ja ”raskaana olevista miltei puolet kokee työelämässä ainakin yhden raskautensa aikana raskaussyrjintää, pelkoa raskauden vaikutuksesta asemaan tai jotain muuta kielteistä”. Samaan aikaan te sanotte, että te teette täällä muita tasa-arvoa edistäviä muutoksia, mutta te heikennätte mahdollisuuksia niitä selvittää, [Puhemies koputtaa] koska haluatte heikentää ay-liikkeen asemaa tässä maassa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2026-02-05T17:34:06,2026-02-05T17:35:25,Hyväksytty,1.1 2026_2_142,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_143,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskusta haluaa vakaata työelämää, eikä me voida hyväksyä semmoista lakia, joka todennäköisesti tulee lisäämään raskaussyrjintää. Tämä esitys on siinä suhteessa kyllä huono. Se on tietenkin mukavaa, että te tunnustatte itsekin, että tämä laki vaikuttaa lähinnä naisiin ja siksi vaikutus on vähäinen. Kun minä nämä lauseet luin, niin kyllä ensimmäinen ajatus oli, että anteeksi, mitä. Pisteet siitä, että lakiesitys tosiaan on kerrankin rehellinen, että myönnetään ihan heti kättelyssä, että ei tällä oikeastaan ole työllisyysvaikutuksia, ja sitten, että ei tämä ainakaan lasten hankkimiseen kannusta maailmassa, jossa meillä on lapsikato, ongelma, että ihmisiä ei synny riittävästi, pätkittäinen työelämä ja joka kolmas on jo nyt kokenut raskaussyrjintää. Te mylläätte työelämää jatkuvasti ympäri, mutta toivoisin, että sinne tulisi joskus myös jotain positiivista. Milloin me saadaan lakiesityksiä esimerkiksi siihen ketjuttamisen vaikeuttamiseen, tai milloin me saadaan tämän raskaussyrjinnän vähentämiseen lakiesityksiä? Voisiko semmoisia joskus jo tulla, jotain positiivista? Taustallahan tässä se ajatus on ollut ihan mukava, työllistää enemmän, [Puhemies koputtaa] mutta keskusta ei voi tätä lakia tämmöisenä hyväksyä nimenomaan näitten raskausasioitten ja naisasioitten takia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2026-02-05T17:35:26,2026-02-05T17:36:40,Hyväksytty,1.1 2026_2_144,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sammallahti, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_145,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Tere,Sammallahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvon puhemies! Ihmettelen kyllä tätä kielenkäyttöä täällä — puhutaan naisvihamielisyydestä, tasa-arvovihamielisyydestä, mitä kaikkea älytöntä. Käydään nyt nämä kaksi keskeistä elementtiä tässä laissa läpi: Ensimmäinen on nämä määräaikaisuudet: Kyllä, määräaikaisuuksien aloittamisen kynnys madaltuu, mutta vastaavasti niitten ketjuttamisten, jotka ovat saattaneet aikaisemmin kestää vuosia tai vuosikymmeniä, jatkaminen vaikeutuu. Eli toisin sanoen tässä tullaan vähän molemmin puolin vastaan, ja olettaisin näin, että lopputuloksena on vähemmän ketjutettuja määräaikaisuuksia ja sitä vasten vakaampaa työelämää. Toinen asia on sitten tämä takaisinottovelvollisuus: kyllä meidän täytyy ymmärtää tässä maassa myös yrittäjän näkökulmaa, sitä, että sitä työllistämisriskiä saadaan alennettua ja sitä kautta ihmisille enemmän potentiaalisia työpaikkoja auki. En minä sitä ihmettele, että vasemmisto täällä sylkee suomalaisen yrittäjän päälle, mutta sitä minä ihmettelen, että keskusta täällä näyttää ottavan niin jyrkän kannan tähän elukkaan, suomalaiseen yrittäjään, [Puhemies koputtaa] joka on isänmaallisimpia otuksia tällä planeetalla.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Tere Sammallahti,1493,2026-02-05T17:36:40,2026-02-05T17:37:59,Hyväksytty,1.1 2026_2_146,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_147,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä varsinkin ministeri Marttinen ja edustaja Satonen edustivat orwellilaista kielenkäyttöä, kun puhuttiin uudistamisesta. Paljon objektiivisemmin voisi sanoa esimerkiksi, että tässä on viisi vippaskonstia turvattomuuden lisäämiseksi suomalaisessa työelämässä. Sinnehän on tämän määräaikaisen työsopimuksen perusteettomuuden lisäksi sisään ujutettu uudenlainen ketjuttaminen, elikkä voi kolme työsuhdetta peräkkäin sen vuoden sisällä ilman perustetta solmia. Sitten on tämä ylimääräinen irtisanomismahdollisuus tämän määräaikaisen työsuhteen kestettyä vähintään kuusi kuukautta. Neljäntenä on lomautusilmoitusajan lyhentäminen puoleen, neljästätoista päivästä seitsemään päivään. Sitten on tämä takaisinottovelvollisuus niin, että se vaatisi jatkossa yli 50:n henkilöstöä. Elikkä näitä on kaikkiaan viisi kohtaa, [Puhemies koputtaa] joissa todella heikennetään vakavasti turvallisuutta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2026-02-05T17:37:59,2026-02-05T17:39:16,Hyväksytty,1.1 2026_2_148,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Werning, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_149,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen itse sairaanhoitaja ja tiedän 20 vuoden sairaanhoitajakokemuksella, mitä määräaikaiset työsuhteet ovat, sillä minullakin on niitä kertynyt melkoinen pumaska. Se tarkoittaa työelämässä käytännössä sitä, että raskaudesta ei uskalleta kertoa, tulevaisuutta ei uskalleta suunnitella eikä omaan työhön uskalleta sitoutua. Elämää eletään koko ajan varsin varuillaan. Hallitus myöntää itse, että määräaikaisuuksien lisääminen kasvattaa syrjinnän riskiä erityisesti raskaus- ja perhevapaasyrjinnän osalta. Silti tämä esitys tuodaan tänne eduskuntaan. Esitys on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa työntekijöiden turvaa heikennetään pala palalta, jälleen kerran. Riski siirretään työntekijälle, ja se näkyy valitettavasti työntekijän arjessa stressinä, epävarmuutena ja taloudellisena huolena. Työllisyyttä ei paranneta heikentämällä työntekijöiden turvaa. Valitettavasti tätä esitystä ei voi kannattaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Paula Werning,1429,2026-02-05T17:39:16,2026-02-05T17:40:27,Hyväksytty,1.1 2026_2_150,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_151,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä minusta on sinänsä huolestuttavaa ja murheellista, että jälleen kerran hallitus tuo tähän saliin esityksen, jonka vaikutukset niin talouteen kuin työllisyyteenkin ovat vähäisiä. Kuitenkin näillä muutoksilla voi olla merkittäviä negatiivisia vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että sitten tietenkin työntekijöille. Tämä lakiesitys herättää paljon erilaisia kysymyksiä. Oikeastaan itse haluaisin kysyä työministeriltä: Miten hallitus varmistaa sen, ettei määräaikaisia työsopimuksia ketjuteta lainvastaisesti? Ja toisaalta, miksi hallitus esittää määräaikaisten työsuhteiden lisäämistä myös julkiselle sektorille? Kuten te itsekin näissä perusteluissa toteatte, niin julkisella sektorilla käytetään jo nyt yksityistä sektoria enemmän määräaikaisia työsuhteita.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2026-02-05T17:40:27,2026-02-05T17:41:34,Hyväksytty,1.1 2026_2_152,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_153,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Puhemies! Vielä tähän tasa-arvokulmaan sen verran, että onhan tämä hiukan ironista, että tällä hetkellä, kun muun muassa edustaja Partanen täällä puhuu tasa-arvolain muutoksista ja siitä, kuinka sitä kautta parannetaan tätä lakia, joka itsessään tulee lisäämään raskaussyrjintää, niin samaan aikaan hallitus joka tapauksessa leikkaa muun muassa aluehallintovirastoilta ja vaikeuttaa liittoon liittymistä ja liitossa pysymistä. Eli kukaan ei käytännössä tulevaisuudessa pysty edes valvomaan näitä teidän sinne tasa-arvolakiin esittämiänne toimia. Puhemies! Toinen kysymys on sitten se, että, ministeri Marttinen, te totesitte, että tämä on täsmätoimi. Tämä on täsmätoimi, jolla ei ole työllisyysvaikutusta, ja talouteenkin vaikutukset ovat vähäisiä. Eli muutoksen vaikutus tuottavuuteen ja sitä kautta talouskasvuun on siis tutkimuskirjallisuuden valossa epäselvää. On aivan käsittämätöntä, että hallitus tuo näin ristiriitaista lainsäädäntöä saliin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Niina Malm,1428,2026-02-05T17:41:34,2026-02-05T17:42:43,Hyväksytty,1.1 2026_2_154,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_155,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on määräaikaisia työsuhteita viidenneksi eniten EU-alueella. Eli meillä on jo määräaikaisia työsuhteita aivan valtavasti, ja hallitus vain lisää niitä. Julkisella sektorilla joka neljäs on määräaikaisessa työsuhteessa, ja sitäkin halutaan lisätä. 13 prosenttia yksityisellä puolella. Nämä luvut ovat todella karmeita, ja tähän hallitus haluaa lisää. Sitten tässä lakiesityksessä katsotaan, että tuleeko tuottavuuskasvua — ei tule. Kolme viidestä sanoo, että ei tuo tuottavuutta, vaan on negatiivinen vaikutus. Kaksi viidestä sanoo siellä, että nolla tai miinusmerkkinen. Tämä ei tuo mitään hyvää: ei työllisyysvaikutuksia, ei tuottavuusvaikutuksia, negatiivisia vaikutuksia perheitten perustamiseen. Nämä määräaikaiset työsuhteet koskevat nuoria ja naisia enimmäkseen. Me kohdellaan tulevia ihmisiä todella synkästi tällä esityksellä. Tällä ei ole mitään hyviä vaikutuksia tähän työelämätilanteeseen. [Puhemies koputtaa] Meidän pitäisi saada ennustettavuutta työelämään, ei tällaista, mitä nyt tässä ollaan tekemässä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-05T17:42:43,2026-02-05T17:44:01,Hyväksytty,1.1 2026_2_156,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, kuusi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_157,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Matias,Marttinen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Kiitoksia kansanedustajille käydystä keskustelusta. — Nyt minun täytyy kyllä aloittaa tästä edustaja Viitalan puheenvuorosta: Puhuitte ideologisista uudistuksista. Jos me katsomme nyt ihan raakarehellisesti, minkä kaltaista työllisyyspolitiikkaa, talouspolitiikkaa on tehty Pohjoismaissa 30 vuoden aikana, niin Suomi poikkeaa meidän verrokkimaista täysin siinä, että meillä ei poliittinen järjestelmä eivätkä myöskään palkansaajat ja työnantajat yhdessä ole kyenneet tekemään juuri minkään kaltaisia uudistuksia meidän työmarkkinamalliin. Tämä jää aika usein sanomatta myös tässä. Minusta kysymys on nyt siitä, että tehdään kohtuullisia muutoksia, joilla parannetaan nimenomaan sitä kynnystä työllistää, parannetaan sitä, ja samaan aikaan palkansaajan, työntekijän asema säilyy meidän lainsäädännössä erittäin vahvana näistä muutoksista huolimatta. Työllisyysvaikutuksiin: On totta kai niin, että tämmöisten hyvin rajattujen muutosten tekemiselle lainsäädäntöön on tutkimuskirjallisuudessa aina hyvin vaikeaa arvioida hyvin tarkkoja vaikutuksia. Tämähän ei ole pelkästään ainoa esitys, vaan se koskee laajemmaltikin tämänkaltaisia rakenneuudistuksia, mitä vastaavasti tehdään. Tässä keskustelussa itseäni vaivaa paljon se, että on piirretty semmoinen kuva, että ikään kuin työllisyys olisi meillä joku tämmöinen vakioinen laatikko, että meillä on sata yksikköä työllisyyttä tässä maassa ja sitten siitä joku osa on määräaikaisuuksia, edustaja Lyly, ja joku osa on taas vakituisia työsuhteita, mutta näinhän se ei ole. Usein on niin, että sen määräaikaisen työsuhteen vaihtoehto ei ole vakituinen työsuhde vaan sen vaihtoehto on työttömyys. Tämä jää monta kertaa tässä keskustelussa täysin väärälle huomiolle. Minä haluan, että nuoret saavat sen ensimmäisen mahdollisuuden päästä töihin, ja sen takia niitä joustoja tarvitaan vastaavasti lisää myös meidän lainsäädäntöön. Erittäin tärkeää on myös katsoa läpi ja puhua tästä ketjuttamisen ehkäisemisestä, mutta, hyvät kansanedustajat, lukekaa se hallituksen esitys rauhassa, nyt vaikka tänä iltana pistäkää se, edustaja Ovaska, tyynyn alle ja katsokaa... [Jouni Ovaska: Pistetäänkö saunan pesään?] — Edustaja Ovaska, kuunnelkaa, olkaa hyvä. Käyn tämän läpi. — Eli ketjuttamisen kiellon osalta nythän tämä esitys on se, että tässä uudenkaltaisessa määräaikaisuudessa puhutaan siitä, että se määräaikaisuus saa kestää enintään vuoden, saa olla enintään kolmessa pätkässä, ja sen jälkeen lainsäädännössä työnantajalla on velvoite tarjota vakituista — huom. vakituista — työsuhdetta tälle työntekijälle. Tällä hetkellä meidän julkisen sektorin tilannehan on se, että meillä on vaikka sairaanhoitajia pitkään nykyisen kaltaisissa määräaikaisissa työsuhteissa, joihin vaaditaan kyllä peruste, mutta lainsäädännössähän ei ole mitään velvollisuutta tarjota vakituista työsuhdetta. [Arto Satonen: Aivan!] Tämä on se ongelma, minkä takia nämä sairaanhoitajat, vaikka HUSissa, joilta olen saanut paljon viestejä, eivät saa vakituista työsuhdetta, mutta tämähän tarttuu nyt äärimmäisen tehokkaasti nimenomaan siihen. Meille tulee nyt lainsäädäntöön ensimmäistä kertaa velvoite siitä, että nämä henkilöt, jotka tulevat tämän määräaikaisen työsuhteen piiriin, voivat — kyllä — olla vuoden siinä määräaikaisuudessa, mutta sen jälkeen täytyy tarjota vakituista työsuhdetta. Sitä on myös hyvin vaikea kiertää tosiasiassa. Vaikka se työsuhde kestäisi vähemmän aikaa, niin vastaavasti myös silloin on velvollisuus tarjota tälle työntekijälle tätä työtä. Olemme myös kirjanneet lainsäädäntöön tämän ”työtehtävän tai vastaavan kaltaisen työtehtävän”. Jos on joku semmoinen konnatyönantaja, joka muuttaakin hieman sitä työsuhteen sisältöä, niin hän ei pysty kiertämään lainsäädäntöä, jos puhutaan vastaavan kaltaisesta työtehtävästä. Ja vielä tämän kaiken päälle työnantajalla on myös sitten velvollisuus tehdä selvitys siitä, jos on niin, että sen työsuhteen ei ole taas mahdollista jatkua. Hyvät kansanedustajat, ymmärrän sen, että tämän asian ympärillä käydään paljon keskustelua, ymmärrän sen täysin, mutta nyt joku tolkku myös siihen, mitä tässä salissa oikein väitetään hallituksen suuntaan. Me haluamme, että ennen kaikkea nuoret pääsevät töihin kiinni. Me haluamme, että nuorilla on mahdollisuus perustaa perhe, mutta jotta voi perustaa perheen, niin pitää olla taloudellista turvaa, eikö niin? Pitää olla työtä, pitää olla töissä, pitää päästä töihin, jotta sen oman elämän pääsee rakentamaan. Sen takia vastaavasti tarvitaan myös niitä toimenpiteitä, joilla taas tässä pääsemme kaikkinensa eteenpäin. Ymmärrän hyvin sen, että tämä virke, mitä täällä olette toistaneet vaikutusarvioinnista... Meidän virkakunta on pahoitellut julkisuuteen. Se on erittäin huonosti, tai taisin itse käyttää sellaista kieltä eräässä haastattelussa, että se on erittäin tökerösti muotoiltu. Mutta siinä virkkeessä — täällä ainakin vasemmalta laidalta kollegat jättivät sen virkkeen kesken, mutta se kannattaa lukea kokonaan — selviää myös se, mitä vaikutuksia sillä on kaikkinensa sitten haettu. Minä suhtaudun perhe- ja raskausvapaasyrjintään äärimmäisen vakavasti. [Piritta Rantanen: No ei se siltä näytä!] — Kävin juuri, edustaja Rantanen, läpi myös tämän ketjuttamisen kiellon, ja on muuten niin, että tehän ette hallituksessa tehneet tälle ketjuttamisen ehkäisylle yhtään mitään. Ette tehneet asialle yhtään mitään. Mitä te teitte sen eteen, että vaikka sitä määräaikaisessa työsuhteessa olevien sairaanhoitajien aikaa, mitä he ovat määräaikaisessa työsuhteessa, voitaisiin ehkäistä? Nythän tällä lainsäädännön velvoitteella päästään puuttumaan näihin tilanteisiin. Ja olen aivan varma asiasta, että tämä tulee torjumaan myös ketjuttamista erittäin tehokkaasti kaikkinensa. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Vielä viimeiseksi, herra puhemies: Täällä oli puhetta vientimallista, ja nyt taas sama asia, että faktat pöytään, hyvät kollegat. Kun vientimallia säädettiin lainsäädäntöön, te syytitte erittäin voimakkaasti, että se tulee ajamaan naisvaltaiset julkisen sektorin alat palkkakuoppaan, eikö niin? No, miten kävi palkkaneuvotteluissa? Palkkaneuvotteluissa nimenomaan julkisen sektorin naisvaltaiset liitot neuvottelivat yleistä tasoa korkeammat palkankorotukset itselleen sotesektorilla. [Välihuutoja vasemmalta] Toivon, että pitäydytään myös faktoissa ja että myös pohditaan, millä argumenteilla tätä keskustelua kaikkinensa käydään. Vientimalli toimii, ja se jättää myös joustoa eri liitoille käydä keskustelua ja pohtia asiaa eteenpäin. Herra puhemies! Vielä viimeisenä asiana palkansaajan näkökulmasta: Lainsäädännössä on heille myös mahdollisuus sen vuoden määräaikaisuuden osalta, että kuuden kuukauden jälkeen he voivat irtisanoa sen työsopimuksen. Jos on vaikka niin, että tämä määräaikainen työntekijä saakin vaikka vakituisen työsopimuksen muualta, niin hän voi puolen vuoden jälkeen irtisanoa sopimuksen ja siirtyä taas vastaavasti sitten toiseen työtehtävään. Uskon, että eduskunta käy tämän asian hyvin huolella läpi, mutta toivon, että vaikka täällä salin vasemmassa laidassa monet teistä tätä myös vastustattekin, niin katsokaa myös aidosti näitä elementtejä, mitä toin tässä keskustelussa esille. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2026-02-05T17:44:04,2026-02-05T17:51:26,Hyväksytty,1.1 2026_2_158,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Niitä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_2_159,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 6 käsittelyä. — Siellä ensimmäisenä puheenvuoron pitäjänä on edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2026_2_160,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on jälleen käsittelyssä lakiesitys, jossa yksipuolisesti heikennetään työntekijöitten olosuhteita, ja vedotaan, että sillä tavalla niitä työpaikkoja syntyy, että niitä olosuhteita heikennetään ja viedään alaspäin. Tässä yhteydessä tulokset voivat kertoa aika paljon siitä. Meidän nuorten työttömyys on kaksinkertaistunut tänä aikana, ja tämä määräaika koskee erityisesti nuoria ja naisia, ja meillä pitkäaikaistyöttömyyttä ja työttömyyttä muutenkin on aika paljon, niin että niillä perusteilla tässä ei pystytä perustelemaan. Eli hallitus lisää tietoisesti epävarmuutta työelämässä ja sysää riskit yksipuolisesti työntekijöiden kannettaviksi. Tämä on ydin tässä asiassa. Tämä lakiesitys, joka helpottaisi määräaikaisten työsuhteiden solmimista vuodeksi ilman perusteltua syytä, tarkoittaa sitä, että nyt meille tulee tämmöinen yksi määräaikaisten työsuhteitten muoto, jossa ei tarvitse olla perustetta, ja sitten meillä on se muoto, jossa perustellaan, minkä takia määräaikainen työsuhde tehdään jonkun sijaisuuden tai työn tai muun tällaisen tehtävän takia, ja sitten tulevat ne toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet, ja me ollaan tässä ketjussa. Sitten tästä meidän määräaikaisten määrästä: Kun täällä aina puhutaan siitä, kuinka jäykät työmarkkinat meillä on, meillä itse asiassa on erittäin joustavat työmarkkinat tällä hetkellä. Meidän määräaikaisten työsuhteiden määrä on julkisella puolella 25 prosenttia ja yksityisellä puolella noin 13 prosenttia työsuhteista. Sitten kun tätä verrataan eurooppalaiseen tasoon, EU-tasoon, niin viidenneksi eniten meillä käytetään määräaikaisia työsuhteita ja me ollaan selvästi korkein Pohjoismaista, joissa käytetään määräaikaisia työsuhteita. Tässä mielessä meillä niitä jo tehdään todella paljon, ja siihen sisältyy paljon ongelmia. Tämä logiikka, jonka perusteella työsuhde pystytään helpommin synnyttämään, on väärä. Täytyy muistaa, että työsopimuslain lähtökohtana on toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet, ne olisivat pääsääntö. Tämä on se lähtökohta, ja nyt tässä koko ajan lisätään kaikkea muuta työsuhdemuotoa, sitä, mitä tämän osalta tehdään. Akava Worksin viimeisissä tilastoissa siitä, miten määräaikaisia työsuhteita tehdään, nimenomaan naiset ovat siellä pääosassa, yli 60 prosenttia, ja sitten nuoret. 30 prosenttia alle 24-vuotiaista on määräaikaisissa työsuhteissa, ja sitten seuraavaksi tulevat 25—34-vuotiaat. Se on myöskin melkein 30 prosenttia. Eli me ollaan lisäämässä nuorten työelämään erittäin paljon epävarmuutta. Silloin kun me tehdään tätä näillä lakiesityksillä, niin me myöskin vaikutamme siihen, syntyykö Suomessa perheitä, syntyykö tänne lapsia. Meillä on kuitenkin semmoinen tilanne, että meidän syntyvyys on laskenut dramaattisesti: 15 000 lasta syntyy vähemmän kuin 15 vuotta sitten — 15 000 lasta. Nyt se on 46 000 lasta. Kaikki toimet, joilla me tässä tehdään työelämää epävarmemmaksi, vaikuttaa tähän asiaan. Sitten, arvoisa rouva puhemies, mielenkiintoinen asia tässä on, kun täällä hallituksen esityksen ihan perustelutekstiä katselee, se, että kun meidän tuottavuuskehitys on ollut huono Suomessa, niin siellä nimenomaan viidestä tutkimuksesta kolme sanoo, että tällä on kielteisiä vaikutuksia tuottavuuteen. Yhden prosenttiyksikön määräaikaisten osuus työsuhteissa tarkoittaa 0,2 prosenttia miinusta tuottavuuskehityksessä näitten tutkimusten mukaan. Kolme sanoi, että selkeästi on negatiivisesti vaikutuksia. Kaksi niistä tutkimuksista, joihin tässä viitattiin, sanoi, että on nolla tai negatiivisia vaikutuksia, mutta ne eivät pystyneet arvioimaan määriä. Eli tässä tilanteessa, jossa me haluttaisiin talouskasvua aikaiseksi, me tällä tehdään epävarmuutta erittäin paljon. Tämäkin puhuu tätä lakiesitystä vastaan. Sitten kun ajatellaan näitä julkisen puolen määräaikaisia työsuhteita — niitä on neljäsosa tällä hetkellä — haluammeko me edelleen lisää määräaikaisia työsuhteita julkiselle puolelle? Täällä on puhuttu tästä koko ajan näiden pk-yrityksien osalta, mutta tämä koskee kaikkia työsuhteita, myös julkisen puolen työsuhteita. Tässä mielessä suomalaista työelämää viedään todella väärään suuntaan. Mutta tämä on ollut koko tämän Orpon—Purran hallituskauden ajan linja, että kaikki nämä työelämäasiat ovat työntekijöitten vika ja että työntekijäpuoli on vaatinut liian paljon etuja niin, että sitten ei kukaan enää uskalla palkata. Minun käsittääkseni tässä on tilanne se, että meillä ei ole yleensäkään niitä avoimia työpaikkoja, mihin niitä ihmisiä palkataan. Tässä mielessä näillä leikkauksilla ei päästä työpaikkojen synnyttämiseen. Arvoisa rouva puhemies! Aika alkaa kohta loppua, ja kun minulla alkaa uusi asia, niin otan seuraavan puheenvuoron. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-05T18:52:17,2026-02-05T18:58:36,Hyväksytty,1.1 2026_2_161,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_162,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan pikkuisen tähän alkuun kommentoida tuosta määräaikaisuudesta, että määräaikaisuuden vaihtoehto ei ollut vakituinen työpaikka vaan olla työttömänä. Eli mieluummin määräaikaisena kuin työttömänä — tämä on minun henkilökohtainen mielipiteeni, ja uskon, että aika moni myös on samaa mieltä kanssani. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on kyse lopulta siitä, uskaltaako yritys palkata ja löytyykö ihmiselle töitä. Liian usein työmarkkinakeskustelussa vastakkain asetetaan työntekijän turva ja yrityksen toimintaedellytykset, aivan kuin ne olisivat toistensa vihollisia. Todellisuudessa ne kulkevat käsi kädessä. Työntekijän tärkein turva ei ole pykälä paperissa vaan se, että työpaikkoja syntyy ja uusia mahdollisuuksia avautuu. Tätä turvaa tämä hallituksen esitys vahvistaa. Arvoisa puhemies! Pienille ja keskisuurille yrityksille yksikin rekrytointi on iso päätös. Se on taloudellinen riski mutta myös juridinen riski, johon tällä esityksellä vihdoin puututaan suoraan. Mahdollisuus tehdä ensimmäinen määräaikainen työsopimus ilman erillistä perustetta, rajoitetun ajan lomautusilmoitusajan lyhentäminen ja takaisinottovelvollisuuden keventäminen pienemmiltä työnantajilta eivät ole keinoja kiertää työntekijöiden oikeuksia. Ne ovat keinoja mahdollistaa ja madaltaa sitä kynnystä, joka estää työpaikan syntymisen alun perinkään. Suuri osa uusista työpaikoista syntyy juuri perheyrityksissä, kasvuyrityksissä, paikallisissa palveluyrityksissä. Tämä laki on tärkeä, jotta näissä yrityksissä uskalletaan palkata ensimmäinen toinen tai kolmas työntekijä ja jotta ihmisillä on aito mahdollisuus päästä kiinni työelämään, kerryttää osaamista ja rakentaa omaa tulevaisuutta. Arvoisa puhemies! Keskustelussa on noussut esiin huoli siitä, että lakimuutoksella voisi olla lasten saamista myöhentävä vaikutus, ja siitä, että tämä vaikutus kohdistuisi erityisesti naisiin näissä uusissa määräaikaisissa työsuhteissa. Tämä huoli on otettava vakavasti. Hallitus valmistelee tälle keväälle toistakin lakimuutosta, jolla työntekijöiden syrjinnän suojaa vahvistetaan myös määräaikaisissa työsuhteissa. Yksi tällainen toimi on työnantajille esitetty velvollisuus antaa kirjallinen selvitys määräaikaisuuden päättymisen syistä tai palvelusuhteen jatkamatta jättämisestä tilanteessa, jossa työntekijä on ilmoittanut raskaudestaan. On tärkeää todeta selvästi: syrjintä on edelleen kiellettyä. Se on jopa rikos. Jousto työmarkkinoilla ei saa koskaan tarkoittaa heikompaa suojaa raskauden tai perheen perustamisen vuoksi. Naisiin kohdistuva epäasiallinen toiminta on ankarasti tuomittavaa, tapahtuipa se kotona tai työelämässä. Työelämän on oltava paikka, jossa perheen perustaminen ei ole riski vaan luonnollinen osa elämää. Tässäkin lakiesityksessä määräaikaisuuksien ketjuttamista on rajoitettu. Jos sääntöjä kierretään, lankeaa yrityksille seuraamuksia. Lakiesitys ei anna vapaita käsiä väärinkäytöksiin vaan rakentaa hallittua joustoa selkeiden rajojen sisällä. Arvoisa puhemies! Tämä on uudistus, joka rakentaa luottamusta, luottamusta siihen, että suomalainen työelämä pystyy uudistumaan tavalla, jossa sekä työ että tekijä ovat turvassa. Työntekijän todellinen turva on se, että työmarkkinat eivät ole suljettu kerho, johon on vaikea päästä. Tämä esitys tekee työmarkkinoista avoimet erityisesti niille, jotka ovat nyt työnhaun kynnyksellä: nuorille alanvaihtajille, pitkään työttömänä olleille. Siksi kannatan tätä erinomaista esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-05T18:58:52,2026-02-05T19:04:27,Hyväksytty,1.1 2026_2_163,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_164,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys mahdollisuudesta tehdä määräaikaisia työsopimuksia vuodeksi ilman perustetta on sitä samaa linjaa, mitä useat muut hallituksen esitykset ja päätökset työntekijöitä koskevista heikennyksistä ovat olleet aiemmin. Hallituksen työllisyyspolitiikka on keskeisesti ollut sitä, että työttömiltä on leikattu, työntekijöiden työsuhdeturvaa on heikennetty ja työntekijöiden koulutusmahdollisuuksia on heikennetty. Tässä sitä onkin ollut kansalaisilla kestämistä, kun samaan aikaan Suomi on ennätysmaa työttömyydessä. Ei niitä työpaikkoja ole löytynyt sieltä ministereiden aiemmin mainituista piiloista, ei vaikka miten on työtön hallituksen kurittamisen jälkeen etsinyt. Kuten olen sanonut, työelämän keikahduspiste on ylitetty, ja pahasti. Hallitus ei ole tuonut mitään työelämää koskevaa tasapainottavaa elementtiä, jossa työntekijän turvaa ja luottamusta parannettaisiin, ei sitten yhtikäs mitään. Arvoisa rouva puhemies! Kyse on juuri luottamuksesta. Miten hallitus edelleen kokee, että tällä valtavalla määrällä työelämäheikennyksiä ja työntekijöiden kurittamista työntekijän luottamus vahvistuisi? Samaan aikaan hallituksen edustajat ovat useissa puheissa korostaneet, miten se työntekijä on suuri riski, minkä vuoksi esimerkiksi irtisanomissuojaa on heikennetty. Ja tämä vuoden määräaikainen työsopimus perusteetta nakertaa edelleen luottamusta siellä työpaikoilla, joissa sitä luottamusta tulisi olla. Arvoisa rouva puhemies! Useat asiantuntijalausunnot ovat tyrmänneet tämänkin esityksen, koska se lisää epävarmuutta ja pahimmillaan heikentää tasa-arvoa työmarkkinoilla. Lisäksi on todettava, että esityksellä perustellut työllisyys- ja tuottavuusvaikutukset ovat varsin ohuet, elleivät jopa olemattomat. Hallituksen omissa arvioissa myönnetään, ettei vaikutuksia työllisyyteen tai työttömyyteen voida liiemmin osoittaa. Tuottavuusvaikutuksetkin jäävät siis epäselviksi. Miksi siis heikennetään työntekijöiden turvaa, jos vastineeksi ei saada mitään muuta kuin epävarmuutta, luottamuksen menetystä ja suorastaan toivottomuutta? Eli tätä määräaikaisten työsopimusten mahdollistamista vuodeksi ilman perustetta ei tulisi hyväksyä. Samoin tässä esityksessä on muitakin työntekijöitä koskevia heikennyksiä, kuten lomautusilmoitusaikojen puolittaminen ja takaisinottovelvoitteen poisto alle 50 työntekijää työllistäviltä työpaikoilta. Näistä sitten muissa puheenvuoroissani lisää. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2026-02-05T19:04:36,2026-02-05T19:07:21,Hyväksytty,1.1 2026_2_165,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitala poissa. — Edustaja Werning, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_166,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tänään käsittelyssä oleva hallituksen esitys on jälleen jatkumoa sille, kuinka hallitus kurmuttaa työntekijöitä. Tämä on esitys, joka koskee ihmisten arkea ja heidän turvallisuudentunnettaan ja sitä, uskaltavatko he suunnitella elämäänsä eteenpäin. Käsittelyssä olevassa esityksessä sallittaisiin määräaikainen työsopimus joka vuodeksi ilman perusteltua syytä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että yhä useampi suomalainen elää jatkossa työelämässä, jossa mikään ei ole muuta kuin epävarmaa: ei seuraava kuukausi, ei seuraava vuosi, ei toinenkaan päivä, vaan jatkuvaa epävarmaa oloa omasta toimeentulosta. Itse olen taustaltani sairaanhoitaja, ja olen tehnyt 20 vuotta töitä naisvaltaisella alalla, jossa määräaikaisuudet ovat arkipäivää ja ovat sitä yhä. Tiedän todellakin, mitä epävarmuus on työelämässä ja miltä se tuntuu. Tiedän, mitä tapahtuu työyhteisössä, jossa työsuhde on katkolla koko ajan. Raskaudesta ei uskalla kertoa. Perheen perustaminen lykkääntyy. Elämää eletään varsin varovasti, koko ajan vähän niin kuin jarru päällä. Itsellenikin on 20 vuoden aikana kertynyt melkoinen pino määräaikaisia työsuhteita, kun tarkastelen mennyttä aikaa, ja uskallan sanoa, että tiedän tasan tarkkaan, mistä puhun, kun puhun työelämästä naisvaltaisella alalla. Hallitus myöntää itse esityksensä perusteluissa, että määräaikaisuuksien lisääminen kasvattaa syrjinnän riskiä, erityisesti raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä. Tästä huolimatta hallitus tuo tällaisen katalan esityksen. Se on täysin vastuutonta. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan lähes 44 prosenttia määräaikaisissa työsuhteissa olevista on kokenut raskaussyrjintää. Ei tämä ole mitään arvailua, tämä on tutkittua tietoa. Tämä syrjintä kohdistuu juuri niille aloille, joilla yhteiskuntamme arki lepää: sosiaali- ja terveydenhuoltoon, varhaiskasvatukseen, julkiselle sektorille — niille naisvaltaisille aloille. Arvoisa rouva puhemies! Ei tämä esitys ole mitenkään irrallinen. Se on osa sitä kokonaisuutta, jossa työntekijöiden turvaa heikennetään pala palalta, lomautusilmoitusaikaa lyhennetään, takaisinottovelvollisuus poistetaan pieniltä yrityksiltä. Yhä useammin riski siirretään työnantajalta työntekijälle. Kun lomautuksesta voidaan ilmoittaa vain viikkoa ennen ja irtisanottu ei enää tiedä, onko paluuta työhön, niin epävarmuus ei ole vain teoreettinen asia. Se on unettomia öitä, stressiä ja huolta siitä, millä ihmeellä seuraavassa kuussa selvitään. Hallitusohjelmassa luvataan puuttua raskaus- ja perhevapaasyrjintään sekä vahvistaa tasa-arvoa työelämässä. Tämä lakiesitys vie tismalleen vastakkaiseen suuntaan. Syrjinnästä tulee helpompaa ja sen todistamisesta entistäkin vaikeampaa. Samaan aikaan ihmetellään syntyvyyden laskua, mutta miten ihmeessä nuoret perheet uskaltavat perustaa yhteisen arjen ja hankkia lapsia, jos työelämä on jatkuvaa epävarmuutta ja varuillaan oloa? Raskauden alkuajan pitäisi olla sitä onnellisinta aikaa, ja ihmettelen kahden lapsen äitinä, miten se odottava äiti voi siitä onnen tunteesta täysillä nauttia, kun jatkuvasti takaraivossa piilee pelko siitä, että entäpä jos raskaus työarjessa ja työpaikalla paljastuu. Työllisyyttä ei rakenneta heikentämällä työntekijöiden turvaa. Suomea ei rakenneta pätkätöillä eikä pelolla vaan luottamuksella, vakaudella ja sillä, että ihmiset uskaltavat sitoutua työhönsä ja sitoutua elämään, rakentaa tulevaisuutta, uskoa. Tämä hallituksen esitys lisää epävarmuutta suomalaisten arjessa. Tätä hallituksen esitystä on mahdoton kannattaa.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Paula Werning,1429,2026-02-05T19:07:33,2026-02-05T19:12:26,Hyväksytty,1.1 2026_2_167,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman poissa, edustaja Lohi poissa. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_168,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa määräaikaisissa työsuhteissa olevien palkansaajien osuus on jo entuudestaan korkeampi kuin useimmissa muissa EU-maissa. Määräaikaisten työsuhteiden hyödyntäminen on Suomessa kasvanut voimakkaasti viimeisten 15 vuoden aikana. Suomen määräaikaisten osuus, 15,8 prosenttia, on EU-maista viidenneksi korkein, kun EU:n keskiarvo on 13,5 prosenttia. Olisin ministeriltä kysynyt, tavoitellaanko tässäkin EU:n kärkisijaa, kuten työttömien määrän suhteen on tehty? Esitys tosiaan keskittyy pääasiassa julkisen sektorin naisvaltaisille aloille, ja esimerkiksi Opettajien ammattijärjestön lukujen mukaan noin 20 prosenttia opetusalalla työskentelevistä työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa. Määräaikaisuus on yleisintä uran alkuvaiheessa kaikilla sopimusaloilla. Esimerkiksi alle 30-vuotiaista opettajista 59 prosenttia on määräaikaisessa työ- tai virkasuhteessa kunta-alalla. Yliopistoissa tutkimus- ja opetushenkilöstöstä yli 60 prosenttia on määräaikaisessa työsuhteessa, ja tässä luvussa ei ole mukana väitöskirjatutkijoita, joista työsuhteessa olevat ovat säännönmukaisesti määräaikaisia. Koitin ministeriltä kysyä, harkitsiko hallitus sellaista lakiesitystä, jossa julkinen sektori olisi rajattu pois ja lakiesitys olisi kohdentunut tältä osin vain yksityiseen, kun kuulosti siltä, että ministerin perustelut koskivat sitä, että hyödyt, nämä mahdolliset uudet työpaikat, syntyisivät juuri sinne yksityiselle sektorille. No, tässä esityksessä työsopimuslain nykyistä sääntelyä määräaikaisesta työsopimuksesta muutetaan siten, että jatkossa työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena myös ilman erityistä perustetta vuodeksi. Määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä ilman perusteltua syytä myös silloin, jos työnantajan ja työntekijän välisen edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut sopimuksen alkamishetkellä vähintään kaksi vuotta. Ymmärtääkseni tässä lausunnolla olleessa versiossa tämä kesto oli vielä viisi vuotta kahden vuoden sijaan. Tämäkin olisi jo auttanut kitkemään tätä perhevapaan aiheuttamaa raskaussyrjintää perhevapaan pitäjiä kohtaan. Olisin kysynyt ministeriltä: Mitä harkintaa ja sellaista palautetta tuli, mikä muutti tätä hallituksen lakiesitystä kahden vuoden mittaiseksi tämän viiden vuoden sijaan? Semmoinen parannus toivottavasti sentään voitaisiin täällä eduskunnassa vielä tehdä, mutta ylipäätään en kannata esitystä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2026-02-05T19:12:36,2026-02-05T19:15:44,Hyväksytty,1.1 2026_2_169,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo poissa, edustaja Rasinkangas poissa. — Edustaja Diarra paikalla, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_170,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Fatim,Diarra,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallitus ampuu itseään jalkaan tällä lakiesityksellä ja lisää entisestään työelämän epävarmuutta. Jo nyt suomalaiset säästävät sukanvarteen, koska työttömyysturvaa on leikattu, ehtoja kiristetty ja sen päälle työtä ei yksinkertaisesti vain ole tarjolla. Mutta mitä tekee hallitus? No, lisää tällä esityksellä vielä entisestään epävarmuutta, koska on päivänselvää, että vakinaista työsuhdetta tullaan korvaamaan määräaikaisilla, kun perusteita ei enää vaadita. Tämä esitys on silkkaa tyhmyyttä. Se vaikuttaa erityisesti nuoriin, joiden asema työmarkkinoilla on jo tälläkin hetkellä todella, todella hankala. Tämä tulee lisäämään työsuhteiden ketjuttamista sekä raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Kokoomus on itse myöntänyt, että sadantuhannen työllisen määrään ei tulla pääsemään, ja pohdin tosissaan sitä, voisiko lopettaa tämän ihmisten kiusaamisen, sillä tälläkään esityksellä ei ole arvioitu olevan erittäin suuria työllisyysvaikutuksia vaan oikeastaan pelkästään negatiivisia vaikutuksia tasa-arvoon sekä perhevapaasyrjintään. Arvoisa rouva puheenjohtaja! Tämä hallituksen esitys on sellainen, joka helpottaa perusteettomien määräaikaisten työsopimusten solmimista. Se ei ole vain yksi huono työelämäuudistus muiden joukossa. Tämä on poliittinen valinta, ja sen valinnan maksavat erityisesti nuoret naiset. Kun työnantajan ei tarvitse enää perustella määräaikaisuutta, kasvaa epävarmuus. Epävarmuus tarkoittaa työelämässä nuorille naisille entistä vaikeampaa valintaa uran ja perhehaaveiden välillä: Uskaltaako perustaa perhettä? Uskaltaako tulla raskaaksi? Uskaltaako enää jäädä perhevapaalle? Uskaltaako vaatia niitä oikeuksia, mitkä jokaiselle kuuluvat mutta mitkä patriarkaatti ja nyt vielä hallitus haluavat meiltä naisilta evätä? On täysin selvää, että tämä esitys lisää raskaussyrjinnän riskiä, sillä monen työnantajan silmissä jo nyt nainen on riski, ja tämä vielä lisää sitä riskiä meille naisille. Jos laki johtaa järjestelmällisesti eriarvoisuuteen ja epätasa-arvoon, se ei ole vain huono laki, vaan se on tasa-arvoa polkeva ja epäoikeudenmukainen laki. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Fatim Diarra,1489,2026-02-05T19:15:58,2026-02-05T19:18:07,Hyväksytty,1.1 2026_2_171,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Satonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_172,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin on pakko sanoa, että minä kyllä todella ihmettelen sitä keskustelua, joka täällä on käyty. Ensin aloitetaan kyselytunnilla, jonka pääasia on se, että meillä on liikaa työttömiä, sitten todetaan, kuten edustaja Viitala täällä aikaisemmin, että valtaosa työttömistä haluaa kovasti päästä töihin, mutta sitten kolmantena vastustetaan sitkeästi joka ikistä kohtaa, jolla työllistämisen kynnystä alennetaan. Eiväthän ne työttömät pääse millään töihin, jos työpaikkoja ei synny lisää, ja tässähän on nimenomaan kyse siitä, että se työllistämisen kynnys alenee, ja nimenomaan siitä, että se nuori työntekijä tai alanvaihtaja pääsee ensimmäistä kertaa näyttämään sitä osaamistaan sinne vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen. Okei, se voidaan kolmeen kertaan jakaa, mutta kuitenkin vuodeksi. No, sitten täällä edustaja Koskinen aikaisemmin omassa puheenvuorossaan totesi, että sekin on huono asia, että puolen vuoden päästä voidaan irtisanoa tämä sopimus myös työntekijän puolelta. Onko todellakin näin? Voin kertoa, että se on Akavan lobbaama asia tänne, ja sen idea on nimenomaan se, että jos henkilö, joka on määräaikaisessa työsuhteessa, saakin sen määräaikaisen työsuhteen kuluessa vakituisen tai toistaiseksi jatkuvan työsuhteen. Kuka sitä vastustaa, että tämä nuori siirtyy sieltä määräaikaisesta työsuhteesta vakituiseen työsuhteeseen? En ymmärrä ollenkaan. Niin kuin täällä ministeri Marttinen sanoi aikaisemmin aivan hyvin, usein kyse ei ole siitä, että työsuhde on joko määräaikainen tai toistaiseksi jatkuva, vaan kyse on siitä, onko työsuhde määräaikainen vai onko työttömänä. Siitähän on kyse, ja sen takia tämä on erittäin tärkeä uudistus. Tässä on tarkat säännöt sen suhteen, miten tämä ketjuttaminen tapahtuu. Kun täällä edustaja Werning kertoo, että hän on omalla työurallaan ollut kymmeniä kertoja määräaikaisessa työsuhteessa ja sitä on jatkettu ja jatkettu, niin eikö se kerro, että tämä aikaisempi systeemi ei toimi, koska julkisella sektorilla joku voi kymmeniä kertoja uudelleen ja uudelleen vaatia määräaikaisia työsuhteita? Nyt tätä ollaan muuttamassa, kuten ministeri Marttinen sanoi. Eikö tämä mene nyt oikeaan suuntaan? Arvoisa puhemies! Sitten vielä näistä vaikutuksista — tästä asiasta on puhuttu ties kuinka monta kertaa, näistä työllisyysvaikutuksista ja muista vaikutuksista. Meidän järjestelmämme valtiovarainministeriössä toimii niin, että sosiaaliturvauudistuksille he voivat laskea työllisyysvaikutukset, koska siellä on olemassa muualta maailmasta sellaista kirjallisuutta, johon voidaan näihin rinnastaa, mutta tällaisiin yksittäisiin muutoksiin ei ole olemassa sellaista tieteellistä pohjaa, että voidaan osoittaa ne vaikutukset. Mutta eihän se, että sellaista tieteellistä pohjaa ei ole, tarkoita sitä, että niitä vaikutuksia ei olisi. Se on täysin väärä johtopäätös. Jos työllistämisen kynnys alenee, niin kai sillä on positiivinen työllisyysvaikutus. Se on eri asia, kuinka paljon se on, sitä ei kukaan voi tietää. Olen muuten erittäin tyytyväinen siitä, että edustaja Kurvinen saapui paikalle, koska juuri nyt tässä hallitus toteuttaa niitä täsmäuudistuksia, joita te toivoitte, että tuodaan. Nyt olisi voitu käsitellä se teidän välikysymyksenne tässä samalla, kun tässä on hyviä vastauksia siihen välikysymykseen jo valmiina [Antti Kurvisen välihuuto] eli tehdään täysin oikeansuuntaisia asioita. Sitten vielä aivan lopuksi tästä raskaus- ja perhesyrjinnästä, josta täällä on paljon keskusteltu. Kun se on yksiselitteisesti tässä laissa kielletty, niin mitä enemmän sille voidaan tehdä kuin se, että se yksiselitteisesti kielletään? Kiitoksia tästä keskustelusta. Toivon, että valiokunnassa päästään asiassa sentään vähän syvemmälle ja ei ehkä puhuta niin paljon pelkojen näkökulmasta, vaan katsotaan tätä asiaa kokonaisuutena.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Arto Satonen,784,2026-02-05T19:18:10,2026-02-05T19:22:47,Hyväksytty,1.1 2026_2_173,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Jatketaan puhujalistaa. Edustaja Kurviselle on tulossa puheenvuoro, niin siinä voitte kertoa. — Nyt edustaja Lyly.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_174,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä tietenkin tulee edustaja Satosen puheenvuorosta heti kysymyksiä. Kun meillä on jo nyt määräaikaisten työsuhteitten synnyttäminen mahdollista ja meillä on koeaika, joka on puoli vuotta, niin nämä kynnykset on viety jo aika lailla alas. Kun sitten on vielä teidän toimestanne irtisanomiskynnystä laskettu, niin kyllä alkaa olla niin, että kaikki tämä työllistämisen riski on pelkästään työntekijällä. [Timo Suhosen välihuuto] Työnantajalla koko ajan riskiä vähennetään, ja siellä ei ole enää mitään. Käytännössä ajatellaan, että se on työntekijän syy, että ei ole työpaikkoja. Tosiasiassa syy on talouskasvun, jota te ette ole saaneet aikaiseksi tässä maassa. Nollan pinnassa ollaan liikuttu, ei synny avoimia työpaikkoja. Me ollaan hallituksen aloittamispisteestä ihan monta kymmentä tuhatta alle siinä, miten avoimia työpaikkoja on. Se on se perussyy. Täällä tällaisilla vippaskonsteilla yritetään tehdä semmoista kynnystä päästä työelämään. Sitten jos katsotaan tätä ketjuunnuttamista, niin kolmen ketju on heti sanottu tässä vuoden sisällä. Kyllä on ketjuttamista myöskin se. Jos siinä ei tehdä jatkoa, niin sitten taas voidaan tehdä vähän ajan päästä uudestaan. Ei tämä tuo ratkaisua ketjuunnuttamiseen pitkässä juoksussa. Täällä on myöskin tällaisia monenlaisia ongelmia. Sitten jos katsotaan tätä myös siltä kantilta, että jos me ajatellaan, että pitäisi sitouttaa työntekijöitä: Tässä puhutaan, että tämä koskee nyt vain nuoria. Kun tuossa aikaisemmin näytin niitä Akava Worksin tilastoja, niin tämä koskee nuoria ja naisia, enemmistöinä ovat ne. Mitä tämä sitten aiheuttaa esimerkiksi naisille? Raskaussyrjinnän kokemukset ovat selvästi yleisempiä määräaikaisissa työsuhteissa, ja sen on selvittänyt STM:n raskaussyrjintäselvitys vuonna 24. Siellä näkyy, että määräaikaisissa työsuhteissa 44 prosentissa on koettu vähintään yhtä raskaussyrjinnän muotoa, kun taas toistaiseksi voimassa olevissa 18:ssa. Painopiste on nimenomaan siellä. On muitakin tekijöitä, joissa näkyy suoraan se, että se työsuhteen muoto on täällä taustalla, mikä tekee tästä todella ongelmallisen ja siinä mielessä näistä perusteista, että tästä nyt syntyy työpaikkoja nopeasti. Tässä piti tehdä näitä sopimuksia, joissa paikallista sopimista lisättiin. Siitä piti tulla semmoinen hopealuoti. Näistä irtisanomisten helpottamisista piti tulla hopealuoti. Tästä pitää tulla hopealuoti. Työttömyysturvan leikkauksesta on pitänyt tulla hopealuoti. Ja kaikki on vaan mennyt huonompaan suuntaan. Ihmiset ovat entistä huonommalla työttömyysturvalla työttöminä, ja näitä on ennätysmäärä. Täällä ihmetellään, että kun talous ei lähde liikkeelle. Kaikki pelkäävät työttömyyttä juuri sen takia, että oma talous menee ihan kuralle tässä leikatussa työttömyysturvassa. Nämä asiat ovat siellä taustalla. Tämmöiset vippaskonstit, joilla koko ajan tehdään pätkätöitä lisää, ovat täysin tuomittavia. Sitten jos kuullaan palkansaajapuolen kommentteja, niin kaikki kommentit ovat kielteisiä tälle lakiesitykselle. Kuinka ollakaan, kaikki palkansaajapuolella ovat aina vastaan näitä. Kertoonhan se nyt jotain, miten näitä tehdään. Näitä tehdään täysin yksipuolisesti ja vain yksien silmälasien kautta niin, että voidaan katsoa tätä asiaa työnantajan näkövinkkelistä. Tämä tekee työelämästä todella epävarman. Rouva puhemies! Palaan seuraavassa lomautuksiin ja muihin kysymyksiin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-05T19:22:54,2026-02-05T19:27:14,Hyväksytty,1.1 2026_2_175,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. Teillä olisi kyllä tietysti ollut, kun seitsemän minuuttia on se aikataulu, mutta voitte jatkaa sitten myöhemminkin. — Edustaja Suhonen.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_176,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tuossa aiemmassa puheenvuorossa otin kantaa tähän perusteettoman määräaikaisen työsopimuksen vuoden ajaksi tekemismahdollisuuteen. Otin kantaa ja totesin, että tässä esityksessä on myös kyse takaisinottovelvoitteen poistamisesta sekä lomautusajan puolittamisesta. Nyt muutama sana tästä takaisinottovelvollisuuden poistamisesta. Arvoisa rouva puhemies! Takaisinottovelvollisuuden poistaminen alle 50 työntekijän yrityksiltä on merkittävä heikennys työntekijöiden oikeusturvaan ja koskettaa isoa osaa suomalaisista työnantajista. Takaisinottovelvollisuuden idea on yksinkertainen ja reilu: jos työnantaja irtisanoo työntekijän tuotannollisista tai taloudellisista syistä ja samaa työtä on pian taas tarjolla, työ kuuluu ensisijaisesti sille, joka sen jo osaa. Tämä on ollut osa luottamusta työmarkkinoilla. Kun velvollisuus poistetaan, avautuu mahdollisuus kiertää irtisanomissuojaa tältä osin. Työntekijä voidaan irtisanoa ja hetken kuluttua palkata uusi, mahdollisesti halvemmalla tai heikommilla ehdoilla pahimmillaan. Tämä ei ole tervettä kilpailua eikä vastuullista työelämää. Muutos lisää epävarmuutta erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden kohdalla. On siis mahdollista, että yli 55-vuotiaiden mahdollisuudet palata vakituiseen työhön heikkenevät entisestään. Arvoisa rouva puhemies! Takaisinottovelvollisuus ei ole työnantajan kiusaamista vaan osa tasapainoa. Kun se puretaan suurimmalta osalta yrityksiä, tasapaino kallistuu voimakkaasti työntekijöitä vastaan jälleen kerran. Luottamusta ei rakenneta purkamalla turvaa pala palalta. Työelämä tarvitsee vakautta, ennakoitavuutta ja oikeudenmukaisuutta, ei jatkuvaa epävarmuutta. Tämänkin vuoksi tämä lakiesitys on peruttava. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2026-02-05T19:27:24,2026-02-05T19:29:12,Hyväksytty,1.1 2026_2_177,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Diarra., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_178,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Fatim,Diarra,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuvitelkaa tilanne, jossa joudutte säännöllisin ajoin pelkäämään työpaikkanne puolesta, silloinkin kun työn tarve on jatkuvaa ja tekisitte sitä käydellä sydämellänne. Arkea varjostaa jatkuva huoli tulevasta. Annat koko ajan kaikkesi, mutta silti varmuutta huomisesta ei vain ole. Tämä on se, millaista on elää määräaikaisten työsopimusten putkessa. Etenkin naisvaltaisilla aloilla määräaikaisuudet ovat arkipäivää, Nyt hallitus haluaa tehdä niitten sopimisesta vielä helpompaa. Tämän hallituksen esityksen seurauksena määräaikaisia työsopimuksia on mahdollista solmia jatkossa ilman perusteluja. Tämä tarkoittaa monen kohdalla työelämää ilman turvaa, valitettavasti monen naisen kohdalla työelämää ilman turvaa. Tämä ei kuitenkaan ole pelkästään työelämäkysymys. Tämä on kysymys arvoista ja valinnoista, siitä, kenelle yhteiskunnan riskit sysätään. Nyt hallitus sysää ne ennen kaikkea meidän nuorten naisiemme harteille. Sen hallitus voisi myös myöntää ja myöntääkin, mutta ei kuitenkaan siitä välitä — ei sillä, että vaikutuksilla olisi merkitystä, kun ne osuvat lähinnä meihin naisiin. Saavutettua tasa-arvoa voi murentaa monella tavalla. Sitä on vaikea murentaa kerralla, mutta hallitus onnistuu sen hienosti tässä kyllä tekemään. Tasa-arvo murenee hiljalleen tällaisilla uudistuksilla, jotka kohtelevat ihmisiä eri tavalla sukupuolesta riippuen. Suomi ei saa olla tällainen maa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Fatim Diarra,1489,2026-02-05T19:29:16,2026-02-05T19:30:48,Hyväksytty,1.1 2026_2_179,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_180,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän edustaja Satosen perustelut tiettyyn rajaan asti ja näin periaatteessa. Itsekin ajattelen, että vähän sellaista tanskalaishenkistä joustavuutta meidän työmarkkinoille ja työlainsäädäntöön tarvitaan. Mutta kyllä tässä lakiesityksessä on se vakava seikka ja vakava ongelma, jonka juuri tässä edustaja Diarra ja edustaja Lylykin äsken toivat esille ja joka meitä keskustalaisia kyllä tässä repii aika rajusti ja raaii meidän rinta-alaa, elikkä juuri tämä kysymys naisten asemasta työ- ja elämässä ja raskaussyrjinnästä. Keskustalla on erittäin pitkä linja siitä, että me ollaan puolustettu sukupuolten tasa-arvoa työelämässä, palkkatasa-arvoa, tehty töitä sen eteen, että naisvaltaiset alat kuuluisivat työelämässä samalla tavalla kuin miesvaltaiset alat. Ja nyt hallitus ihan virkavastuulla myöntää lakiesityksen perusteluissa — mitä pidän todella, todella hätkähdyttävänä, että virkavastuulla näin todetaan — että tämä todennäköisesti aiheuttaa raskaussyrjintää ja tämä lainsäädäntö on vaikea nuorille naisille. Me olemme, arvoisa rouva puhemies, siinä tilanteessa, että meillä on ennätyksellisen vähäinen syntyvyys Suomessa tällä hetkellä. Meidän ei pitäisi missään nimessä tuoda sellaista lainsäädäntöä, joka entisestään nostaa perheen perustamisen ja lasten vastaanottamisen kynnystä. Ja tietysti kaiken eettisen ja maalaisjärjenkin vastaista on sukupuolten välinen syrjintä työelämässä, ja siksi keskusta ei tule hyväksymään tätä esitystä tällaisenaan. Olisi, puhemies, viisainta tässä kohtaa, että hallitus vetäisi tämän esityksen pois ja mietittäisiin uudelleen, mitenkä mahdollisesti helpotetaan määräaikaisuuksia ilman, että ääneen lausuttua raskaussyrjintää ja nuorten naisten aseman heikentämistä työelämässä syntyy.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2026-02-05T19:30:48,2026-02-05T19:32:44,Hyväksytty,1.1 2026_2_181,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_182,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On helpompi tulla puhumaan tänne pönttöön, jossa saa levittää paperit tähän ja saa tästä hallituksen esityksestä suoraan lainata näitä kommentteja. Ensinnäkin, rouva puhemies, äsken puhuin näistä lomautuksista, että käytän puheenvuoron niistä. Meillä on lomautettuna keskimäärin noin 61 000 henkilöä vuodessa. Se on aika iso määrä ihmisiä, tämä sattuu aika moneen. Ja sitten tämä lomautus osuu samoille henkilöille keskimäärin kaksi kertaa. Eli me puhutaan tämmöisestä kokonaismäärästä. Nyt kun katsotaan lomautusilmoitusajan lyhentämistä kahdesta viikosta yhteen viikkoon, niin se tarkoittaa tietenkin sitä, että ollaan nopeammin työttömyysturvalla ja sitä kautta heikommalla tulotasolla, palkasta pudotaan työttömyysturvalle. Sitten tässä kokonaisuudessa jää käsittelemättä se, että me ollaan juuri viime vuonna tehty neuvotteluaikoihin muutokset niin, että isommissa lomautuksissa, joissa on ollut kuuden viikon neuvotteluaika, se lyhennettiin kolmeen viikkoon ja sitten pienemmissä lomautuksissa kahdesta viikosta yhteen viikkoon, seitsemään päivään. No, mitä tämä tarkoittaa kyseisten henkilöitten kohdalla? Riippuen siitä, onko isompi lomautus, käytännössä tällaisessa tilanteessa, kun neuvotteluaikaa on lyhennetty ja sitten ilmoitusaika puolitetaan tässä, se tarkoittaa pitemmissä lomautuksissa kuukauden palkanmenetystä lomautetulla henkilöllä — käytännössä kuukauden palkanmenetystä. Tällaisesta summasta on kysymys. Jokainen voi laittaa oman palkkansa siihen rinnalle ja katsoa sitten, mitä se voi olla työttömyysturvalla karenssin jälkeen. Sitten pienemmissä lomautuksissa on kahden viikon palkanosuus, joka menetetään tässä näin. Tämä kaikki tapahtuu niitten työntekijöitten kustannuksella. Meidän lomautusjärjestelmä on ollut tässä ehkä meidän parhaimpia asioita, kun joustavoitetaan sitä tilannetta, että työ väliaikaisesti vähenee: silloin lomautetaan ja pidetään niitä ihmisiä kiinni siinä työsuhteessa ja sillä tavalla yritetään hoitaa. Nyt me romutetaan tätä lomautusjärjestelmääkin tässä niin että me siirretään riskiä työntekijälle koko ajan. Sitten on vielä se, että kai yrityksessä nyt tiedetään vähän ennemmin, koska se kuoppa tulee siihen, että tuotannossa ei ole tilaa ja pitää lomauttaa. Myöskin työntekijän varautuminen tämmöiseen lomautustilanteeseen tulee todella lyhyeksi näitten jälkeen. Tässä todella hyvin nopeasti mennään semmoiseen tilanteeseen, että henkilö palkassaan näkee tämän todella voimakkaasti. No, sitten on tämä työntekijän takaisinottovelvollisuuden rajaaminen. Se ei koskisi alle 50 työntekijän työnantajia. Tämä takaisinottovelvollisuus on sellainen, että tuotannollisella tai taloudellisella syyllä irtisanotulle työntekijälle tulisi tarjota työtä, jos samaa tai samankaltaista työtä ilmenee neljän kuukauden aikana. Jos irtisanottu on edelleen työtön, niin sitä pitäisi tarjota. Jos irtisanotun työsuhde oli kestänyt yli 12 vuotta, niin se aika on kuusi kuukautta. Mainittakoon, että tätä aikaa lyhennettiin jo vuonna 2017 muistaakseni kahdeksasta kuukaudesta näihin lukuihin, missä nyt ollaan. Tämä velvollisuus nyt helpottaa näitä pienempiä yrityksiä, ja ne voivat tavallaan tehdä niin, että ne sanovat irti nytten henkilön ja saman tien saavat palkata uuden työntekijän. Tässä tapahtuu tämmöinen nopea vaihto, koska ei tarvitse sille työttömänä olevalle työntekijälle tarjota sitä työtä. Tässä tapauksessa tämän riskin kantaa taas työntekijä. Kuinka paljon näitä takaisinottovelvollisuuksia on käytetty työelämässä? Ei hirveän paljon. Yleensä käydään läpi sitä perustetta, onko ollut tuotannollinen tai taloudellinen syy, ja siinä yhteydessä niitä arvioidaan. Tämä on ollut kuitenkin tämmöinen etukäteen selvitettävä asia, ja se on siinä mielessä ollut hyvä asia työntekijöiden kannalta. Tässä mielessä tämäkin kohta menee työntekijöillä huonompaan suuntaan. Sitten, arvoisa rouva puhemies, tässä puhuttiin siitä tilanteesta, että määräaikaisessa työsuhteessa tämän puolen vuoden jälkeen saadaan sanoa irti puolin ja toisin se määräaikainen työsopimus. Se varmaan on sellainen asia, että kun määräaika on sellainen, että se on sovittu joksikin ajaksi, niin se voidaan tällaisessa tilanteessa tehdä. Mutta jos tätä logiikkaa jatketaan, niin miksi sitä ei tehty sitten siihen, kun on perusteltu määräaikainen työsuhde? Miksei sitä siihenkin kohtaan sitten tehty? Jos kerran halutaan tätä työntekijöiden asemaa parantaa tältä osin, niin olisi voinut kuvitella, että olisi silläkin puolella sitten pitänyt tehdä se sama uudistus työntekijän näkövinkkelistä. Mutta tämä hallituksen linja on ollut, että se ei ole kauheasti työntekijän huolia kuunnellut, käytännössä on kuunneltu vain yrittäjien huolia. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-05T19:32:47,2026-02-05T19:39:03,Hyväksytty,1.1 2026_2_183,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_184,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Muutama sana vielä tästä lomautusilmoitusajan puolittamisesta. Lomautusilmoitusajan puolittaminen 14 päivästä 7 päivään on vakava heikennys työntekijän asemaan. Se kaventaa ihmisten mahdollisuuksia varautua taloudellisesti ja henkisesti tilanteeseen, joka jo itsessään on raskas. Lomautus ei ole työntekijälle tekninen yksityiskohta, se on usein suora uhka toimeentulolle. Kaksi viikkoa on ollut vähimmäisaika, jonka puitteissa ihminen on voinut järjestellä talouttaan, neuvotella pankin kanssa, hakea tukea tai etsiä muuta työtä. Seitsemän päivää ei siihen taida ihan riittää. On myös huomattava, että tämä muutos osuu erityisen kovaa niihin, joilla ei ole taloudellista puskuria, pienituloisiin ja yksinhuoltajiin, juuri niihin, joiden arki on jo valmiiksi epävarmaa. Esitystä ei voida perustella työllisyysvaikutuksilla. Nopeampi lomauttaminen ei luo työpaikkoja, mutta se lisää epävarmuutta ja stressiä työntekijöille. Se on työnantajalle helpotus mutta työntekijälle siis riski. Arvoisa rouva puhemies! Yhteiskuntaa ei rakenneta niin, että heikommassa asemassa olevien varautumisaikaa lyhennetään. Tämä on askel väärään suuntaan. Tämän vuoksi tämä lakiesitys on peruttava.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2026-02-05T19:39:03,2026-02-05T19:40:29,Hyväksytty,1.1 2026_2_185,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen. — Ette käytä puheenvuoroa, vai käytättekö? [Arto Satonen poistaa puheenvuoropyynnön] — Vielä edustajat Lyly ja Suhonen. — Lyly. — Mikrofoni vielä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_186,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä lakiesityksessä on mielenkiintoisia tekstejä, kun täällä lakiehdotuksen 3 §:ssä lukee tällainen lause: ”Määräaikaista työsopimusta ei saa tehdä tai jättää tekemättä syrjivin perustein.” ”Tai jättää tekemättä syrjivin perustein” — mitähän tälläkin tarkoitetaan tässä lakiesityksessä? Ei ole auennut täällä näin. Sitten täällä perusteluteksteissä on ja täällä aiemmin keskusteluissa on tullut esiin myös se, että nämä vaikutukset ovat vähäisiä, kun nämä muutokset koskevat nyt sitten vain naisia raskauden ja muitten osalta. Eli kyllä tämä lakiesitys on kirjoitettu todella sekavaksi kokonaisuudeksi, ja täytyy sanoa, että tässä on paljon korjaamista. Sitten nämä itse asiat on väärään suuntaan viety, ja siinä mielessä tämä vain kuvaa, kun näitä yksityiskohtia täältä lukee, kuinka epäselvässä tilanteessa tältä osin ollaan. Me luodaan nyt työelämään semmoiset perusteetta olevat määräaikaiset työsuhteet, sitten on perustellut määräaikaiset työsuhteet ja sitten toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet. Meille tulee tämmöisiä luokkia tähän näin, ja yhteinen johtopäätös tästä väkisin on, että määräaikaisten työsuhteitten määrä tulee kasvamaan joka tapauksessa näitten seurauksena. Työelämän pitäisi olla juuri päinvastaiseen suuntaan viety, ja sitten siellä koeajalla ja muilla ratkaistaan, onko henkilö sopiva kyseiseen työhön. Eli tämä vie nyt täysin väärään suuntaan meidän työsopimuksia. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-05T19:40:50,2026-02-05T19:42:45,Hyväksytty,1.1 2026_2_187,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_188,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 199/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Vielä muutaman sanan sanon tästä tasa-arvomerkityksestä. Sitä en ole aiemmissa puheenvuoroissa tuonut esiin: ”Tasa-arvovaltuutetun mukaan määräaikaisiin työsuhteisiin liittyvät raskaus- ja perhevapaasyrjintätapaukset muodostavat merkittävän osan tasa-arvovaltuutetulle ilmoitetuista syrjintäepäilyistä. Vaikka syrjintä on tasa-arvolaissa kielletty, tulee esitys hyvin todennäköisesti lisäämään syrjintää ja tekemään siihen puuttumisesta entistä vaikeampaa. Syrjinnän voidaan arvioida lisääntyvän määräaikaisten työsuhteiden määrän kasvun lisäksi sen vuoksi, että syrjinnän arviointia vaikeuttaa se, että työnantaja voi tarjota määräaikaista työsuhdetta jollekin toiselle työntekijälle myös silloin, kun sillä on pysyvä työvoiman tarve. Muutoksella voi olla vaikutusta myös aiempaan lainsäädäntöön perustuvaan oikeuskäytäntöön ja näin myös tasa-arvovaltuutetun mahdollisuuksiin arvioida työnantajan menettelyä.” On siis selvää, että tässä on valtava riski siihen, että tasa-arvo työntekijöitä kohtaan heikkenee, ja tämänkään vuoksi tätä lakiesitystä ei tule hyväksyä. ", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2026-02-05T19:42:45,2026-02-05T19:43:47,Hyväksytty,1.1 2026_2_189,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kyberkestävyysasetuksen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Ranne, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_2_190,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle kyberkestävyysasetuksen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Tieto- ja viestintäteknologia on nykyisin keskeinen osa yhteiskuntaamme ja arkeamme. Käytämme päivittäin erilaisia laitteita ja ohjelmistoja, jotka ovat yhteydessä verkkoon tai toisiin laitteisiin. Nämä tuotteet joutuvat kuitenkin entistä useammin kyberhyökkäysten kohteeksi. Tämän vuoksi on tärkeää, että laitteiden ja ohjelmistojen tietoturvallisuuden taso on riittävä, niissä ilmeneviin haavoittuvuuksiin puututaan ja tietoturvaan vaikuttavista poikkeamista ilmoitetaan käyttäjille ja viranomaiselle. Käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen taustalla on Euroopan unionin niin kutsuttu kyberkestävyysasetus. Asetuksen soveltaminen alkaa vaiheittain vuosien 26 ja 27 aikana. Soveltamisala tulee siis suoraan sovellettavasta EU-asetuksesta, johon ei sisälly kansallista liikkumavaraa. Kyberkestävyysasetus on EU:n yhdenmukaistettu tuotesäädös, joka asettaa kyberturvallisuuteen liittyviä vähimmäisvaatimuksia digitaalisia elementtejä sisältäville tuotteille eli laitteille ja ohjelmistoille, jotka voidaan liittää internetiin tai toisiin laitteisiin ja ohjelmistoihin. Tavoitteena on varmistaa, että markkinoilla olevat tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan ja niitä päivitetään siten, että ne kestävät nykypäivän kyberuhkia. Vastaavista vaatimuksista ei ole aiemmin säädetty Suomessa tai EU:ssa lain tasolla horisontaalisesti. Käsiteltävänä olevalla hallituksen esityksellä ehdotetaan kyberkestävyysasetuksen soveltamiseksi tarpeellisia täydentäviä ja täsmentäviä kansallisia säännöksiä. Esityksellä ehdotetaan uutta lakia, jossa säädettäisiin asetuksen valvonnasta, vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksien ilmoittamisesta sekä hallinnollisista seuraamuksista ja niihin liittyvistä viranomaistehtävistä. Esitys mahdollistaisi myös kyberkestävyysasetuksen mukaisen sääntelyn testiympäristön perustamisen. Esityksen tavoitteena on myös täydentää EU:n kyberturvallisuusasetuksen soveltamiseen liittyvää kansallista sääntelyä. Kyberturvallisuusasetus on tullut pääosin voimaan vuonna 2019, mutta erityisesti uuden kyberkestävyysasetuksen vuoksi sen soveltamista tukevaa sääntelyä on tarpeen täydentää. Tältä osin ehdotukset koskevat eurooppalaisia kyberturvallisuuden sertifiointijärjestelmiä, niitä valvovan viranomaisen tehtäviä ja toimivaltuuksia sekä vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksia. Tavoitteena on turvata sisämarkkinoiden toimintaa. Lisäksi esityksen tavoitteena on täydentää EU:n kyberturvallisuusdirektiivin eli NIS 2 -direktiivin kansallista täytäntöönpanoa koskien verkkotunnuksien rekisteröintitietoja ja verkkotunnusvälittäjiä. Sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin ehdotetaan lisäyksiä, jotka koskevat verkkotunnuksiin liittyvien tietojen käsittelyä ja luovuttamista myös muiden kuin fi- ja ax-verkkotunnusten osalta silloin, kun verkkotunnusvälittäjä tai aluetunnusrekisteri on sijoittautunut Suomeen. Liikenne- ja viestintävirasto vastaisi pääosin uusista viranomaistehtävistä, joita esityksellä ehdotetaan. Esityksestä aiheutuu näin ollen virastolle ja erityisesti sen Kyberturvallisuuskeskukselle tehtävämäärää lisäävä vaikutus. Esityksestä aiheutuu myös vähäisempiä vaikutuksia eräille muille viranomaisille, kuten muun muassa tekoälyasetusta valvoville viranomaisille. Kyberkestävyysasetuksen soveltaminen parantaa markkinoilla olevien laitteiden ja ohjelmistojen tietoturvaa. Asetuksen soveltamisalaan kuuluvat laajasti erilaiset sekä kuluttaja- että yrityskäytössä olevat laitteet ja ohjelmistot. Kyberkestävyysasetuksen sujuva ja tehokas toimeenpano laitteiden ja ohjelmistojen tietoturvan parantamiseksi sisältyy myös Suomen kyberturvallisuusstrategian toimeenpanosuunnitelman priorisoituihin toimenpiteisiin. Asetuksen sujuva ja tehokas toimeenpano edellyttää siihen liittyvien uusien viranomaistehtävien järjestämistä tehokkaalla ja asianmukaisella tavalla, mistä tässä esityksessä on kysymys. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+7.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2026-02-05T17:52:00,2026-02-05T17:56:12,Käsitelty,1.1 2026_2_191,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kyberkestävyysasetuksen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_2_192,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle kyberkestävyysasetuksen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyberturvallisuus ei ole enää erillinen tekninen kysymys, se on keskeinen osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Yhteiskuntamme toiminta, viranomaispalvelut, yritysten liiketoiminta ja kansalaisten arki nojaavat digitaalisiin järjestelmiin, laitteisiin ja ohjelmistoihin. Niiden turvallisuus on suoraan yhteydessä huoltovarmuuteen, talouteen ja kansalliseen turvallisuuteen. Tällä esityksellä Suomi toimeenpanee EU:n kyberkestävyyssäädöstä ja täydentää kyberturvallisuusasetusta kansallisella lainsäädännöllä. Keskeinen muutos on se, että internetiin kytkettäville laitteille ja ohjelmistoille asetetaan yhtenäiset vähimmäisvaatimukset kyberturvallisuudesta koko EU-alueella. Samalla tuotteiden valmistajien vastuuta vahvistetaan, sillä jatkossa markkinoille ei pääse tuotteita, joiden tietoturvasta ei ole huolehdittu asianmukaisesti. Arvoisa puhemies! Kyberturvallisuudesta huolehtiminen on ennen kaikkea ennaltaehkäisyä. Yhä useampi kyberuhka kohdistuu nimenomaan tuotteiden ja ohjelmistojen haavoittuvuuksiin, ei vain yksittäisten organisaatioiden toimintaan. Kun turvallisuus rakennetaan jo suunnitteluvaiheessa tuotteisiin, vähennetään riskiä laajoista häiriöistä, palvelukatkoksista ja meille tärkeän digitaalisen toiminnan vaarantumisesta. Tämä on huoltovarmuutta digitaalisessa ajassa. Samalla esitys vahvistaa luottamusta digitaalisiin sisämarkkinoihin. Yhteiset säännöt tarkoittavat, että suomalaiset yritykset toimivat samoilla pelisäännöillä kuin muutkin ja että markkinoilla liikkuvien tuotteiden tietoturvataso nousee kautta linjan. Turvallisuus ei ole kilpailun este, vaan se on edellytys kestävälle digitaaliselle taloudelle. Arvoisa puhemies! Tämä esitys vahvistaa Suomen kykyä varautua, ennaltaehkäistä ja hallita kyberuhkia. Se on olennainen osa kokonaisturvallisuuttamme ja sen vahvistamista. Esityksessä säädetään siitä, mitä Suomessa odotamme digitaalisilta laitteilta ja ohjelmilta sekä miten näitä vaatimuksia valvotaan. Kyse on siis paljon laajemmasta asiasta kuin teknisestä sääntelystä. Kyse on siitä, että suojaamme yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja, kansalaisten tietoja ja yritystemme toimintakykyä muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Tämä lakiesitys vahvistaa kansallista kykyä havaita, koordinoida ja hallita kyberuhkia ajoissa. Kyberympäristö on uusi toimintaympäristö, mutta vastuumme turvallisuudesta on sama kuin aina ennenkin. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-05T17:56:17,2026-02-05T18:00:34,Käsitelty,1.1 2026_2_193,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kyberkestävyysasetuksen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_2_194,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kyberkestävyysasetuksen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ministeri! Esityksen tavoitteena on vahvistaa tuotteiden kyberturvallisuutta ja varmistaa Euroopan unionin kyberkestävyyssäädöksen sujuva ja yhdenmukainen toimeenpano Suomessa. Digitaalisen elementin sisältävät laitteet ja ohjelmistot ovat keskeisiä arjessa, elinkeinoelämässä ja yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa. Niiden turvallisuusvaatimusten toteutuminen on keskeistä, jotta suomalaiset yritykset ja kansalaiset voivat luottaa digitaalisiin palveluihin ja laitteisiin. Kyberturvallisuuden vahvistaminen tukee myös talouden toimivuutta ja vähentää häiriöiden riskiä kriittisillä aloilla. Markkinavalvontatehtävien keskittäminen Liikenne- ja viestintävirastolle tukee säädöksen yhdenmukaista soveltamista, selkeyttää vastuita ja helpottaa yritysten asiointia viranomaisten kanssa. Yhden viranomaisen malli mahdollistaa tehokkaan neuvonnan ja riskiperusteisen valvonnan, mikä parantaa valvonnan ennakoitavuutta ja luotettavuutta. Arvoisa puhemies! Jotta valvonta toimii käytännössä, virastolla tulee olla riittävät resurssit. Tarvittavat investoinnit viraston testausvalmiuksiin, laboratoriotoimintaan ja mittauslaitteisiin tukevat laadukasta ja ennakoivaa markkinavalvontaa. Lisäksi virastolla tulee olla osaavaa henkilöstöä ja valmiudet toteuttaa tarkastuksia erityisesti kriittisimpien tuoteryhmien osalta. Virasto voi näin tarjota myös ohjausta yrityksille ja varmistaa, että tuotteet täyttävät asetetut vaatimukset jo kehitysvaiheessa. Esitys ulottaa sääntelyn myös julkisiin hankintoihin, kun kohteena on digitaalisen elementin sisältävä tuote. Samalla ehdotetaan laki kyberkestävyydestä ja kyberturvallisuussertifioinnista sekä muutoksia markkinavalvontaan ja sähköistä viestintää koskevaan lainsäädäntöön. Liikenne- ja viestintävirasto jatkaa kansallisena sertifiointiviranomaisena, ja korkean riskin tekoälyjärjestelmien valvonta toteutetaan erillisen lainsäädännön mukaisesti. Arvoisa puhemies! Esitys täydentää EU:n kyberturvallisuusdirektiivin kansallista täytäntöönpanoa verkkotunnuksia koskien. Kyberkestävyyssäädöksen tehokas toimeenpano sisältyy Suomen kyberturvallisuusstrategian keskeisiin toimenpiteisiin. Hallitus vahvistaa turvallisuutta kriittisillä toimialoilla, tukee elinkeinoelämän valmiuksia ja toteuttaa EU-lainsäädännön johdonmukaisesti. Esitys tukee luottamusta digitaalisiin tuotteisiin ja palveluihin sekä Suomen turvallisuutta ja kilpailukykyä digitaalisessa toimintaympäristössä. Kiitän ministeri Rannetta tästäkin ennaltaehkäisevästä ja varautumiseen perustuvasta esityksestä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+7.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2026-02-05T18:00:37,2026-02-05T18:03:38,Käsitelty,1.1 2026_2_195,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kyberkestävyysasetuksen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Limnell, poissa. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_2_196,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle kyberkestävyysasetuksen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri! Tällä asetuksen toimeenpanoa koskevalla lainsäädännöllä on tarkoitus tosiaan parantaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta, kun käytössä ja markkinoilla on aikaisempaa tietoturvallisempia laitteita ja ohjelmistoja. Tämä asetus koskee laajasti kaikkia valmistajia ja maahantuojia, joiden laitteet, ohjelmistot ja sovellukset ovat yhteydessä verkkoon, ja näitä ovat esimerkiksi tv:t, jääkaapit, kahvinkeittimet ja niin edelleen. Eli tällä asetuksella sinänsä on myös laaja-alaisia vaikutuksia kuluttajiin. Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry on tuonut selkeästi esille, että se vastustaa kansallista lisäsääntelyä eli tätä asetusta kireämpää sääntelyä, mikä uhkaa heidän näkemyksensä mukaan avoimen lähdekoodin toimintaedellytyksiä Suomessa, ja näkee sen myös haitaksi kilpailukyvylle. Tämä on näkemys, joka on saanut myös verraten laajaa tukea. Kysyisin ministeriltä, miten te näette tämän asian, ja miten olette tähän kritiikkiin vastannut tai miten aiotte siihen vastata. Tämä on ehkä kuitenkin sellainen asia, jota tässä talossa, eduskunnassa, valiokuntatyöskentelyssä, on sitten vielä syytä tarkastella enemmän. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+7.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2026-02-05T18:03:50,2026-02-05T18:05:33,Käsitelty,1.1 2026_2_197,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kyberkestävyysasetuksen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ovaska., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_2_198,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kyberkestävyysasetuksen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suuri huoli liittyy tietysti siihen, millä me takaamme viraston eli Traficomin resurssit. Kun tässäkin tulee nyt uusia tehtäviä, velvoitteita, ja sitten kun mennään tuohon täysistunnon kohtaan 9 ja myös sieltä tulee ministeri Mereltä lisää velvoitteita ja vaatimuksia Traficomille, niin miten me pidämme huolen niistä? Kun kyberturvallisuus vaatii koko ajan meiltä entistä enemmän huomiota ja resursseja, onko hallitus varautunut siihen, että jatkossa niitä panostuksia vielä saataisiin enemmän sinne Traficomille? Nyt siellä on aika kovat säästöpaineet päällä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+7.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2026-02-05T18:05:33,2026-02-05T18:06:17,Käsitelty,1.1 2026_2_199,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kyberkestävyysasetuksen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2025 vp,"No niin, kiitoksia. — Nyt ei ole enää puheenvuoroja, mutta ministeri Ranne, näihin kysymyksiin vastauksia, kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_2_200,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle kyberkestävyysasetuksen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2025 vp,"Kiitoksia kysymyksistä. Ensin lyhyesti totean näistä avoimen lähdekoodin ohjelmistovastaavista. Tässähän on nimenomaan punnittu sitä, että näiden vaatimusten osalta näemme kuitenkin, että on parempi, että velvoitteita tulee, kuin että niitä ei tulisi. Toivottavasti myöskin sitten, kun valiokuntakäsittelyssä sitä vielä puitte, saatte tälle vahvistuksen. Kyllä tässä selkeästi kuitenkin turvallisuusvalvontavelvollisuuksia pitää olla laajasti. Sitten palataan tähän, joka on ikuisuuskysymys: Traficomin velvollisuudet ja vastuut. Ensin täytyy todeta, että meillähän kaikilla virastoilla, niin Väylällä kuin Traficomilla kuin Ilmatieteen laitoksella, on säästövelvoitteet, ja siellä tietenkin ollaan kuitenkin onnistuttu pitämään henkilöstömäärä samana, eli se ei ole vähentynyt tässä tämän hallituskauden aikana. Jatkuvasti me tätä pohdimme, ja tänään tapasin itse asiassa Traficomin pääjohtajaakin Jarkko Saarimäkeä, ja heillä siellä operatiivinen johto tietenkin hakee sitä mahdollisimman tehokasta porukan käyttämistä ja työajan käyttämistä. Mutta ei ole helppoa, ja niin kuin tiedetään tämä taloustilanne, niin hyvin vaikeaa on tietenkin mitään uutta, isompaa rahoitusta saada. Mutta toki painotus on turvallisuudessa. Painotus on myöskin Traficomin sisällä sillä tavalla, että kun siellä niitä tehtäviä ja rahoja pohditaan, niin kyllä... Itse asiassa tässä voisi ottaa esiin sen, joka on hieman herättänyt keskustelua, eli nämä palveluverkkosäästöt, joita nyt näihin insseihin ja muihin liittyy. Kun säästöjä on tehtävä, niin me emme ole halunneet säästää kyberturvallisuudesta, vaan sitten näistä harvemmin tarvittavista palveluista. Että kyllä tämä on tämmöistä vaikeaa tasapainottelua. Edelleen voi todeta, että Suomessa ja meidän Traficomilla ja meidän Kyberturvallisuuskeskuksella, joka on siis todellinen timantti, homma on kyllä hanskassa, mutta tämä on yhteinen huoli. Teemme kyllä parhaamme, ja minä uskon, että seuraavakin hallitus tekee. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+7.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2026-02-05T18:06:22,2026-02-05T18:08:37,Käsitelty,1.1 2026_2_201,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kyberkestävyysasetuksen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2025 vp,"No niin, kiitoksia. — Jaaha, siellä oli vielä puheenvuoro. Edustaja Ovaska.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_2_202,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kyberkestävyysasetuksen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeastaan kysymys ministerille tässä vielä, kun nostitte itse nämä inssit ja nämä palveluverkkokysymykset: arvioitteko te ministeriössä, kun ajattelen, että tämä on viraston oma asia, ja oletteko te ministerinä ollut sitten myös aktiivinen siinä, että näitä asioita laitetaan vastakkain, eli tämä kyberturvallisuus ja nämä Traficomin tarpeet versus sitten inssi ja ajokorttien saaminen? Näin valiokunnan puheenjohtajana on myönnettävä, että hyvin paljon palautetta tulee tällä hetkellä siitä palveluverkosta. Lukuisista toimipisteistä ympäri maata on uhattu palvelut ajaa alas. Muistan viime kaudelta, että keskusta halusi sen verkon siellä säilyttää. Onko nyt todella niin, että maakunnista sitten nämä palvelut viedään, niin Pirkanmaalta, Etelä-Pohjanmaalta, Pohjanmaalta kuin monesta muusta, ja ne palvelut karkaavat sinne maakuntakeskuksiin?", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+7.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2026-02-05T18:08:44,2026-02-05T18:09:45,Käsitelty,1.1 2026_2_203,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kyberkestävyysasetuksen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2025 vp,Haluaako ministeri vielä tähän? Olkaa hyvä., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_2_204,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle kyberkestävyysasetuksen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2025 vp,"Kiitoksia tästä kysymyksestä. Iso kuvahan on näin, että tietenkin ohjaamme varmistamaan ne kriittiset, kaikkein tärkeimmät palvelut, jotka ovat koko yhteiskunnan kannalta aivan keskeisiä. Tämä on se ylätason ohjeistus. Virastoilla on täysin oma vastuu ja myöskin asiantuntemus ja velvollisuus katsoa, millä tavalla näitä säästöjä sitten toteutetaan. Eli luotan kyllä siihen, että virasto pystyy tämän tekemään. Ainoastaan on tämä iso liikenne- ja viestintäministeriönkin tavoite, että kun me olemme turvallisuusministeriö, niin me katsomme, oli sitten kyse liikenneturvallisuudesta, oli sitten kyse kyberturvallisuudesta, kansallisesta turvallisuudesta, huoltovarmuudesta ja niin edespäin, että nämä ovat niitä asioita, joita painotetaan. Ja niin kuin valiokunnan puheenjohtaja Ovaskakin tietää, esimerkiksi liikenneturvallisuuden osalta vt 9 tuli sieltä juuri meidän kaudellamme. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+7.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2026-02-05T18:09:45,2026-02-05T18:10:52,Käsitelty,1.1 2026_2_205,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemisesta rajat ylittäviltä häirintäkanteilta>>>Hallituksen esitys HE 170/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Esittelijänä on ministeri Meri. Olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2026_2_206,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemisesta rajat ylittäviltä häirintäkanteilta>>>Hallituksen esitys HE 170/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemisesta rajat ylittäviltä häirintäkanteilta. Tällaisia eivät olisi jatkossa rikosasiat tai sellaiset riita-asiat, joilla ei ole rajat ylittäviä vaikutuksia. Tällä pannaan täytäntöön Euroopan unionin niin sanotun SLAPP-direktiivin vaatimukset. SLAPP tulee sanoista strategic lawsuit against public participation. Uuden lain tarkoituksena on suojata julkiseen keskusteluun osallistuvia henkilöitä, kuten toimittajia, sellaisilta siviilikanteilta, joilla heitä pyritään rankaisemaan julkiseen keskusteluun osallistumisesta tai vaientamaan heitä jo ennalta. Tällaisia kanteita kutsutaan SLAPP-kanteiksi, ja niitä direktiivi ja sen täytäntöönpanolaki pyrkivät ehkäisemään. SLAPP-kanne on kanne, jossa ei oikeastaan tavoitella aitoa oikeussuojaa. Siinä on kysymys siitä, että tuomioistuimen puoleen käännytään siksi, että jotain oikeaa tai todellista oikeutta olisi loukattu. Kanteella pyritään aiheuttamaan ajanhukkaa, mainehaittaa ja oikeudenkäyntikustannuksia vastaajalle. Tarkoitus voi olla esimerkiksi peitellä omia väärinkäytöksiä tai rangaista sitä tahoa, joka haluaa nämä paljastaa. SLAPP-kanteessa voisi olla kyse tilanteesta, jossa toimittaja tekee tutkivan artikkelin monikansallisen suuryrityksen epäeettisistä toimintatavoista ja kyseinen yritys nostaa kanteen toimittajaa vastaan pelottelumielessä. Oikeusprosessit voivat aiheuttaa kohteelle merkittäviä kustannuksia ja vuosia kestävän oikeudenkäynnin. Tällaisella kanteella valjastetaan tuomioistuinlaitoksen rattaat väärään tarkoitukseen. Monessa Euroopan maassa SLAPP-kanteet ovat viime vuosina yleistyneet. Suomessa niitä juurikaan ei ole ollut. Yksi syy tähän on se, että meidän prosessisääntömme eivät samalla tavalla mahdollista SLAPP-kanteita kuin joissakin muissa maissa. Ylivoimainen valtaosa eurooppalaisista SLAPP-kanteista on kunnianloukkausjuttuja, jotka ovat Suomessa rikosasioita. Suomalaisten kannalta direktiivin tärkein merkitys saattaakin käytännössä olla se, että jatkossa direktiivin määräykset suojelevat suomalaisia muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa mahdollisilta SLAPP-kanteilta. SLAPP-kanteen vastaisia lakeja on aiemmin säädetty Pohjois-Amerikassa ja Australiassa, joissa kanteita on esiintynyt erityisesti ympäristöoikeudellisessa viitekehyksessä. Euroopassa SLAPP-vastaiselle lainsäädännölle on EU-lainsäädännön puitteissa pontimena toiminut maltalaisen tutkivan toimittajan Galizian tapaus. Hän paljasti korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta Maltalla, minkä seurauksena häntä vastaan nostettiin yli 40 kannetta niin Maltalla kuin muissakin EU-maissa Nämä kanteet olivat pääosin poliitikkojen ja liikemiehien nostamia kunnianloukkaussyytteitä, joiden tarkoituksena oli hiljentää toimittajia taloudellisella ja henkisellä painostuksella. Galizia murhattiin autopommi-iskussa vuonna 2017, ja oikeusjutut ovat toimineet keskeisenä katalysaattorina juuri tämän direktiivin kehittymiselle. Tässä laissa säädettäisiin suojakeinoista, joita tällaisen kanteen vastaajalla olisi jatkossa käytössään. Vastaaja voisi muun muassa vaatia kanteen hylkäämistä ilmeisen perusteettomana. Vastaaja voisi lisäksi vaatia, että kantaja asettaa vakuuden hänen oikeudenkäyntikulujensa korvaamista varten. Lisäksi säädettäisiin uudesta seuraamuksesta, niin kutsutusta häirintäkannemaksusta, jonka tuomioistuin voisi harkintansa mukaan määrätä, jos kantajan katsotaan panneen vireille väärinkäyttöön perustuvan oikeudenkäynnin. Maksu olisi vähimmillään 1 000 ja enintään 50 000 euroa. Vielä säädettäisiin erilaisten yhdistysten ja järjestöjen oikeudesta tukea vastaajaa oikeudenkäynnissä tulemalla siinä kuulluksi, kuten direktiivi edellyttää. Julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojeleminen perusteettomilta kanteilta suojelee julkista keskustelua. Toisaalta tämä on jatkuvaa punnintaa myös sananvapauden osalta. Vapaa julkinen keskustelu kaikille osapuolille takaa sen, että jokainen voi vapaasti ja monipuolisesti keskustella ja jakaa tietoa — toki sen tulee olla myös oikeaa. Mutta väärinkäytösten, kuten korruption, paljastamisen pitää olla helppoa ja siinä pitää voida avata ne asiat ilman pelkoa, että saa kanteita niskaansa, ja tällä yritetään juuri puuttua tähän. Direktiivissä valitut suojakeinot kuitenkin sopivat melko huonosti meidän kansalliseen oikeuteemme. Suojakeinoihin liittyy mahdollisuus käyttää niitä väärin ja perusteettomasti asioissa, joilla ei ole mitään tekemistä SLAPP-kanteiden kanssa. Näin on mahdollista sotkea ja viivästyttää oikeudenkäyntiä ja aiheuttaa tarpeettomia oikeudenkäyntikuluja. Tämä on syy sille, että uutta lakia sovellettaisiin hallituksen esityksen mukaan ainoastaan niissä asioissa, joihin direktiivi sananmukaisesti velvoittaa, siis riita-asioissa, joilla on rajat ylittäviä vaikutuksia. Lakia ei siis sovelleta rikosasioihin eikä sellaisiin riitajuttuihin, joilla ei ole rajat ylittäviä vaikutuksia, eikä juttuihin, joilla ei ole minkäänlaisia kytköksiä Suomen ulkopuolelle. Toinen syy on se, kuten sanoin aikaisemmin, että Suomessa SLAPP-kanteet eivät ole olleet ongelma, hieno asia tämä, ja siksi ei ole järkevää monimutkaistaa oikeudenkäyntisääntöjämme tarpeettomasti, ja oikeusministeriö toki seuraa tätä tilannetta. Tämän uuden lain ehdotetaan tulevan voimaan 7.5., joka on takaraja direktiivin kansalliselle täytäntöönpanolle. Tämä onkin jo lakivaliokunnan käsittelyssä, ja toivon tälle tietysti huolellista ja hyvää käsittelyä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+8.aspx,fi,Leena Meri,1349,2026-02-05T18:11:16,2026-02-05T18:17:47,Hyväksytty,1.1 2026_2_207,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemisesta rajat ylittäviltä häirintäkanteilta>>>Hallituksen esitys HE 170/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi puhujalistaan. Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_208,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemisesta rajat ylittäviltä häirintäkanteilta>>>Hallituksen esitys HE 170/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä laiksi julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemisesta rajat ylittäviltä häirintäkanteilta. Tässä esityksessä on kyse demokratian toimintakyvystä ja yhteiskunnan turvallisuudesta. Sen taustalla on ilmiö, jossa oikeudenkäyntejä käytetään välineenä vaientaa toimittajia, tutkijoita, kansalaisjärjestöjä ja muita julkiseen keskusteluun osallistuvia henkilöitä. Näiden kanteiden tarkoituksena ei ole aidosti hakea oikeussuojaa vaan pelotella, kuormittaa taloudellisesti ja hiljentää. Se on oikeusjärjestelmän väärinkäyttöä, ja siihen me nyt puutumme. Arvoisa puhemies! Joku saattaa pohtia, miten tähän ilmiöön voidaan puuttua. Tämän esityksen myötä jatkossa, jos kanne on selvästi vailla todellista perustaa, se voidaan hylätä nopeasti ilman, että vastaajaa vedetään vuosia kestävään prosessiin mukaan. Tämä on ratkaisevaa nimenomaan niissä tilanteissa, joissa oikeudenkäynti itsessään on rangaistus. Lisäksi tavoitteena on, ettei häiriökanteen kohteeksi joutunut jää yksin taloudellisen riskin kanssa vaan hänellä on mahdollisuus vaatia oikeudenkäyntikulujen korvaamista sekä seuraamuksia silloin, kun oikeudenkäynti todetaan tällaiseen väärinkäyttöön perustuvaksi. Samalla on turvallisuutemme kannalta oikein ja tämänkaltaiselle laille välttämätöntä, että sääntelyllä varaudutaan myös rajat ylittäviin tilanteisiin, koska elämme tänä päivänä laajassa maailmassa muiden maiden ja niiden erilaisten oikeusprosessien kanssa. Arvoisa puhemies! Tavoitteemme on selkeä. Haluamme turvata julkiseen keskusteluun osallistumisen yleistä etua koskevissa asioissa. Kun tutkiva journalisti paljastaa korruptiota, kun tutkija tuo esiin ympäristöriskejä tai kun kansalaisjärjestö rauhanomaisesti nostaa esiin ihmisoikeuskysymyksiä, heidän ei pidä joutua pelkäämään oikeudenkäyntejä, jonka todellinen tarkoitus on hiljentäminen. Laki vahvistaa sitä viestiä, että Suomi ei hyväksy oikeusprosessin muuttamista painostuksen välineeksi ja että oikeus oikeudenkäyntiin säilyy. Arvoisa puhemies! Tämä laki on myös turvallisuuslaki, mutta yhteiskunnan sisäisen turvallisuuden näkökulmasta. Tänä epävakaana aikana myös oikeusjärjestelmiä voidaan käyttää välineenä horjuttaa luottamusta, kuormittaa kriittisiä ääniä ja heikentää yhteiskunnan kykyä käsitellä ongelmia avoimesti. Jos pelko oikeudenkäynneistä johtaa itsesensuuriin, julkinen keskustelu köyhtyy ja päätöksenteon tietopohja heikkenee. Turvallinen yhteiskunta ei ole sellainen, jossa ongelmista vaietaan, vaan sellainen, jossa niistä voidaan puhua avoimesti. Siksi tämä esitys ansaitsee vahvan tuen. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-05T18:17:59,2026-02-05T18:22:27,Hyväksytty,1.1 2026_2_209,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemisesta rajat ylittäviltä häirintäkanteilta>>>Hallituksen esitys HE 170/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hopsu., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_210,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemisesta rajat ylittäviltä häirintäkanteilta>>>Hallituksen esitys HE 170/2025 vp,"Arvoisa puhemies! SLAPP ei vielä ehkä ole Suomessa kovin tuttu termi, ja nyt meillä olisi mahdollisuus varmistaa, ettei näin olisi jatkossakaan. Kyse on siis häirintäkanteista, ja SLAPP tulee sanoista strategic lawsuit against public participation. Niillä tarkoitetaan hiljentämis- tai kiusaamistarkoituksessa nostettuja kanteita. Valitettavasti nämä ovat tuttuja ja yleisiä jo monissa Euroopan maissa, esimerkiksi kansalaisaktivisteille, toimittajille, luonnonsuojelijoille tai jopa oppositiopoliitikoille. Esimerkiksi Serbiassa käydessäni olen tavannut luonnonsuojelijoita, jotka sanovat, että heidän työstään ja mahdollisuudestaan sitä luonnonsuojeluasiaa viedä eteenpäin iso energia kuluu siihen, että oikeussaleissa istutaan ja näitä kanteita käsitellään, ja juridista osaamista ja rahoitusta joudutaan käyttämään tähän. Sananvapautta pyritään siis näillä kanteilla rajoittamaan. Lainvalmistelu liittyy EU-direktiiviin, joka pitää saattaa voimaan kaikissa jäsenmaissa viimeistään toukokuussa tänä vuonna, eli on tervetullutta, että meillä tämä lakiesitys on. Mutta tästä uudesta lakiesityksestä ei kuitenkaan ole mittavassa määrin apua, sillä Suomen hallitus on valinnut toteuttaa vain direktiivin minimitason, eli laki koskisi vain siviili- ja kauppaoikeudellisia asioita, joilla on rajat ylittävä vaikutus. Sitä ei siis sovellettaisi rikosasioihin eikä sellaisiin riitajuttuihin, joilla ei ole rajat ylittävää vaikutusta ja jotka olisivat siis kansallisia. Haluaisin arvoisalta ministeriltä vielä kysyä — toki tuossa alkupuheenvuorossa tuli jo jotain perustelua lainsäädännön monimutkaisuudesta ja siitä, että Suomessa tätä tarvetta tälle kansallisen tason säätelylle ei ole — miksi on valittu minimitaso, miksei myöskin haluta lainsäädännöllä ennaltaehkäistä sitä, ettei tämä jo Euroopassa oleva käytäntö valu tänne Suomeen, ulkopuolelle kun jäävät nyt sitten ne kanteet, joilla ei ole rajoja ylittäviä vaikutuksia. Työryhmä kertoo pohtineensa kyllä, että pitäisikö myös kansallisia SLAPP-kanteita varten olla suojakeinoja, mutta koska nämä eivät ole Suomessa vielä yleisiä, niin olivat päätyneet tähän ratkaisuun. Jos pohtii sitä, miten suomalaiset ovat näitä kohdanneet, niin kansainvälisiä ja ulkomailta esimerkkejä meillä on: Esimerkiksi Finnwatchin tutkijaa kohtaan on nostettu SLAPP-kanne Thaimaassa. Myös toimittaja Susanna Reinboth Helsingin Sanomissa on nostanut esimerkiksi sen, kun venäläinen liikemies nosti kanteen Yleä vastaan. Toki tämä valitsi oikeuspaikaksi Monacon — tässä on myös tällainen haaste, että tämän oikeuspaikan voi valita. Tässä Helsingin Sanomien jutussa sitten näistä kansallisista mahdollisista esimerkeistä toimittaja nostaa mahdollisiksi SLAPP-kanteeseen viittaaviksi tapauksiksi esimerkiksi Johanna Vehkoon kunnianloukkaussyytteen sekä Kari Uotin tekemät rikosilmoitukset, kun hänen menneisyyteensä viitataan, vaikka hän on itse käsitellyt samaa aihetta kirjoittamassaan kirjassa. No sitten positiivisena nostona tästä lakiesityksestä: tässä esitetään tämmöistä häirintäkannemaksua, jonka maksimimäärää vielä kuulemisen vaiheessa nostettiin 10 000:sta 50 000 euroon, jos on pääteltävissä, että on tämmöinen SLAPP-häirintäkanne kyseessä. Mutta tosiaan tässä tehdään vain välttämättömät direktiivin vaatimat lainsäädäntömuutokset, ja se ei mielestäni suojaa riittävästi ihmisoikeuspuolustajia, toimittajia, kansalaisjärjestöjä tältä riskiltä, joka meillä voi tulevaisuudessa olla kasvussa. Amnestyn lausunnossa esimerkiksi viitataan, että vaikka toimittajien, tutkijoiden ja muiden julkiseen keskusteluun osallistuvien hiljentämiseen on tähän mennessä pyritty useammin muilla keinoilla, kuten vaikka sosiaalisessa mediassa tapahtuvalla häirinnällä, myös häirintäkanteet voivat yleistyä, etenkin jos niiden estämiseksi ei tehdä tarpeeksi.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+8.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2026-02-05T18:22:32,2026-02-05T18:27:24,Hyväksytty,1.1 2026_2_211,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemisesta rajat ylittäviltä häirintäkanteilta>>>Hallituksen esitys HE 170/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Diarra., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_212,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Fatim,Diarra,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemisesta rajat ylittäviltä häirintäkanteilta>>>Hallituksen esitys HE 170/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! On erittäin hyvä, että tämä lainsäädäntö nyt etenee ja tulee tämmöistä eurooppalaista direktiiviä tähän, koska näiden SLAPP-kanteiden määrä on kasvanut. Ajattelen, että juuri tämänkaltainen lainsäädäntö on sellaista, mitä Euroopan unionin kannattaakin tehdä, sillä usein nämä keissit ovat rajoja ylittäviä. Ajattelen vahvasti, että median, järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan tulee voida nostaa turvallisesti esille korruptiota ja valtaapitävien väärintoimintaa. Pohdin kuitenkin edustaja Hopsun lailla, että minkä takia tämä sovelletaan ainoastaan direktiivin minimimäärällä. Olisi ollut mahdollista tehdä tiukempaa ja laajempaa lainsäädäntöä. Toivoisin myös, että hallitus puuttuisi muulla lainsäädännöllä laajemmin toimittajien ja virkamiesten häirintään ja alkaisi vihdoin edistämään maalittamisen kriminalisointia. Oikeusministeriö on kuitenkin selvittänyt sitä, että olisiko Suomessa mahdollista kriminalisoida maalittamista, ja silloin oikeusministeriö antoi sen suosituksen, että kyllä, maalittaminen tulisi Suomessa kriminalisoida. Kuitenkaan tätä ei otettu mukaan hallitusohjelmaan, eikä nytten ministerin johdolla olla tehty mitään toimenpiteitä sen eteen, että maalittamisen kriminalisointi Suomessa etenisi. Maalittaminen on asia, mikä ehkäisee toimittajia, virkamiehiä toteuttamasta työtään kunnolla, ja tämä tulisi Suomessa saada loppumaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+8.aspx,fi,Fatim Diarra,1489,2026-02-05T18:27:30,2026-02-05T18:28:52,Hyväksytty,1.1 2026_2_213,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemisesta rajat ylittäviltä häirintäkanteilta>>>Hallituksen esitys HE 170/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hopsu., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_214,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemisesta rajat ylittäviltä häirintäkanteilta>>>Hallituksen esitys HE 170/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Vielä mietin: Viime kaudella Euroopan neuvostossa käsittelimme raporttia liittyen näihin SLAPP-kanteisiin, ja siellä oli aika vahva poliittinen yksimielisyys siitä, että tällä nimenomaan sananvapautta pystyttäisiin turvaamaan, ja tehtiin aika tiukatkin suositukset siitä, mitä kansallisissa parlamenteissa toivottiin otettavan käyttöön. Myös Euroopan neuvoston ministerineuvosto on tehnyt tällaiset jäsenmaita koskevat suositukset, joissa kehotetaan luomaan kattava lainsäädäntö suojaamaan julkista osallistumista ja varmistamaan, että lainsäädännöllä ja muilla keinoilla pystytään estämään julkiseen osallistumiseen kohdistuva oikeudellinen häirintä. Eli tässä on tehty jo paljon eurooppalaista ja Euroopan tasoista työtä, josta tätä ohjeistusta voi ottaa, ja toivottavasti tätä jatkokehitystä Suomenkin kansallisen lainsäädännön osalta voidaan tehdä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+8.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2026-02-05T18:28:52,2026-02-05T18:30:02,Hyväksytty,1.1 2026_2_215,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemisesta rajat ylittäviltä häirintäkanteilta>>>Hallituksen esitys HE 170/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eerola., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_216,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemisesta rajat ylittäviltä häirintäkanteilta>>>Hallituksen esitys HE 170/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset ministeri Merelle, että tuotte tämän esityksen tänne. Olen ehdottomasti itsekin sen kannalla, että tätä viedään eteenpäin. Tämä on todella tärkeä asia, mutta kun edustaja Hopsu rohkeni tuossa ottaa viime kauden puheeksi, niin sitten rohkenen itsekin tarttua siihen viime kauteen. Kerroitte, että Euroopan neuvostossa oli oikein annettu suosituksia siitä, miten näitä SLAPP-kanteita tulisi viedä kansallisella tasolla eteenpäin, ja kun se kerran viime kaudella tapahtui, niin nyt kritisoitte sitä, että ei viedä tarpeeksi pitkälle. Ihmettelen vain, että jos tämä näin on, niin tärkeä seikka on, että tätä vietäisiin eteenpäin tai oltaisiin viety vielä pidemmälle kuin mitä nyt tullaan viemään, niin miksi tätä ei sitten tapahtunut viime kaudella, kun te olitte hallitusvastuussa? Sama koskee myöskin tätä maalittamista, mistä kuulin, että siellä vihreiden puolella puhuttiin. Miksi myöskään tätä ei edistetty viime kaudella, jos tämä nyt on niin tärkeää, että tämä vain nyt pitäisi tehdä? — Ei muuta.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+8.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2026-02-05T18:30:02,2026-02-05T18:31:10,Hyväksytty,1.1 2026_2_217,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemisesta rajat ylittäviltä häirintäkanteilta>>>Hallituksen esitys HE 170/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hopsu., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_218,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemisesta rajat ylittäviltä häirintäkanteilta>>>Hallituksen esitys HE 170/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jos nopeasti voin vastata edustaja Eerolalle, ja ministeri voi toki ottaa tähän kantaa myös: Oikeusministeriö usein ihan hyviinkin ehdotuksiin sanoo niin, että hyvä ehdotus, mutta meillä ei ole resurssia tätä valmistella eteenpäin. Siellä on useita ehdotuksia, joissa meillä on ollut yhteinen näkemys myös perussuomalaisten kanssa, joissa tämä valmisteluresurssipula on tullut vähintään hidasteeksi jos ei esteeksi. Ajattelen niin, että on tosi oleellista ja tärkeätä, että me varmistetaan, että vaikka meidän ministeriöihin nyt on tehty todella paljon hallinnon säästöjä, niin me pystytään oikeusministeriön valmistelu turvaamaan. Siitä kyllä hallitukselle kiitoksia, että se ei tälläkään kertaa leikkauskohteeksi valikoitunut, mutta kyllä siellä lisäresurssin tarvetta aidosti olisi.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+8.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2026-02-05T18:31:10,2026-02-05T18:32:07,Hyväksytty,1.1 2026_2_219,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemisesta rajat ylittäviltä häirintäkanteilta>>>Hallituksen esitys HE 170/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten ministeri Meri vastaa kysymyksiin, kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_220,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemisesta rajat ylittäviltä häirintäkanteilta>>>Hallituksen esitys HE 170/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En olisi palannut tuonne edelliseen kauteen, mutta nyt on kyllä ihan pakko muistuttaa esimerkiksi tuosta tyttöjen sukupuolielinten silpomisen tarkemmasta kriminalisoinnista. Muistan oikein hyvin viime kauden, kun olin lakivaliokunnan puheenjohtajana. Me todettiin, että se selkeämpi kriminalisointi olisi pitänyt viime kaudella tuoda eduskuntaan, ja mitään ei tapahtunut viime kaudella. Tällä kaudella toin sen hyvin ajoissa ja lisäsin siihen vielä pykälän vanhempien vastuusta, jossa kriminalisoidaan sekin, että he järjestelevät lapsen matkaa täällä. Mitä maalittamisen kriminalisointiin tulee, niin se ei ollut kyllä resurssien puutteesta. Se ei ole hallitusohjelmakirjaus, ja olen tuonut esille, että sitä ei moni muukaan pidä ihan ongelmattomana. Meillä on hyvin paljon oikeussuojakeinoja — vainoaminen, kunnianloukkaus muun muassa — joita voidaan käyttää jo nyt. Siinä mielessä ei aina olla tästä kyllä oltu ihan samaa mieltä, mutta minä olen kirjoittanut siitä pitkän blogin, että käykää katsomassa sieltä. Ensinnäkin tähän direktiiviin: Tämähän ei koske näitten häirintäkanteiden osalta lainkaan rikosasioita. Suomessa taas tämäntyyppiset jutut käsitellään yleensä kunnianloukkausasioina, ja sehän on rikosasia. Meillä kyllä tosiaan silloin nämä tulevat käsiteltyä. Tuossa työryhmässä ja virkavalmistelussa on katsottu, että tämä sotkisi hyvinkin paljon meidän järjestelmää, jos me nyt tuotaisiin tänne Suomeen rinnalle tällainen. Myös viime kaudella lakivaliokunta on käsitellyt tätä, ja niitä valiokunnan kannanottoja kannattaa varmaan myös katsoa. Näyttää, että tähän ajatukseen suhtauduttiin sinänsä myönteisenä, mutta siellä oli hyvin vaikeita seikkoja, jotka ovat meille hyvin vieraita, kuten esimerkiksi siviilikanteen sanktioiminen. Sitä kautta meille tulisi aika monenmoista päällekkäistä keinoa tänne. Oikeusministeriö on näitä selvitellyt, ja meillä ei ole tunnistettu juurikaan näitä tämmöisiä suoranaisia SLAPP-kanteita. On hyvä huomata, että kun tässä tämmöinen Euroopassa toimiva kansalaisjärjestö CASE Coalition on tilastoinut näitä SLAPP-kanteita, niin niitä on ollut Euroopassa noin 13 vuoden aikana yli tuhat, mutta sitä tilastoa vääristää se, että siellä on ollut mukana myös rikosasioita, jotka Suomessa taas ovat riita-asioita. Nämä eivät ole ihan yhteisverrannollisia. Tässä nyt on valittu tämmöinen selkeä täytäntöönpano, joka nyt sitten on tämän direktiivin ehdot täyttävä. Mutta tarkastelkaa huolella valiokunnassa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+8.aspx,fi,Leena Meri,1349,2026-02-05T18:32:13,2026-02-05T18:35:11,Hyväksytty,1.1 2026_2_221,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista sähköisten todisteiden esittämismääräystä ja säilyttämismääräystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 175/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, hallintovaliokunnan ja liikenne- ja viestintävaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2026_2_222,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista sähköisten todisteiden esittämismääräystä ja säilyttämismääräystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 175/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Nyt on käsiteltävänä hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista sähköisten todisteiden esittämismääräystä ja säilyttämismääräystä koskevaksi lainsäädännöksi. Kyse on velvoitteiden toimeenpanosta eli EU:n yhteisistä pelisäännöistä sähköisten todisteiden hankkimiseksi rajat ylittävästi. Esityksessä ehdotetaan säädettävän asiaan liittyvän asetuksen täydentävästä kansallisesta sääntelystä. Lisäksi ehdotetaan kansallisesti täytäntöönpantavaksi asiaan liittyvä direktiivi. Edelleen tehdään näihin liittyvät tarpeelliset muutokset sakkotäytäntöönpanolakiin. Suoraan sovellettavan EU:n asetuksen tavoitteena on tehostaa sähköisten todisteiden rajat ylittävää hankkimista. Asetuksella luodaan perinteisestä rikosoikeusapuyhteistyöstä poikkeava suora yhteistyömalli viranomaisten ja toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevan yksityisen palveluntarjoajan kesken. Asetuksessa säännellään, miten ja millä edellytyksillä jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi velvoittaa Euroopan unionin alueella palveluita tarjoavan palveluntarjoajan toimittamaan tai säilyttämään tämän hallussa olevan sähköisessä muodossa olevan tiedon käytettäväksi todistusaineistona käynnissä olevassa rikosoikeudellisessa menettelyssä. Kyse voi olla esimerkiksi sähköpostitietojen hankkimisesta muualla kuin Suomessa toimivalta palveluntarjoajalta. Direktiivin sääntely puolestaan tukee muun ohella asetuksen mukaista sähköisten todisteiden hankkimista asettamalla soveltamisalaan kuuluville palveluntarjoajille velvollisuuden nimetä toimipaikka tai laillinen edustaja, joka vastaanottaisi toisen jäsenvaltion viranomaisen antamia sähköisten todisteiden keräämistä rikosoikeudellisissa menettelyissä koskevia esittämis‑ tai säilyttämismääräyksiä. Esitykseen sisältyvällä 1. lakiehdotuksella annettaisiin asetusta täydentävät säännökset Suomesta muiden jäsenvaltioiden palveluntarjoajille lähtevien sekä Suomeen tulevien määräysten käsittelylle. Esityksen mukaan eurooppalaisen esittämismääräyksen ja eurooppalaisen säilyttämismääräyksen antamiseksi toimivaltaisia viranomaisia Suomessa olisivat pääsääntöisesti esitutkintaviranomaiset. Syyttäjä tai tuomioistuin vahvistaisi määräykset. Vahvistamismenettely on asetuksesta seuraava velvollisuus. Suomeen tulevien määräysten täytäntöönpanomenettelyssä toimivaltainen viranomainen olisi pääsääntöisesti poliisi, mutta myös oikeusviranomaisten läsnäolo menettelyssä olisi tarvittavilta osin varmistettu. Asetuksen mukaisten seuraamusten määräämisen osalta toimivaltainen viranomainen olisi Poliisihallitukseen perustettava seuraamuskollegio. Oikeushenkilölle määrättävä seuraamusmaksu olisi vähintään 1 000 euroa ja enintään kaksi prosenttia palveluntarjoajan edellisen tilikauden maailmanlaajuisesta vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta. Luonnolliselle henkilölle määrättävä seuraamusmaksu olisi vähintään 500 ja enintään 10 000 euroa. Direktiivin täytäntöönpanoa koskevalla lakiehdotuksella säädettäisiin palveluntarjoajille kuuluvista velvoitteista ja vastuista sekä siitä, että Suomessa direktiivin mukaisena keskusviranomaisena toimisi Liikenne‑ ja viestintävirasto Traficom. Keskusviranomainen muun muassa varmistaisi, että direktiiviä sovelletaan johdonmukaisella ja oikeasuhtaisella tavalla, tekisi EU-tasolla muiden vastaavien keskusviranomaisten ja komission kanssa yhteistyötä sekä vastaisi direktiivin mukaisen seuraamusmaksun määräämisestä. Palveluntarjoajalle määrättävä seuraamusmaksu olisi vähintään 1 000 euroa ja enintään 100 000 euroa. Sakon täytäntöönpanoa koskevaan lakiin lisätään mainitut seuraamusmaksut. Sääntelykokonaisuuden mukainen sähköisten todisteiden rajat ylittävä hankkimismekanismi on tärkeä toimivaltaisten viranomaisten rikostutkintakeino. Sääntely myös nopeuttaa merkittävästi sähköisten todisteiden hankkimista, mikä tehostaa tietysti rikostutkintaa, kun ajattelemme myös rajat ylittävää järjestäytynyttä rikollisuutta. Nopea ja toimiva rajat ylittävä yhteistyö on keskeisessä asemassa rikosvastuun toteuttamisen kannalta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+9.aspx,fi,Leena Meri,1349,2026-02-05T18:35:42,2026-02-05T18:40:30,Hyväksytty,1.1 2026_2_223,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista sähköisten todisteiden esittämismääräystä ja säilyttämismääräystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 175/2025 vp,Kiitoksia esittelystä. — Sitten puhujalistaan. Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_224,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista sähköisten todisteiden esittämismääräystä ja säilyttämismääräystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 175/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Elämme ajassa, jossa rikollisuus ei enää pysähdy rajalle eikä rajoitu fyysiseen ympäristöömme. Vakavat rikokset suunnitellaan, toteutetaan ja peitetään yhä useammin digitaalisessa ympäristössä. Todisteet eivät ole mapissa hyllyllä vaan pilvipalveluissa, viestisovelluksissa ja ulkomaisten palveluntarjoajien järjestelmissä. Tässä esityksessä ei säädetä uudesta rikosnimikkeestä tai laajenneta viranomaisten valtuuksia summittaisesti. Nyt rakennamme selkeän oikeudellisen sääntelyn ja EU:n tasolla yhdenmukaistetun järjestelmän sähköisten todisteiden hankkimiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä. Arvoisa puhemies! Tämä on ennen kaikkea turvallisuuskysymys. Terrorismin torjunta, lapsiin kohdistuvien rikosten selvittäminen, järjestäytynyt rikollisuus, kyberrikollisuus ja vakava talousrikollisuus ovat ilmiöitä, joissa keskeinen näyttö on nykyisin digitaalisessa muodossa. Ilman mahdollisuutta saada näitä tietoja ajoissa rikokset jäävät selvittämättä ja rikoksen uhrit vaille oikeutta. Siksi meillä ei ole varaa ylimääräiseen byrokratiaan, vaan hallinnon on oltava selkeä. Tässä esityksessä suomalaisille viranomaisille annetaan mahdollisuus käyttää eurooppalaisia esittämismääräyksiä ja säilyttämismääräyksiä tilanteissa, joissa rikoksen selvittämiseksi tarvittavat tiedot ovat toisen jäsenvaltion alueella toimivan palveluntarjoajan hallussa. Uudistus on tärkeä, jotta globaaleihin rikosketjuihin ja kansainvälisiin jengeihin voidaan puuttua tehokkaasti. On tärkeää korostaa, että kyse ei ole yksilön oikeusturvan sivuuttamisesta. Menettelyn on perustuttava lakiin, toimivaltaisiin viranomaisiin, rajattuihin edellytyksiin ja EU-tasolla sovittuihin suojamekanismeihin. Mitä vakavammasta ja arkaluontoisemmasta tiedosta on kyse, sitä tiukempia on oltava myös vaatimusten. Näin yhdistetään kaksi oikeusvaltion ydintehtävää: tehokas rikostorjunta ja kansalaisten perusoikeuksien turvaaminen. Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei tänä päivänä ole vain rajavalvontaa tai poliisin läsnäoloa kaduilla. Se on myös sitä, että yhteiskunnalla on kyky toimia digitaalisessa ympäristössä, jossa rikollisuus liikkuu sekunneissa maasta toiseen. Tällä esityksellä vahvistetaan juuri tätä toimivuutta. Se tekee selväksi, että rikollinen ei voi piiloutua datakeskuksen, pilvipalvelun tai valtion rajan taakse. Samalla esitys on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa Suomi vahvistaa sisäistä turvallisuuttaan ja oikeusvaltiota digitaalisessa ajassa. Haluamme turvata uhrien oikeuksia, parantaa rikosten selvittämistä ja luoda ennakoitavat pelisäännöt yrityksille. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+9.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-05T18:40:40,2026-02-05T18:45:02,Hyväksytty,1.1 2026_2_225,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista sähköisten todisteiden esittämismääräystä ja säilyttämismääräystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 175/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ovaska., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_226,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista sähköisten todisteiden esittämismääräystä ja säilyttämismääräystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 175/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tällä esityksellä on erittäin tärkeä ja hyvä tavoite. Suomi ymmärrettävästi on jossakin kohtaa ollut vastahankaan tätä esitystä ja äänestänyt EU:ssa sitä vastaan, koska on katsottu, että ehkä laajat valtuudet tulevat siinä, mutta niin kuin tiedetään, tämä on EU-asetus, ja se tulee meillä sellaisenaan nyt sitten voimaan, vaikka Suomi sitä on vastustanut. Näen, että tavoite on tärkeä. Kysyisin ministeriltä näistä palveluntarjoajista: Kun me nyt tiedämme, että on viestintäkanavat, WhatsAppit ja Signalit ja muut, ja sitten on erilaisia chat-palveluita ja online-pelipaikkoja ja tämmöisiä, mistä viestintää käydään, niin ne ovat aivan varmasti ja selvästi tässä palveluntarjoajamääritelmässä mukana, mutta onko tässä sitten esimerkiksi joitakin yrityksiä, joilla on omia viestintäkanavia ja suljettuja yhteydenpitoja? Kuuluvatko ne näiden palveluntarjoajien piiriin? Ja nyt kun ministeri on läsnä, niin toivoisin vielä tästä, ministeri: Kun tässä puhutaan näistä palveluntarjoajista ja pilvissä liikkuvista tiedoista, niin tuli vain vielä mieleen tämä vaalidata. Mitä sille nyt kuuluu? Miten se pidetään suomalaisissa käsissä, ettei se lähde tuonne amerikkalaisiin pilvipalveluihin?", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+9.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2026-02-05T18:45:05,2026-02-05T18:46:32,Hyväksytty,1.1 2026_2_227,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista sähköisten todisteiden esittämismääräystä ja säilyttämismääräystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 175/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Heinonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_228,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista sähköisten todisteiden esittämismääräystä ja säilyttämismääräystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 175/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvä oikeusministeri Meri, kiitos tästä esityksestä. — Tässä liikennevaliokunnan puheenjohtaja Ovaska itse asiassa nosti tämän palveluntarjoajakysymyksen esille, jota myös itse olisin kysynyt. Saamme siihen varmasti oikeusministeriltä vastauksen. Ovaska kävi myös läpi tätä EU:sta tullutta lainsäädäntökokonaisuutta. Toki samaan aikaan on hyvä aina pohtia myös sitä, että me olemme koko ajan avoimemmassa ympäristössä Euroopassa. Meillä on Schengen-alueen vapaata liikkuvuutta, ja myös rikollisuus on yhä useammin tietyllä tavalla rajat ylittävää. Tässä edellä edustaja Hänninen puhui terrorismirikoksista, talousrikollisuudesta, jengirikollisuudesta. Tietysti yksi iso tällainen on myös grooming, lasten seksuaalinen houkuttelu, joka usein tapahtuu tämäntyyppisissä ympäristöissä, ja sitä saatetaan häivyttää myös eri maissa olevien palveluiden kautta. Itse pidän sitä tavoitetta hyvänä, että meiltä löytyy riittävät keinot puuttua tämäntyyppiseen rajat ylittävään rikollisuuteen, joka tapahtuu verkossa, sähköisessä ympäristössä. Tämä sähköisten todisteiden käyttö varmasti isossa kuvassa on ihan perusteltua, mutta mielelläni kuulen vielä ministeriltä näihin edellä tulleisiin kysymyksiin kommentit.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+9.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2026-02-05T18:46:33,2026-02-05T18:48:18,Hyväksytty,1.1 2026_2_229,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista sähköisten todisteiden esittämismääräystä ja säilyttämismääräystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 175/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_230,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista sähköisten todisteiden esittämismääräystä ja säilyttämismääräystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 175/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustajat Heinonen ja Ovaska tässä hyvin avasivat tätä näkökulmaa nimenomaan näiden yli rajan menevien tietojen osalta, esimerkiksi nämä meidän vaalijutut ja sen, kuinka asiat aika monellakin viranomaisella alkavat jo olla pilvipalveluissa eivätkä ole ollenkaan täällä Suomessa. Tämä on yksi osa tätä meidän turvallisuusympäristöä, että kun on nämä rajat ylittävät toiminnot ja rikollisuus, joka leviää koko ajan verkkoympäristössä muutenkin, niin kuinka suojassa ja turvassa nämä meidän viranomaistoiminnot ovat. Siihen toivoisi ministeriltä vastausta, mitä toimenpiteitä tässä on tarkoitus tehdä, että me pystyttäisiin luottamaan siihen, miten nämä meidän viranomaistoiminnot tehdään tuolla yli rajojen ja myös semmoisissa ympäristöissä, jotka eivät ole meidän omissa käsissämme. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+9.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-05T18:48:18,2026-02-05T18:49:18,Hyväksytty,1.1 2026_2_231,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista sähköisten todisteiden esittämismääräystä ja säilyttämismääräystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 175/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten ministeriltä vastauksia. Olkaa hyvä., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_2_232,2/2026,2026-02-05,16.00,19.44,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista sähköisten todisteiden esittämismääräystä ja säilyttämismääräystä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 175/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tuossa hallituksen esityksen sivuilla 10, 11 ja niillä main on tosi pitkä luettelo siitä, keitä nämä palveluntarjoajat ovat, elikkä voi olla internet‑, puhelu‑, pikaviestintä‑ tai sähköpostipalvelut ja niin edelleen, mutta tuo yritysten sisäinen keskustelu ei ole kaikille tarjottavaa palvelua, joten se ei kuulu tämän alaan. Sitten kysyttiin ylipäätään pilvipalveluista. No, en tiedä kaikista viranomaisten pilvipalveluista. On ollut puhetta Kelan pilvipalveluista. Niihin en lähde kommentoimaan — eivät ole oikeusministeriön hallinnonalalla — etten puhu väärin. Tästä vaalidatastahan oli julkisuudessa keskustelua, ja virkamies ja Oikeusrekisterikeskus ja sitten tietyt tietotekniikka-analyytikot kävivät läpi sen, ja oli ajateltu tätä siirtymää, toki kotimaisella varajärjestelmällä. Mutta nyt on tapahtunut viime kevään jälkeen aika paljonkin asioita, muun muassa yhdysvaltalaisessa lainsäädännössä ja muutenkin, ja on ajateltu, että oikeusministeriön virkamiehet käyvät tätä vielä uudelleen läpi näiden tietoturva-asiantuntijoiden kanssa, Oikeusrekisterikeskuksen kanssa. Varmasti järjestetään palaveri uudestaan, niin kuin oli järjestetty tuossa loppusyksystä, kaikkien puolueiden ja puoluesihteereiden kanssa. Tämä on sellainen asia, että tämä ei ole mikään ministerin päätös eikä hallituksen päätös. Tämä on meidän yhteinen asia, että meidän vaalit ovat turvalliset, ihmiset kokevat, että ne ovat turvalliset, ja katsotaan sitä ratkaisua. Minusta on äärimmäisen tärkeää, että tämä on avointa keskustelua. Minulla ei ole sitä tietoturvaosaamista. Luotan ja olen luottanut tietoturva-asiantuntijoihin. Nyt katsotaan sitten puolueidenkin kanssa vielä yhdessä. Toki siinä on sitten taloudellisia asioita, mutta eiköhän me ne jotenkin pystytä järjestämään, jos näin on. Tärkeintä on se, että luottamus vaaleihin säilyy, ja teemme yhdessä kaikkien puolueiden kanssa ratkaisun, koska vaalit ovat sellainen asia, että se ei ole sitten mielestäni enää oikeusvaltio eikä demokratia, jos vaalikeskustelut käydään äänestämisestä tai vaaleista. Sitten olemme jo aika hukassa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2026+9.aspx,fi,Leena Meri,1349,2026-02-05T18:49:24,2026-02-05T18:51:52,Hyväksytty,1.1 2026_3_1,3/2026,2026-02-06,13.00,13.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2024 >>>Kertomus K 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 31/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 31/2025 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Hallintovaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_3_2,3/2026,2026-02-06,13.00,13.24,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2024 >>>Kertomus K 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 31/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallintovaliokunnan mietintö tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomuksesta vuodelta 2024. Hallintovaliokunta toteaa vuoden 24 toimintakertomuksesta, että tietosuojavaltuutetun toimiston työmäärä jatkaa edelleen kasvuaan. Vireille tulleiden asioiden määrä oli toimintakertomusvuonna noin 13 300 asiaa. Suurimman asiaryhmän muodostivat edellisten vuosien tapaan ilmoitukset henkilötietojen tietoturvaloukkauksista. Ne muodostivat 54 prosenttia kaikista vireille tulevista asioista. Vireille tulevien asioiden lisäksi uusiutuva lainsäädäntö niin EU:ssa kuin kotimaassakin lisääntyy, ja tämän myötä tehtävien määrän odotetaan tietosuojavaltuutetun toimistossa edelleen kasvavan. Hallintovaliokunta pitää mietinnössään tärkeänä, että työmäärän kasvaessa henkilöstön jaksamiseen ja hyvinvointiin kiinnitetään huomiota. Vuonna 2024 tietosuojavaltuutetun toimiston henkilöstömäärä nousi edelliseen vuoteen nähden ollen vuoden lopussa 60 henkilöä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuosien 2025—2026 aikana tietosuojavaltuutetun toimiston resurssit vahvistuivat vielä noin 20 uudella työntekijällä. Toimintakertomuksessa tuodaan esille toimiston kehittämistoimia, joita ovat muun muassa ratkaisutoiminnan ja seuraamuskollegion käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelun tehostaminen sekä seulontamenettelyn käyttäminen tietoturvaloukkausilmoituksiin ja rekisteröidyn oikeuksia koskeviin asioihin. Toimintakertomuksesta ilmenee, että seulontamenettelyä on tarkoitus laajentaa muillekin toimialoille. Hallintovaliokunta pitää edellä todettua resursointia ja tehtyjä kehittämistoimia tärkeinä. Valiokunta haluaa kuitenkin korostaa, että työmäärän kasvaessa on samalla kiinnitettävä entistä enemmän huomiota toiminnan kehittämiseen. Hallintovaliokunta toistaa vuoden 2023 kertomuksesta antamansa mietinnön mukaisesti, että se katsoo, että tilanteessa, jossa resursointia ei voida määräämättömästi kasvattaa, toimintaa täytyy pyrkiä tehostamaan muilla mahdollisilla keinoilla. Tästä syystä hallintovaliokunta kannustaa edelleen tietosuojavaltuutetun toimistoa uusien teknologisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja muihin vastaaviin toimenpiteisiin, joilla työn vaikuttavuutta voidaan lisätä. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen K 11/2025 vp johdosta, ja valiokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2026+4.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2026-02-06T13:02:09,2026-02-06T13:05:28,Hyväksytty,1.1 2026_3_3,3/2026,2026-02-06,13.00,13.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2024 >>>Kertomus K 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 31/2025 vp,"Kiitoksia, edustaja Peltokangas. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_3_4,3/2026,2026-02-06,13.00,13.24,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2024 >>>Kertomus K 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 31/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tietoturva ei ole enää vain tekninen kysymys, se on osa meidän jokaisen arjen turvallisuutta. Se on läsnä arjessamme niin päiväkodista palvelutaloon ja saattohoitoon saakka kuin harrastuksista työelämään. Siksi toimivassa ja tehokkaassa tietoturvassa on samalla kyse yhteiskuntamme kokonaisturvallisuudesta. Vuoden 2024 tietosuojavaltuutetun toimintakertomus osoittaa selkeästi, että tietosuoja- ja tietoturva-asiat ovat kasvaneet yhteiskunnallisena kysymyksenä. Vireille tulleiden asioiden määrä kasvoi jälleen: kaikkiaan yli 13 000 tapausta. Tämä ei ole pieni luku vaan hälyttävä. Arvoisa puhemies! Haluan kiittää tietosuojavaltuutetun toimiston henkilöstöä siitä, että kasvaneeseen työmäärään on vastattu ripeästi ja ammattitaidolla. Toimisto ratkaisi viime vuonna enemmän tapauksia kuin uusia tuli käsiteltäväksi. Juuri näin turvataan kansalaisten oikeudet nykypäivän arjessa. Hallintovaliokunnassa koimme tarpeelliseksi painottaa, että lisäresursointi ei pitkällä aikavälillä riitä, vaan toiminnan vaikuttavuutta on lisättävä muun muassa uusia teknologioita hyödyntämällä. Samalla on tärkeää korostaa, että henkilöstön jaksamisen ja työhyvinvoinnin merkitys yhä kasvavassa ja vaikeutuvassa työmäärässä on otettava vahvasti huomioon. Arvoisa puhemies! Erityisesti haluan vielä nostaa esiin lasten tietoturvan ja tietosuojan. Päiväkodeissa, kouluissa ja harrastuksissa käsitellään lasten henkilötietoja. Siksi on tärkeää, että myös näissä ympäristöissä ymmärretään tietosuojan merkitys. Tämän eteen on tehty tarkasteluvuonna tärkeää työtä tuottamalla opasmateriaalia. Samalla kuitenkin yksi huolestuttava kehityssuunta on sosiaali- ja terveydenhuollosta tulevien ilmoitusten määrän kasvu. Kyseessä on sektori, jossa käsitellään kaikkein arkaluonteisimpia henkilötietoja. Jokaisella suomalaisella on oikeus luottaa siihen, että terveyttä hoidetaan turvallisesti ja omat tiedot pysyvät suojattuina. Tämä on erityisen tärkeää myös luottamuksen näkökulmasta. Jos kansalainen ei voi luottaa siihen, että hänen terveystietonsa ovat turvassa, ei voida puhua toimivasta hoitosuhteesta. Tähän meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota jatkossa. Arvoisa puhemies! Tietoturva on yhteiskuntarauhan tärkeä osa. Se on osa kokonaisturvallisuuttamme. On meidän yhteinen tehtävämme varmistaa, että oikeus henkilötietojen suojaan toteutuu ei vain paperilla vaan jokaisen arjessa. Haluan vielä kiittää tietosuojavaltuutetun toimistoa ja sen henkilöstöä tärkeästä, arvokkaasta ja merkittävästä työstä suomalaisen tietoturvan ja luottamuksen eteen. Tämän pohjalta olemme taas valmiimpia tekemään työtä turvallisemman Suomen puolesta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2026+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-06T13:05:29,2026-02-06T13:10:41,Hyväksytty,1.1 2026_3_5,3/2026,2026-02-06,13.00,13.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2024 >>>Kertomus K 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 31/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_3_6,3/2026,2026-02-06,13.00,13.24,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2024 >>>Kertomus K 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 31/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos valiokunnan puheenjohtaja Peltokankaalle mietinnön esittelystä. — Tietojen pitää liikkua turvallisesti. Tietosuoja ja yksityiselämän suoja pitää sovittaa yhteen tärkeiden perusoikeuksien kanssa. Suurin asiaryhmä tietosuojavaltuutetulla on henkilötietojen tietoturvaloukkauksiin liittyvät asiat. Loukkausilmoituksia tehtiin kertomusvuonna 2024 noin 7 100 kappaletta. Lokitietoja koskevat kysymykset toistuvat, toinen teema on tietojen oikeellisuus ja mahdollisuus korjata vääriä tietoja. Huolta koetaan siis aiheellisesti tärkeästä asiasta, koska näitä ilmoituksia on näin paljon tehty. On aina muistettava, että potilastietoja samoin kuin muita tietoja, esimerkiksi taloudellisia tietoja, saavat käyttää vain asian käsittelyyn liittyvät henkilöt ja viranomaiset, eivät ulkopuoliset motiiveilla, jotka perustuvat muuhun kuin asian asialliseen hoitoon. Sitten varsinainen asia ja huoleni: Kun näitä tietoja tallennetaan, niin nyt näyttää trendi olevan siinä, että tiedot siirretään pilvipalveluihin. Tällaisia tietoja voi olla Kelalla, voi olla sotetietoja, potilastietoja, jopa vaalitietojärjestelmätietoja voi olla pilvipalveluissa, ja Verohallinnon tietoja — kaikki hyvin sensitiivisiä tietoja, jotka liittyvät Suomen turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen ja demokratian toimivuuteen myös kriittisissä tilanteissa. Viestini on, että tämäntyyppisten sensitiivisten tietojen pitää olla turvassa mieluiten tietysti omassa maassa Suomessa tai sitten vähintäänkin EU-maissa — ei yhdessä maassa, mikä se sitten milloinkin on, sen takia, että jos ne tiedot ovat yhdessä maassa, toisen maan lainsäädännön alla, niin silloin meidän mahdollisuudet toimia poikkeuksellisissa tilanteissa ovat hyvin rajalliset. Esimerkiksi meppi Aura Salla on kiinnittänyt tähän asiaan huomiota. Pahimmillaan nämä palvelut voidaan yksipuolisella päätöksellä sulkea jopa muutamassa tunnissa. Sellaista riskiä Suomi ei voi ottaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2026+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2026-02-06T13:10:43,2026-02-06T13:13:53,Hyväksytty,1.1 2026_3_7,3/2026,2026-02-06,13.00,13.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2024 >>>Kertomus K 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 31/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_3_8,3/2026,2026-02-06,13.00,13.24,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2024 >>>Kertomus K 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 31/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Käsittelyssä on hallintovaliokunnan mietintö tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomuksesta vuodelta 24. Tietoturvaloukkausilmoituksia tehtiin vuoden 24 aikana 7 152, mikä on yli 250 ilmoitusta edellistä vuotta enemmän, ja ne muodostivat 54 prosenttia kaikista vireille tulevista asioista. On siis ymmärrettävää, että toimiston työmäärä on suuri. Valiokunta toteaakin mietinnössään ja kannustaa, että tietosuojavaltuutetun toimisto ottaisi käyttöön uusia teknologisia mahdollisuuksia ja hyödyntäisi niitä sekä tekisi myös muita toimenpiteitä. Arvoisa puhemies! Tietosuojavaltuutetun toimisto on itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Se valvoo tietosuojalainsäädännön ja muiden henkilötietojen käsittelyä koskevien säädösten noudattamista. Yksi yhteiskunnallinen tavoite on se, että turvataan oikeus henkilötietojen suojaan ja kansalaisten luottamus henkilötietojen käsittelyn avoimuuteen. Vuonna 24 tietosuojavaltuutetun toimisto antoi 42 määräystä ilmoittaa henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta rekisteröidylle. Tämä on erittäin tärkeää, että henkilö, jonka henkilötietojen loukkaus on tapahtunut, saa sen tietoonsa. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoturvaloukkausilmoituksia tehtiin 2 776 eli 36 prosenttia. Määrä on valtaisa. Sosiaali- ja terveydenhuolto on tietosuojavaltuutetun toimiston suurin toimiala vireille tulleiden asioiden määrässä mitattuna, ja tämä on kyllä merkille pantavaa. Se on myös huolestuttavaa. Valtaosa tapauksista oli henkilötietojen tietoturvaloukkauksia koskevia ilmoituksia, joiden käsittelyä tehostettiin vuoden aikana. Näiden lisäksi korostuivat asiakas- ja potilastietojen tarkastamista, oikaisemista ja poistamista koskevat asiat, joiden käsittelyä puolestaan sujuvoitettiin seulontamenettelyn osalta. Tietosuojatoimisto ja tietosuojavaltuutettu antavat erilaisia ohjeistuksia tekijöille ja toimijoille, esimerkiksi yleistä ohjausta verkkosivuilla. Lisäksi tietosuojavaltuutetun toimisto osallistuu sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojan parissa työskenteleville suunnatun vuosittaisen SohviTellu-tietosuojaseminaarin järjestämiseen. Mutta riittääkö tämä kaikki? ”Vuoden aikana käsiteltäväksi tuli aiempaa enemmän asiakkaiden ja potilaiden yhteydenottoja. Ne koskivat asiakas- ja potilastietojen katselua ilman perustetta.” No, näissä tilanteissa ”henkilöitä ohjataan pyytämään terveydenhuollon toimijalta lokitietoja tai selvitystä tietojen käytön tai luovuttamisen perusteista”. ”Lisäksi henkilöitä ohjataan tekemään tarvittaessa rikosilmoitus poliisille, joka voi tarvittaessa pyytää tietosuojavaltuutetun toimistolta lausunnon.” Tämä on suoraan tekstiä tästä toimintakertomuksesta. On tärkeää, että ihmiset ovat kiinnostuneita siitä, miten heidän asiakas- ja potilastietojaan käsitellään, ja tarvittaessa pyytävät tiedon siitä, kuka on käyttänyt tai kenelle on luovutettu hänen tietojaan. Arvoisa puhemies! Lääkärilehti uutisoi 8.1.2025 otsikolla ”Terveystietojen urkkija kärähtää yhä useammin”. Urkintatapauksia, joissa henkilöstön edustaja on tutkinut perusteetta asiakkaan tietoja, on Suomessa liikaa. Artikkelissa mainitaan muutama tapaus: Helsingissä kotihoidon työntekijä tutki 140 potilaan tietoja aiheetta, TYKSissä hammashoitaja 430:n, HUSissa lähihoitaja yli tuhannen. Tietoon on tullut myös tapauksia, joissa lääkäri on urkkinut perusteetta potilaan tietoja. Apulaistietosuojavaltuutettu Annina Hautala totesi tuossa artikkelissa, että terveydenhuollon on kehitettävä valvontaa. Viestini ja kannustimeni terveydenhuollon sektorille onkin, että kehittäisivät valvontaa ja jokaiseen luvatta ja aiheetta paljastuneeseen urkintatapaukseen puututtaisiin kovasti. Ne ovat laittomia, ja niitä ei tule sallia. Kiitos hallintovaliokunnan puheenjohtajalle mietinnöstä, puheenvuorosta ja erityisesti tästä tärkeästä kertomuksesta, joka muistuttaa meitä kaikkia siitä, miten tärkeää on, että meillä on omat henkilötiedot ja ne pysyvät tarvittaessa myös salassa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2026+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2026-02-06T13:13:55,2026-02-06T13:18:50,Hyväksytty,1.1 2026_3_9,3/2026,2026-02-06,13.00,13.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2024 >>>Kertomus K 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 31/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_3_10,3/2026,2026-02-06,13.00,13.24,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2024 >>>Kertomus K 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 31/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tiedon määrä maailmassa lisääntyy eksponentiaalista vauhtia, ja tietojenkäsittelytekniikat mahdollistavat myös sen, että tietosuojan piiriin kuuluvien tietojen vääriin käsiin joutumiseen liittyy sellaisia riskejä, joita vielä hetki sitten emme osanneet ajatellakaan. Tässä mielessä on erittäin tärkeää, että tietosuojan eteen tehdään paljon töitä, jotta ne tiedot, jotka eivät kuulu vääriin käsiin, eivät sinne päädy. Haluankin kiittää hallintovaliokuntaa hyvästä mietinnöstä. Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Peltokangas esitteli asian hyvin, ja hänethän tunnemme taitavana edustajana ja voimme luottaa siihen, että valiokunta on perusteellisesti ja hyvin asiaa käsitellyt. Kun teemasta tässä koko eduskunnan koolla ollessa keskustellaan, niin haluan nostaa esiin myös sen näkökulman, että samalla kun vahvistamme tietosuojaa ja panostamme sen valvontaan, on valtavan tärkeää, että lainsäätäjinä myös huolehdimme siitä, että se oikea tieto, jota viranomaisilla tulee olla käytettävissään, liikkuu myös eri viranomaisten välillä. Ei saa olla tilanteita, joissa vaikkapa nuori, lapsi oireilee vakavasti ja lapset siellä välitunnilla ja koulun käytävällä tietävät kyllä kaiken, mistä oireilu johtuu, mutta opettajanhuoneessa koetaan, että koska tietosuoja estää meitä puhumasta, niin emme voi tähän asiaan tehdä niitä toimenpiteitä, jotka sen lapsen ja perheen tilanteen auttamiseksi olisivat välttämättömiä. Siinä mielessä tämä tietosuojakysymys on äärimmäisen tärkeä, että ne tiedot, jotka eivät kuulu vääriin käsiin, eivät sinne päädy, ja samaan aikaan meidän tulee kaiken aikaa tehdä töitä, että emme ajaudu tilanteisiin, joissa oikean tiedon liikkuvuus rajoittuisi sen vuoksi, että tietosuojaa vaalimme. Tässä mielessä mietintö on hyvä, ja on tärkeää näihin kiinnittää jatkuvasti huomiota.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2026+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2026-02-06T13:18:50,2026-02-06T13:21:11,Hyväksytty,1.1 2026_3_11,3/2026,2026-02-06,13.00,13.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2024 >>>Kertomus K 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 31/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_3_12,3/2026,2026-02-06,13.00,13.24,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2024 >>>Kertomus K 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 31/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Epäiltyjen tietosuojaloukkausten määrä on kasvanut niin merkittävästi, että juuri kuten hallintovaliokunnan puheenjohtaja esitteli, on keksittävä muita keinoja kuin rajatun henkilömäärän kasvattaminen näiden tietojen käsittelyyn. Siksi uskonkin, että suht lyhyelläkin aikavälillä jonkinlainen esikäsittely tässä tietomäärässä tullaan ottamaan käyttöön, koska se, että jokainen asia käytäisiin henkilökohtaisesti läpi, ei ole enää kestävää johtuen tästä kasvusta, jota myöskin edustaja Autto tässä toi esiin. Sitten haluaisin ottaa kantaa myöskin tähän edustaja Kiurun esiin nostamaan asiaan: Olen pitkään ja hallintovaliokunnan käsittelyn aikanakin ihmetellyt sitä, että me viemme pilvipalveluita kaupallisille toimijoille, ei pelkästään edes johonkin maahan, josta meillä ei ole varmuutta, vaan myöskin kaupallisille toimijoille. Mitä laajemmin niitä viedään kaupallisille toimijoille, sitä enemmän heille annetaan ikään kuin poliittista valtaa kiristää jopa päättäjiä tietyllä tasolla, jos me emme ota näitä asioita omaan käsittelyyn. Minä toivoisinkin, että nyt kun Suomeenkin tulee ja on ainakin suunniteltuina uusia datakeskuksia niin kuin sieniä sateella, niin joku niistä tai joku eurooppalaisista keskuksista olisi myöskin se kansallinen tai eurooppalainen pilvipalvelu, joka olisi omissa käsissä ja luotettavasti tehtävissä. Vielä siihen haluaisin myöskin ottaa kantaa, että tietosuojan kanssa pitää tietyllä tapaa olla tarkka juuri viranomaistoiminnassa, niin että se ei rajoita. Lyhyenä esimerkkinä omasta elämästäni ennen kansanedustajuutta: poliisina sain katsoa oman piirin alueen rikostietoja ja rosvoja mutta en naapuripiiristä. Ikään kuin he kunnioittaisivat yöllä tullessaan tekemään rikoksia sitä, että tälle piirille emme nyt mene, kun siellä meidät tunnetaan, ja tuonne toiselle puolelle mennään. Eli lähinnä se, että kun tietosuojaa pohditaan, sille pitää antaa myöskin mahdollisuuksia, että se ei rajoita liikaa viranomaisten toimivaltuuksia ja mahdollisuuksia hoitaa työtään.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2026+4.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2026-02-06T13:21:11,2026-02-06T13:23:21,Hyväksytty,1.1 2026_3_13,3/2026,2026-02-06,13.00,13.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää viikonloppua!, ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2026+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_4_1,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan vaali>>>Vaali VAA 5/2026 vp,"Päiväjärjestyksen 3. asiana on Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan vaali. Totean, että vaali on yksimielinen. Eduskunta valitsee valtuuskunnan jäseniksi ja varajäseniksi edustajille jaetussa monisteessa luetellut edustajat.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_4_2,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_4_3,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen vuoden 2026 ensimmäiseksi lisätalousarvioksi. Kyse on mittavasta paketista, joka sisältää kasvutoimia yhteensä 145 miljoonalla eurolla, Laivue 2020 ‑tilausvaltuuden kasvattamista 139 miljoonalla ja Fingridin omistusjärjestelyihin 402 miljoonaa euroa. Samalla tuloarvioita alennetaan verotuloarvioiden tarkentumisen vuoksi joulukuun valtiovarainministeriön ennusteen mukaisesti. Hallitus ostaa kriittistä infrastruktuuria lisää valtion omistukseen. Kriittinen infra on pidettävä omissa käsissä, ja kantaverkko, jos mikä, on kriittistä infraa. Sähköjärjestelmän toimintavarmuus on osa kansallista turvallisuutta. Sen on toimittava kaikissa olosuhteissa. Tämä järjestely vahvistaa valtion omistajaohjausta strategisesti merkittävässä yhtiössä ja tukee pitkäjänteistä varautumista. Päätösten takana olevat periaatteet, perusteet ja myös arvot ovat aivan jotain muuta kuin takavuosien Caruna- ja Uniper-seikkailut. Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa osoitetaan energialaitosten uuden teknologian koehankkeisiin 48 miljoonan euron valtuus. Tämäkään ei ole haaveilua. Tämä on käytännön tukea vetyhankkeille, uusiutuville polttoaineille ja energian varastointiteknologioille. Tämä on sitä uuden energia-alan luomista, joka tuo kasvua ja työllisyyttä. Tukea voidaan kohdistaa joustavasti hankkeisiin, joilla on tulevaisuudessa merkittävä energian tuotanto- ja vientipotentiaali. Hallitus panostaa turvallisuusinvestointeihin, jotta meillä kaikilla olisi tulevaisuudenuskoa. Laivue 2020 -tilausvaltuutta kasvatetaan siis 139 miljoonalla. Turvallisuusympäristö on muuttunut, ja Suomen on vastattava siihen. Tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään momentin määrärahaa muuttamatta, ja valtuuden käytöstä aiheutuvat menot maksetaan Puolustusvoimille jo myönnetyistä määrärahoista. IPCEI-hankkeisiin myönnetään 78 miljoonan euron valtuus ja 20 miljoonan euron määräraha. Kyseessä on valtiontuki-instrumentti, joka mahdollistaa strategisesti merkittäviksi tunnistetuilla teollisuudenaloilla rahoittaa tutkimus- ja kehittämishankkeita ja ensimmäisen teollisen hyödyntämisen hankkeita muita valtiontuki-instrumentteja joustavammin. Osallistuminen näihin hankkeisiin tukee elinkeinorakenteen uudistumista ja tarjoaa yrityksille mahdollisuuden linkittyä eurooppalaisiin arvoketjuihin. Nämä ovat niitä strategisia hankkeita, jotka linkittävät suomalaiset yritykset eurooppalaisiin arvoketjuihin. Lisäksi pienten ja keskisuurten yritysten kehittämis- ja investointihankkeisiin varataan 19 miljoonan euron valtuus ja 6 miljoonan euron määräraha. Pk-yritykset ovat Suomen selkäranka, ja me ymmärrämme sen. Yrittäjä sitä työtä luo. Länsiradan valtionrahoituksen enimmäismääräksi ehdotetaan enintään 385 miljoonaa euroa edellyttäen, että muut Länsirata Oy:n omistajat rahoittavat hanketta vähintään 385 miljoonalla eurolla. Tämä on vähemmän kuin hallitusohjelman mukainen valtion rahoitusosuus, 460 miljoonaa. Arvoisa puhemies! Määrärahatarve tässä lisätalousarvioesityksessä kasvaa siis 438 miljoonaa. Yhdessä tuloarvion 952 miljoonan euron alenemisen kanssa nettolainanoton tarpeeksi muodostuu vuonna 2026 noin 10,8 miljardia euroa. Ilman Valtion asuntorahaston kassan tulouttamista alijäämä olisi 13,1 miljardia. [Vasemmalta: Järkyttävää!] — Aivan totta, edustaja, se on järkyttävää. — Budjetoidun valtionvelan määrän vuoden 2026 lopussa arvioidaan olevan noin 201 miljardia euroa, mikä on noin 69 prosenttia suhteessa bkt:hen. Nämä ovat ne luvut, joita jokaisen hallituksen uudistuksia ja säästöjä kritisoivan pitäisi tarkasti tarkastella. Totuus on: rahaa ei ole. Sitä ei ole säästöjen peruutuksiin, joita oppositio liukuhihnalta esittää, eikä korjaamaan jokaista sellaista ongelmaa, jonka korjaaminen ei kuulu valtiolle ja veronmaksajalle. Hallituksen talouspoliittinen työ on näissä haastavissa oloissa monimutkaista juuri siksi, että samaan aikaan on kyettävä sekä sopeuttamaan eli ennen kaikkea vähentämään pysyviä menoja että painamaan kaasua uudistuksin, kasvutoimin ja investoinnein. Tätä tarvitaan lisää, ei suinkaan vähemmän, molempia puolia siitä. Arvoisa puhemies! Tiedän, että oppositio on jo valmiina kritisoimaan jokaista euroa ja senttiä ja syyttämään hallitusta asioista, joihin se ei ole syyllinen. Päivästä riippuen oppositio esittää joko lisää säästöjä, joita voisi sitten taas vastustaa, tai sitten entistenkin peruuttamista, yleensä molempia samaan aikaan. Tämä tekee kritiikkiin vastaamisesta hieman vaikeaa. Me hallituksessa puolustamme tätä linjaa ja ymmärrämme aikojen haasteet ja myös vuosikausien tekemättömyyden taakan. Viime viikolla kyselytunnilla täällä oppositio kyseli hallituksen tulostaulun perään. No, meillä ei ole ollut käytössämme sellaista fläppitaulua kuin edellisellä hallituksella, jossa luki, että rahaa on. Oppositiolla ei aikanaan ollut Joosefia, joka olisi koonnut aittoihin viljaa pahojen päivien varalle. Sen sijaan oli valtiovarainministeri, joka jakoi sähkötukia Suomen rikkaimmille ja lisäetuisuuksia sinne tänne. Haluan muistuttaa tämän velan keskellä, mitä täällä vasemmalla sanottiin valtionvelasta: ettei sitä tarvitse maksaa takaisin, että kotitalouden ja valtiontalouden velat ovat eri asia, ikään kuin taloudelliset realiteetit eivät koskisikaan julkista taloutta. Mutta toivon kyllä, kunpa nyt ei menisi neljää miljardia, pian jo viittä miljardia euroa vuodessa valtionlainan pelkkiin korkomenoihin. Ajatelkaa, lähes viisi miljardia euroa muutaman vuoden kuluttua pelkkiin korkomenoihin. Mihin muuhun tarpeelliseen sitä voisi käyttää, tai sitten alijäämää kuromaan. Muut menokohteet, jotka saavat lisää miljardeja tällä hallituskaudella, ovat puolustus ja hyvinvointialueet. Jälkimmäisen kohdalla opposition mantra on kuitenkin siinäkin aivan päinvastainen. — Kiitoksia. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2026-02-10T14:01:41,2026-02-10T14:09:03,Käsitelty,1.1 2026_4_4,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Halukkaat edustajat voivat pyytää minuutin mittaista vastauspuheenvuoroa nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta. — Edustaja Räsänen, Joona, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_5,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Olen valtiovarainministerin kanssa aivan samaa mieltä: rahaa ei ole — mutta sitten samalla toivoisin, että tämä toteamus myös koskisi nykyistä maan hallitusta. Kun katsoo teidän julkisen talouden suunnitelmaa, joka tänne on tuotu, ja katsoo, mitä te olette tekemässä vuonna 27, niin tehän olette silloin, siis puhtaasti velkarahalla, alentamassa yhteisöveroa kahdella prosenttiyksiköllä, siis tilanteessa, jossa te toitte jo helmikuussa tänä vuonna tänne käsittelyyn lisätalousarvion, jossa siis velkamäärä on kasvanut tuosta joulukuusta 1,4 miljardilla, ja sitten ihan pokkana sanotte kyllä muille, että rahaa ei ole, mutta meinaatte laittaa ensi vuonna miljardin palamaan täysin velaksi alijäämiä pahentamalla. Kyllä nyt toivoisin, että tämä rahaa ei ole -politiikka myös tarkoittaisi siellä hallituksessakin sitä, että tätä yhteisöveropäätöstä arvioitaisiin uudestaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2026-02-10T14:09:22,2026-02-10T14:10:33,Käsitelty,1.1 2026_4_6,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_7,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen suunta on nyt täysin väärä. En ymmärrä sitä, että täällä ministeri sanoo, että me puolustamme tätä linjaa, ja linja on se, että me velkaannumme kiihtyvää tahtia. Eikö linjan pitäisi muuttua, jos tämmöinen on suunta, että meillä otetaan lähes miljardi tuloveroennustetta alaspäin? Suomalaiset ovat siis niin suuressa ahdingossa, että meidän verotulot ovat laskevaan suuntaan. Nyt tarvitaan suunnanmuutos tähän maahan, ja kun ongelmat ovat näin syvät, niin kaikilta meiltä tarvittaisiin sopivaa nöyryyttä myös tämän ongelman edessä. Se tarkoittaa myös sitä, että me yhteistyössä alettaisiin miettimään, mitkä oikeasti ovat niitä menoja, joita valtion kannattaa käyttää. Otan nyt esimerkin täältä, vaikka tämän: kun on puhuttu sitä, että rahaa ei ole tai rahaa on, niin kannattaako kannattamattomalle niin taloudellisesti kuin ilmaston näkökulmasta todetulle Turun tunnin radalle — vai miksihän sitä kutsutaan? — panna nyt 400 miljoonaa rahaa, vai kannattaisiko se raha panna mieluummin sellaiseen, joka loisi talouskasvua Suomeen?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2026-02-10T14:10:33,2026-02-10T14:11:47,Käsitelty,1.1 2026_4_8,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_9,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitos, puhemies! Valtiovarainministeri Purra, te sanoitte, että rahaa ei ole, mutta kyllähän teillä on ollut rahaa. Teillä on ollut rahaa suurituloisten veronalennuksiin. Teillä on ollut rahaa suuryritysten veronalennuksiin. Teillä on ollut rahaa fossiilisten tuontipolttoaineiden veronalennuksiin. Teillä on ollut rahaa yksityisille terveysjäteille. Teillä on ollut rahaa tukiaisiin kaivosyrityksille. Mihin teillä ei sen sijaan ole ollut rahaa? Suomalaisille työttömille, köyhille lapsiperheille, pitkäaikaissairaille, toimeentulotuella eläville, opiskelijoille, kaikille niille, jotka kamppailevat arjen vaikeuksien kanssa. Rahaa on ollut, mutta te olette valinneet käyttää sen hyvin valikoivalla tavalla.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2026-02-10T14:11:47,2026-02-10T14:12:44,Käsitelty,1.1 2026_4_10,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_11,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Lisätalousarvio kertoo ennen kaikkea Suomen talouden heikosta tilanteesta ja hallituksen talouspolitiikan umpikujasta. Jälleen kerran verotuloarviota hilataan alaspäin ja velanottoa ylöspäin. Pienituloisilta suomalaisilta leikkaaminen ja suurituloisten veroalet ovat olleet resepti, jolla kysyntää on hyydytetty ja alijäämä sen kuin paisuu. Silti te näette, että tässäkin tilanteessa on varaa miljardiluokan yhteisöveroalennukseen. Ei voi kuin ihmetellä. Arvoisa puhemies! Suomessa on massatyöttömyys, joten on syytä myös kysyä, mitä tässä lisätalousarviossa ei ole. Täällä ei ole uusia välineitä työllisyyden hoitoon, vaikka nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat järkyttävissä lukemissa. Nuorten työllistymisseteli oli hyvä avaus, mutta se ei riitä. Me täällä eduskunnassa odotamme ja suomalaiset työttömät odottavat nyt hallitukselta lisää toimenpiteitä akuutin työttömyyskriisin selättämiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2026-02-10T14:12:44,2026-02-10T14:13:51,Käsitelty,1.1 2026_4_12,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_13,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin kyllä toivonut tässä lisätalousarviossa joitakin kasvu- ja elvytystoimia. Nyt otetaan vain lisää velkaa. Tässä kasvupaketissa, mikä täällä on, ei nopeita kasvutoimenpiteitä ole kuin tuo 25 miljoonaa, ja nekään eivät ole nopeasti toteutettavissa. On hienoa, että pk-yrityksiä tuetaan. Se on hieno asia, yksi pieni pilkahdus. Mutta tässä tilanteessa, varsinkin nyt, kun valtio on tyhjentänyt Valtion asuntorahaston ja samalla leikkaa korkotukilainoitusta asuntorakentamisen osalta ensi vuodelle 600 miljoonaa — 600 miljoonaa lisää vuonna 27 —, olisi pitänyt tämä rakentaminen ja julkinen asuntotuotanto saada liikkeelle. Kunnissa on hurjaa korjausvelkaa ja hankkeita tällä hetkellä olemassa. On arvioitu, että 100 miljoonan panostus korjausrakentamiseen vipuvaikuttaa noin miljardin hankkeet. Kanssa mitä! Asuntorahasto on tyhjennetty, ja korkotukilainoitus nyt sitten leikataan kokonaan. Nämä olisivat olleet niitä nopeita toimenpiteitä saada suomalainen rakentaminen liikkeelle.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2026-02-10T14:13:51,2026-02-10T14:15:04,Käsitelty,1.1 2026_4_14,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_15,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen ollut aika monta kuukautta nyt pois täältä salista, mutta tuntuu turvalliselta tulla takaisin, koska puheet ovat aivan samanlaisia kuin ennen. [Naurua — Hannu Hoskonen: Tervetuloa kotiin!] Täällä edustajat Tynkkynen ja Sarkkinen puhuivat edelleen suurituloisten veroalennuksista. Tosiasiahan on se, että valtaosan ansiotuloverojen kevennyksistä hallitus on suunnannut pieni- ja keskituloisille, mistä talouspolitiikan arviointineuvosto on hallitusta moittinut. Mutta on totta, että myös suurituloisten verotusta on kevennetty. Sen minä ymmärrän, että edustaja Sarkkinen pitää 59 prosentin marginaaliveroastetta oikeudenmukaisena, mutta sitä en ymmärrä, että vihreätkin ovat sitä mieltä, että on oikein, että vaikka ihmisellä olisikin suuri palkka, niin hän joutuu lisätöistä ja ylitöistä ja uudesta haastavammasta työstä, siitä lisätulosta, maksamaan 59 prosenttia veroa. Onko se teidän vihreiden mielestä todellakin oikeudenmukaista?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2026-02-10T14:15:04,2026-02-10T14:16:17,Hyväksytty,1.1 2026_4_16,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lintilä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_4_17,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Puhemies! On totta, että kyllä tämän lisätalousarvion keskeinen viesti on tämä erittäin voimakas velkaantuminen, eli siis tässä lisätalousarviossa 1,4 miljardia, koko vuoden arvio 13,1 miljardia. Kyllä nämä luvut ovat rajuja. Sitten se, joka tässä tulee tietysti vastaan, on valtion velanottovaltuuden nostaminen. Se taitaa olla meillä nyt 205 miljardia, ja on arvioitu, että se on tämän vuoden loppuun 201. Eli hallituksenhan täytyy tuoda nyt eduskuntaan sitten esitys valtuuden nostosta, ja se todennäköisesti menee sitten teidän riihenne jälkeiseen aikaan. Onko valtiovarainministeriössä jo kaavailtu, kuinka suuri tämä valtuuden nosto tulee olemaan? Ja sitten tietysti se, mikä kalskahtaa korvaan: kun te olette nyt kolme vuotta olleet hallituksessa, niin ehkä kannattaisi pikkasen vähemmän niitä edellisiä syyttää [Puhemies koputtaa] ja ehkä vähän tutkiskella niitä omiakin touhuja. Kyllä nämä [Puhemies koputtaa] tietyt vero...",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2026-02-10T14:16:17,2026-02-10T14:17:34,Käsitelty,1.1 2026_4_18,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitoksia, edustaja Lintilä. Minuutti on käytetty. — Edustaja Jari Koskela, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_19,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitoksia, herra puhemies! Arvoisa oppositio, lisätalousarviossa on mukana kasvua ja investointeja tukeva 145 miljoonan euron paketti. Esimerkiksi IPCEI-hankkeisiin ehdotetaan 78 miljoonan euron valtuutta ja 20 miljoonan euron määrärahaa. IPCEI on valtiontukiväline, jolla mahdollistetaan strategisesti tärkeiden teollisuudenalojen kasvua. Suomessa tällaisia aloja ovat muun muassa akku-, vety- ja bioteknologia. Kelpaako? Lisäksi pienten ja keskisuurten yritysten kehittämishankkeisiin ehdotetaan 19 miljoonan euron valtuutta ja 6 miljoonan euron määrärahaa. Näillä vauhditetaan pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Nämä ovat sellaisia odotettuja ja toivottuja toimenpiteitä, joita tässä taloustilanteessa Suomessa tarvitaan, ja vastaavia tarvitaan vielä lisää. Kiitokset hallitukselle näistä panostuksista.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2026-02-10T14:17:34,2026-02-10T14:18:37,Käsitelty,1.1 2026_4_20,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Diarra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_21,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Fatim,Diarra,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Hallituksen lisätalousarvio ei ohjaa Suomea taloudellisesti kestävälle tielle, vaan kaikkea muuta. Velanoton tarve sen kuin vain kasvaa, kun harkitsemattomat veromuutokset heikentävät tulopohjaa ja lisämenotarpeisiin joudutaan vielä varautumaan. Hallitus on epäonnistunut aivan kaikissa tärkeimmissä tavoitteissaan. Ei tullut 10 000:ta työllistä, tuli melkein 10 000 työtöntä. Suomi joutui EU:n tarkkailuluokalle. Me vihreät olemme osoittaneet omassa lisätalousarviossamme, että on mahdollista päättää myös toisin. Hallitus on kuitenkin päättänyt toimia kylmällä ja epäoikeudenmukaisella tavalla. Mikä on teidän perintönne? Lapsiperheköyhyys kasvaa, toimeentulotuen tarve kasvaa ja asunnottomuus kasvaa. Miten meni noin omasta mielestä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Fatim Diarra,1489,2026-02-10T14:18:37,2026-02-10T14:19:28,Hyväksytty,1.1 2026_4_22,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Andersson, varsågod.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_4_23,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Otto,Andersson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Lisätalousarvion ilahduttavin osuus on 145 miljoonan euron panostukset kasvuun ja investointeihin, ja tältä osin rohkenen olla eri mieltä arvostamani kollega Eskelisen kanssa — missä Suomen talouden kasvun suurin potentiaali tällä hetkellä on? Se on teollisuuden vihreässä siirtymässä ja uudessa energiateknologiassa, ja nämä hallituksen panostukset liittyvät juuri näihin, jotta näihin saadaan vauhtia. Kyse on sadoista miljardeista, siis se mahdollisuus, ja siihen mahdollisuuteen on tartuttava nyt. Kyse on uusista työpaikoista, mahdollisuuksista yrityksille ja uusista verotuloista. Ilahduttavaa on myös tämä 25 miljoonan euron panostus pk-yrityksiin. On tietenkin aivan selvä, niin kuin täällä koko salissa on todettu, että lisää tarvitsee tehdä, ja hallitus tulee kehysriihen yhteydessä tuomaan lisää kasvu- ja työllisyystoimia, minkä pääministeri kyselytunnilla ilmoitti. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Otto Andersson,1189,2026-02-10T14:19:28,2026-02-10T14:20:42,Hyväksytty,1.1 2026_4_24,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jokelainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_4_25,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jessi,Jokelainen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus panostaa kasvu- ja työllisyyspaketillaan erityisesti teollisuuteen, ja kyse on siis lähinnä yritystuista. Tämä paketti jää valitettavan vajaaksi tällä hetkellä merkittävimpien työllisyyden haasteiden taklaamisen osalta. Pitkäaikainen nuorisotyöttömyys on hälyttävässä nousussa, ja noilla haasteilla on sekä vakavat inhimilliset että talouden kannalta kauaskantoiset ja kestämättömät seuraukset. Me vasemmistossa olemme esittäneet muun muassa pitkäaikaistyöttömien työtakuuta väyläksi työllistymiseen. Panostus tuohon uupuu hallituksen kasvupaketista kokonaan. Pienten ja keskisuurten yritysten kehittäminen on tärkeää mutta ei itsessään riitä ratkaisemaan valtavan työttömyyden aiheuttamia kumuloituvia haasteita. Kysynkin: nyt kun hallitus valitsee lisätalousarviossa panostaa yritysten kehittämiseen, niin missä ovat panostukset 300 000 työttömän työllistämiseen ja pitkäaikaistyöttömyydestä poikivien ongelmien ratkaisemiseen?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Jessi Jokelainen,911824,2026-02-10T14:20:42,2026-02-10T14:21:42,Käsitelty,1.1 2026_4_26,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_27,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri esitteli tämän lisätalousarvion ja korosti niitä myönteisiä panostuksia, ymmärrän sen. Siellä noin paria kymmentä momenttia muutetaan, neljässä kohdassa valtuuksia lisätään, ja näiden määrärahamuutosten nettovaikutus on se 438 miljoonaa euroa, mutta samaan aikaan verotulot vähenevät, niin kuin tuossa todetaan, 952 miljoonalla eurolla. 53 päivää on kulunut siitä, kun me päätimme valtion budjetista täällä, ja nyt meillä on täällä jo ensimmäinen lisätalousarvio. Tämä on minusta katastrofi. Tämä on velkakatastrofi. Eli tässä nyt otetaan 1,4 miljardia lisää velkaa kattamaan tätä lisätalousarviota, ja vain runsas kuukausi on kulunut siitä, kun me hyväksymme tälle vuodelle varsinaisen talousarvion. Tämä on järkyttävää.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2026-02-10T14:21:42,2026-02-10T14:22:47,Käsitelty,1.1 2026_4_28,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_29,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Julkisen talouden tilanne on tosiaan pitkäaikaisesti hyvin haastava. Ehkä tarkka kuulija huomaa tietyn epäjatkuvuuden siinä, että vasemmisto-oppositio on kiivaasti, kaikin voimin vastustanut kolme vuotta kaikkia sopeutustoimia, joita hallitus on määrätietoisesti vienyt eteenpäin, ja nyt on alkanut kuulumaan toisenlaisia ääniä. Ehkä hyvä näin, jos vihdoin on herätty velkaantumisen taittamiseen. Se on meille tärkeää. Itse näen, että kansantalouden osalta meillä tilanne on kuitenkin aika paljon optimistisempi. Meillä on jo paljon datapisteitä, jotka aidosti viittaavat siihen, että nyt on kasvu käynnistymässä: vientiteollisuudesta on tullut hyviä uutisia, työllisyys on jo kääntynyt kasvuun, ostovoima paranee, veronkevennykset tulivat vuoden alusta, korot ovat laskeneet, yrityskentästä tulee kiihtyvällä tahdilla hyviä uutisia. Oleellista on, että koko ajan jatketaan uusia toimenpiteitä, ja tässäkin lisätalousarviossa on esimerkiksi länsirata, päätös, joka käynnistää rakentamista jopa miljardeilla. Synkistelyllä, jota vasemmalta kuulee, Suomi ei nouse, vaan sillä, että jatkamme rohkeasti uudistusten tiellä. [Aki Lindén: Ja velkaa lisätään!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2026-02-10T14:22:47,2026-02-10T14:24:02,Käsitelty,1.1 2026_4_30,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_31,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri Purra, teidän lisätalousarviossanne verotuloarvioita tarkistetaan alaspäin liki miljardilla ja velkaa otetaan toden totta se 1,4 miljardia lisää, ja se on järkyttävää, kuten te, ministeri, itsekin tuossa totesitte. Kyllä täytyy olla rohkeutta katsoa myös sitä omaa tulostaulua. Se oma tulostaulu näyttää nyt siltä, että työttömiä on satatuhatta enemmän kuin hallituskauden alussa, velkaa otetaan ennätysmäärä Euroopassa, konkursseissa tehtiin 2000-luvun ennätys. Kyllä tämä hallitus tekee ennätyksiä, mutta, puhemies, ongelma on se, että ne ennätykset tehdään väärään suuntaan, eikä niillä väärän suunnan ennustuksilla nyt sitä kasvua ja työllisyyttä kyllä luoda. Ja kun täällä on, ministeri, puhuttu siitä, onko sitä rahaa vai eikö ole, niin on suorastaan pakko toistaa se kysymys, onko teillä todellakin nyt rahaa siihen, että te pistätte ensi vuonna noin miljardin verran yhteisöveron alennukseen, kun kaikki asiantuntijat ovat todistaneet, että sen kasvuvaikutukset ovat hyvin kyseenalaiset. Onko teillä, ministeri, [Puhemies koputtaa] rahaa tähän?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2026-02-10T14:24:02,2026-02-10T14:25:15,Käsitelty,1.1 2026_4_32,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_33,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Talouden synkkä kierre näkyy näissäkin ennusteissa, mitä tähän lisätalousarvioon tulee. Näyttää siltä, että verotuottoarvio heikentyy, ja se oikeastaan alleviivaa sitä, että säästämistä pitää jatkaa, eli ei voi luottaa siihen loputtomaan kasvupuheeseen, että jostain sitä syntyy. Sitten jos sitä syntyy, niin se on positiivinen yllätys ja eletään sen asian kanssa, mutta päätöksentekijöiden pitää elää todellisuudessa. Sitä kuitenkin hieman ihmettelen — kun oppositio arvostelee tätä verotuottojen alenevaa uraa, mikä tässä lisätalousarviossa näkyy — kuinka te luulette, että teidän esittämänne vaihtoehtobudjettien toimet edesauttaisivat verokertymää. Siis teillä on kasapäin veronkorotuksia teidän ohjelmissanne — etenkin vasemmistoliitolla, vihreillä, sosiaalidemokraateilla —, siis enemmän veronkorotuksia kuin mitä tämä hallitus esitti tälle vuodelle. Silläkö Suomi saadaan kasvuun? Silläkö verotuloja? Mutta kiitos tästä Fingridin osakeomistusten kasvattamisesta. Se on hyvä päätös, ja on hieno nähdä, että päätöksiä on tehty suomalaisten veronmaksajien etu edellä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2026-02-10T14:25:15,2026-02-10T14:26:21,Käsitelty,1.1 2026_4_34,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_35,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tilanne on, toden totta, vakava: EU:n pahin työttömyys, velkaholhous ja luottamuksen murentuminen monellakin tavalla tässä maassa tällä hetkellä on erittäin vakavaa. Kiitos siitä huolimatta esimerkiksi vetyhankkeiden ja energian varastointihankkeiden edistämisestä tässä lisätalousarviossa. Sähkön hinta on ollut härskeissä summissa, mihin paras lääke on ilman muuta säävarman sähkön edistäminen ja lupien jouduttaminen. Mutta sitten ihmettelen, miten nämä rahat tulevat lisätalousarviossa helmikuussa. Eikö hallituksella olisi ollut kolme vuotta aikaa edistää tämänkaltaisia hankkeita? Nämä ovat olleet varsin hyvin tiedossa, että näille tarve on ilmeinen, jo aikoja sitten. Nyt laitamme lisää rahaa myös Lupa- ja valvontavirastoon, joka aloitti vasta tammikuussa. Miten jo helmikuussa tiedetään lisätalousarvion tarpeesta? Eikö se ollut joulukuussa tiedossa? Hallitus rakensi viranomaisen sisälle yleisen edun valvontayksikön, jolla on veto-oikeus kaikkeen. Nyt jo tiedämme, että kaikki mineraalinetsintäluvat ovat juntturassa ja osa jo aiemmin luvatuista luvista seisoo [Puhemies koputtaa] tai on saanut kielteisen päätöksen. Miten tähän reagoidaan? [Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2026-02-10T14:26:21,2026-02-10T14:27:38,Käsitelty,1.1 2026_4_36,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_37,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Vuonna 2023 valtionvelka oli 156 miljardia euroa, ja nyt tämän vuoden lopussa se on 201 miljardia euroa. 45 miljardia euroa tulee valtionvelkaan lisää kolmessa vuodessa. Velalla eläminen piti lopettaa, tämä oli se väittämä, kun tämä hallitus aloitti — 45 miljardia kolmessa vuodessa. Työttömyysluvut ovat aivan hirvittävät. Työllisyyslupaus ei ole toteutunut. Alijäämä on jäänyt toteutumatta. Ne alijäämäluvut ovat suuremmat kuin on arvioitu missään vaiheessa. Eli talous menee väärään suuntaan koko ajan, ja näitä kasvutoimia ei näy. Ei näy työllisyystoimia, ei näy muitakaan kasvutoimia. Se on koko ajan se isoin ongelma tässä hallituksen talouspolitiikassa. Rakentaminen huutaa käynnistämisiä ja muita. Erityisesti erityisryhmille rakentaminen ja opiskelija-asuminen voisivat olla hyvä aloituspiste. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-10T14:27:38,2026-02-10T14:28:50,Käsitelty,1.1 2026_4_38,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_39,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Minua vähän ihmetyttää tämä rakentamiseen liittyvä keskustelu. Niin kauan kuin meillä on tyhjiä, myymättömiä uusia asuntoja, niin siellä ei varmaan hirveästi rakenneta. Mitä sitten tulee julkiseen rakentamiseen, niin ainakin siinä kunnassa, josta itse tulen, Sastalamassa, on kymmenillä miljoonilla rakennettu. Nimenomaan on hyödynnetty tämä heikko rakennusalan tilanne ja tehty todella paljon kouluja, uimahalleja ja päiväkoteja. Niin että kunnat voivat myös itse tehdä näitä toimenpiteitä. Täällä sitten vasemmistoliitosta puhuttiin, että kulutusta on hyydytetty. No, eihän se näin ole. Viime vaalikaudella keskivertopalkansaajan ostovoima putosi kuusi prosenttia. Nyt tällä hetkellä ostovoima kaikilla, jotka ovat töissä, on parantunut, [Välihuutoja vasemmalta] koska palkat nousevat enemmän kuin inflaatio ja korot ovat tulleet alaspäin ihan jokaisella. Sille, että ihmiset pelkäävät sitä geopoliittista tilannetta, Ukrainan sotaa, ja ollaan varovaisia kulutuksessa, meidän on hyvin vaikea kotimaisin toimin mitään tehdä, mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Arto Satonen,784,2026-02-10T14:28:50,2026-02-10T14:30:00,Käsitelty,1.1 2026_4_40,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_41,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt on hallituksen hulluuden huippu saavutettu, kun on tuotu esitys tästä länsiradan eli Turun tunnin junan valtuudesta. [Ben Zyskowicz: Eikös se ollut kepun hanke?] Ajatelkaa, että ministeri Annika Saarikko silloin aikoinaan puhui sen puolesta ja sitten teetti selvityksen, joka osoitti, että eihän tässä hankkeessa ole järkeä, joten hän ilmoitti, että eihän tätä kannata tehdä. No, mitä tekevät samaan aikaan liikenneministeri Ranne, valtiovarainministeri Purra ja perussuomalaiset? Tuovat länsiratahankkeen tänne vastoin niitä asiantuntijaselvityksiä. Onko todella niin, että teillä on irrottaa raha tähän hankkeeseen? Olen erittäin huolissani, kun viime viikon uutisissa omistajaohjauksesta vastaava henkilö sanoi, että näyttää siltä, että puolitoista miljardia tullaan myymään valtion omaisuutta. Te myytte valtion omaisuutta ja rahoitatte sillä edustaja Valkosen kotiseudun varmasti hänelle mukavia hankkeita, mutta koko Suomen kannalta ei niin tärkeitä. Meillä on tärkeämpiä hankkeita. Meillä korjausvelka kasvaa. Meillä pitäisi panostaa ennen kaikkea nykyiseen tie- ja rataverkkoon. [Välihuutoja] — Mutta Valkonen saa äänet.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2026-02-10T14:30:00,2026-02-10T14:31:10,Käsitelty,1.1 2026_4_42,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_43,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä lisätalousarvio on kokonaisuus, joka korostaa nimenomaan vakautta, turvallisuutta ja sitä, että me uudistamme näitä talouden rakenteita. Talousennusteet ovat heikentyneet, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että me joudumme tekemään näitä säästöjä edelleen ja myös tulevalla kaudella. Tässä tehdään pitkäjännitteistä työtä, jonka vaikutukset tulevat näkymään ajan kanssa, ja oppositio tietää kyllä tämän. Nämä työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan uudistukset luovat nimenomaan sitä perustaa tälle tulevalle kasvulle. Valtion päätös kasvattaa omistusta Fingridissä on selkeä osoitus siitä, että Suomen turvallisuus on etusijalla. Sähköverkot ovat kriittistä infrastruktuuria, mutta aivan liian pitkään sen omistuksessa ja ohjauksessa on tehty lyhytnäköisiä ja kalliiksi käyneitä ratkaisuja. Tämä suunta korjataan nyt. Edellisellä kaudella Tuppuraisen johdolla tehtiin Uniper-kaupat ja nyt tehdään Purran johdolla Fingrid-kaupat, eli vahvistetaan kotimaista omistusta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2026-02-10T14:31:10,2026-02-10T14:32:23,Käsitelty,1.1 2026_4_44,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_45,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitos, puhemies! Edustaja Zyskowicz kysyi, onko vihreiden mielestä oikein, että tulosta joutuu maksamaan veroa jopa 59 prosenttia. Vastaan tähän kysymykseen mielelläni, mutta sitä ennen haluan vain sanoa, että olen hyvin iloinen, että olette taas täällä meidän seuranamme, teitä on ollut ikävä. [Ben Zyskowicz: Kiitos!] Vihreiden pitkä linja veropolitiikassa on ollut halu siirtää verotuksen painopistettä työn tekemisestä ja teettämisestä ympäristön kulutukseen ja kuormittamiseen, ja osana tätä myös ylimpiä marginaaliveroasteita voi olla perusteltua laskea. Nythän näin ei kuitenkaan tehdä, vaan osana tätä hallituksen linjaa veronalennuksia rahoitetaan käytännössä velaksi, ja se ei ole julkisen talouden kannalta kestävää. Olennaista on myös, kun julkista taloutta on välttämätöntä tasapainottaa, ja siinä me olemme samaa mieltä hallituksen kanssa, että se tehdään niin, että jokainen suomalainen voi kokea sen reiluksi. Tässä tilanteessa, jossa Suomen kaikkein köyhimmiltä ja heikoimmilta on leikattu kaksin käsin, merkittävien veroalennusten antaminen suurituloisimmille ei ole järkevää.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2026-02-10T14:32:23,2026-02-10T14:33:29,Käsitelty,1.1 2026_4_46,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_47,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Reagoimattomuus rakennusalan kriisiin on tullut hyvin kalliiksi kansantaloudelle ja myös julkiselle taloudelle. Hallituksen olisi tullut jo aikoja sitten reagoida rakennusalan heikkoon tilanteeseen, joka on vetänyt koko suhdannetta ja koko taloutta alaspäin. Me olemme ehdottaneet esimerkiksi rakennusalan suhdannekannustinpakettia, jolla voitaisiin vivuttaa liikkeelle esimerkiksi homekoulukorjauksia ja tällaisia taloyhtiöiden perusparannushankkeita, joita täytyisi kuitenkin tehdä. Vipurahoitus maksaisi todennäköisesti itsensä hyvin nopeasti takaisin. Arvoisa puhemies! Haluan myös kiittää. Lisätalousarviossa on hyvääkin. Kantaverkkoyhtiö Fingridin osakkeiden osto on oikea teko. Perusinfran on syytä olla julkisessa omistuksessa, eikä sitä ainakaan tule myydä ulkomaille. Mutta on olennaista, että valtio myös käyttää omistajan ääntä Fingridissä, sillä kantaverkon pullonkaulat estävät teollisia investointeja eri puolilla Suomea. Eli kun omistusta on jatkossa yhä enemmän, omistajan ääntä tulee käyttää aktiivisen alue- ja teollisuuspolitiikan tekemiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2026-02-10T14:33:29,2026-02-10T14:34:44,Käsitelty,1.1 2026_4_48,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_49,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllähän nyt näistä toivonpilkahduksista huolimatta näyttää tulevan jo aika mones talouskasvun katovuosi. Ja nyt kun tässä kohtaa vaalikautta ollaan, viimeiset valtiopäivät ovat käynnissä, niin kyllä minä soisin, että hallitus pikkuhiljaa alkaisi myös arvioimaan omien talouspoliittisten toimenpiteidensä onnistumista. Olen samaa mieltä, että nythän tällaista varsinaista elvytysvaraa ei ole eikä millään vanhanaikaisella työvoimapolitiikallakaan tämä Suomen tilanne tästä parane. Ja todella toivoisin, että tähän veropolitiikkaan ja sen toimivuuteen ja onnistumiseen käytettäisiin enemmän huomiota. Tästä lähes miljardin yhteisöveron alesta, joka nyt on ensi vuonna tulossa, keskustelin hiljan erään menestyneen suomalaisen yrittäjän kanssa, ja hän totesi siitä, että ”kyllähän minä tästä hyödyn”. Mutta en usko, että Suomen talous tästä millään tavalla tulee hyötymään. En usko, että Suomen kansantalous tulee tästä hyötymään. Olisinkin halunnut tästä valtiovarainministerin kommentin: kuinka tämä veropolitiikka nyt hallituksen osalta on ollut onnistunutta ja kuinka paljon siellä on onnistuttu luomaan kasvua?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2026-02-10T14:34:44,2026-02-10T14:35:55,Käsitelty,1.1 2026_4_50,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Pauli, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_51,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Viitanen, Pirkanmaan veromoukari — kuten sovimme aikaisemmin syksyllä, että saan tätä nimitystä käyttää — sanoitte, että tulostaululle pitäisi katsoa. No, tulostaululle voidaan katsoa, mutta emme ole vielä maalissa, koska vaalikautta on vielä jäljellä. Kieltämättä taloustilanne on haastava, työllisyystilanne on haastava, mutta sitten se toivon pilkahdus: Taloustilanne on osoittamassa merkkejä käänteestä myös kansainvälisesti, ja se näkyy muun muassa teollisuuden uusissa tilauksissa. Jos katsotaan joitakin toimialoja, niin luvut ovat jopa kaksinumeroisia. Ensin kasvavat tilaukset, sen jälkeen kasvaa tuotanto, ja viimeisenä, viiveellä, tulee parantunut työllisyys. Onko, arvoisa rouva ministeri, tulkintani oikein: tilaukset, tuotanto, työllisyys, ja tällä suunnalla olemme?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2026-02-10T14:35:55,2026-02-10T14:37:04,Käsitelty,1.1 2026_4_52,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_53,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Soteuudistus on rämpinyt suossa, josta tämä hallitus on sitä yrittänyt ylös veivata. Harvoin soteuudistuksen aikoina on puhuttu esimerkiksi varusmiehistä tai vapaaehtoista asevelvollisuutta suorittavista naisista. Tämä lisätalousarvio kohdentaa resursseja Puolustusvoimien terveydenhuollon ohjaus- ja koordinaatiotehtävien toteuttamiseen. Tämä jos mikä on tärkeää. Turvallisuus on myös varautumista. On tärkeää, että varusmiehet saavat laadukkaat ja hyvät palvelut terveydenhuollossa, että terveysasema, erikoissairaanhoito, hammashoito ja terveyden seuranta toimivat. Myös kenttäsairaanhoitajien toimenkuvat ovat selkeät. He toimivat hyvin muuttuvassa turvallisuusympäristössä, ja myös erilaisissa leirioloissa palvelujen on toimittava ja varusmiesten on saatava esimerkiksi ensiapua ja lääkinnällistä huoltoa äkkitilanteissa. Kiitän tästä kohdennuksesta. Pidän tärkeänä, että pidämme huolta meidän nuorukaisistamme, jotka varusmiespalvelustaan suorittavat.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2026-02-10T14:37:04,2026-02-10T14:38:15,Käsitelty,1.1 2026_4_54,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Biaudet, varsågod.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_55,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Herra puhemies! Minäkin haluan nostaa yhden ilon aiheen, pienen rahallisesti, mutta erittäin merkityksellisen, jos ajattelee saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2026-02-10T14:38:15,2026-02-10T14:38:32,Käsitelty,1.1 2026_4_56,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin Suomen valtiontalouden tilanne on aivan kammottava. Jos satuitte lukemaan, pari päivää sitten Helsingin Sanomissa oli UPM:n uuden pääjohtajan Massimo Reynaudon haastattelu, ja hänhän siinä otti vahvasti esille tämän Suomen tilanteen, miten meillä ajetaan yhteiskuntamme suurinta alaa alas tietoisesti: metsiä rauhoitetaan, hakkuita vähennetään ja ennen kaikkea arvopuuta poltetaan. Hänhän toi selvästi esille sen, onko heillä enää teollisuutta Suomessa tulevina vuosina. Elikkä tähän älyttömään hommaan, mitä nyt tämän älyttömän kalliin energian hinnan ympärillä tehdään, pitää puuttua. Ikinä ei saada verottamalla tai jollain muulla vippaskonstilla Suomen tuloja ajan tasalle ja tyydyttävälle tasolle. Vain ja ainoastaan tämän kalliin energian saaminen pois päiväjärjestyksestä, ja kotimainen energia kunniaan. Ja kun vihervasemmisto puhuu ympäristöasioista, niin jos teillä sitä ympäristökiinnostusta aidosti on, lopettakaa nyt, hyvät ihmiset, se myrkkyjen ajaminen tänne Helsinkiin ja koko Suomeen. Olettehan te nähneet sen Yleisradion ohjelman, Italian myrkytetty maa, joka löytyy Yle Areenasta? Käykää vaikka ekskursiolla tänä iltana. Tehdään tästä Suomesta aidosti suomalaisen työn upea paikka, eikä tällä keinoin, että kaikki paikat hiljenevät, kun energia on näin älyttömän kallista. Jos teillä on halua tehdä tätä hommaa, niin jatketaan vain, [Puhemies koputtaa] mutta silloin siinä menee kyllä paljon muutakin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2026-02-10T14:39:27,2026-02-10T14:40:46,Käsitelty,1.1 2026_4_57,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Anna-Kristiina Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_58,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään Eduskuntatalon portailla mieltään osoittivat Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson edustajat, jotka ovat huolissaan hyvinvointialueiden rahoituspohjan huonosta tilanteesta, sen korjaamisen puolesta. Kaakkois-Suomessahan väestö vanhenee, sairastavuus lisääntyy ja samaan aikaan VM:n säästöpaineet johtavat lyhytnäköisiin säästötoimiin ja palvelujen saatavuuden heikkenemiseen. Alueiden eriytyminen siis näkyy ja kiihtyy entisestään Suomessa. Arvoisa puhemies! Talouspolitiikan arviointineuvosto on todennut, että hallitus ei tule saavuttamaan sen tärkeintä tavoitetta eli velkaantumisen taittamista. Yhdeksi tärkeimmäksi syyksi tähän kerrotaan olevan kuluttajien jatkuva epävarmuus. Kasvu ei käynnisty, ja työllisyys ei kohene.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2026-02-10T14:40:46,2026-02-10T14:41:57,Käsitelty,1.1 2026_4_59,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Keskustelulle tässä vaiheessa varattu aika lähenee nyt loppuaan. — Valtiovarainministeri Purra, neljä minuuttia, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_60,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajille keskustelusta. Sosiaalidemokraattien suunnalta puhuttiin tulostaulusta. Edustaja Viitanen sanoi, että kaikki menee hallituksen politiikassa väärään suuntaan ja kaikki asiantuntijat ovat eri mieltä meidän talous-, finanssipolitiikan suunnasta. No, itse näen asian jokseenkin eri tavalla, sillä useimmat asiantuntijat, joiden kanssa itse keskustelen — mainitakseni sellaisia kuin talouspolitiikan arviointineuvosto, IMF, komissio, luottoluokittajat — ovat sitä mieltä, että me teemme oikeita asioita. Niitä tarvitaan vielä enemmän, jotta tämä tilanne tästä luonnistuu. Mitä tulee sitten talouspolitiikan arviointineuvostoon, josta moni täällä kommentoi, niin kun te kritisoitte tätä yhteisöveron alennusta ja toisaalta näitä ylimpien marginaalien keventämisiä, niin talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan nämä molemmat eli yhteisöveron alennus ja ansiotulojen ylimmän rajaveroasteen lasku voivat olla hyviä ratkaisuja ja nimenomaan tukea sitä suomalaista kasvua. [Pia Viitasen välihuuto] Neuvosto ei sen sijaan löydä riittäviä todisteita siitä, että pieni- ja keskituloisille annettavat veronalennukset edistäisivät kasvua. Mutta kuten hyvin tiedätte, tämä hallitus pitää niiden merkitystä tärkeänä paitsi ostovoiman parantamisen suhteen myös siksi, että työn kannustimet paranevat, ja yksinkertaisesti siksi, että keskituloisen verotaakka tässä maassa on liian kova. Mutta sikäli kun viittaatte talouspolitiikan arviointineuvostoon tai asiantuntijoihin, on hyvä huomata, mitä mieltä nämä tahot tosiasiassa ovat. Mitä tulee sitten verotuksen painopisteisiin noin muuten, niin jos mietitään, että tällä kaudella kevennetään työn ja yrittämisen verotusta ja toisaalta siirretään painopistettä haittaveron ja kulutuksen suuntaan, niin se ymmärtääkseni on se, mitä useimmat asiantuntijat pitävät oikeana suuntana. Tämä ei lainkaan tarkoita sitä, ettemmekö olisi joutuneet tekemään myös ikäviä ja vaikeita veronkiristyksiä, mutta kun otetaan huomioon tuo kokonaissopeutus ja uudistuspaketin koko, niin tämä lienee ymmärrettävää. Sitten sosiaalidemokraattien suunnalta kerrottiin, että hallitus ei ole tehnyt lainkaan kasvutoimia. Edustaja Lyly sanoi näin: kasvutoimet ovat edelleen poissa. Tämä minua kyllä suuresti ihmetyttää. En tiedä, tarkoittavatko sosiaalidemokraatit kasvutoimilla sitten jotakin muuta kuin yleisesti ottaen muut. Tarkoittaako se ehkä rahan lykkäämistä ainoastaan teidän kontekstinne saajille, eräänlaista vasemmistoelvytystä? [Joona Räsäsen välihuuto] Tämä hallitus on tehnyt alusta asti, päivästä yksi asti — ja tulee sitä jatkamaan siihen päivään asti, joka on viimeinen — erilaisia kasvutoimia, liittyivät ne sitten verotukseen, erilaisiin tukiin, joita meillä on käytössämme, uudistuksiin, rakennetoimiin, toisaalta elvytykseen vaikkapa sitten niiden investointien ja infrahankkeiden osalta. Arvoisa puhemies! Verotuloarviot johtuvat tietenkin siitä meidän pitkään jatkuneesta erittäin ikävästä suhdanteesta, sen pitkittymisestä. Kuten edustaja Lindénkin tietää, kyse ei ole siitä, kuinka monta päivää on kulunut budjetista, vaan siitä, että joulukuussa tuli uusi ennuste, johon aina uusimmat talousarvioprosessiin liittyvät hallituksen esitykset suhteutetaan, ja seuraava on tulossa keväällä. Keskustelussa ei hirvittävästi näkynyt se, että meillä on tällä hetkellä paljon myös positiivisia uutisia, joita esimerkiksi edustaja Valkonen luetteli. Ajanpuutteen vuoksi menen loppuun ja kommentoin vielä edustaja Ovaskalle länsirataan liittyviä toimia. Todellakin kyseessä on hallitusohjelman mukainen toimi, ja siellä tämä valtionosuus siitä oli pitkälti yli 400 miljoonaa. Tämä on nyt ensimmäinen talousarvioprosessiin tuleva kirjaus, ja sitä on huomattavasti siitä pudotettu. Se, mikä minua ihmetyttää tässä keskustan kritiikissä, on se, kun keskustan omat edustajat Uudenmaan kunnissa ovat kovasti kannattaneet tätä ja äänestäneet sen puolesta, jopa keskustalainen kansanedustaja. [Välihuutoja] Onkohan teillä puolueen kokonaislinjassa jotakin tarkasteltavaa tässä kokonaisuudessa? ", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2026-02-10T14:41:59,2026-02-10T14:46:32,Käsitelty,1.1 2026_4_61,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_4_62,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä asiakohtaa 5. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2026_4_63,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lisätalousarvioesityksessä keskitytään kasvun, investointien ja työllisyyden tukemiseen. Hallitus sopeuttaa toimia tarpeen mukaan ja jatkaa rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoilla ja sosiaaliturvassa, jotka kantavat tulosta aikanaan. Kasvu‑ ja työllisyyspaketilla vahvistetaan kotimaista tuotantoa, energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Haluan nostaa tässä talousarviosta pari tärkeää nostoa. Ensimmäinen niistä on pk-yritykset. Pk-yrityksien ja pienyrittäjien investointeja tuetaan kansainvälistymisen, teknologian ja liiketoiminnan kehittämisen avulla. Hallitus haluaa luoda yrittäjille vakaat toimintamahdollisuudet, selkeyttää byrokratiaa ja varmistaa, että pienet ja keskisuuret yritykset voivat menestyä sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla. Pienyrittäjät ovat keskeinen osa työllisyyttä ja kasvua, ja heidän toimintaedellytystensä parantaminen tukee koko Suomen taloutta. Pk-yritykset muodostavat 96 prosenttia Suomen kaikista yrityksistä, ja tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että pk-yrityksien investointeihin panostetaan. Toinen nosto on sähköverkko. Sähköverkko on yhteiskunnan perusrakenne ja koko arjen toiminnan edellytys. Ilman luotettavaa kantaverkkoa teollisuus, kotitaloudet ja julkiset palvelut eivät toimi. Fingrid vastaa tästä järjestelmästä, joka on keskeinen osa Suomen kriittistä infraa ja energiaomavaraisuutta. Siksi on perusteltua vahvistaa valtion ohjausvaltaa yhtiössä ja varmistaa, että päätösvalta säilyy Suomessa ja kansallisissa käsissä. Kyse on pitkäjänteisestä vastuunkannosta ja turvallisuudesta muuttuvassa maailmassa. Kun sähköjärjestelmän omistus ja ohjaus ovat vakaalla pohjalla, luodaan edellytykset investoinneille, kasvulle ja teollisuuden uudistumiselle. Yhdistämällä talous‑, energia‑ ja työllisyyspoliittiset toimet luomme pohjan paitsi teollisuuden ja suuryritysten menestykselle myös pk-yritysten ja pienyrittäjien kasvulle. Näin edistämme vakaata, kestävää ja turvallista yhteiskuntaa, jossa arjen toimivuus, yrittäjyys ja kotimainen työpaikkatuotanto kehittyvät rinnakkain. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2026-02-10T17:05:49,2026-02-10T17:10:16,Käsitelty,1.1 2026_4_64,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Edustaja Viitanen poissa. — Edustaja Lyly. — Edustaja, pieni hetki, mikki ei ole vielä auki. [Lauri Lyly: Täällä on vanha vielä!] — Onko nyt mikrofoni? No niin, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_65,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi pitää sisällään velanottoa ja sitten Fingridin ostoa ja sitten muutamia toimenpiteitä, joilla tehdään esimerkiksi vetypanostuksia. Arvoisa rouva puhemies! Valtionvelka kasvaa kovaa vauhtia. Vuonna 2023 vuoden lopussa valtionvelka oli 156,2 miljardia euroa, 156 000 miljoonaa, ja nyt tämän lisätalousarvion mukaan tämän vuoden lopussa valtionvelka on 201 miljardia euroa. Eli 45 miljardia euroa valtionvelka kasvaa tämän kolmen vuoden aikana, ja vielä on vuosi sen jälkeen jäljellä, eli ennätyssuuri valtionvelan kasvu. Tämä on yksi tekijä, joka kertoo sen, että tärkeintä tavoitetta, velkasuhteen taittumista, ei hallitus saavuta, ei myöskään alijäämän tavoitetta. Olemme joutuneet EU:n tarkkailuluokalle, ja se kertoo sen osalta aika paljon. Sitten työllisyystavoite, jossa tavoiteltiin sataatuhatta uutta työllistä, on mennyt toiseen suuntaan, ja ollaan siellä noin 70 000 miinuksella, eli meillä on todella pitkä matka päästä sinne sataantuhanteen plussalle. Eli keskeiset talouden tunnusluvut ovat menneet huonompaan suuntaan. Samaan aikaan tässä sitten mietitään, miten talouskasvua saadaan aikaiseksi. Nyt erityisesti kaivattaisiin työllisyyspolitiikkaa, jolla nämä 351 000 joulukuun tilaston mukaan työtöntä työnhakijaa saisivat töitä. Tämän lisäksi on vielä 80 000 palveluissa, eli meidän todellinen työttömyys on yli 430 000. Näihin toimenpiteisiin pitäisi tehdä asioita, ja niitä olisin kaivannut tässä esityksessä. Siinä mielessä me varmasti työllisyydestä päästään puhumaan, kun siitä on välikysymys tässä talossa tulossa. Kaiken kaikkiaan olisin kaivannut sille alueelle täältä toimenpiteitä. Pääministeri Orpo on luvannut, että kehysriihessä tulee toimenpiteitä, ja toivon, että todella tulee merkittäviä toimenpiteitä. Ne toimenpiteet, joissa työllisyysseteli nuorille on ainut toimenpide... Se mahdollistaa 3 300—4 400 nuoren työllistymisen, mikä tarkoittaa, että se on siitä alle 30-vuotiaitten työttömien joukosta vain noin viisi prosenttia, eli 95 prosenttia ei saa mitään erityistä toimenpidettä. Eli ollaan todella pienissä toimenpiteissä, mitä hallitus tekee. Sen vuoksi kaipaisin erityisiä toimenpiteitä. Arvoisa rouva puhemies! Toinen iso asia on tässä tämä Fingridin osto 402 miljoonalla eurolla. Olen itse ollut Ilmarisen hallituksessa varapuheenjohtajana silloin kun Ilmarinen on ostanut kantaverkkoyhtiötä vuonna 2011, ja silloin olin erittäin paljon kannattamassa sitä siellä, että Ilmarinen lähti osakkaaksi tähän kantaverkkoyhtiöön. Se on ollut kotimainen omistaja, eläkeyhtiö, ja siinä mielessä tämä tilanne oli silloin vakautettuna hyvä ratkaisu. Nyt kun Ilmarinen on luopunut siitä osuudestaan, on erittäin hyvä, että siihen on nyt sitten etuosto-oikeuden kautta valtio lähtenyt mukaan, ja itse uskon, että tämä osto on erittäin järkevä ja on hyvä, että se on kotimaisessa omistuksessa. Mutta sitten tässä on myöskin sellainen asia, että kantaverkkoyhtiö vaatii aika paljon investointeja tässä lähitulevaisuudessa, ja kysymys kuuluu, tuleeko siinä pääomavelvoitteita ja muita jatkossa. Toivottavasti verkkoa laajennetaan ja se yhtiö pystyy itse tekemään niitä toimenpiteitä. Tämä on myös sillä tavalla hyvä ostos, että jos katsotaan Fingridin osinkotuloja, paljonko se on maksanut vuositasolla, niin se on maksanut 2022—2024 vuositasolla noin 130—140 miljoonan euron välissä osinkoja, ja noin nopeasti voi arvioida, että tämä osinkotuotto on kaksi kolme kertaa korkeampi kuin valtion lainakorko, eli tämä on myös valtion kannalta hyödyllinen osto. Tässä saadaan osinkotuottoa enempi kuin se korkomeno siitä on, kun tämä 400 miljoonaa velalla rahoitetaan. Tärkeää on, että tällainen yhtiö on valtion käsissä, ja tässä ollaan hyvällä tiellä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-10T17:09:20,,Käsitelty,1.1 2026_4_66,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,Edustaja Hänninen. [Tuomas Kettunen: Puhuuko edustaja Hänninen Turun tunnin junasta?], ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_67,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Näyttää, että täältä Kuhmon suunnaltakin tulee ohjeita minulle tähän puheeseen, mutta jos minä tässä nyt saan rauhassa pitää tämän, niin sen jälkeen voi edustaja pyytää oman puheenvuoron, ja varmaan onkin jo pyytänyt. Arvoisa puhemies! Tämän lisätalousarvion ytimessä on kysymys siitä, miten Suomi vahvistaa turvallisuuttaan ja huoltovarmuuttaan aikana, jolloin turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi. Talousarvion tehtävä on antaa selkeä ja totuudenmukainen kuva siitä, mihin Suomi käyttää veronmaksajiltaan keräämiään rahoja. Siksi sitä on myös päivitettävä ennusteiden muuttuessa. Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa keskeisessä roolissa on huoltovarmuus. Valtiovarainministeriölle ehdotetaan 402 miljoonan euron määrärahaa Fingridin A-osakkeiden hankintaan, jotta valtion määräysvalta kantaverkossa vahvistuu. Kyseessä on ennen kaikkea kriittinen turvallisuustoimi, sillä sähköverkon tulee toimia kaikissa oloissa. Sen tulee toimia myös niillä alueilla, joilla sääolosuhteet ovat vaativimmat ja etäisyydet ovat pidemmät. Lisäksi esityksessä ehdotetaan rahoitusta tulevaisuuden energiaratkaisujen kehittämiseen. Näillä investoinneilla on suora merkitys myös pohjoisen Suomen teollisuudelle ja elinvoimalle. Arvoisa puhemies! Me emme unohda maanpuolustuksen merkitystä turvallisuudelle. Muuttunut maailmanpolitiikka korostaa erityisesti Pohjois-Suomen asemaa, [Tuomas Kettunen: Entä Itä-Suomi?] jonka alueella puolustuksen valmius, kriittiset yhteydet ja arktinen toimintaympäristö kohtaavat. Siksi on merkittävää, että lisätalousarviossa uudelleenbudjetoitu puolustusministeriön toimintamenoihin osoitettu 4,8 miljoonan euron määräraha avataan käytettäväksi pohjoisen ohjelman hankkeisiin ja niistä aiheutuviin avustuksiin. Samalla on todettava, että Suomi on Euroopasta katsottuna saari. Meidän on huolehdittava myös meripuolustuksen vahvistamisesta. Siksi Laivue 2020 ‑hankkeen tilausvaltuutta on kasvatettu 139 miljoonalla eurolla. Tämä varmistaa Suomen kyvyn turvata kriittiset meriyhteydet ja ylläpitää puolustusta Itämeren ja arktisen alueen turvallisuusympäristössä. [Tuomas Kettunen: Entä Itä-Suomi?] — Itä-Suomessa ei ole merta nyt. — Taloutemme tilanteen vuoksi lisätalousarvioon on kirjattu, että valtuuden käytöstä aiheutuvat menot maksetaan Puolustusvoimille jo myönnetyistä määrärahoista. Nämä ovat molemmat selkeitä viestejä siitä, että tiukassakin tilanteessa kykenemme pitämään kiinni siitä, mikä on turvallisuudellemme tärkeää. Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarvio osoittaa, että me kohdennamme voimavaroja sinne, missä strateginen tarve on suurin. Lisätalousarvioon kirjatut esitykset ensinnäkin vahvistavat Suomen huoltovarmuutta ja turvallisuutta ja toiseksi varmistavat sen, että pohjoisen kaivokset, satamat ja teollisuus voivat toimia luotettavasti [Tuomas Kettunen: Entä Itä-Suomi?] rakentaen suomalaista tulevaisuutta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-10T17:15:25,2026-02-10T17:20:05,Käsitelty,1.1 2026_4_68,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_69,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kettunen painaa vain nappia siellä. Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevassa lisätalousarviossa on panostuksia kasvuun ja investointeihin, jotka tukevat työllisyyskehitystä ja luovat tuottavaa työtä. Suhdanne on ollut pitkään haastava ja on edelleen, mutta nyt lukuisat merkit niin viennin kuin ostovoiman osalta kertovat, että suunta on hyvä. Tätä kehitystä tulevat myös kiihdyttämään lukuisat rakenteelliset uudistukset, mitä tämä hallitus on tehnyt. Suomessa on tehty sähköverkkojen osalta todella huonoa politiikkaa takavuosina, mutta nyt mennään oikeaan suuntaan. Valtio kasvattaa kantaverkkoyhtiö Fingridin omistusta tällä esityksellä 400 miljoonalla eurolla. Kyseessä on iso raha, mutta järkevästi käytetty. Sähköverkko on kriittistä infraa, jonka tuleekin olla vahvasti Suomen valtion hallinnassa. Muistissa ovat edelleen Uniper- ja Caruna-kaupat, joista hinnan on maksanut tavallinen suomalainen sähkönkäyttäjä, ja maksaa edelleen. Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa Länsiradan valtion rahoitusosuudeksi ehdotetaan enintään 385 miljoonaa. Hallitusohjelmassa enimmäismääräksi linjattiin 460 miljoonaa, joten tätä summaa on saatu alaspäin, ja erittäin hyvä niin. Itse en ole tämän keskustan alulle laittaman hankkeen suuri kannattaja. Haluan kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että tässä puhutaan kokonaisuudessa pienestä osasta, kun katsotaan, kuinka paljon tämä hallitus on satsannut tie- ja rataverkkomme uudistamiseen tällä kaudella ministeri Ranteen johdolla. Tarvetta on tosiaan ollut parantaa meidän teidemme kuntoa. Viime hallituskaudella, Marinin hallituskaudella, maanteitä päällystettiin koko neljän vuoden aikana vähemmän kuin tämä autoilijaystävällinen hallitus on päällystänyt reilussa kahdessa vuodessa. Huomioisin myös, että alueellisesti on huomioitu myös pohjoista, josta itse tulen. Pelkästään ratahankkeiden osalta pohjoiseen on saatu Oulu—Liminka-kaksoisraiteet ja matkustajaliikenne aina Haaparantaan saakka. Arvoisa puhemies! Tällä kokonaisuudella luodaan taas lisää kasvun edellytyksiä. Kiitos suuresti valtiovarainministeri Purralle asian esittelystä ja työstäsi. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2026-02-10T17:20:09,2026-02-10T17:22:42,Käsitelty,1.1 2026_4_70,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Edustaja Hoskonen, poissa. — Edustaja Lindén.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_71,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuossa debattikeskustelussa, jossa on, niin kuin tiedämme, lyhyet, minuutin mittaiset puheenvuorot käytössä, sanoin ihan tietoisen kärkevästi järkytykseni sen johdosta, että tässä lisätään valtionvelkaa 1,4 miljardia euroa, ja mainitsin myös sanan ”velkakatastrofi”. Perustelen vielä näin jyrkkää kannanottoa. Se oli myös reaktiota siihen, että hallituspuolueiden edustajat tässä keskustelussa nyt myöhemminkin ovat korostaneet niitä menolisäyksiä, joita tähän sisältyy, mutta ovat olleet puheenvuoroissaan ikään kuin täysin tietämättömän oloisia siitä, että tässä nyt todella puolellatoista miljardilla, tarkasti ottaen siis 1,4 miljardilla, lisätään valtionvelkaa niin, että se tänä vuonna arvion mukaan kasvaa 13,1 miljardilla eurolla, siis 13 100 miljoonaa euroa. Vuodessa on 8 760 tuntia — vuorokaudessa siis 24, ja se kerrottuna 365:llä — ja tämän neljä tuntia kestäneen keskustelun aikana valtionvelka on laskennallisesti kasvanut kuudella miljoonalla eurolla. Kyllähän tämä asia on se pääkysymys tässä lisätalousarviossa. 53 vuorokautta on kulunut siitä, kun täällä eduskunnassa puhemiehen nuija kopsahti sen kunniaksi, että päätimme muutamien äänestystenkin jälkeen valtion tämän vuoden talousarviosta — siis alle kaksi kuukautta — ja nyt tuodaan lisätalousarvio, missä velan kasvu on sitten 1,4 miljardia euroa. Siihen, mihin tässä rahoitusta kohdennetaan, ei minulla ole juurikaan poikkipuolista sanottavaa. Tietysti siinä vaiheessa, kun näin tämän lisätalousarvion ja kun sitä myös käsittelimme tuolla valtiovarainvaliokunnan työ‑ ja elinkeinojaostossa, jonka puheenjohtaja olen ja jonka pääluokkaan itse asiassa kohdistuvat ne merkittävimmät lisäykset siinä mielessä, että siellä on näitä valtuuksien kasvattamisia, ja sitten toisaalta Fingrid liittyy siihen, vaikka se onkin siellä valtiovarainministeriön pääluokassa... Näitä voidaan perustella. Tietysti tämä osakkeiden osto: kyllähän Ilmarinenkin oli aika sinivalkoinen omistaja, mutta en minä sitä nyt lähde kritisoimaan, jos nyt sitä pidetään perusteltuna. Muutenhan tässä on tuollainen viitisentoista momenttimuutosta, muutama pieni tekninen vähennys ja muutama pieni tekninen lisäys. Merkittävimmät rahoitukset ovat tietysti tämä kuuden miljoonan euron lisäys nuorten työllistämistukeen, sitten 6,2 miljoonaa länsirataan, sitten Business Finlandille käytännössä tuo 20 miljoonaa euroa ja sitten tämä hieman yli 400 miljoonaa euroa tähän Fingridin osakkeiden ostoon. Mutta palaan vielä tähän velan kasvuun: Valtiovarainministeri piti tästä aika ärhäkän puheenvuoron, niin kuin hänellä usein on tapana, ja hän siinä sitten syyllisti oppositiota aika lailla. Itse haluaisin ihan asiallisesti, ilman semmoista voimakkaan syyllistävää sävyä käydä tätä keskustelua, koska minusta on hieman epäloogista ajatella niin, että kaikki se huono, mikä meidän taloustilanteessa Suomessa on ja mitä todellakin on riittämiin, johtuu taloussuhdanteista, mutta sitten jos alkaa tapahtua jotain myönteistä, se on ikään kuin hallituksen aikaansaannosta. Kyllähän täytyisi olla looginen, että kun ja jos tämä tilanne paranee — ja ainahan tämä lopulta paranee — niin kyllähän silläkin sitten on valtava merkitys, että kansainvälisesti ja Euroopassa suhdanteet ovat senkin muutoksen taustalla, mutta pitää arvioida sitten hallituksen toimenpiteitä, ovatko ne olleet oikeita ja oikein mitoitettuja siinä kulloisessakin suhdannetilanteessa. Kyllähän meillä ovat asiantuntijatkin päätyneet sellaiseen arvioon, että hallitus on itse asiassa tehnyt sellaisia toimenpiteitä, joita saatetaan perustella noususuhdanteessa, kasvun aikana, kun esimerkiksi työvoiman tarjontaa pyritään lisäämään heikentämällä työttömyysturvaa ja tämänkaltaisilla ratkaisuilla, mutta nyt kun näitä on tehty matalasuhdanteen aikana, jopa taantuman aikana, niin tämähän on itse asiassa kasvattanut työttömyyttä. Tänäänkin kuultiin debattikeskustelussa viittaus siihen, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen aiheuttama kansainvälinen jännittynyt tilanne huolestuttavat suomalaisia. Se on aivan selvää, että huolestuttaa, mutta kyllä minun tulkintani ja monen asiantuntijan tulkinnan mukaan nimenomaan se korkea työttömyys, joka meillä on, ja siihen liittyneet työttömyysturvan leikkaukset ovat se asia, joka pistää suomalaisia säästämään niin sanotusti sukanvarteen. Koska joka päivä uutisissa on ollut lomautuksia ja sitten irtisanomisia, ihmiset ovat etukäteen miettimässä, miten ihmeessä he voivat perheineen pärjätä sellaisessa tilanteessa. Tässä keskustelussa aiemmin viitattiin yhteisöveroon. Tämä alennushan ei tietysti vielä tätä vuotta koske, mutta 1,3 miljardin yhteisöveron alennushan on täysin perustelematon tällaisessa tilanteessa, kuten myös kaikkein suurituloisimpiin kohdistuva tuloveroalennus. Kun debatissa käytettiin puheenvuoro, että suurin osa ansiotuloveroalennuksista kohdistuu kuitenkin pieni‑ ja keskituloisiin, niin on nyt syytä ottaa huomioon se, että runsaan miljardin ansiotuloveroalennuksesta noin puolet kohdistuu pieni‑ ja keskituloisiin ja puolet suurituloisiin. Käytännössä tässä se suurituloisten raja on siinä 90 000—100 000 euron vuositasolla. Koska jälkimmäisiä eli suurituloisia on lukumääräisesti vähemmän, noin kaksi prosenttia tuolla tulorajalla koko Suomen väestöstä, se tarkoittaa juuri sitä, että siellä tulee kuukaudessa jopa tuhannen euron käteenjäävän tulon lisäyksiä, ja sitten kun mennään oikein korkeisiin tuloihin, niin vielä merkittävästi enemmän. Sitten sillä 98 prosentilla eli suurella joukolla pieni- ja keskituloisia, jotka jakavat sitten sitä toista puoliskoa siitä miljardin euron veroalennuksesta, lisäykset jäävät käytännössä ihan olemattomiksi. Tämä on tämä veroalennusten tilanne tällä hetkellä. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2026-02-10T17:22:50,2026-02-10T17:30:00,Hyväksytty,1.1 2026_4_72,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Edustaja Laakso poissa, edustaja Jokelainen poissa, edustaja Partanen poissa. — Edustaja Suhonen.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_4_73,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Lisätalousarviossa alijäämä paisuu lähes 1,4 miljardiin euroon. Muutos johtuu suurimmaksi osaksi verotulojen romahduksesta. Surkea työllisyys- ja talouspolitiikka on johtanut siihen, että kerta toisensa jälkeen verotuloarvioita joudutaan alentamaan. Suomella ei kerta kaikkiaan ole varaa alentaa jo entuudestaan kilpailukykyistä yhteisöverokantaa. Aikooko hallitus tosiaan syventää hurjia alijäämiä vielä lähes miljardin veronalennuksella, jonka kasvuvaikutus on asiantuntijoidenkin mukaan hyvin vaatimaton? Epäonnistuttuaan kaikissa taloudellisissa tavoitteissaan hallitus aikoo nyt heittää vastuullisuuden viimeiset rippeetkin yli laidan. Arvoisat hallituksen edustajat, joita ei kyllä salissa tällä hetkellä ole ainoatakaan, Itä-Suomi hiljenee entisestään, työpaikkoja katoaa ja työttömyys on monilla alueilla ennätyskorkealla, mutta hallitukselta ei tule yhtään täsmällistä alueellisesti kohdennettua työllisyystoimea, ei investointiohjelmaa, ei teollisuuspolitiikkaa, ei uskottavaa alueellista elinvoimastrategiaa. On vain yleisiä toiveita siitä, että markkinat kyllä hoitavat, ja eivät ne hoida, johtuen osin hallituksen saamattomuudesta. Ja kun puhutaan saavutettavuudesta, huoltovarmuudesta ja liikenteen parantamisesta, niin kuva on suorastaan huolestuttava. Turun tunnin juna hallitsee raideliikenteen suurta kuvaa, muualle tulee rippeitä ja Itä-Suomeen ei sitäkään. Savon rata, Karjalan rata, poikittaisyhteydet, tavaraliikenne on sysätty sivuun. Itä-Suomen saavutettavuus heikkenee, ja sen mukana katoavat investoinnit, työpaikat ja usko tulevaan. Tämä ei ole liikennepolitiikkaa, tämä on valikoivaa unohtamista. Arvoisa rouva puhemies! Samaan aikaan Suomi kamppailee ennätyksellisen työttömyyden ja köyhyyden kanssa. Lapsiperheet, yksinhuoltajat, pienituloiset palkansaajat ja työttömät joutuvat valitsemaan ruuan, lääkkeiden ja asumisen välillä. Tämä ei ole marginaalinen ilmiö. Tämä koskettaa jo ihan tavallista suomalaista. Ja miten hallitus reagoi? Leikkaamalla sosiaaliturvaa, heikentämällä työelämän turvaa ja jakamalla veronkevennyksiä hyvätuloisille ja varakkaille. Arvoisa hallitus, tämä ei ole vastuullista talouspolitiikkaa. Tämä on tietoinen arvovalinta, jossa köyhyyttä ja kurjuutta lisätään ja samalla kerrotaan, että vaihtoehtoja ei ole. Ja kyllä niitä vaihtoehtoja on, niitä ei vain haluta käyttää. Hallituksen politiikka syventää alueellista eriarvoisuutta, rapauttaa luottamusta yhteiskuntaan ja jättää kokonaisia maakuntia, erityisesti Itä-Suomen, oman onnensa nojaan. Tämä tie johtaa pysyvään jakautumiseen, voittajiin ja häviäjiin, keskuksiin ja unohdettuihin alueisiin. Arvoisa hallitus, kuinka paljon köyhyyttä, työttömyyttä ja alueellista näivettymistä Suomi vielä kestää ennen kuin hallitus myöntää epäonnistuneensa ja muuttaa suuntaa?", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2026-02-10T17:30:15,2026-02-10T17:33:27,Käsitelty,1.1 2026_4_74,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_75,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 1/2026 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on mielenkiintoinen tilanne. Kun valtiovarainministeri tässä esitteli tätä lisätalousarviota, niin hän aika voimakkain sanakääntein hyökkäsi jo oppositiota vastaan siitä, mitä täällä kuullaan, mutta nyt täällä ei ole ketään hallituspuolueiden edustajaa edes puolustamassa tätä lisätalousarviota, joka tässä meillä on käsittelyssä, ja siinä mielessä olisi ollut kyllä hyvä täällä olla. Nämä mittaluokat on hyvä muistaa. Kun hallitus on ottanut vuoden 2023 lopun jälkeen tämän vuoden loppuun mennessä sen 45 miljardia lisävelkaa, 45 000 miljoonaa velkaa, niin se tarkoittaa sitä, että joka ikinen päivä sen kolmen vuoden aikana hallitus on ottanut 42 miljoonaa euroa velkaa, joka päivä. Me täällä keskustelemme aika monta kertaa muutaman miljoonan summista, ja kun joka päivä otetaan näin paljon velkaa, niin se on aika järkyttävä luku. Velkasuhde on valtionvelan osalta kasvanut niin, että bruttokansantuotteeseen nähden se oli silloin vuoden 23 lopussa 57 prosenttia ja nyt se on 69 prosenttia, yksistään valtionvelka bkt:hen nähden. Eli ollaan todella kovissa luvuissa. Hallitus oli todella voimakkaasti silloin hallituskauden alussa ja ennen vaaleja, että tämän tulevan hallituksen pitää lopettaa velalla eläminen, ja nyt tämä on ottanut kolmessa vuodessa enemmän velkaa kuin edellinen hallitus otti neljän vuoden aikana, koronakriisin ja Ukrainan sodan aikana. Eli luvut ovat aika lailla pysäyttäviä. Sitten edustaja Lindén puhui tässä päivällä näistä verotuloarvioista, ja samaa ihmettelen tässä itsekin, että meidän verotuloarviot muuttuvat noinkin nopeasti kuin tässä nyt on. Ansio- ja pääomatuloveron tuottoarviota ehdotetaan alennettavaksi 629 miljoonalla eurolla heikentyneiden talousennusteiden ja ennustettua alempien kertymätietojen ja lähdeveroennusteen alentumisen takia, ja sitten arvonlisäveron, jota he juuri nostivat, tuottoa 323 miljoonalla eurolla. Eli meidän tuotto on koko ajan pienempi kuin on ennustettu. Arvoisa rouva puhemies! Näiden pitäisi kertoa, että nyt olisi semmoisen työskentelyn aika, että tämä eduskuntasali työskentelisi yhdessä sen ratkaisemiseksi, miten tämä Suomi käännetään kasvuun. Toisia syyttämällä tämä ei tästä muutu paremmaksi. Sen vuoksi kannattaa hallituksenkin taholla miettiä, miten tämä työllisyyskehitys saataisiin käännettyä positiiviseksi. — Kiitos. ", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-10T17:33:29,2026-02-10T17:36:40,Käsitelty,1.1 2026_4_76,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 182/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Sisäministeri Rantanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_4_77,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 182/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutoksia poliisilakiin ja poliisin henkilötietolakiin sekä kahdeksaan muuhun lakiin. Muutoksia ehdotetaan poliisin kansallista tiedonvaihtoa koskevaan sääntelyyn. Vastaavia muutoksia ehdotetaan tarvittavilta osin myös Rajavartiolaitoksen, Tullin ja Puolustusvoimien vastaavaan sääntelyyn. Ehdotus perustuu hallitusohjelmaan. Hallitusohjelman mukaan hallitus poistaa tietojenvaihdon esteitä rikostorjunnassa ja lisää poliisin mahdollisuuksia luovuttaa eri viranomaisille salassa pidettäviä tietoja muun muassa rikosten estämiseksi ja turvallisuuden takaamiseksi. Hallitusohjelman mukaan myös kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistetaan. Esityksessä ehdotetuilla muutoksilla toteutetaan näitä tavoitteita. Poliisin toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut merkittävällä tavalla. Tämä on tuonut mukanaan uusia haasteita myös tiedonvaihdon näkökulmasta. Rikollisuus on yhä kansainvälisempää ja digitaalisempaa. Esimerkiksi tietoverkkorikollisuus ja järjestäytynyt rikollisuus ovat lisääntyneet, samoin katujengirikollisuus ja nuorisorikollisuus. Muun muassa näihin ilmiöihin vastaaminen edellyttää viranomaisilta tiivistä yhteistyötä ja tehokasta tiedonvaihtoa. Nykyinen lainsäädäntö ei ole pysynyt muutoksen mukana. Tiedonvaihtosäännökset ovat useassa tilanteessa osoittautuneet tulkinnanvaraisiksi. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että poliisi ei ole voinut luovuttaa salassa pidettäviä tietoja oma-aloitteisesti toiselle viranomaiselle. Toisaalta poliisi ei ole aina saanut tehtäviensä hoitamiseksi tarvitsemiaan tietoja. Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutoksia sekä tietojen luovuttamista että tietojen saantia koskevaan sääntelyyn. Tiedonluovutussääntelyä muutettaisiin selkeämmäksi, vähennettäisiin tulkinnallisia epäselvyyksiä, ja tapauskohtainen harkinta lisääntyisi. Jatkossa sääntelyssä mahdollistettaisiin selkeästi tietojen luovuttaminen sekä omasta aloitteesta että pyynnöstä. Nykyinen sääntely on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi etenkin oma-aloitteisen tiedonluovuttamisen osalta. Muutoksilla vahvistettaisiin poliisin mahdollisuuksia luovuttaa tietoa muun muassa hallinnollisen rikostorjunnan tarkoituksessa. Hallinnollinen torjunta on tärkeä keino puuttua järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiin. Tietoja voitaisiin nykyistä sääntelyä vastaavasti luovuttaa viranomaisten ja julkista tehtävää hoitavan yhteisön lisäksi myös yksityisille tahoille laissa säädetyin edellytyksin. Uutena tulisi nimenomainen säännös tietojen luovuttamisesta kriittiseen infrastruktuuriin liittyville toimijoille. Tiedonvaihto kriittisten toimijoiden kanssa edesauttaa kriittisten kohteiden suojaamista ja yhteiskunnan turvallisuuden ylläpitämistä. Vastaavat tietojen luovuttamiseen liittyvät muutokset tehtäisiin myös Rajavartiolaitoksen ja Tullin sääntelyyn. Puolustusvoimien sääntelyyn lisättäisiin nimenomainen oikeus luovuttaa tietoja kriittiseen infrastruktuuriin liittyville toimijoille. Arvoisa puhemies! Myös tietojen saantiin yksityiseltä taholta ehdotetaan muutoksia. Poliisilla olisi oikeus saada tietoja pelkän rikoksen estämisen ja selvittämisen sijasta rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi. Uusi muotoilu vastaisi poliisille säädettyjä tehtäviä. Säännöstä laajennettaisiin kattamaan henkeä ja terveyttä uhkaavan vaaran torjuminen sekä pidätettäväksi, vangittavaksi tai kiinniotettavaksi määrätyn etsintäkuulutetun tavoittaminen. Lisäksi selkeytettäisiin ja ajantasaistettaisiin poliisin oikeutta saada tietoja viestinnän välittäjiltä ja tietoyhteiskunnan palveluntarjoajilta. Tiedonsaantioikeudella ei jatkossakaan voisi kiertää säännöksiä televalvonnasta tai telekuuntelusta. Vastaavat muutokset tehtäisiin tarvittavilta osin Rajavartiolaitokselle, Tullille ja Puolustusvoimille. Poliisilakiin tulisi myös uusi säännös poliisin mahdollisuudesta asettaa uhkasakko tiedonsaannin tehosteeksi, ja vastaava mahdollisuus on jo nykyisin Rajavartiolaitoksella ja Tullilla. Arvoisa puhemies! Poliisilakiin lisättäisiin myös uusi pykälä poliisin oikeudesta saada pyynnöstä henkilöllisyys- ja läsnäolotietoja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Säännöksen nojalla ei voisi saada diagnoositietoja, tietoa hoitotoimenpiteistä tai muitakaan terveydentilaa koskevia tietoja. Tietoja ei tämän säännöksen nojalla voisi myöskään luovuttaa sosiaali- ja terveydenhuollosta oma-aloitteisesti. Tietoja voisi edelleen saada kuitenkin muun sääntelyn nojalla. Tietojen saanti olisi sidottu välttämättömyyteen, ja tietoja voisi saada vain laissa tarkasti määriteltyihin käyttötarkoituksiin. Näitä olisivat esimerkiksi tiettyjen rikosten paljastaminen ja selvittäminen sekä kadonneen henkilön etsiminen. Nykyisen sääntelyn nojalla poliisi ei ole saanut tietoa esimerkiksi pahoinpitelystä epäillyn henkilöllisyydestä, jos teko on tapahtunut sairaalassa. Myös kadonneen henkilön etsinnässä tieto siitä, onko henkilö sairaalassa, voi olla keskeistä. Silti tällaisen tiedon saanti on ollut epävarmaa. Rajavartiolaitokselle ja Tullille ehdotetaan vastaavaa sääntelyä, mutta tiedonsaantioikeus olisi poliisin tiedonsaantioikeutta selvästi rajatumpi. Arvoisa puhemies! Edellä mainittujen muutosten lisäksi Maahanmuuttovirastolle tulisi tiedonsaantioikeus tietyistä etsintäkuulutuksista ja velvollisuus luovuttaa poliisille tieto etsintäkuulutetun läsnäolosta Maahanmuuttoviraston toimitiloissa. Lisäksi sääntelystä kumottaisiin yleislain kanssa päällekkäistä sääntelyä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tiedonluovutustapaa koskevaa sääntelyä kumottaisiin. Tiedonluovuttamistavoista säädetään lähtökohtaisesti tiedonhankintalaissa ja julkisuuslaissa. Lisäksi sääntelyyn tehtäisiin muita pienempiä ja teknisempiä muutoksia. Arvoisa puhemies! Sääntelyssä on haettu tasapainoa tehokkaan rikostorjunnan ja yksityiselämän suojan välillä. Esityksen tavoitteena on, että lainsäädäntö mahdollistaisi tehokkaan ja toimivan tiedonvaihdon poliisin ja muiden viranomaisten sekä poliisin ja yksityisten tahojen välillä erityisesti rikostorjunnan tehostamiseksi ja yhteiskunnan turvallisuuden takaamiseksi. Sääntelyn tulisi vastata paremmin nykyisen toimintaympäristön vaatimuksia. Selkeämpi ja ajantasainen sääntely lisäisi oikeusvarmuutta sekä tehostaisi rikostorjuntaa ja viranomaisten välistä yhteistyötä. Näillä toimilla pyritään turvaamaan osaltaan sitä, että Suomi säilyy turvallisena maana myös muuttuvassa toimintaympäristössä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+6.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2026-02-10T14:47:16,2026-02-10T14:54:35,Käsitelty,1.1 2026_4_78,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 182/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_79,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 182/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän tärkein tehtävämme on varmistaa kansalaistemme turvallisuus. Siksi poliisin ja muiden viranomaisten on saatava ne tiedot, joita he tarvitsevat pitääkseen ihmiset turvassa. Meillä on velvollisuus varmistaa, ettei lainsäädäntö jää jälkeen todellisuudesta, jossa rikollisuus muuttuu, digitalisoituu ja järjestäytyy yhä nopeammin. Tällä hallituksen esityksellä tehdään muutoksia poliisilakiin ja useisiin henkilötietolakeihin. Muutosten tarkoituksena on poistaa tiedonvaihdon esteitä, yhtenäistää sääntelyä ja varmistaa, että turvallisuutemme viranomaiset voivat tehdä yhteistyötä tehokkaammin rikosten ehkäisemiseksi ja jokaisen arjen turvallisuuden takaamiseksi. Arvoisa puhemies! Jatkossa poliisilla olisi mahdollisuus saada ja luovuttaa tietoja nykyistä selkeämmin ja yhdenmukaisemmin. Poliisi voisi saada välttämättömiä tietoja viranomaisilta, yksityisiltä toimijoilta sekä yhteiskunnan palveluntarjoajilta tilanteissa, joissa rikoksen estäminen, paljastaminen tai selvittäminen sitä edellyttää. Esimerkiksi tilanteissa, joissa poliisi pyrkii estämään henkeen tai terveyteen kohdistuvaa vaaraa, olisi heillä mahdollisuus saada sosiaali- ja terveydenhuollosta välttämättömät henkilöllisyys- ja läsnäolotiedot, mutta hoitosuhteen sisältö ei edelleenkään kuuluisi tämän lain piiriin. Tiedonsaanti on siis jatkossakin rajattua. Kyse on siitä tiedosta, mikä on välttämätöntä tietää, arvoisa puhemies. Samalla poliisille annetaan selkeä ja laissa rajattu oikeus luovuttaa tietoja paitsi pyynnöstä myös oma-aloitteisesti. Tavoitteena on korjata käytännön ongelma, joka on syntynyt aiemmin tilanteissa, kun viranomaisten välinen tiedonkulku ei ole onnistunut välittämään tietoa havaitusta rikoksen valmistelusta, vakavan väkivallan uhasta tai muusta merkittävästä vaarasta toiselle tämän vaaran osapuolella olevalle toimijalle. Jatkossa tällaisia tietoja voitaisiin luovuttaa viranomaisten lisäksi myös yksityisille tahoille, mikäli vaaratilanteen estäminen sitä edellyttää. Jotta kaikista vakavimmat henkeen ja terveyteen kohdistuvat uhat voidaan estää ajoissa, on poliisin saumaton yhteistyö ja oma-aloitteisuus aivan välttämätöntä. Arvoisa puhemies! Näillä muutoksilla on tavallisen suomalaisen arjen turvallisuuteen suora yhteys. Kun poliisi saa tiedon, se voi toimia ja auttaa myös muita viranomaisia toimimaan. Tämä esitys vahvistaa poliisin toimivaltuuksia täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. Se ei murra yksityisyydensuojaa vaan määrittää sen rajat selkeämmin kuin nykyinen sääntely. Välttämättömyyden ja suhteellisuuden periaatteet ohjaavat nyt toimivammin jokaista tiedonsaannin ja tiedonluovutuksen tilannetta. Tämän esityksen tärkein tavoite on vahvistaa kansalaisten turvallisuutta ja varmistaa, että viranomaisilla on riittävät ja ajantasaiset keinot toimia. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-10T14:54:46,2026-02-10T14:59:29,Käsitelty,1.1 2026_4_80,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 182/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_81,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 182/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ministeri! Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on sitoutunut ottamaan käyttöön tarvittavat keinot nuoriso- ja jengirikollisuuden määrätietoiseksi torjumiseksi ja vähentämiseksi. Kyse on turvallisuudesta, oikeusvaltiosta ja siitä, millaisen tulevaisuuden haluamme lapsille ja nuorille Suomessa. Keväällä 2024 julkaistun tilannekuvan mukaan poliisi on tunnistanut Suomessa noin kymmenen katujengiksi luokiteltua yhteenliittymää, joihin liittyy yhteensä noin 350 henkilöä. Osa näistä on keskeisiä toimijoita, mutta ryhmien vaikutuspiirissä on myös alaikäisiä. Tämä kehitys edellyttää varhaista ja tehokasta puuttumista. Meidän on estettävä se tie, jolle Ruotsi on ajautunut, jossa rikollisjengit rekrytoivat jopa peruskouluikäisiä vakaviin väkivaltarikoksiin ja ottavat haltuunsa yhteiskunnan toimintoja. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä poliisille annetaan paremmat välineet puuttua katujengirikollisuuteen ja rajat ylittävään järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Poliisin mahdollisuuksia seurata rikollisryhmien toimintaa, puuttua rikosten valmisteluun ja muodostaa kattava tilannekuva parannetaan. Samalla viranomaisten välistä tietojenvaihtoa selkeytetään ja vahvistetaan. Lisäksi esitys vahvistaa viranomaisten yhteistä tilannekuvaa ja parantaa käytännön yhteistyötä kentällä. Kun tieto liikkuu sujuvammin, päätöksenteko nopeutuu ja resurssit kohdentuvat oikein. Tämä tukee ennaltaehkäisevää työtä, vähentää päällekkäistä viranomaistoimintaa ja parantaa rikostorjunnan vaikuttavuutta koko maassa. Esitys vastaa myös työperäisen hyväksikäytön kasvavaan ongelmaan. Hyväksikäyttö on usein piilossa, ja sen torjunta edellyttää poliisin, työsuojeluviranomaisten, verottajan ja Maahanmuuttoviraston tiivistä yhteistyötä. Kun tietoa voidaan yhdistää tehokkaammin, kiinnijäämisriski kasvaa ja rikollinen toiminta vaikeutuu. Arvoisa puhemies! Esityksessä täsmennetään poliisin toimivaltuuksia ennakollisessa rikostorjunnassa selkeästi ja oikeasuhtaisesti. Samalla huolehditaan perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisesta. Kyse on kokonaisuudesta, joka vahvistaa viranomaisten kykyä toimia ajoissa, ehkäistä vakavaa rikollisuutta ja lisätä ihmisten turvallisuudentunnetta koko maassa. Lopuksi haluan sanoa kiitokset vahvasta ja erinomaisesta työstä Suomen turvallisuuden parantamiseksi sisäministeri Rantaselle.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+6.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2026-02-10T14:59:37,2026-02-10T15:02:37,Käsitelty,1.1 2026_4_82,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 182/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_83,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 182/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys poliisilain muuttamisesta, jonka tarkoitus on vahvistaa poliisin toimivaltuuksia ja toimintatapoja vastaamaan paremmin muuttunutta turvallisuusympäristöä. Tässä olennaisena osana on tiedonvaihdon helpottaminen viranomaisten välillä. Puhun tässä asiassa myös omasta kokemuksestani, sillä olen itse poliisina käytännön työssä nähnyt liian monta kertaa tilanteita, joissa tieto kyllä on jollain viranomaisella, mutta se ei ole kulkenut ajoissa oikeaan paikkaan. Esteet tiedon siirtymisessä viranomaiselta toiselle ovat konkreettisesti tarkoittaneet sitä, että rikoksiin ei ole pystytty puuttumaan ajoissa. Siksi on hyvä ja tarpeellista, että näitä esteitä nyt puretaan. Esityksellä selkeytetään poliisin oikeuksia käyttää ja luovuttaa salassa pidettäviä tietoja rikosten estämiseksi ja turvallisuuden takaamiseksi. Tämä on juuri sitä ennakoivaa rikostorjuntaa, jota tarvitaan. Poliisin toimivaltuuksia täsmennetään, ei mielivaltaisesti laajentamalla vaan nimenomaan niin, että vakavia rikoksia voidaan estää jo ennen kuin ne toteutuvat. Arvoisa puhemies! Rikollisuus ei tunne rajoja. Se tapahtuu yhä useammin verkossa, anonyymeillä alustoilla ja kansainvälisesti. Tässä ympäristössä vanhat toimintamallit eivät enää riitä. Poliisin on pystyttävä käsittelemään ja yhdistämään tietoa tehokkaammin, ja viranomaisten on pystyttävä toimimaan yhdessä nykyistä paremmin. Erityisen tärkeänä pidän esityksen merkitystä nuoriso- ja jengirikollisuuden torjunnassa. Poliisi on tunnistanut Suomessa useita katujengejä ja satoja niihin kytkeytyviä henkilöitä. Mukana on myös alaikäisiä. Me emme saa katsoa tätä kehitystä sivusta. Arvoisa puhemies! Me tiedämme, mihin tämä tie vie, jos asiaan ei puututa ajoissa. Ruotsin tilanne on varoittava esimerkki. Siellä katujengit ovat päässeet juurtumaan. Peruskouluikäisiä lapsia käytetään väkivallan välineinä, ja jengit ovat ujuttautuneet todella syvälle yhteiskuntaan, jopa julkiselle sektorille kuuluviin toimintoihin. Tällainen kehitys on estettävä Suomessa kaikin keinoin. Tämä esitys antaa poliisille paremmat mahdollisuudet seurata jengien toimintaa, puuttua varhaisessa vaiheessa väkivallan ja huumausainerikosten valmisteluun ja muodostaa kokonaiskuva rikollisverkostoista, myös rajat ylittävistä. Arvoisa puhemies! Esityksellä on suuri merkitys myös työperäisen hyväksikäytön torjunnassa. Tällainen rikollisuus ei paljastu ilman viranomaisten tiivistä yhteistyötä. Poliisin, työsuojelun, verottajan ja Maahanmuuttoviraston on pystyttävä yhdistämään tietojaan. Kun tiedonvaihtoa helpotetaan, saadaan myös hyväksikäyttäjät kiinni. Työperäinen hyväksikäyttö on pahimmillaan raakaa riistoa ja ihmiskauppaa, jossa ihmistä kohdellaan pelkkänä kertakäyttöisenä työkaluna. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ulkomainen työntekijä tuodaan Suomeen lupauksilla rehellisestä työstä ja palkasta, mutta todellisuus on kellon ympäri kestäviä työpäiviä, alipalkkausta, pimeää työntekoa ja asumista työnantajan määräämissä ylihintaisissa ja ala-arvoisissa oloissa. Kyse on siis todella vakavasta ja kasvavasta ongelmasta, jossa ulkomaisia työntekijöitä käytetään hyväksi ja samalla poljetaan suomalaisen työelämän pelisääntöjä. Hienoa, että tähän torjuntaan saadaan uusia työkaluja. Arvoisa puhemies! Esitys on erinomainen. Iso kiitos sisäministeri Rantaselle näistä turvallisuutta lisäävistä lakiuudistuksista. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+6.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2026-02-10T15:02:44,2026-02-10T15:06:42,Käsitelty,1.1 2026_4_84,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 182/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_85,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 182/2025 vp,"Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri! Käsittelyssämme olevan hallituksen esityksen tarkoituksena on poliisilain sekä useiden muiden viranomaisten tiedonvaihtoa koskevien lakien muuttaminen. Esityksen tavoitteena on vahvistaa viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja parantaa rikosten ennaltaestämisen, paljastamisen ja selvittämisen edellytyksiä. Esitys sisältää muutoksia poliisilakiin, henkilötietojen käsittelyä koskeviin säädöksiin sekä Rajavartiolaitoksen, Tullin, Puolustusvoimien ja Maahanmuuttoviraston tiedonsaantioikeuksia koskeviin lakeihin. Tavoitteena on yhtenäistää ja ajantasaistaa tiedonvaihtoa koskevaa sääntelyä. Poliisin oikeutta saada tietoja muilta viranomaisilta laajennetaan rikosten torjunnan ja selvittämisen tehostamiseksi. Oikeus koskee myös tietoja yksityisiltä toimijoilta henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi sekä etsintäkuulutettujen tavoittamiseksi. Lisäksi poliisi voisi saada sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajilta henkilön henkilöllisyys- ja läsnäolotietoja tietyissä tilanteissa. Arvoisa puhemies! Poliisi voisi luovuttaa tietoja salassapitosäännösten estämättä sekä pyynnöstä että oma-aloitteisesti, kun se on tarpeen viranomaistehtävissä tai tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi. Lisäksi säädetään erikseen tietojen luovuttamisesta kriittisen infrastruktuurin toimijoille. Rajavartiolaitoksen, Tullin ja Puolustusvoimien tiedonsaantioikeuksia päivitetään vastaamaan poliisia koskevia muutoksia. Maahanmuuttovirastolle annetaan oikeus tietyntyyppisiin etsintäkuulutustietoihin sekä velvollisuus ilmoittaa poliisille, jos etsintäkuulutettu asioi viraston tiloissa. Muutokset vahvistavat poliisilain roolia viranomaisten tiedonvaihtoa ohjaavana kokonaisuutena ja parantavat tilannekuvan muodostamista. Viranomaisten välinen yhteistyö tehostuu, ja reagointi vakaviin uhkiin nopeutuu. Samalla korostuu välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden arviointi yksityisyydensuojan näkökulmasta. Laajennetut tiedonvaihtomahdollisuudet edellyttävät huolellista perusoikeuksien huomioimista erityisesti yksityiselämän ja henkilötietojen suojan osalta. Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä pyritään vastaamaan muuttuneen turvallisuusympäristön vaatimuksiin selkeyttämällä ja vahvistamalla viranomaisten tiedonvaihtoa. Tämä esitys kertoo hallituksen järkevyydestä ja reagoinnista tässä maailmantilanteessa. Odotan mielenkiinnolla, minkälaista keskustelua tämä esitys saa tässä salissa aikaiseksi. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+6.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2026-02-10T15:06:46,2026-02-10T15:09:57,Käsitelty,1.1 2026_4_86,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 182/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_87,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 182/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On aivan erinomaista, että poliisille annetaan mahdollisuuksia tehdä paremmin yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa nimenomaan vaihtamalla tietoja. Kannattaa muistaa, että tänä päivänä, tuon tekoälyn luvattuna aikana, se laittomuuksia suunnitteleva porukka käyttää näitä erilaisia lain sallimia mahdollisuuksia hyväkseen ja pyrkii toimimaan salaa, kun taas poliisilla on paljon tietoa, jota se ei saa käyttää esimerkiksi Rajavartiolaitoksen tai Tullin kanssa. Mehän olemme nähneet, miten muun muassa välineellistetyn maahantulon tapauksissa tietoa varmaan on ollut olemassa, mutta lain mukaan viranomainenhan ei voi käyttää mitään muuta kuin niitä keinoja, mitkä laki sille viranomaiselle sallii. Muistetaan se välineellistetyn maahantulon keskustelu, ennen kuin se hyväksyttiin tässä salissa. Silloinhan esitettiin kaikkia skenaarioita siitä, miten käy, jos ja jos ja jos, mutta kaikki me tiedämme, että siinäkin tilanteessa oli pakko toimia ja saada Suomen rajat silläkin sellaiseen asentoon, että viranomainen voi pysäyttää maahan tunkeutuvat, asiattomat ihmiset ja sitten nopeasti poistaa heidät, mikäli sellaisia ihmisiä tänne tulee. Sama koskee tätä rikollisessa toiminnassa. Siitä porukasta, joka tuolla tekee muun muassa huumerikoksia ja muita siihen liittyviä, hyvin vakavia rikoksia, jos viranomaisilla tieto on olemassa, niin totta kai tätä pitää pystyä käyttämään niin, että voidaan jopa torjua se rikoksen tapahtuminen, tai sitten jos se on tapahtunut, niin selvittää se rikos. Se toinen osapuoli varmaan käyttää tänä päivänä kaikkia mahdollisia keinoja, joilla he pystyvät salaamaan tai sitten vakoilemaan tai jotain muuta tekemään. Elikkä erittäin hyvä esitys, ja toivon, että menestyy ja saadaan äkkiä voimaan tämä laki. Arvoisa puhemies! Vielä yksi asia on se, että tämän päivän maailmassa muun muussa terveydenhuoltopuolella olemme havainneet, että siellä on valtavan paljon esteitä. Jos ihmisen terveystietoon ei pane ruksia oikeaan ruutuun, niin jos menee toiseen sairaalaan, tietoja ei ole käytettävissä. Kyllä meidän pitäisi saada semmoinen järjestelmä tähän maahan, että kun asiakas menee vaikka Rovaniemeltä asioimaan vaikka nyt Turussa, jostain kumman syystä, niin siellä sairaalaan taikka lääkäriin mennessä hänen tietonsa näkyisivät heti. Yhdysvalloissa tällaista järjestelmää on käytössä aika paljon. Toivottavasti tämä Suomeenkin saataisiin, jotta saataisiin kaikille suomalaisille yhteinen tietokanta, jota lääkärit ja tarvittavat viranomaiset voisivat käyttää. Kenenkäänhän ei pidä pelätä sitä, onko siellä laittomia käyjiä. Kuten tiedetään, tietoverkoissa liikkuminenhan tarkoittaa sitä, että henkilöstä, joka menee tutkimaan vaikka poliisin tietoja, semmoisia tietoja, mitä hän ei saisi katsella, lokitietoihin jää jälki, kuka se henkilö oli. Elikkä sitäkään ei kannata pelätä. Entisaikaan jos joku luki mapin jossakin arkistossa, ei mitään jälkiä jäänyt. Nyt kyllä jää, ja niistähän on palanutkin ihmisiä. Täysillä eteenpäin, ja laki voimaan. Kannatan lämpimästi tällaista esitystä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2026-02-10T15:09:57,2026-02-10T15:12:46,Käsitelty,1.1 2026_4_88,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 182/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt keskustelulle tässä vaiheessa varattu aika alkaa taas loppua. Annan vielä vastauspuheenvuoron ministeri Rantaselle, ja muuten keskustelua jatketaan myöhemmin. — Olkaa hyvä, ministeri Rantanen, kaksi minuuttia.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_89,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 182/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On tietenkin niin, että tällä hallituskaudella, jos katsotaan punaisia lankoja, mitä täällä sisäministeriössä tehdään, niin yksi on tietenkin viranomaisten resurssit, toinen on toimivaltuudet ja kolmas on tiedonvaihto, joita tässä turvallisuusympäristössä tarvitaan. Itse asiassa meidän täytyy katsoa, että lainsäädäntö on sillä tasolla, että meidän viranomaiset, poliisi tietenkin rikostorjunnan ykkösviranomaisena etunenässä, omaavat myöskin nämä välineet. Tässä hallituksen esityksessä on juurikin tästä kysymys, eli että tiedonvaihtoa pystytään lisäämään. Muistan, että viime hallituskaudella tässä talossa ja erityisesti hallintovaliokunnassa useampaan otteeseen käytiin läpi sitä, että meillä on tiedonvaihdon esteitä viranomaisten välillä. Niitä varmasti itse asiassa jää nyt tämänkin esityksen jälkeen, mutta tässä on kuitenkin alku siihen, että pyritään poistamaan näitä tiedonvaihdon esteitä. Otan tästä esityksestä muutaman ihan käytännön esimerkin. Jos meillä on ollut vaikkapa kadonnut henkilö, niin aikaisemminhan poliisi on ryhtynyt tätä henkilöä etsimään, mutta poliisi ei ole saanut sairaalasta tietoa, onko henkilö sairaalahoidossa vai ei. Ja jos ajatellaan ihan inhimillisesti, että kun omaiset etsivät omaistansa ja poliisi pyrkii selvittämään, missä tämä henkilö on, niin tämä tietenkin vähentää huomattavasti inhimillistä kärsimystä myöskin niiden henkilöiden osalta, jotka rakasta omaistansa etsivät. Totean vielä sen, että tässä on tarkoitus lisätä myös hallinnollista rikostorjuntaa, ja nimenomaan tämä koskettelee sinne järjestäytyneen rikollisuuden osalta. Siinä mielessä laki tällaisenaankin on hyvin tarpeellinen, mutta tokikin tätä työtä täytyy koko yhteiskunnan osalta vielä jatkaa ja huolehtia siitä, että myös opetus- ja terveydenhuollon puolelta voidaan luovuttaa tietoa meidän poliisiviranomaisille päin, ja se on tietysti tärkeä palanen tässä kokonaisuudessa.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+6.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2026-02-10T15:12:55,2026-02-10T15:15:20,Käsitelty,1.1 2026_4_90,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 182/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_4_91,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 182/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä asiakohtaa 6. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Elo, poissa. Edustaja Partanen, poissa.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2026_4_92,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poliisilain 5 luvun 34 §:n ja pakkokeinolain 10 luvun 33 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 193/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Sisäministeri Rantanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_4_93,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poliisilain 5 luvun 34 §:n ja pakkokeinolain 10 luvun 33 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 193/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus antaa eduskunnalle esityksen laeiksi poliisilain 5 luvun 34 §:n ja pakkokeinolain 10 luvun 33 §:n muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on parantaa rikostorjunnan toimivuutta erityisesti verkossa tapahtuvassa ja nopeasti muuttuvassa rikollisuudessa sekä vahvistaa viranomaisten yhteistoimintaa. Muutos on luonteeltaan täsmentävä ja yhdenmukaistava. Tämä esitys osaltaan parantaa rikostorjunnan tilaa ja varmistaa, että salaisia tiedonhankintakeinoja ja salaisia pakkokeinoja koskevia säännöksiä uudistetaan yhdenmukaisesti ja että sääntely on mahdollisimman samansisältöistä viranomaisilla. Esityksen perusydin on selkeä: yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan laajentamista koskeva sääntely yhdenmukaistetaan poliisin salaisen tiedonhankinnan ja salaisten pakkokeinojen välillä ja samalla sovitetaan yhteen sitä, mitä Tullissa ja Rajavartiolaitoksessa jo säädettiin 1.9.2025 voimaan tulleessa kokonaisuudessa. Taustalla on eduskuntakäsittelyssä havaittu epäyhtenäisyydestä johtuva kehittämistarve. Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia täsmennettiin. Kun niitä täsmennettiin, kävi ilmi, että poliisin osalta yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan laajentaminen ei kaikilta osin ollut yhtä selkeästi ja seikkaperäisesti säännelty, vaikka viranomaisten yhteistyö ja työnjako edellyttävät mahdollisimman yhdenmukaista ja ennakoitavaa säätelyä. Esityksessä ei laajenneta peitetoiminnan perusedellytyksiä eikä lisätä uusia rikoslajeja, joissa keinoa voisi käyttää. Kyse on siitä, että kun peitetoiminta on jo lain mukaan käynnissä, säädetään nykyistä täsmällisemmin, millä edellytyksillä sitä voidaan välittömästi laajentaa samaan rikoskokonaisuuteen liittyvään toiseen tekoon tai toiseen henkilöön silloin, kun tilanteen luonne edellyttää välitöntä reagointia ja myöhemmin ei välttämättä enää ole mahdollisuutta tiedonhankintaan. Hallintovaliokunta on aiemmissa PTR-viranomaisten toimivaltuuksia koskevissa kannanotoissaan pitänyt perusteltuna, että salaisia pakkokeinoja ja salaisia tiedonhankintakeinoja koskevia säännöksiä uudistetaan yhdenmukaisesti ja että sääntely on tältä osin mahdollisimman samansisältöistä. Samoin valiokunta on todennut, että esitutkintaviranomaisten käytössä olevien tiedonhankintakeinojen yhdenmukainen sääntely on keskeistä toimivan viranomaisyhteistyön näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Hallitus varmistaa, että turvallisuusviranomaisilla on yhdenmukaiset, riittävät ja ajantasaiset mahdollisuudet ylläpitää valtakunnan ja suomalaisten turvallisuutta. Hallitus katsoo, että esityksellä selkeytetään ja yhdenmukaistetaan verkossa tapahtuvan peitetoiminnan laajentamista koskevaa sääntelyä ja tuetaan tehokasta rikostorjuntaa samalla, kun päätöksenteko ja valvonta sidotaan täsmällisiin lain reunaehtoihin. Lait ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+7.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2026-02-10T15:15:57,2026-02-10T15:19:14,Käsitelty,1.1 2026_4_94,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poliisilain 5 luvun 34 §:n ja pakkokeinolain 10 luvun 33 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 193/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_95,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poliisilain 5 luvun 34 §:n ja pakkokeinolain 10 luvun 33 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 193/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yhteiskuntamme sisäinen turvallisuus nojaa siihen, että viranomaiset pysyvät rikollisuuden kehityksen mukana. Yhä suurempi osa vakavasta rikollisuudesta tapahtuu nykyään tietoverkoissa, usein anonyymisti ja hajautetusti. On meidän vastuumme vastata tähän muutokseen laajentamalla poliisin mahdollisuuksia käyttää yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa. Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevan esityksen tarkoituksena on parantaa rikostorjunnan tilaa ja varmistaa, että salaisia tiedonhankintakeinoja ja salaisia pakkokeinoja koskevat säännökset ovat mahdollisimman yhdenmukaisia muiden viranomaisten sääntelyn kanssa. Kyseessä on tärkeä uudistus siksi, että rajat ylittävä rikollisuus ei tänä päivänä pysähdy yhteiskuntamme viranomaisten toimialoihin. Kun viranomaisilla on samansisältöiset toimivaltuudet, yhteistyö tehostuu ja rikollisten toimintamahdollisuudet kapenevat. Tämä vahvistaa koko rikostorjuntajärjestelmän kykyä puuttua vakaviin tekoihin oikea-aikaisesti. Arvoisa puhemies! On tärkeää korostaa, että esityksessä ei laajenneta peitetoiminnan aineellisia edellytyksiä vaan täsmennetään sitä, miten jo sallittua tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa voidaan välittömästi jatkaa silloin kun esiin nousee samaan rikoskokonaisuuteen liittyvä toinen henkilö tai toinen rikos. Tämä mahdollisuus on juuri niitä tilanteita varten, joissa vakavan rikoksen estäminen on kiinni minuuteista. Verkossa tapahtuva rikollisuus on usein sellaista, että sitä voidaan käytännössä selvittää vähemmän puuttuvilla keinoilla. Peitetoiminta on monissa tapauksissa ainoa tapa saada tietoa rikoskokonaisuudesta ja estää rikoksen toteutuminen. Siksi on välttämätöntä, että poliisin toimintavaltuudet ovat ajan tasalla ja että ne vastaavat muiden viranomaisten vastaavia valtuuksia. Vain siten voimme rakentaa turvallisempaa arkea suomalaisille nykypäivän teknologiayhteiskunnassa. Arvoisa puhemies! Tämä esitys vahvistaa rikostorjunnan vaikuttavuutta ilman, että yksilön oikeusturvasta tingitään. Sääntelyn tarkkuus ja jälkikäteisvalvonta säilyvät ennallaan, ja edellytykset laissa tarkoitetulle peitetoiminnalle tietoverkossa pysyvät tiukkoina. Siksi tämä uudistus on lopulta pieni mutta sisäisen turvallisuuden näkökulmasta erittäin tärkeä. Se varmistaa, että poliisi voi toimia siellä, missä rikolliset nykyään toimivat. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-10T15:19:26,2026-02-10T15:23:39,Käsitelty,1.1 2026_4_96,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poliisilain 5 luvun 34 §:n ja pakkokeinolain 10 luvun 33 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 193/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_97,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poliisilain 5 luvun 34 §:n ja pakkokeinolain 10 luvun 33 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 193/2025 vp,"Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Käsittelyssä on nyt hallituksen esitys, joka selkeyttää ja vahvistaa poliisin salaisen tiedonhankinnan käyttöä. Tavoitteena on varmistaa, että poliisin toimivaltuudet ovat juridisesti selkeitä, toimivat käytännössä ja kestävät perustuslaillisen arvioinnin. Nykyisessä sääntelyssä esiintyy tulkintaongelmia, jotka voivat estää poliisia ryhtymästä tutkintaan tai estäviin toimenpiteisiin epäselvän sääntelyn takia. Esityksellä poistetaan nämä epäselvyydet, määritellään toimivaltuuksien rajat tarkasti sekä selkeytetään valvontaa ja lupamenettelyä. Keskeinen osa esitystä on peitetoiminnan laajentaminen siten, että poliisi voi käyttää yksinomaan tietoverkossa tapahtuvaa peitetoimintaa sellaisissa rikoksissa, joiden osalta poliisilla on muutoinkin oikeus kyseiseen toimintaan. Esitys vahvistaa myös viranomaisten välistä yhteistyötä. Yhdenmukaistamalla toimivaltuuksia poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen välillä selkeytetään työnjakoa ja tehostetaan rikostorjunnan rajapintojen hallintaa. Lisäksi esitys parantaa käytännön tilannekuvaa, nopeuttaa päätöksentekoa ja auttaa kohdentamaan resurssit oikein. Tämä tukee ennaltaehkäisevää työtä, vähentää päällekkäistä toimintaa ja parantaa rikostorjunnan vaikuttavuutta koko maassa. Poliisihallitus pitää hallituksen esitystä kannatettavana ja perusteltuna. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa rikostorjunnan tilaa ja varmistaa, että salaisia tiedonhankinta- ja pakkokeinosäännöksiä uudistetaan yhdenmukaisesti ja selkeästi. Esitysluonnoksen muutokset tukevat käytännön poliisityötä ja lisäävät luottamusta viranomaisten toimintaan sekä turvallisuuden toteutumiseen koko yhteiskunnassa. Arvoisa puhemies! Tämä esitys antaa poliisille selkeät ja oikeasuhteiset välineet toimia tehokkaasti, oikeudenmukaisesti ja ennakoivasti muuttuvassa rikollisuusympäristössä. Kiitän jälleen sisäministeri Mari Rantasta lujasta työstä kotimaamme turvallisuuden parhaaksi.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+7.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2026-02-10T15:23:46,2026-02-10T15:26:07,Käsitelty,1.1 2026_4_98,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poliisilain 5 luvun 34 §:n ja pakkokeinolain 10 luvun 33 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 193/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_99,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poliisilain 5 luvun 34 §:n ja pakkokeinolain 10 luvun 33 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 193/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Rikollisuus ei ole pysähtynyt paikalleen. Päinvastoin rikolliset kehittävät jatkuvasti uusia tapoja toimia ja hyödyntävät teknologiaa, tietoverkkoja ja digitaalisia alustoja entistä häikäilemättömämmin. Jos viranomaisten työkalut ja lainsäädäntö laahaavat jäljessä, annamme rikollisille etumatkaa. Sitä ei voi hyväksyä. Nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys poliisilain ja pakkokeinolain muuttamiseksi on tarpeellinen ja järkevä siihen suuntaan, että viranomaiset pysyvät mukana tässä kehityksessä. Esityksen tavoitteena ei ole lisätä mielivaltaa tai heikentää oikeusturvaa vaan nimenomaan täsmentää poliisin toimivaltuuksia niin, että lakia voidaan soveltaa käytännön työssä tehokkaasti. Arvoisa puhemies! On täysin kohtuutonta, jos rikosten estäminen tai selvittäminen kariutuu epäselvään tai ristiriitaiseen sääntelyyn. Poliisin on tiedettävä tarkasti, mitä se saa tehdä ja millä edellytyksillä. Tietoverkoissa tapahtuva rikollisuus on arkipäivää, ja vakavat rikokset suunnitellaan ja toteutetaan yhä useammin verkossa. On selvää, että poliisilla on oltava mahdollisuus käyttää peitetoimintaa myös siellä, missä rikollisuus tapahtuu. Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tärkeänä myös sitä, että poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia yhdenmukaistetaan. Rikolliset eivät piittaa viranomaisrajoista, eikä yhteistyö saa kaatua lainsäädännön epäselvyyksiin. Selkeä työnjako, toimiva tiedonsiirto ja yhteistoiminta parantavat koko rikostorjunnan tehokkuutta. Poliisihallitus on pitänyt esitystä perusteltuna ja kannatettavana, ja niin pidän itsekin. Kiitos sisäministeri Rantaselle jälleen Suomen turvallisuutta vahvistavasta lakiesityksestä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+7.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2026-02-10T15:26:13,2026-02-10T15:28:13,Käsitelty,1.1 2026_4_100,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poliisilain 5 luvun 34 §:n ja pakkokeinolain 10 luvun 33 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 193/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_101,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poliisilain 5 luvun 34 §:n ja pakkokeinolain 10 luvun 33 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 193/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat ministerit! Tänään olemme käsittelemässä hallituksen esitystä, jonka tavoitteena on ajanmukaistaa poliisilakia ja pakkokeinolakia rikostorjunnan ja lainvalvonnan näkökulmasta. Esitys on osa laajempaa oikeusvaltion ja sisäisen turvallisuuden kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteena on parantaa poliisin edellytyksiä vastata digitaalisen ja kansainvälisen rikollisuuden haasteisiin. Esityksessä poliisille säädettäisiin mahdollisuus toteuttaa yksinomaan tietoverkossa tapahtuvaa peitetoimintaa, ja tämä tehtäisiin yhdenmukaisesti pakkokeinolain kanssa, jotta sääntely olisi mahdollisimman samansisältöistä. Tavoitteena on parantaa rikostorjunnan kykyä vastata nykyaikaisiin, erityisesti verkossa tapahtuviin rikoksiin. Perustelu esitykselle on selkeä: rikollisuus on yhä enemmän digitaalista ja rajatonta. Nykyinen lainsäädäntö ei täysin kata niitä tilanteita, joissa viranomaiset tarvitsevat peitetoimintaa tietoverkossa esimerkiksi kyberrikosten tai järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Esityksen tarkoituksena on poistaa epäjatkuvuuksia poliisilaista ja pakkokeinolaista siten, että salaiset tiedonhankintaosiot ja salaiset pakkokeinot ovat mahdollisimman yhdenmukaisia ja toimivia myös digitaalisessa ympäristössä. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta on korostanut, että poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksien tulee olla keskenään yhdenmukaisia, jotta yhteistyö toimii ja rikostorjunta pysyy tehokkaana. Samalla on tärkeää huomioida, ettei kyse ole vain teknisistä muutoksista. Oikeuskanslerin mukaan pienikin muutos salaisiin toimivaltuuksiin voi vaikuttaa perusoikeuksien ja oikeasuhtaisuuden arviointiin, mikä edellyttää tarkkaa valvontaa ja selkeitä reunaehtoja. On tärkeää, että laillisuusperiaate säilyy ja että poliisin tiedonhankintakeinot pysyvät oikeassa suhteessa yksilön yksityisyydensuojan kanssa. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys pyrkii siis tasapainottamaan rikostorjunnan tehokkuuden sekä kansalaisten oikeusturvan ja perusoikeuksien kunnioittamisen. Esitys on valmisteltu yhteistyössä oikeusministeriön ja sisäministeriön kanssa sekä kuultu laajasti eri viranomaisten ja asiantuntijoiden keskuudessa ennen eduskunnan käsittelyä. Esityksen tavoite, rikostorjunnan tehostaminen ja viranomaisten yhdenmukaiset toimivaltuudet, on perusteltu ja tarpeellinen. Samalla on varmistettava, että perusoikeuksien suoja toteutuu ja lainsäädäntö säilyy tarkkarajaisena ja oikeasuhtaisena. Turvallinen ja toimiva oikeusvaltio on meidän jokaisen yhteinen etu. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+7.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2026-02-10T15:28:18,2026-02-10T15:31:29,Käsitelty,1.1 2026_4_102,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poliisilain 5 luvun 34 §:n ja pakkokeinolain 10 luvun 33 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 193/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_103,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poliisilain 5 luvun 34 §:n ja pakkokeinolain 10 luvun 33 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 193/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä esitetään muutoksia poliisilakiin ja pakkokeinolakiin yksinomaan tietoverkossa tapahtuvan peitetoiminnan yhdenmukaistamiseksi Rajavartiolaitoksen ja Tullin toimintavaltuuksien kanssa. Kyse on sinänsä melko pienestä toimivaltuuksien laajentamisesta, jota perustellaan säännösten yhdenmukaistamisella. Tässä hallituksen esityksessä arvioidaan, että koska esitetyt muutokset eivät laajenna peitetoiminnan aineellisia edellytyksiä vaan täsmentävät niiden soveltamista, niin esityksellä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia yksityiselämän suojaan tai muihin perusoikeuksiin verrattuna voimassa olevaan sääntelyyn. Haluan kuitenkin nostaa tähän keskusteluun näkökulman, että pakkokeinolainsäädäntö on aina itsessään perus‑ ja ihmisoikeusherkkä sääntelykohde. Tällaisten muutosten tekeminen vaatii lainsäätäjältä tasapainottelua perus‑ ja ihmisoikeuksien ja toisaalta painavien yhteiskunnallisten intressien välillä. Perusoikeuksien rajoittamisen edellytykset on aina arvioitava huolella. Totean, että perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että pakkokeinojen ja esitutkinnan sääntelylle on ollut ominaista kehitys, jossa toimivaltuuksia lisätään ja niitä laajennetaan vähittäin ja pikkuhiljaa. Kun lainsäädäntöä tehdään näin sirpaleisesti, voivat yksittäiset muutokset näyttäytyä vähäisinä mutta kokonaisuus muodostua ongelmalliseksi. Kannan huolta siitä, että lukuisten hallituksen esitysten osalta kokonaisuutta ei nyt arvioida riittävästi erityisesti perusoikeuksien rajoittamisen välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden näkökulmasta ja ylipäänsä arvioida riittävästi muutosta suhteessa toimivaltuuksien muodostamaan kokonaisuuteen. Arvoisa puhemies! Oikeuskansleri on esittänyt harkittavaksi poliisilakiin kohdistuvien lainsäädäntöhankkeiden yhdistämistä mutta vähintäänkin edellyttänyt niiden selkeää yhteen nivomista ja vaikutusarvioiden tekemistä kokonaisuudesta. — Tähän kuulisin mielelläni ministerin näkemyksen, kun täällä paikalla olette.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+7.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2026-02-10T15:31:29,2026-02-10T15:33:39,Käsitelty,1.1 2026_4_104,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poliisilain 5 luvun 34 §:n ja pakkokeinolain 10 luvun 33 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 193/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Immonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_105,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poliisilain 5 luvun 34 §:n ja pakkokeinolain 10 luvun 33 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 193/2025 vp,"Arvoisa puhemies, arvoisat ministerit! Hallituksen esitys tulee eteemme aikana, jolloin rikollisuus ei enää tunne perinteisiä rajoja, ei ihmisoikeuksia eikä yksityisyydensuojaakaan. Rikollisuus ei tapahdu vain kaduilla ja kodeissa. Se siirtyy sinne, missä valvonta on haastavinta ja missä rikolliset sukeltavat anonymiteetin suojiin, eli internetin turvattomaan maailmaan, maailmaan, jossa jokaisella lapsella on yhä nuorempana kädessään matkapuhelin. Siksi hallituksen esityksen tavoite on selkeä: varmistaa, että poliisilla ja muilla viranomaisilla on nykyaikaiset, selkeät ja yhdenmukaiset valtuudet torjua verkossa tapahtuvaa nopeasti muuttuvaa ja kehittyvää rikollisuutta peitetoiminnan avulla. Esitys antaa poliisille keinot mennä sinne, missä rikolliset jo ovat — pimeään verkkoon, suljetuille kanaville, anonyymeille foorumeille — ja toteuttaa lainvalvontaa selkeämmin, lain turvaamin keinoin. Esitys antaa viranomaisille mahdollisuuden toimia peitetoiminnan avulla ennakoivasti, lisäten rikostorjunnan vaikuttavuutta. Ehdotetuilla muutoksilla täsmennetään jo käytössä olevia peitetoimintaa koskevia toimivaltuuksia ja yhdenmukaistetaan sääntelyä suhteessa Rajavartiolaitoksen ja Tullin toimivaltuuksia koskeviin säännöksiin. Ehdotuksilla on siis myönteisiä vaikutuksia viranomaisten väliseen yhteistoimintaan. Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen välisten toimivaltuuksien yhdenmukaistaminen selkeyttää sitä työnjakoa ja tehostaa yhteistyötä rikostorjunnan rajapinnoissa. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten arvojen mukaista on varmistaa, että poliisi kykenee suojelemaan lapsia ja nuoria verkon saalistajilta, estämään huumeiden myyntiä keskustelukanavilla, ehkäisemään väkivaltaa ja terrorismia, jota suunnitellaan pimeillä foorumeilla, sekä torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta kaikkialla, missä se toimii. Poliisin valvontaedellytysten kasvamista ei kenenkään tarvitse säikähtää edes ihmisoikeuksien näkökulmasta. Tavallinen, suomalaiset arvot ja käytöstavat omaava suomalainen kansalainen ei edes huomaa tällaisten toimivaltuuksien muutoksia, paitsi ehkä oman turvallisuutensa parantumisena. Kiitän hallitusta jälleen kerran näistä konkreettisista panostuksista sisäiseen turvallisuuteen.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+7.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2026-02-10T15:33:45,2026-02-10T15:36:43,Käsitelty,1.1 2026_4_106,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poliisilain 5 luvun 34 §:n ja pakkokeinolain 10 luvun 33 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 193/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nieminen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_107,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poliisilain 5 luvun 34 §:n ja pakkokeinolain 10 luvun 33 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 193/2025 vp,"Täytyykin katsoa paperit täältä ensin kuntoon, kun tuli niin yllättäen puheenvuoro. [Juho Eerola: Pyytämättä ja yllättäen!] — Niin, pyytämättä ja yllättäen vielä. — Arvoisa puhemies, pahoittelut. Hallituksen esitys on ennen kaikkea järkevä ja tarpeellinen selkeytys poliisin toimintavaltuuksiin. Kyse ei ole uusista tai rajattomista valtuuksista vaan siitä, että olemassa olevia salaisia tiedonhankintakeinoja voidaan käyttää juridisesti oikein myös tietoverkossa. Kentällä suurin ongelma ei useinkaan ole se, etteikö poliisilla ole toimivaltuuksia, vaan se, että lainsäädäntö on epäselvää, pirstaleista ja altista tulkintaeroille. Kun kyse on salaisista tiedonhankintakeinoista, yksikin epäselvä sanamuoto voi johtaa siihen, että rikoksen estäminen tai tutkinta jätetään tekemättä, ei siksi, ettei tarvetta olisi, vaan siksi, että oikeudellinen pohja on epävarma. Tässä esityksessä ei luoda uusia toimivaltuuksia, vaan todellakin täsmennetään ja yhdenmukaistetaan jo käytössä olevia keinoja, ja tämä on käytännössä meille äärettömän tärkeä työkalu. Kiitos tästä esityksestä ministerille.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+7.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2026-02-10T15:36:44,2026-02-10T15:38:10,Hyväksytty,1.1 2026_4_108,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poliisilain 5 luvun 34 §:n ja pakkokeinolain 10 luvun 33 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 193/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_4_109,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poliisilain 5 luvun 34 §:n ja pakkokeinolain 10 luvun 33 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 193/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on juuri sellainen lakiesitys, että pitäisi mennä laillisin keinoin rikollisten perässä siihen ympäristöön, missä he toimivat, ja tavallaan antaa lupa tehdä näitä asioita. Sinänsä ollaan vaikeassa ympäristössä, kun ollaan tuolla tietoverkon ympärillä, siinä, miten se hoidetaan sillä tavalla, että ne kaikki asiat tulevat hoidettua niin kestävästi, että ne sitten pystytään todentamaan. Tämä lakiesitys on tietyllä tavalla tämän peitetoiminnan osalta täydennys siihen aikaisempaan, viime vuonna voimaan tulleeseen esitykseen. Sillä tavalla on hyvä, että tässä yritetään laittaa samanlaisia ja yhdenmukaisia toimintavaltuuksia ja ‑oikeuksia viranomaisille. Kysyisin nyt, kun ministeri on paikalla, tästä Oikeuskanslerinviraston lausunnosta näistä vaikutuksista. Täällä annetaan ymmärtää, että esityksestä on osin vaikea saada käsitystä siitä, mitkä ovat tämän tosiasialliset vaikutukset. Esityksessä on sanottu, että ei ole merkittäviä vaikutuksia, ja täällä pyydetään jatkovalmistelussa selvittämään ja pohtimaan, miten nämä esitykset vaikuttavat. Onko ministerillä käsitys tästä, minkälaisia vaikutuksia tällä tosiasiallisesti on, kun tätä nyt täydennetään tältä osin?", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-10T15:38:10,2026-02-10T15:39:48,Käsitelty,1.1 2026_4_110,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poliisilain 5 luvun 34 §:n ja pakkokeinolain 10 luvun 33 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 193/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_111,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poliisilain 5 luvun 34 §:n ja pakkokeinolain 10 luvun 33 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 193/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että nopeasti reagoidaan, kun huomataan, että kaikilla viranomaisilla ei ole samoja toimivaltuuksia, ja siitähän pääosin on tässä asiassa kyse. Hallintovaliokunnan käsittelyssä huomattiin, kun Rajalle annettiin tiettyjä toimivaltuuksia, että samat toimivaltuudet eivät ole poliisilla, ja siksi on mielestäni välttämätöntä, että ne korjataan ja myöskin poliisille annetaan samat toimivaltuudet. Elikkä siitä näkökulmasta tarkasteltuna vaikutuksia tällä ei mielestäni kovin laajasti ole siihen, että ikään kuin viranomaisten toimivaltuudet lisääntyisivät tai kansalaisten oikeusturva vähenisi, vaan lähinnä siihen, että samalla pelikentällä olevilla viranomaisilla on samat toimivaltuudet. Haluan tässä vain kiittää tätä nopeaa käsittelyä, jotta tämän asian laita saatiin oikealle tolalle ja se virhe, joka huomattiin aikaisemmin, tullaan korjaamaan.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+7.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2026-02-10T15:39:48,2026-02-10T15:40:36,Käsitelty,1.1 2026_4_112,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poliisilain 5 luvun 34 §:n ja pakkokeinolain 10 luvun 33 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 193/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja ministeri Rantanen, olkaa hyvä, neljä minuuttia tai vähemmän.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_113,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poliisilain 5 luvun 34 §:n ja pakkokeinolain 10 luvun 33 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 193/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän turvallisuusympäristö ja rikosympäristö muuttuvat todella nopealla aikataululla, ja niin kuin tiedetään hyvin, järjestäytynyt rikollisuus kasvaa, kovenee ja kansainvälistyy, ja erityisesti meidän tietoverkkorikollisuus on koko ajan kasvava asia. Siinä mielessä on syytäkin, että meidän viranomaisten toimivaltuudet ovat kunnossa, niitä on riittävästi ja että me pysyttäisiin tämän rikollisuuden perässä. Yleensä paras olisi, että lainsäätäjä olisi yhden askeleen edellä, mutta tahtoopa yleensä olla niin, että olemme kaksi askelta perässä. Siinä mielessä tätä kokonaisuutta on tästä näkökulmasta katsottava. Ja kuten tässä edustaja Lehtinen hyvin kuvasi, niin näin on, että viime syksynä voimaan tullut lainsäädäntö tuotti Rajavartiolaitokselle ja Tullille tämän saman toimivaltuuden, joka nyt tuodaan poliisille, joka on siis tietenkin suomalaisen rikostorjunnan ykkösviranomainen, ja siinä on tietysti Rajavartiolaitoksella ja Tullilla myös oma osuutensa. Ehkä totean lyhyesti, että luonnollisesti olisi kaikista paras, kun nämä kolme viranomaista ja heidän toimivaltuudet säädettäisiin aina samaan aikaan. Se on se optimitilanne, mutta tässä ei onneksi ole kovin pitkää viivettä ollut, ja näin ollen saatiin tämä toimivaltuus nyt poliisille. Totean ehkä vielä sen, että luonnollisesti saattaa näyttää, että tällä kaudella näitä toimivaltuuksia ja tiedonvaihtoa ja muuta tulee paljon, mutta siellä on kyllä valitettavasti jonkun verran lainsäädäntövelkaa, jota me pyrimme nyt hallituksessa kuromaan umpeen niin, että meidän viranomaiset sen lisäksi, että he ovat tietenkin ammattitaitoisia, tarvitsevat työkalut tehtäviensä tekemiseksi, ja se tarkoittaa silloin käytännössä, kun me puhumme sisäisen turvallisuuden viranomaisista, toimivaltuuksia, joita nyt pyritään säätämään heille tähän maailmanaikaan, tähän turvallisuusympäristöön ja tähän rikollisuusympäristöön sopivaksi. ", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+7.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2026-02-10T15:40:37,2026-02-10T15:42:53,Käsitelty,1.1 2026_4_114,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle syyteneuvottelun käyttöalan laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 187/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_4_115,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle syyteneuvottelun käyttöalan laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 187/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tämän esityksen tarkoituksena on lisätä syyteneuvottelujen käyttöä. Esitys liittyy hallitusohjelman tavoitteeseen nopeuttaa ja sujuvoittaa oikeusprosesseja. Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä hallitusohjelmassa on nimenomaisesti mainittu syyteneuvottelujen käyttöalan laajentaminen. Nykyinen syyteneuvottelua koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 2015. Ajatuksena on, että rikoksentekijä saa tunnustuksen vastineeksi lievemmän rangaistuksen. Menettelyssä syyttäjä laatii tuomioesityksen, jota käsitellään tavallista oikeudenkäyntiä suppeammassa tunnustamisoikeudenkäynnissä. Syyteneuvottelu koskee rikoksia, joiden enimmäisrangaistus on kuusi vuotta vankeutta. Poikkeuksena tästä ovat eräät väkivalta- ja seksuaalirikokset, jotka on suljettu syyteneuvottelujen ulkopuolelle niiden rangaistustasosta riippumatta. Ei ole haluttu, että näihin rikoksiin voidaan käyttää syyteneuvottelua. Menettelyn käyttö edellyttää rikoksen asianomistajan suostumusta. Tämä on aina hyvä muistaa. Tavoitteet tälle syyteneuvottelulle ovat tietysti hyvin merkittäviltä osin prosessiekonomiset. Se tarkoittaa sitä, että oikeudenkäynti järjestetään mahdollisimman joutuisasti ja kustannustehokkaasti oikeusturvasta kuitenkaan tinkimättä. Pelkkä tunnustus ei tietysti yleensä ole näyttö siitä, onko joku syyllistynyt rikokseen. Muutakin näyttöä yleensä edellytetään. Kun osa teoista käsitellään normaalia täysimittaista rikosprosessia kevyemmässä menettelyssä, vapautuu viranomaisten resursseja myös niihin erittäin vaativiin, laajoihin rikosasioihin, ja näin tosiaan jää aikaa muidenkin asioiden käsittelyyn enemmän. On hyvä muistaa, että syyteneuvottelun käynnistäminen on aina syyttäjän päätösvallassa. Se ei ole mikään asia, jonka voi haluta tai tahtoa tai jonka asianosaiset voivat sopia, vaan aina viime kädessä syyttäjä päättää. Lähtökohtana syyteneuvotteluissa tulisi olla, että tuomioesityksestä ja tunnustamisoikeudenkäynnistä saadaan tuntuvia prosessiekonomisia etuja verrattuna tavanomaiseen käsittelyyn. Tarkoituksena ei siis ole, että menettelyä käytetään yksinkertaisten tai lievien rikosten selvittämiseen, eikä tosiaankaan tunnustus automaattisesti johda syyteneuvottelumenettelyyn. Syyteneuvottelua koskevien selvitysten mukaan syyteneuvottelua käytetään tällä hetkellä paljon ennakoitua vähemmän. Itse luin tästä Krimon selvityksen, ja se vaihteli alueittain ja syyttäjien osalta. Totta kai olisi toivottavaa, että tätä käytetään niihin asiaryhmiin, joihin se on tarkoitettu, jos se katsotaan järkeväksi. Nyt käsiteltävän esityksen tavoitteena on lisätä syyteneuvottelun käyttöä laajentamalla järjestelmän soveltamisalaa ja kehittämällä itse menettelyä koskevia säännöksiä. Esityksessä ehdotetaan, että syyteneuvottelun soveltamisalaan kuuluviin rikoksiin lisätään törkeä huumausainerikos, törkeä ryöstö ja törkeä ihmiskauppa. Seuraamusten osalta neuvotella voisi yhteisösakosta ja liiketoimintakiellosta sekä rikoshyödystä tilanteessa, jossa syyttäjän vaatimus rikoshyödyn määrästä ylittää sen, mitä asianomistaja on vahingonkorvausta vaatinut. Lisäksi esityksessä on useita ehdotuksia, joilla pyritään lisäämään syyteneuvottelumenettelyn käytettävyyttä. Viranomaisille esimerkiksi asetettaisiin selkeämpi velvollisuus arvioida syyteneuvottelun edellytyksiä yksittäistapauksissa, ja tunnustamisoikeudenkäynnin järjestämisen jokseenkin tiukkaa 30 päivän määräaikaa ehdotetaan pidennettäväksi 60 päivään. Lausuntopalautteessa, jota esitys sai, siihen on suhtauduttu pääosin myönteisesti. Lausuntopalautteen enemmistö ilmaisi kannattavansa soveltamisalan laajennusta koskevia ehdotuksia, vaikka niitä eivät kaikki pitäneet ongelmattomina. Tältä osin voidaan todeta, että törkeä huumausainerikos, törkeä ryöstö ja törkeä ihmiskauppa ovat perusmuotoisina tekomuotoina jo nykyisin syyteneuvottelujen soveltamisalassa. Lainsäätäjän voidaan jo ennestään siten katsoa hyväksyneen sen, että tämäntyyppiset rikokset voivat periaatteessa olla syyteneuvottelujen alaisuudessa. Törkeän huumausainerikoksen ja törkeän ihmiskaupparikoksen ottamista syyteneuvottelun soveltamisalaan on esityksessä perusteltu erityisesti prosessiekonomisilla hyödyillä. Näiden rikosten tutkinta on poliisissa hyvin aikaavievää ja kallista, mistä voidaan ihmiskaupparikosten osalta mainita esimerkiksi niin sanotut marjanpoimijatapaukset. Koska ihmiskaupparikokset ja ryöstörikokset kohdistuvat erityisen herkkinä pidettäviin oikeushyviin, tulisi syyttäjän esityksen mukaan kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota asian laatuun harkitessaan syyteneuvottelun edellytyksiä näiden rikosten osalta. On syytä korostaa, että syyteneuvottelun mahdollistaminen tietystä rikosnimikkeestä tai seuraamuksesta ei vielä itsessään merkitse, että tällaisista rikoksista tullaan aina syyteneuvottelemaan, kuten tuossa aiemmin jo toin esille. Asian soveltuminen syyteneuvotteluun on aina syyttäjän ja tuomioistuimen harkinnassa. Ei ole siis vastaajan tai tunnustajan harkinnassa, että hän voisi valita tällaisen. Syyttäjän on harkinnassaan kiinnitettävä huomiota asian laatuun ja siihen, onko siitä saavutettavissa säästöjä ja ajansäästöä täysimittaiseen oikeudenkäyntiin verrattuna, kuten jo aiemmin toin esille. Ja tosiaan pelkästään epäillyn halu ei oikeuta saada syyteneuvotteluja käyntiin. Lausuntopalautteessa kiinnitettiin huomiota lisäksi tunnustuksen vapaaehtoisuuden ja oikeellisuuden arviointiin. Näiden seikkojen varmistamista on korostettu esityksen perusteluissa. Tuomioistuimen tehtävä on kontrolloida, että tunnustus on annettu vapaaehtoisesti ja vastaa tosiasioita. Tuomioistuinkontrollin lisäksi esityksessä korostetaan muiden prosessin toimijoiden, kuten epäillyn avustajan ja muiden rikosprosessiketjun viranomaisten, roolia väärien tunnustusten tulevaksi ehkäisemiseksi. Esitysluonnos on myös ollut lainsäädännön arviointineuvoston arvioitavana. Arviointineuvosto piti myönteisenä sitä, että esityksessä on hyödynnetty erilaista tutkimus- ja tilastotietoa. Arviointineuvosto katsoi, että esitys täyttää kiitettävästi lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeen vaatimukset. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+8.aspx,fi,Leena Meri,1349,2026-02-10T15:43:26,2026-02-10T15:50:44,Käsitelty,1.1 2026_4_116,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle syyteneuvottelun käyttöalan laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 187/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_117,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle syyteneuvottelun käyttöalan laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 187/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Rikosprosessimme pitkittyneet kestot kuormittavat oikeuslaitosta ja heikentävät kansalaistemme oikeusturvaa. Nyt ehdotettu syyteneuvottelun käyttöalan laajentaminen tarjoaa tähän ratkaisun. Sen tavoitteena on mahdollistaa nykyistä sujuvampi rikosvastuun toteaminen ja vahvistaa syyteneuvottelun asemaa oikeusjärjestelmässä, jotta viranomaisresursseja vapautuu vaativamman rikollisuuden torjuntaan. Tämä on oikein sekä oikeusturvan että yhteiskunnan sisäisen turvallisuuden kannalta. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä syyteneuvottelu laajennetaan koskemaan entistä useampia rikosnimikkeitä, kuten törkeää huumausainerikosta ja törkeää ryöstöä. Näissä rikoksissa prosessit ovat tyypillisesti pitkiä ja vaativia ja tunnustuksella voi olla suuri merkitys asian selvittämisessä. Kun tekijä tunnustaa ja hyväksyy teosta koituvan rangaistuksen, voidaan viranomaisten työpanos suunnata muihin tapauksiin. Tämä lisää oikeusprosessien tehokkuutta ja lyhentää käsittelyaikoja, mutta toimii vain oikeissa olosuhteissa. Siksi on tärkeää, että esityksessä vahvistetaan viranomaisten velvollisuutta arvioida syyteneuvottelun soveltuvuutta esitutkinnan ja syyteharkinnan aikana. Arvoisa puhemies! Syyteneuvottelu ei heikennä oikeusvarmuutta. Lopulta tuomioistuin on se, joka arvioi rangaistuksen ja varmistaa, että tunnustus on annettu vapaaehtoisesti ja vastaa asian todellisia tapahtumia ja todellisia toimijoita. Menettely tuo ripeyttä prosessiin ilman, että rikosoikeudellisen vastuun toteutumisesta tingitään. Syyteneuvottelun hyödyntämistä vahvistetaan myös lisäämällä oikeusprosessin osapuolille annettaviin oikeusilmoituksiin tietoa siitä sekä mahdollistamalla sen käynnistäminen vielä muutoksenhakuasteessa. Nopeammat prosessit merkitsevät myös sitä, että rikoksen uhri saa ratkaisun nopeammin. Tämä on oikeusturvan ydintä. Arvoisa puhemies! Kun viranomaisten aikaa vapautuu raskaista ja laajoista oikeusprosesseista, se voidaan kohdentaa järjestäytyneen rikollisuuden, huumausainerikollisuuden ja muiden vakavien rikosten tehokkaampaan torjuntaan. Tämä tekee esityksestä merkittävän sisäisen turvallisuuden vahvistajan. Esitys yksinkertaistaa oikeusjärjestelmää, tehostaa rikosprosessia ja vahvistaa yhteiskunnan kykyä torjua vakavaa rikollisuutta. Siksi se on tärkeä askel kohti turvallisempaa ja toimivampaa oikeusvaltiota sekä kansalaistemme turvallisempaa arkea. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-10T15:50:57,2026-02-10T15:55:23,Käsitelty,1.1 2026_4_118,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle syyteneuvottelun käyttöalan laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 187/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_119,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle syyteneuvottelun käyttöalan laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 187/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle syyteneuvottelun käyttöalan laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi. Esityksen tarkoituksena on laajentaa syyteneuvottelun käyttöalaa. Syyteneuvottelun ja tunnustamismenettelyn soveltamisalaan kuuluviin rikoksiin lisättäisiin törkeä huumausainerikos ja törkeä ihmiskauppa. Syyteneuvottelu on menettely, jonka periaatteena on se, että tunnustus lieventää rangaistusta, jos syyttäjä ja syytetty pääsevät ennen oikeudenkäyntiä yksimielisyyteen tuomiosta. Syyteneuvottelu on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2015, ja sitä on yleisesti käytetty monimutkaisissa talousrikostapauksissa. Lainsäädännön keskeinen ajatus on, että rikosasian epäilty tai vastaaja voi tunnustamisensa vastineeksi saada lievemmän rangaistuksen teostaan. Rangaistusten keventäminen ei kuitenkaan ole tämän lainsäädännön pääasia millään tavalla. Tämänkin esityksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti talousrikoksia tunnustaneisiin henkilöihin eli talousrikollisiin. Lausuntopalautteen mukaan syyteneuvottelun käyttöalan laajentamista kannatettiin kokonaisuudessaan laajasti. Arvoisa puhemies! Lailla saataisiin sujuvoitettua rikosprosesseja, jotta ne etenisivät nopeammin. Tämä on hyvä tavoite, sillä liian usein prosessit ovat todella pitkiä ja saattavat heikentää koko järjestelmän uskottavuutta tavan kansalaisten silmissä. Esityksellä saataisiin toteutuessaan myös säästöjä, esimerkiksi syyteneuvottelun aloittamisella jo esitutkintavaiheessa. Hyödyt menettelyn käytöstä voisivat esimerkiksi työläiden tutkintatoimenpiteiden välttämisen vuoksi olla todennäköisesti vielä suurempia kuin myöhempien vaiheiden aikana, kun asia on jo mennyt eteenpäin. Samalla poliisin työvoimaa vapautuisi muiden rikosten selvittämiseen. Kannatan lämpimästi oikeusministeri Leena Meren esitystä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+8.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2026-02-10T15:55:23,2026-02-10T15:57:30,Käsitelty,1.1 2026_4_120,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle syyteneuvottelun käyttöalan laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 187/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_121,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle syyteneuvottelun käyttöalan laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 187/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan kiitokset ministeri Merelle tämän esityksen esittelystä, jota minäkin edellisen puhujan tapaan lämpimästi kannatan. Kaikki se, mitä tämä esitys pitää sisällään, tuli tuossa ministerin esittelypuheenvuorossa jo kerrottua, ja sitä seuraavissakin puheenvuoroissa, mutta se, minkä takia erityisesti pyysin puheenvuoron, on se, että tässä esityksessä ei ole kyse siitä, niin kuin on muutamissa lehtijutuissa julkisesti väitetty, että näistä vakavista rikoksista jotenkin pääsisi sitten vastaisuudessa helpommalla, vaan siitä, että tämä rikosprosessi tosiaan saadaan toimimaan nopeammin ja järkevämmin oikeusturvasta yhtään tinkimättä. Ja kuten sanottua, tämä asianomistajan suostumus edelleenkin vaaditaan. Tämä syyteneuvottelu ei mitenkään sido tuomioistuinta eikä rangaistuksia jaeta automaattisesti siis millään alennuksella. Tuomari käyttää tuomiovaltaa, kuten on käyttänyt aina ennenkin, ja tunnustus on vain yksi rangaistuksen mittaamiseen vaikuttava tekijä, kuten se on ollut tässä maassa jo pitkään. Esitys vastaa mielestäni ihan todelliseen ongelmaan eli laajoihin ja hyvinkin raskaisiin rikosprosesseihin, jotka sitovat näitten viranomaisten resursseja välillä jopa vuosikausiksi. Kun nyt aiempaa useampi osa asioista voidaan ratkaista hallitummin ja nopeammin, niin sitten viranomaisilta vapautuu aikaa ja voimia muitten rikosten selvittämiseen, eli myös uhrin näkökulmasta tilanne paranee. Eli kyse on, vielä kerran sanottuna, prosessin sujuvoittamisesta eikä mistään rikospolitiikan löysentämisestä ja löperöittämisestä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+8.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2026-02-10T15:57:30,2026-02-10T15:59:34,Käsitelty,1.1 2026_4_122,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle syyteneuvottelun käyttöalan laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 187/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_123,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle syyteneuvottelun käyttöalan laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 187/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edellisiin puhujiin ja heidän puheenvuoroihinsa on helppo yhtyä siinä mielessä, että tämä on nimenomaan edistysaskel oikeaan suuntaan. Nykytila nimittäin on kestämätön. Me tehdään paljon viranomaisissa ja eri tahoilla turhaa työtä, monesti hyvin pitkiä esitutkintoja, joidenka lopputulos saattaa olla syyttäjän syyttämättäjättämispäätös tai muu tutkinnan loppuminen ilman minkäänlaista oikeudenkäyntiä. Ehkä se, mikä uhrien näkökulmasta on mielestäni kaikkein suurin ongelma nykypäivänä, on oikeudenkäyntien suhteettoman pitkä kesto ja se, että uhri kokee koko sen ajan epävarmuutta ja sitä, että välttämättä ei saa oikeutta lainkaan, ja siihen tämä asia tuo merkittävän muutoksen. Tässä on etuna myöskin se, että monelle uhrille on hyvin hankalaa nähdä kasvokkain tekijä, jonka oikeudenkäynnissä välttämättä pitää aina olla, ja tämän myötä se voitaisiin joissakin tilanteissa sitten välttää, eli todistelua ei tarvitse niin paljon suorittaa näissä syytemenettelyoikeudenkäynneissä. Sitten se, mikä tätä saattaa merkittävästi rajoittaa — ainakin itse koen niin, kuten ministerikin täällä nosti esiin muun muassa tämän marjanpoimijoiden jutun — on se, että jos tämmöisissä hyvin laajoissa asioissa, joissa on useita asianomistajia, jokaiselta asianomistajalta pitää saada suostumus, niin se saattaa olla kyllä merkittävä hankaluus. Jos vaikka on 50 asianomistajaa, niin aina sieltä löytyy yksi, joka ei välttämättä sitten halua sitä syyteneuvottelua, ja silloin ne kaikki 49, jotka haluaisivat, joutuvat myöskin asiasta kärsimään. Tässä on ehkä sellainen seikka, joka pitää sitten tuossa valiokuntakäsittelyssä ottaa huomioon ja pohtia, mikä siinä olisi järkevää, jotta tästä aidosti saataisiin ne hyödyt, joita tällä muutoksella haetaan. Haluan myöskin korostaa sitä, että tämä ei ole ikään kuin automaatio siitä, että annettaisiin anteeksi ja lievempi tuomio. Tässä on ihan samaa syyttäjän harkintaa kuin kaikissa muissakin prosessin näkökohdissa, ja syyttäjä tekisi aina päätöksen siitä, soveltuuko syyteneuvottelu vai ei vai mennäänkö perinteisin keinoin. Eli mielestäni tässä missään nimessä ei anneta ainakaan rikoksentekijälle lisää oikeuksia, vaan päinvastoin tässä ovat hyötyjinä sekä yhteiskunta että uhrit.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+8.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2026-02-10T15:59:34,2026-02-10T16:02:00,Käsitelty,1.1 2026_4_124,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle syyteneuvottelun käyttöalan laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 187/2025 vp,Edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_125,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle syyteneuvottelun käyttöalan laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 187/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kunnioitettu ministeri! Hallitus esittää syyteneuvottelun käytön laajentamista ja kehittämistä. Tavoitteena on sujuvoittaa rikosprosesseja ja kohdentaa viranomaisten resursseja tarkoituksenmukaisesti. Syyteneuvottelulla voidaan nopeuttaa esitutkintaa, syyteharkintaa ja tuomioistuinkäsittelyä, turvata epäillyn ja asianomistajan oikeudet sekä parantaa rikosprosessin kokonaisjärjestelmän toimivuutta. Esityksen mukaan syyteneuvottelua voidaan käyttää myös törkeisiin rikoksiin, kuten huumausainerikokseen, törkeään ryöstöön ja törkeään ihmiskauppaan. Lisäksi neuvottelun piirissä ovat rikoshyöty, liiketoimintakielto ja yhteisösakko. Tarkoituksena on kannustaa epäiltyjä ja oikeushenkilöitä yhteistyöhön rikosten selvittämisessä ja vahingon vaikutusten poistamisessa. Syyteneuvottelu voi edistää sovintoa asianomistajan kanssa ja lisätä oikeudenmukaisuutta ilman, että perusperiaatteita rikotaan. Menettelyä kehitetään niin, että syyttäjä ja esitutkintaviranomainen arvioivat sen mahdollisuudet jokaisessa tutkittavana olevassa asiassa, ja myös asianomistaja ja epäilty voivat aloitteellisesti ehdottaa sen käyttämistä. Tunnustamisoikeudenkäynnin on määrä olla 60 päivän kuluessa asian vireilletulosta, mikä tuo joustavuutta ja tehokkuutta prosessiin. Alustavien arvioiden mukaan syyteneuvottelun laajentaminen voi erityisesti talousrikosten osalta vähentää käsittelyä ja helpottaa poliisin ja tuomioistuinten resurssien kohdentamista. Vaikka käyttöönoton alkuvaiheessa työmäärä kasvaa, pitkällä aikavälillä menettely tukee rikosprosessin sujuvuutta ja nopeutta. Lausuntopalautteissa uudistusta pidettiin laajasti perusteltuna, tarpeellisena ja myönteisenä ja sen katsottiin lisäävän oikeusturvaa ja yhdenvertaisuutta. Syyteneuvottelun kehittäminen tukee tehokkaampaa rikosprosessia, jossa viranomaisten työ kohdentuu paremmin, rikosasioiden käsittely nopeutuu ja asianosaisten oikeudet turvataan. Tämä uudistus vahvistaa oikeudenmukaista kohtelua yksittäisille kansalaisille ja yrityksille. Tässäkin yhteydessä on jälleen kiitettävä ministeri Merta vahvasta ja ripeästä työstä maamme oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+8.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2026-02-10T16:02:02,2026-02-10T16:04:47,Käsitelty,1.1 2026_4_126,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle syyteneuvottelun käyttöalan laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 187/2025 vp,Haluaako ministeri käyttää vielä tähän loppuun puheenvuoron? — Olkaa hyvä., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_127,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle syyteneuvottelun käyttöalan laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 187/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ihan lyhyt kommentti. Kiitos teille kiitoksista, ja kiitos tietysti meille virkavalmistelusta. Nämä rikosasiat ovat hyvin monimutkaisia asioita. Siellä on laillisuusperiaate, asianomistajan oikeudet, vahingonkorvaukset, erilaisia yrityksiä, keitä ne kohtelevat toisina vastapuolina, ja koko prosessi. Meillä tehdään mielestäni hyvää ja huolellista työtä. Tietysti poliittisella puolella varmistamme ja katsomme sitten, ennen kuin esitys saapuu eteenpäin, että se on myös meidän hallitusohjelman ja poliittisen tahdon mukainen, koska meillä on tarkoituksena kuitenkin, että me kiristämme henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten rangaistuksia. Tästä syystä esimerkiksi tässä on edelleen rajattuna pois nämä tietyt asiat syyteneuvottelujen piiristä, koska katsomme, että ne eivät ole sellaisia asioita, joita tulisi syyteneuvotteluilla edistää, esimerkiksi henkirikokset. Toisissa maissahan kaikkia rikoksia voidaan tietyllä tavalla plea bargain ‑järjestelmässä neuvotella. On aivan totta, kuten edustaja ja valiokunnan puheenjohtaja Eerola toi esille, että tänä päivänäkin voi saada ihan rangaistuksen mittaamista koskevien säännösten mukaan lievennystä siitä, että edesauttaa oman rikoksensa selvittämistä tai tunnustaa. Tämä ei ole mikään uusi menettely. Niissä tilanteissa, joissa esimerkiksi henkilö toteaa, että ”no, parempi, että minä tunnustan tämän ja minua ehkä kaduttaakin tämän touhuni”, ja kertoo jopa, missä näyttöä löytyy vaikka huumausainerikoksessa, niin sehän on hyvä asia, jos hän siinä sitten samalla itsekin huomaa, että ei halua tehdä näitä rikoksia. Tämä järjestelmä ajattelee näin — niin kuin meillä on vanhastaan ollut jo syyteneuvottelua — että ihmistä sitten niin sanotusti hyvitetään siitä, että hän kertoo kaiken. Toinen vaihtoehto on se, että on täystutkinta päällä vuosikausia eikä niitä siltikään löydy. Tämä on hallitusohjelman mukainen hanke. Toivon, että jos siellä on jotain ajatuksia lakivaliokunnalle, niin laittakaa vaikka lausumaa ja ideaa, niin jatketaan tätä työtä eteenpäin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+8.aspx,fi,Leena Meri,1349,2026-02-10T16:04:49,2026-02-10T16:07:05,Käsitelty,1.1 2026_4_128,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2025 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei ehditä käydä tässä ajassa loppuun, niin asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa ja sen aloittaa ministeri Meri. Olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2026_4_129,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Leena,Meri,Oikeusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Suomalainen rikoslain käyttö on maailman huippuluokkaa. Esimerkiksi tuoreen oikeusvaltioindeksin mukaan sijoitumme rikosoikeuden osalta jaetulle kärkisijalle, mikä on tietysti hieno asia. Ongelmana on kuitenkin ollut pitkään, jo vuosikausia, se, että rikosasioiden kuten tietysti muidenkin tuomioistuinasioiden koko käsittely kestää aivan liian kauan, ja tästä syystä tuommekin tänne prosessiin erilaisia lainsäädäntöjä, jotka nopeuttavat tätä menettelyä. Tuo edellinen hallituksen esitys oli ja tämänhetkinen esitys, jota nyt lähden esittelemään, joka koskee esitutkintalakia ja muita lakeja, on osa tätä hallituksen kokonaisuutta, jolla parannamme viranomaisten mahdollisuuksia nopeuttaa asioiden käsittelyä kuitenkaan oikeusturvaa vaarantamatta. Tämä hallituksen esitys sisältää lukuisia eri toimenpiteitä rikosprosessin sujuvoittamiseksi. Asianomistajan korvausvaatimuksen selvittämistä ja rikosilmoituksen kirjaamista koskevia käytäntöjä sujuvoitetaan, minkä lisäksi kuulusteltavalle voitaisiin ilmoittaa oikeudet ja velvollisuudet etukäteen esimerkiksi sähköisesti, jotta hän voi tutustua niihin ennen kuulemista. Syyttäjän ja esitutkintaviranomaisen välistä yhteistyötä ehdotetaan tiivistettäväksi siten, että syyttäjä tulisi nykyistä aikaisemmin mukaan etenkin vaikeimpien rikosasioiden tutkintaan ja saisi syyteharkinnan tueksi tietoja jo esitutkinnan aikana. Ehdotukseen liittyy syyttäjän osallistuminen yksilöidyn loppulausuntopyynnön laatimiseen. Yksilöidymmät loppulausunnot parantaisivat rikosasian valmistelua sitten, kun se on jo oikeudenkäyntivaiheessa, ja vähentäisivät tarpeettomia lykkäyksiä oikeudessa käsittelyn myöhemmässä vaiheessa. Kirjallisen menettelyn soveltamisalaa myös laajennettaisiin siten, että menettelyssä voitaisiin käsitellä rikoksia, joiden enimmäisrangaistus on nykyisen kahden vuoden sijasta neljä vuotta vankeutta, ja toisaalta rangaistukseksi voitaisiin tuomita nykyisen yhdeksän kuukauden sijasta enintään yksi vuosi vankeutta. Lisäksi menettelyä sujuvoitettaisiin säätämällä, että kirjallisen menettelyn edellytysten täyttyessä vastaajan olisi halutessaan pyydettävä pääkäsittelyä erikseen, eikä niin, että tämä tulee, ellei hän anna suostumustaan. Keskeisiä edellytyksiä olisi, että vastaaja on tunnustanut teon ja ilmoittanut aikovansa suostua kirjalliseen menettelyyn. Kirjallisen menettelyn keskimääräinen käsittelyaika ja kustannukset ovat selvästi pienemmät kuin pääkäsittelyyn etenevissä asioissa. Vastaajan poissaolosta huolimatta voitaisiin nykyisen kolmen kuukauden sijasta tuomita vuosi vankeutta. Kaikki varmasti muistamme, että paljon julkisuudessa on keskustelua siitä, että kun järjestetään täysistunto ja vastaaja onkin poissa, niin no niin, pääkäsittely peruuntuu, ja tähän tuodaan nyt joustavuutta siltä osin. Poissaolokäsittelyä myös selkeytettäisiin säätämällä mahdollisuudesta esittää vastaajan tiedossa olevaa näyttöä, vaikka siis vastaaja olisi poissa. Ehdotuksilla pyritään sujuvoittamaan ja nopeuttamaan myös sellaisten rikosasioiden käsittelyä, joissa on erityisen suuri määrä asianomistajia. Tällaisia rikosasioita voivat olla esimerkiksi laajat tietomurrot — muistamme esimerkiksi Vastaamon. Ehdotuksen mukaan erityisen laajoissa rikosasioissa voitaisiin liittää rikosilmoituksia yhteen ja käyttää hallintolain mukaista yleistiedoksiantoa, jossa hyödynnetään viranomaisten verkkosivuja. Saattaa olla niin, että esitutkintaviranomainen tai syyttäjä joutuisi lähettämään kymmeniä‑, kymmeniätuhansia erilaisia posteja, joten tämä on hyvä ja joustavoittava tapa. Oikeudenkäyntivaiheen osalta ehdotetaan myös esimerkiksi mahdollisuutta antaa haaste tiedoksi puhelimitse eräin edellytyksin. Toimenpiteillä toteutetaan hallitusohjelman kirjauksia. Kuten tuossa aiemmin kerroin, rikosprosessi nopeutuu, annamme sinne lisää resursseja, mutta haluamme myös tietysti joustavoittaa käytäntöjä. Nämä monet ovat sellaisia, että niitä on toivottu vuosikausia — esimerkiksi tämä kirjallisen menettelyn parantaminen ja sitten tämä, että kun ollaan poissa käsittelystä, niin sitä voisi helpommin käsitellä — ja tässä niitä nyt tulee. Tuossa äsken meillä olikin jo yksi sellainen esitys, ja muitakin on tuotu jo aikaisemmin. Esitys on laadittu oikeusministeriössä virkatyönä virkamiesvalmistelutyöryhmän muistion ja arviomuistion pohjalta, ja vielä tällä hallituskaudella tullaan antamaan toinenkin sujuvoittamishanke, jossa sitten etsitään lisäkeinoja esitutkinnan tehostamiseksi vielä enemmän. Keskeisenä tavoitteena tässä on tosiaan, että asiat ratkaistaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti tinkimättä oikeusturvasta ja perusoikeuksista. Tietenkin ihmisiä tulee kohdella syyttöminä ja heidän täytyy saada tietoon asiat, mutta muuttuvassa maailmassa on hyvä toimia järkevämmin. Ehdotuksissa on huomioitu siis nämä: oikeusturva ja perusoikeudet. Perustuslain 21 §:n mukaan oikeusturva koostuu useista osatekijöistä, ja niitä on punnittava kokonaisuutena. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+9.aspx,fi,Leena Meri,1349,2026-02-10T16:07:23,2026-02-10T16:13:43,Käsitelty,1.1 2026_4_130,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2025 vp",Kiitokset ministerille esittelystä. — Sitten jatkamme keskustelua. — Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_131,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2025 vp","Arvoisa puhemies! Aluksi haluan kiittää ministeri Merta siitä tärkeästä, arvokkaasta ja merkittävästä työstä, mitä olette tehnyt tälläkin kaudella oikeusvaltion ja turvallisemman Suomen puolesta. Kiitos. Meidän on syytä olla ylpeitä siitä, että Suomi on yksi maailman vahvimmista oikeusvaltioista. Samalla tuota ylpeyden aihetta kuitenkin varjostavat tummat pilvet, nimittäin oikeudenkäyntien pitkä kesto. Vaikka olemme saaneet käsittelyaikoja lyhennettyä, oikeuslaitoksen lisäresursoinnin myötä eivät kasvavat lisätarpeet auta meitä tässä taloudellisessa tilanteessa, josta tänäänkin olemme täällä käyneet keskustelua. Tällä esityksellä pureudutaan siihen, miten voimme yhä sujuvoittaa oikeusprosesseja. Arvoisa puhemies! Tämän uudistuksen tarkoituksena on lyhentää käsittelyaikoja, poistaa turhaa työtä ja tehdä järjestelmästä tehokkaampi. Se ei yritä keksiä pyörää uudestaan, vaan tavoitteena on vapauttaa viranomaisten aikaa ja vahvistaa yhteiskunnan sisäistä turvallisuutta. Esitutkinnassa poistetaan raskaiksi ja usein tarpeettomiksi koettuja työvaiheita. Jatkossa asianomistajan vahingonkorvausvaatimuksen selvittämisestä ja ajamisesta voitaisiin päättää jo esitutkinnassa, ja samaa rikosta koskevat rikosilmoitukset voitaisiin liittää yhteen. Tämä vähentää tarpeetonta työtä ja selkeyttää tilannekuvaa massarikoksissa, kuten laajoissa tietoverkkorikoksissa. Tärkeintä uudistuksessa on kuitenkin se, että sillä vahvistetaan poliisin ja syyttäjän välistä yhteistyötä. Yhteistyön tavoitteena on varmistaa, että esitutkinta valmistuu kerralla riittävän laadukkaaksi eikä asiaa tarvitse palauttaa jälkikäteen lisäselvityksiä varten. Tämä vähentää viivästyksiä ja parantaa prosessin ennakoitavuutta. Samalla tuomioistuinkäsittelyjä vahvistetaan siten, että vastaajan poissaolo ei enää estä asian ratkaisemista. Tämä on erityisen tärkeää juuri rikoksen uhrin näkökulmasta, sillä käsittelyjen toistuva peruuntuminen lisää kohtuuttomasti epävarmuutta ja viivästystä oikeusprosessissa. Nämä edellä kuvatut muutokset ovat vain yksittäisiä esimerkkejä tästä oivallisesta kokonaisuudesta. Arvoisa puhemies! Nämä muutokset eivät ole irrallisia teknisiä tarkennuksia, vaan ne muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Sen tavoitteena on nopeuttaa prosessia jo esitutkinnasta aina tuomioon saakka. Nopea ja laadukas rikosprosessi lisää kansalaisten luottamusta oikeusjärjestelmään. Se antaa rikoksen uhrille vastauksen oikea-aikaisesti ja varmistaa, että rikosoikeudellinen vastuu toteutuu. Tämä esitys on merkittävä askel kohti tehokkaampaa ja oikeudenmukaisempaa rikosprosessia. Se vahvistaa viranomaisten toimintakykyä ja siten koko yhteiskunnan turvallisuutta. Mikä tärkeintä, se antaa viranomaisillemme mahdollisuuden keskittyä siihen, mikä on heidän ydintehtävänsä: vaarallisen rikollisuuden torjumiseen ja suomalaisten turvalliseen arkeen. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+9.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-10T16:13:45,2026-02-10T16:18:50,Käsitelty,1.1 2026_4_132,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2025 vp",Edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_133,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu ministeri! Rikosprosessin sujuvoittaminen ja viranomaisten työn tehostaminen ovat keskeisiä tavoitteita tämän esityksen taustalla. Tavoitteena on helpottaa sääntelyä ja byrokratiaa rikosasioiden ympärillä siten, että rikosoikeudenhoidon resurssit kohdentuvat nykyistä tarkoituksenmukaisemmin ja oikeudenmukaisemmin. Esityksessä ehdotetaan muutoksia muun muassa asianomistajan yksityisoikeudellisen vaatimuksen käsittelyyn, rikosilmoituksen kirjaamiseen, toimenpiteistä luopumiseen, esitutkintaviranomaisen ja syyttäjän yhteistyöhön sekä loppulausuntomenettelyyn ja päätösten perusteluvelvollisuuteen. Lisäksi lainsäädäntö täydentyy säännöksillä kuulusteltavan oikeuksien ilmoittamisesta ja tiedottamisesta esitutkinnassa, yleistiedoksiannon käytöstä sekä mahdollisuudesta liittää rikosilmoituksia saman rikoksen osalta. Tuomioistuinkäsittelyssä mahdollistetaan haasteen puhelintiedoksianto ja kirjallisen menettelyn sekä poissaolokäsittelyn soveltamisalan laajentaminen. Näillä uudistuksilla pyritään nopeuttamaan prosesseja ja parantamaan viranomaisten työskentelyn tehokkuutta. Nykytilaa ovat leimanneet pitkät käsittelyajat, jotka johtuvat muun muassa rikosoikeuden viranomaisten rahoitusvajeesta, rikosprosessin monimutkaistumisesta ja rikosten kansainvälistymisestä sekä tietoverkon kautta toteutetuista rikoksista. Esityksen toimenpiteet keventävät poliisin esitutkintavelvoitteita, vähentävät hallinnollista byrokratiaa ja mahdollistavat esimerkiksi ilmeisen vähäisten rikosten osalta toimenpiteistä luopumisen asianomistajan vaatimuksista huolimatta. Arvoisa rouva puhemies! Uudistukset lisäävät myös esitutkintaviranomaisen ja syyttäjän yhteistyötä, parantavat kuulusteltaville annettavia tietoja ja selkeyttävät loppulausuntomenettelyä. Yleistiedoksianto ja sähköisten menettelyjen laajempi käyttö sujuvoittavat tiedoksiantoa ja tuomioistuinmenettelyjä samalla, kun perusoikeudet ja oikeusturva säilyvät. Arvoisa rouva puhemies! Esityksen tavoitteena on tehostaa rikosprosessia, kohdentaa resurssit tarkoituksenmukaisemmin ja varmistaa oikeudenmukainen, sujuva ja ennakoitava rikosoikeudenhoito koko Suomessa. Hienoa työtä jälleen, oikeusministeri Leena Meri, oikeusprosessien sujuvuuden parantamiseksi. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+9.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2026-02-10T16:18:51,2026-02-10T16:21:51,Käsitelty,1.1 2026_4_134,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2025 vp",Edustaja Rintamäki., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_135,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2025 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi esitutkintalain, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta. Tämänkin esityksen tarkoituksena on rikosprosessien sujuvoittaminen helpottamalla sääntelyä ja byrokratiaa rikosasioiden ympärillä. Paketti on tosiaan aika laaja. Keskimääräinen rikosasian käsittelyaika viranomaisissa on merkittävällä tavalla pidentynyt vuosien saatossa. Esimerkiksi poliisin tapauksessa vuonna 2014 käsittelyaika oli keskimäärin 4,1 kuukautta, kun vuonna 2023 se oli jo 6,4 kuukautta. Yksi keskeinen syy aikojen pidentymiseen on siinä, että rikosoikeudenhoidon viranomaiset ovat kärsineet rahoitusvajeesta jo pitkään. Oikeudenhoidon rahoitusta onkin tällä hallituskaudella onneksi päätetty pysyvästi lisätä. On kuitenkin selvää, että vaikutukset näkyvät viiveellä, koska rikosjuttuja on kertynyt jonoiksi asti kaikissa mahdollisissa viranomaisissa. Oikeusministeri Leena Meri on tehnyt tällä kaudella tärkeää työtä suomalaisen oikeusjärjestelmän uudistamiseksi ja parantamiseksi hallitusohjelman mukaisesti — kiitos siitä. Arvoisa puhemies! Mikä ihan käytännössä tällä esityksellä sitten muuttuu? Esitutkinnan ja syyteharkinnan osalta muutoksia tulee asianomistajan yksityisoikeudellisen vaatimuksen selvittämiseen ja käsittelyyn, rikosilmoituksen kirjaamisvelvollisuuteen, toimenpiteistä luopumiseen, esitutkintaviranomaisen ja syyttäjän yhteistyövelvollisuuteen sekä loppulausuntomenettelyyn ja päätösten perusteluvelvollisuuteen. Lainsäädäntöön lisätään säännökset oikeuksien ja velvollisuuksien ilmoittamisesta kuulusteltavalle sekä tiedottamisesta esitutkinnassa. Lisäksi mahdollistettaisiin yleistiedoksiannon käyttö sekä rikosilmoituksen liittäminen samasta rikoksesta tehdylle aikaisemmalle ilmoitukselle. Esimerkiksi suurten huumausainekeissien tutkinta on hyvä esimerkki tapauksesta, jossa saattaisi olla hyvä koota asiat yhdelle ilmoitukselle. Joissain oikein laajoissa tapauksissahan kyseessä voi olla vaikka tuhat erillistä rikosilmoitusta — aikamoisiakin rikosvyyhtejä on poliisin työssä nähty. Arvoisa puhemies! Rikosasioiden tuomioistuinkäsittelyn osalta mahdollistettaisiin haasteen puhelintiedoksianto silloin kun asia voidaan käsitellä kirjallisessa menettelyssä tai vastaajan poissaolosta huolimatta. Vastaavaa menettelyä voitaisiin käyttää myös haastemiehen tavatessa sattumalta jonkun haastettavan. Kirjallisen menettelyn ja poissaolokäsittelyn soveltamisaloja laajennettaisiin korottamalla enimmäisrangaistuksia ja sujuvoittamalla näiden menettelyjen käyttöä. Prosessit saadaan tehokkaammiksi esimerkiksi kirjallisten menettelyjen lisäämisellä, läsnäolovaatimuksen keventämisellä, sähköisten toimintatapojen sekä etäyhteyksien ja videotallenteiden käytön lisäämisellä, kokoonpanojen tarkoituksenmukaisuuksien arvioimisella ja syyteneuvottelun käyttöalan laajentamisella. Kaiken kaikkiaan tämäkin esitys on helposti kannatettava. Poliisitaustaisena kansanedustajana tervehdin ilolla tällaisia uudistuksia. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+9.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2026-02-10T16:21:52,2026-02-10T16:25:38,Käsitelty,1.1 2026_4_136,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2025 vp",Edustaja Eerola., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_137,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu ministeri Meri! Tänään tässä ja nyt käsittelemme hallituksen esitystä, jonka tavoite on hyvin yksinkertainen: rikosprosessin on toimittava nopeammin, voimakkaammin ja korkeampitasoisesti, melkein niin kuin citius, altius, fortius -hengessä näin olympialaisten kunniaksi, eli paremmin kuin aiemmin kaikin puolin. Tosiasia, kuten muutamassa aiemmassa puheenvuorossa on kuultu, on se, että näitten rikosasioitten käsittelyajat ovat venyneet vuosien mittaan aivan kohtuuttomiksi, ja se ei ole kenenkään etu. Se ei ole ensinnäkään sen uhrin etu, no ei se ole myöskään sen epäillyn etu eikä viranomaisten eikä loppujen lopuksi koko yhteiskunnankaan etu, että nämä käsittelyajat ovat venyneet nyt tämmöisiksi kuin on nähty. Oikeusturva ei parane sillä, että asia makaa siellä jonossa. Tässä esityksessä pureudutaan nimenomaan tähän turhaan byrokratiaan. Ilmeisen vähäisiä rikoksia ei siis enää pidetä väkisten hengissä vain siksi, että joku esittää sellaisen nimellisen vaatimuksen. Näitä rikosilmoituksia voidaan käsitellä järkevämpinä kokonaisuuksina, eikä tämmöisiä, voinko sanoa, pilailu- ja häirintäilmoituksia enää tarvitse välttämättä kirjata sitten rikosilmoituksiksi. No, samalla syyttäjän roolia tullaan vahvistamaan jo esitutkinnan yhteydessä, jotta asiat tehdään kerralla oikein eikä niitä korjata sitten myöhemmin kalliisti tuomioistuimissa. Myöskin tätä kirjallista menettelyä ja sitten äsken mainittuja poissaolokäsittelyjä, missä on ollut ongelmia, laajennetaan näissä tilanteissa, joissa se on erikseen perusteltua. Puhemies! Tämä ei ole, niin kuin olen vähän pahojen kielien kuullut väittävän, mikään oikeusturvan heikennys, vaan päinvastoin tämä on oikeusturvan vahvistamista järjen avulla. Eli resurssit kohdistetaan näihin vakaviin rikoksiin, ja ihmiset saavat ratkaisut asioihinsa nopeammin. Siksi tämä esitys ansaitsee tulla käsitellyksi asiallisesti ja ilman turhaa viivyttelyä, eli tavallaan samalla lailla kuin tässä on nyt tavoitteena, että myös ne oikeusprosessit tulevaisuudessa menisivät. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+9.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2026-02-10T16:25:40,2026-02-10T16:28:35,Käsitelty,1.1 2026_4_138,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2025 vp",Haluaako ministeri käyttää puheenvuoron? Olkaa hyvä., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_139,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Leena,Meri,Oikeusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 188/2025 vp","Kiitos, puhemies! Nyt kun valiokunnan puheenjohtaja Eerola puhui nopeasti, ripeästi, kuitenkin tehokkaasti oikeusturvaa taaten, niin uskon ja tiedän, että lakivaliokunta toimii aina juuri näin siellä Eerolan johdolla, ja se on hyvä asia. Tosiaan paremmin ja tehokkaammin, ja paukut laitetaan oikein, kuten puheenjohtaja Eerola toi esille. — Mutta ihan muutamia asioita. Tässä esityksessä on todella paljon pieniä asioita, jotka kokonaisuutena ovat merkittäviä. Tässä katsoin, että esitutkintaan tulee kymmenen uutta kokonaisuutta, jotka yhdessä muodostavat todella monta uutta asiaa, kuten juuri tämä syyttäjän ja poliisin yhteistyö. Sitten se, että loppulausuntoja voitaisiin pyytää, juuri se, että se asia menee oikeasti hyvässä järjestyksessä oikeusistuimeen, ettei siellä sitten keskeydy. Ja esimerkiksi tiedoksiantojen helpottaminen, se, ettei tarvitse, jos saadaan helposti asia vietyä yleistiedoksiantona, lähettää kymmenilletuhansille ihmisille, ja niin edelleen. Sitten tämän tuomioistuinkäsittelyn osalta on ihan pakko sanoa se, että kun on tosi paljon, vuosikausia puhuttu näistä niin sanotuista poissaolokäsittelyistä eli siitä, kun vastaaja on poissa, niin nyt voidaan helpommin, kun nostetaan sitä rangaistusrajaa, käsitellä myös sellaisia asioita, jotka tietysti ovat vastaajan tiedossa. Saahan hän sinne tulla, mutta jos ei huvita, halua tai ei muuten kiinnosta, niin siitä huolimatta se asia voidaan käsitellä ja siellä voidaan esittää näyttöä, josta vastaaja on tietoinen. Mutta jos ei hän halua tulla kertomaan sinne mitään, niin ei tarvitse sitä varten häntä sinne odotella. Toki, jos tuomioistuin tarvitsee häntä muuta näyttöä varten, niin se on asia erikseen, ja sama koskee tätä kirjallista menettelyä. Tässä on paljon hyviä uudistuksia. Sitten kuitenkin vähäisten rikosten osalta, niin kuin näpistykset: totta kai on tarkoituksenmukaista tutkia kaikki rikokset, mutta jos tämmöiseen ei mitään selvyyttä saada, niin poliisi voi jättää sen asian tutkimatta. Mutta siellä on sitten semmoinen takaportti, että ellei erittäin tärkeä yleinen ja yksityinen etu vaadi, niin on jätetty tämmöinen harkintavelvollisuus vielä poliisille. Kiitän kiitoksista, ja kiitän myös meidän virkamiehiä — siellä ahkeroivat kovasti. — Kiitos. ", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+9.aspx,fi,Leena Meri,1349,2026-02-10T16:28:39,2026-02-10T16:31:10,Käsitelty,1.1 2026_4_140,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 198/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Esittelypuheenvuoro, ministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2026_4_141,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 198/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme nyt hallituksen esitystä viranomaisten välisen tietojenvaihdon sujuvoittamiseksi, vankilaturvallisuuden parantamiseksi sekä ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön torjunnan tehostamiseksi. Kysymys on nimenomaan tietojenvaihtolainsäädännön parantamisesta. Rikollisuuden tehokkaassa torjumisessa viranomaisten välinen yhteistyö on keskeistä. Viranomaisten välinen tietojenvaihto luo edellytyksiä sille, että eri viranomaiset voivat oikea-aikaisemmin ja tehokkaammin puuttua rikollisuuteen. Erityisesti vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan puuttumiseksi tarvitaan muiden keinojen ohella sujuvampaa tietojenvaihtoa viranomaisten välillä. Hallitusohjelma sisältää useita kirjauksia, joiden tavoitteena on korjata tätä tietojenvaihtoa viranomaisten välillä. Näitä hankkeita onkin eri ministeriöissä vireillä, ja tämä on nyt oikeusministeriöstä tuotava hanke. Esityksessä ehdotetaan säädösmuutoksia, joissa on kyse Rikosseuraamuslaitoksen, Ulosottolaitoksen, Verohallinnon ja työsuojeluviranomaisen oikeudesta saada tietoja ja luovuttaa tietoja toiselle viranomaiselle rikosten torjumiseksi ja ehkäisemiseksi. Ensinnäkin ehdotetaan muutoksia Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietojen käsittelyä koskevaan lakiin. Muutoksilla toteutettaisiin hallitusohjelman kirjaus tarvittavista lainsäädäntömuutoksista, jotta tietojen vaihtaminen vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen kiinnittyneistä henkilöistä sekä muista henkilöistä, joilla voi olla vaikutusta vankilaturvallisuuteen, olisi mahdollista eri viranomaisten välillä. Rikosseuraamuslaitokselle eli Riselle ehdotetaan mahdollisuutta jatkossa pyytää keskusrikospoliisilta tietoa siitä, onko vangin työpaikaksi ehdotetulla toimijalla mahdollisesti kytköksiä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Tämä olisi merkittävä parannus nykytilaan, koska työpaikan jr-kytkökset voivat mahdollistaa järjestäytyneen rikollisuuden vaikuttamisen vankilaan ja vankilaturvallisuuteen. Jos vanki käy tämmöisellä työpaikalla, niin siinähän se rikollinen tieto mukavasti kulkee ja rikollisuutta edistetään — erittäin tärkeä parannus. On tärkeää, että Rise voi tehokkaasti torjua vankeusaikaista rikollisuutta ja tietysti myös tukea vankia rikoksettomaan elämään, jos hän sellaiseen haluaa itse palata. Rise voi siis tarvittaessa selvittää nämä työpaikan taustat. Vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi Rikosseuraamuslaitos voisi jatkossa myös sujuvammin luovuttaa tietoja poliisille silloin kun on kyse vangin yhteyksistä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Tämä lisäisi poliisin ja Rikosseuraamuslaitoksen yhteistyötä ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. Lisäksi Rikosseuraamuslaitoksen nykyisin voimassa olevaa oikeutta saada tietoja Maahanmuuttovirastolta sekä sosiaalihuollolta täsmennettäisiin. Esimerkiksi ulkomaalaisten vankien osalta Rikosseuraamuslaitoksella olisi jatkossa oikeus saada tietoja myös silloin kun henkilö on vankilassa suorittamassa rangaistustaan. Tämä ei ole ollut aiemmin mahdollista. Nykyisin tiedonsaantioikeus rajoittuu rikoksesta epäiltyihin, yhdyskuntaseuraamukseen tuomittuihin ja valvottuun koevapauteen. Tiedoissa on kyse muun muassa oleskelulupaa koskevan asian käsittelyn yhteydessä saadusta tiedosta, käännyttämisasiakirjoista tai karkottamista koskevista asioista. Tämä voisi koskea esimerkiksi sitä, että on tehty jonkinlainen ikäselvitys ja se ei vielä näy väestötietojärjestelmässä ja henkilö onkin täysi-ikäinen eikä alaikäinen. Tämä on äärettömän tärkeä tieto erityisesti siksi, että voidaan sijoitella oikeaan paikkaan siellä vankilassa. Toisena kokonaisuutena esityksessä ehdotetaan tietojenvaihdon sujuvoittamista työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjunnan tehostamiseksi. Näissä muutoksissa olisi kyse Ulosottolaitoksen, Verohallinnon ja työsuojeluviranomaisen mahdollisuudesta luovuttaa ja saada tietoa. Muutoksilla toteutetaan osaltaan hallitusohjelman kirjausta näiden ilmiöiden torjunnan tehostamisesta, kun parannetaan tätä tietojenvaihtoa. Ihmiskauppa on usein kansainvälistä ja myös järjestäytynyttä rikollisuutta, jolloin on tärkeää, että viranomaiset voivat vaihtaa ja luovuttaa tietoa ja sitä voidaan luovuttaa myös poliisille. Työperäisen hyväksikäytön torjuminen on tärkeää myös harmaan talouden torjumiseksi ja siten myös rehellisesti toimivien yritysten toimintamahdollisuuksien varmistamisessa. Säädöksiä kiertämällä ei saa saada kilpailuetua rehellisiin yrittäjiin nähden, ja tämä voidaan varmistaa sillä, että viranomaiset voivat tehokkaasti valvoa sääntöjen noudattamista ja tarvittaessa luovuttaa tietoja väärinkäytöksiin puuttumiseksi. Tässä esityksessä ehdotetaankin ulosotolle ja Verohallinnolle mahdollisuutta luovuttaa oma-aloitteisesti tietoja esitutkintaviranomaisille silloin kun viranomaiset omassa tehtävässään tekevät havaintoja, joiden perusteella voidaan epäillä työperäiseen hyväksikäyttöön tai ihmiskauppaan liittyviä rikoksia. Mahdollisuus luovuttaa tietoja oma-aloitteisesti on tärkeää siksi, että esitutkintaviranomainen saa tiedon riittävän varhaisessa vaiheessa. Kuten tiedämme, ihmiskauppa on kansainvälistä rikollisuutta ja rikosten tutkinta vaatii usein paljon viranomaisresursseja, ja mitä aiemmin tieto mahdollisesta rikoksesta saadaan, sitä nopeammin tutkinta voidaan käynnistää ja varmistaa, etteivät epäillyt ehdi poistua maasta. Verohallinto voi lisäksi omasta aloitteestaan antaa tietoa myös työsuojeluviranomaisille. Verohallinto voi verovalvonnassa tehdä havaintoja esimerkiksi työnteko-oikeudettomista henkilöistä. Tältä osin tehostetaan myös harmaan talouden torjuntaan liittyvää viranomaisten ja työsuojeluviranomaisten yhteistyötä. Lisäksi ehdotetaan myös työsuojeluviranomaisen tiedonsaantioikeuden laajentamista siten, että jatkossa tietoja voisi saada tilaajavastuulain noudattamisen valvonnan kohdentamisen lisäksi työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonnan kohdentamiseen. Ehdotuksella varmistettaisiin, että työsuojeluviranomainen voisi jatkossa kohdentaa valvontaa nykyistä tehokkaammin osuviin valvontakohteisiin, mikä lisäisi valvonnan vaikuttavuutta ja viranomaisresurssien tehokkaampaa käyttöä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+10.aspx,fi,Leena Meri,1349,2026-02-10T16:31:30,2026-02-10T16:39:02,Käsitelty,1.1 2026_4_142,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 198/2025 vp,Kiitokset ministerille. — Sitten edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_143,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 198/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kunnioitettu ministeri! Tänään käsittelemme lakiesitystä, jonka tavoitteena on tehostaa viranomaisten välistä tietojenvaihtoa vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi sekä työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan estämiseksi. Kyseessä on konkreettinen keino, jolla helpotetaan puuttumista näihin kielteisiin ilmiöihin ja vahvistetaan viranomaisten mahdollisuuksia suojata sekä yksilöitä että yhteiskuntaa. Esityksessä ehdotetaan muun muassa, että Rikosseuraamuslaitos voisi oma-aloitteisesti luovuttaa tietoja poliisille vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Lisäksi laitokselle annettaisiin mahdollisuus selvittää vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan työnantajaksi ehdotetun mahdollisia yhteyksiä rikollisuuteen pyytämällä lausunto keskusrikospoliisilta. Samalla täsmennettäisiin nykyistä sääntelyä siten, että sosiaali- ja terveydenhuollosta saatavat tiedot sekä Maahanmuuttoviraston tiedot olisivat käytettävissä rangaistusajan suunnitelman laatimisessa. Arvoisa rouva puhemies! Esitys laajentaa myös ulosottomiehen ja Verohallinnon mahdollisuutta oma-aloitteisesti luovuttaa tietoja viranomaisille työperäiseen hyväksikäyttöön ja ihmiskauppaan liittyvissä rikosepäilyissä. Verohallinnon tietojen luovuttaminen työsuojeluviranomaisille mahdollistaisi tiedon hyödyntämisen työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen sekä työolosuhteiden ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonnassa. Samalla työsuojelun valvontalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viranomaisilla olisi selkeä ja riittävä oikeus saada tarvitsemansa tiedot valvonnan kohdentamista varten. Lausuntopalautteen perusteella esityksen tavoitteet ovat saaneet laajaa tukea. Lausunnonantajat korostivat tehokkaan tiedonvaihdon merkitystä viranomaisten toiminnan kohdentamisessa ja rikosten torjunnassa. Tämä lainsäädäntö mahdollistaa viranomaisille nopeamman reagoinnin ja varmistaa, että toimet kohdistuvat oikein niihin tapauksiin, joissa niistä on suurin hyöty. Arvoisa rouva puhemies! Lakiesitys vahvistaa viranomaisten yhteistyötä, tehostaa valvontaa ja parantaa mahdollisuuksia puuttua vakavaan rikollisuuteen, hyväksikäyttöön ja ihmiskauppaan. Samalla se tukee järjestelmällistä ja ennakoivaa työtä, mikä suojaa niin yksilöitä kuin koko yhteiskuntaa. Haluan lopuksi kiittää oikeusministeri Leena Merta tämän tärkeän uudistuksen valmistelusta ja sitoutumisesta rikosten torjunnan tehostamiseen. Täytyy arvostaa ministeriä, joka vahvalla ja intensiivisellä otteella tuo tänne saliin käsittelyyn näitä tärkeitä uudistuksia. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+10.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2026-02-10T16:39:13,2026-02-10T16:42:29,Käsitelty,1.1 2026_4_144,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 198/2025 vp,Edustaja Rintamäki., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_145,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 198/2025 vp,"Arvoisa puhemies, hyvä ministeri! Käsittelyssämme on hallituksen esitys, jonka tavoitteena on päivittää ja selkeyttää sitä, miten henkilötietoja käsitellään Rikosseuraamuslaitoksen toiminnassa ja siihen liittyvissä laeissa. Tämä esitys ei ole irrallinen normipaketti vaan osa laajempaa hallituksen ohjelman tavoitetta tehostaa rikosten torjuntaa ja viranomaisten välistä tiedonvaihtoa samalla, kun turvaamme yksilön perusoikeudet ja oikeusturvan vaatimukset. Tämän lakiesityksen ydin on hyvin selvä. Suomen on pystyttävä turvaamaan vankiloiden järjestys, henkilökunnan turvallisuus ja yhteiskunnan yleinen turvallisuus myös rikosseuraamusjärjestelmän sisällä. Viime vuosina olemme nähneet, miten järjestäytynyt ja jengiytynyt rikollisuus on juurtunut myös vankiloihin. Rikolliset verkostot eivät katkea vankilan porteilla, vaan ne jatkavat toimintaansa, ellei viranomaisilla ole riittäviä keinoja seurata, estää ja paljastaa rikollista toimintaa. Tähän tilanteeseen peilaten tehokas ja ajantasainen henkilötietojen käsittely ei ole ongelma, vaan se on välttämättömyys. Arvoisa puhemies! Alkuperäinen laki, joka säätelee henkilötietojen käsittelyä Rikosseuraamuslaitoksessa, on vuodelta 2021. Nyt esitys pyrkii vastaamaan tämän päivän turvallisuushaasteisiin, kuten järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, työperäisen hyväksikäytön ehkäisyyn sekä vankilaturvallisuuden parantamiseen, siten, että viranomaisten tietojenvaihto on mahdollisempaa silloin, kun laissa asetetut edellytykset täyttyvät. Keskeinen periaate on tämä: viranomaisilla tulee olla selkeät ja oikeasuhteiset perustelut henkilötietojen käsittelylle. Mutta mielestäni hallituksen esitys on oikeansuuntainen. Viranomaisille ei pidä asettaa sellaisia hallinnollisia esteitä, jotka käytännössä hyödyttävät rikollisia ja heikentävät työntekijöiden ja myös muiden vankien turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Meille perussuomalaisille rikollisen yksityisyys ei voi mennä yhteiskunnan turvallisuuden edelle. Tämä ei todellakaan tarkoita mielivaltaa tai oikeusturvasta luopumista vaan realistista lainsäädäntöä. Kun on perusteltu syy epäillä rikollista toimintaa, viranomaisilla täytyy olla oikeus käyttää ja vaihtaa tietoja tehokkaasti. Arvoisa puhemies! Tietojen käsittelyn oikeusperustan tulee olla selkeä. Henkilötietojen käsittely ei voi olla satunnaista tai viranomaisilta harkinnanvaraista, vaan sen on nojattava tiukkoihin lakiin kirjattuihin edellytyksiin esimerkiksi silloin, kun se on välttämätöntä rikosten ehkäisyyn, tutkintaan tai vankilaturvallisuuden ylläpitämiseen. Emme saa kuitenkaan ajautua tilanteeseen, jossa liiallinen tietosuojafundamentalismi estää viranomaisia tekemästä työtään. Lainsäätäjän velvollisuus on puolustaa ennen kaikkea lainkuuliaisten kansalaisten turvallisuutta, ei rikollisten mukavuutta. Pidän tärkeänä, että viranomaisten välinen tiedonvaihto toimii aidosti. Poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden turvallisuusviranomaisten on voitava jakaa olennaista tietoa ilman turhaa byrokratiaa silloin, kun kyse on vakavasta rikollisuudesta tai turvallisuusuhasta. Tietokatkokset ovat aina riski. Muistakaamme, että lainsäädännön tehtävä ei ole sitoa viranomaisten käsiä vaan antaa heille työkalut pitää Suomi turvallisena. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+10.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2026-02-10T16:42:31,2026-02-10T16:46:38,Käsitelty,1.1 2026_4_146,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 198/2025 vp,Edustaja Eerola., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_147,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 198/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on lähinnä pohjimmiltaan kyse oikeastaan yhdestä asiasta eli siitä, että viranomaiset pystyvät jatkossa tekemään työnsä ajoissa eikä vasta sitten jälkikäteen. Tämä vakava ja järjestäytynyt rikollisuus, josta tässä on nyt melkein joka puheenvuorossa puhuttu, ei noudata näitä hallinnon rajoja, jos noudattaa yleensä yhtään mitään rajoja. Työperäinen hyväksikäyttö tai sitten tämmöinen ihmiskauppa ei tule viranomaisille siististi valmiina rikosilmoituksina. Siksi onkin mielestäni oikein perusteltua, että tämä tieto kulkee silloin, kun viranomaisella on laillinen tarve ja edelleen vastuut toimia. Toisin kuin jotkut ovat jossain yhteydessä väittäneet, tämä esitys ei murenna tietosuojaa vaan päinvastoin. Se kirjoittaa toimivaltuudet selkeästi lakiin, juuri niin kuin perustuslakivaliokunta ja korkein oikeus ovat myöskin edellyttäneet. Tämä on hallittu, tämä on rajattu, tämä on kohdennettu uudistus, jolla puututaan harmaaseen talouteen, rikollisiin rakenteisiin ja hyväksikäyttöön. Siksikin tämä esitys ansaitsee kaiken lämpimän tukemme. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+10.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2026-02-10T16:46:39,2026-02-10T16:48:09,Käsitelty,1.1 2026_4_148,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 198/2025 vp,Edustaja Immonen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_149,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 198/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys on jälleen yksi merkittävä parannus turvallisuuteemme ja viranomaisten tietojenvaihtoa koskevaan lainsäädäntöön. Esitys vaikuttaa myös suoraan siihen, miten Suomi kykenee torjumaan vankiloista käsin johdettua rikollisuutta ja vahvistamaan myöskin vankilaturvallisuuttamme. Hallituksen esitys ehdottaa laajoja muutoksia Rikosseuraamuslaitoksen, Ulosottolaitoksen, Verohallinnon ja työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeuksiin ja tietojen luovuttamiseen juuri siksi, että viranomaiset pystyvät puuttumaan rikolliseen toimintaan jo sen alkulähteillä. Vankilaturvallisuudessa ei ole kyse vain sisäisestä järjestyksestä, vaan vankila on paikka, jossa rikollisjärjestöt pyrkivät värväämään uusia jäseniä, ylläpitämään omaa vaikutusvaltaansa ja jatkamaan rikollisen toiminnan suunnittelua sekä Suomessa että ulkomailla. Hallituksen esitys vastaa tähän ongelmaan antamalla Rikosseuraamuslaitokselle täsmällisemmät mahdollisuudet saada tietoa Maahanmuuttovirastolta ja sosiaalihuollolta, jotta vankien taustatiedot, riskit ja mahdolliset yhteydet järjestäytyneeseen rikollisuuteen voidaan tunnistaa jo ajoissa. Näin pystytään sekä torjumaan rikollisuutta että myös suunnittelemaan, miten esimerkiksi vankilaan ensikertalaisena joutuvia henkilöitä voitaisiin suojata rangaistuksensa aikana järjestäytyneeltä rikollisuudelta. Vankilasta käsin johdettu rikollisuus ei ole vain televisiossa nähtävää fiktiota, vaan se on tosielämän uhka. Kun johtohahmot lähettävät käskyjä rikoskumppaneilleen, kun väkivaltaa, huumerikoksia tai kiristyksiä suunnitellaan sellien ovien takana, yhteiskunta tarvitsee tällöin todella vahvat työkalut. Hallituksen esitys luo juuri näitä työkaluja. Se vahvistaa viranomaisten mahdollisuuksia katkaista yhteyksiä rikollisiin verkostoihin ja estää vankiloiden muuttumista järjestäytyneen rikollisuuden komentokeskuksiksi. Arvoisa puhemies! Vankila ei saa olla rikollisjärjestöjen jatkokoulutuskeskus, eikä rikollinen toiminta siellä saa myrkyttää ympäröivää yhteiskuntaa. Tämä esitys on jälleen yksi perussuomalainen askel kohti turvallisempaa Suomea — Suomea, jossa rikollisuuden torjunta ei lakkaa vankilan porteille.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+10.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2026-02-10T16:48:14,2026-02-10T16:51:04,Käsitelty,1.1 2026_4_150,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 198/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_151,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 198/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Puutun tässä puheenvuorossani työperäiseen maahanmuuttoon ja työsuojeluviranomaisten valvontamahdollisuuteen, joka tässä esityksessä on mukana. Pidän sitä erittäin hyvänä, ja kiitän tässä yhteydessä oikeusministeriä tästä lakiesityksestä tältä osin, koska tässä on selkeästi tuotu työkaluja, joilla voidaan omaehtoisesti valvonnassa esiin tulleita asioita siirtää toiselle viranomaiselle, mikä on meillä erittäin tärkeä asia. Esimerkiksi veroviranomainen voi tämän kautta sitten siirtää verovalvonnassa havaittuja ongelmia esimerkiksi siitä, kuinka palkanmaksu on mennyt, kuinka ulkomaalaiset henkilöt on rekisteröity, kuinka heidät on rekisteröity eri yrityksiin ja niin poispäin, onko tapahtunut alipalkkausta ja muita. Tällaisia ihan konkreettisia asioita pystytään nyt siirtämään tällä toimenpiteellä työsuojeluviranomaiselle, ja sitä kautta saadaan tehokkaampaa työsuojeluvalvontaa. Samoin saadaan tilaajavastuulain mukaiseen selvitysvelvollisuuteen, kuinka on näitä yrityksiä selvitetty tilaajan toimesta, myös tälle alueelle valvontaa. Lisäksi, kun tätä katsoo tietojenvaihdon kannalta, työsuojeluviranomaiset ja kaikki muutkin viranomaiset pystyvät ehkä resursseja laittamaan oikeisiin kohteisiin, koska kaikkien kannalta on tärkeätä, että rehelliset yritykset pärjäävät ja niitä ei tarvitse valvoa, vaan toimenpiteitä kohdistetaan niihin, joissa on selkeästi havaittu puutteita. Siinä mielessä tämä lakiesitys on yksi työkalu siihen suuntaan, ja tässä voidaan päästä eteenpäin. Tämä tuo lisää Verohallinnon ja työsuojeluviranomaisten yhteistyötä, mikä on hyvä asia. Ulosottolaitoksen rooli tässä pikkaisen lausuntokierroksen aikana muuttui, mutta ilmeisesti siellä kuitenkin ulosottomiehellä on samanlaisia oma-aloitteisia oikeuksia jakaa tietoja myöskin työsuojeluviranomaisten suuntaan. Se oli semmoinen asia, joka vähän täällä nousi, kun kävin tätä läpi. Yhteiskunnan kannalta on myös tärkeätä, että me torjumme harmaata taloutta kaikilla tavoilla, verovälttelyä ja sosiaaliturvamaksuvälttelyä ja kaikkea muuta, sillä ne ovat kaikki sitten rehellisten yritysten ja yhteisöjen maksettavina. Arvoisa rouva puhemies! Tämä on hyvä esitys, ja toivoisin ja esitänkin, että tämä tulisi lausunnolle myös työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. En huomannut, oliko se tässä mukana. Koska tässä on niin paljon työelämän valvontaan liittyviä kysymyksiä, niin olisi hyvä, jos työelämä- ja tasa-arvovaliokunta lausuisi tästä käsittelyn tässä vaiheessa lakivaliokunnalle. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+10.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-10T16:51:07,2026-02-10T16:54:27,Käsitelty,1.1 2026_4_152,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 198/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_153,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 198/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annettua lakia, ulosottokaarta, verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia. Ulosottokaareen lisättäisiin ulosottomiehelle mahdollisuus oma-aloitteisesti luovuttaa tietoja epäillystä rikoksesta esitutkintaviranomaisille nykyistä laajemmin siten, että se kattaisi myös työperäistä hyväksikäyttöä koskevat rikokset. Verohallinnolle mahdollistettaisiin tietojen oma-aloitteinen luovuttaminen työsuojeluviranomaiselle myös silloin, kun kyse olisi työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen sekä työolosuhteiden ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonnasta. Työsuojeluviranomaisen oikeutta saada tietoja useampaa toimijaa koskevana tietojoukkona toiselta viranomaiselta valvonnan kohdentamista varten laajennettaisiin siten, että jatkossa se koskisi myös työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvontaa. Lisäksi laajennettaisiin työsuojeluviranomaisen oikeutta saada tietojoukko Verohallinnolta tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain noudattamisen valvonnan kohdentamista varten. Arvoisa rouva puhemies! Aina kun puhutaan työsuojeluviranomaisen oikeuksien vahvistamisesta ja rikollisen työperäisen hyväksikäytön ehkäisystä, on se äärimmäisen kannatettavaa. Täytyy valitettavasti myös todeta tässä yhteydessä se, että on harmi, että kun nyt tällä hallituskaudella työhön ja työoikeuksiin liittyviä uudistuksia elikkä heikennyksiä on mittavasti tehty tässäkin talossa tämän kauden aikana, niin osalla näistä päätöksistä on arvioiden mukaan mahdollisia vaikutuksia siihen, että myös työperäisen hyväksikäytön lisääntyminen voi siis olla mahdollista, ja tämä on tietysti valitettavaa. Tämänkin vuoksi nämä esitykset tässä ovat toki kannatettavia. Arvoisa rouva puhemies! Kannatan äsken edustaja Lylyn tekemää esitystä siitä, että tämä esitys kävisi työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa lausunnolla, koska tämä asiahan kuuluu myös sille instanssille. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+10.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2026-02-10T16:54:29,2026-02-10T16:56:46,Käsitelty,1.1 2026_4_154,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 198/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_155,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 198/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies ja kunnioitettu ministeri Meri! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä on aiheena. Kiitän hallitusta erinomaisesta esityksestä ja ministeri Merta asian vahvasta edistämisestä ja valmistelusta. Tietojen vaihto eri toimijoiden kanssa on äärimmäisen tärkeä asia. Näin pystytään puuttumaan myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen, ja nämä tiedot ovat siinä välttämättömiä. Tehokas tietojenvaihto ja nopea reagointi ovat tässä asiassa a ja o. Liiallinen tietosuoja usein edistää vain rikollisten toimintaa, eli meidän pitää luottaa viranomaisiin, että he käyttävät saamiaan tietoja sitä asiaa varten, minkä takia niitä pyydetään. Viranomaisilla tulee olla tieto, jolla jo ennalta ehkäistään rikoksia. Näin toimivaltuudet tulee kirjoittaa selkeästi ja tarkkarajaisesti lakiin. Tämä on erinomaisesti valmisteltu, ja kannatan tätä erinomaista esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+10.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-10T16:56:46,2026-02-10T16:58:08,Käsitelty,1.1 2026_4_156,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 198/2025 vp,Haluaako ministeri vielä kommentoida? — Olkaa hyvä., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_4_157,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 198/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Etsin täältä asiakirjoistani vastausta tähän Lylyn kysymykseen: Tosiaan lausunnolla tämä esitysluonnos vielä sisälsi pykälän ulosottokaareen sillä tavalla, että havainnetietoja olisi voinut luovuttaa työsuojeluviranomaiselle, mutta sekä Ulosottolaitos että työsuojeluviranomainen pitivät ehdotusta havaintotietojen luovuttamisesta haastavana soveltaa käytännössä, ja näitä tietoja olisi ollut hankala arvioida. Nyt on hyvä muistaa, että tämmöisessä tilanteessa voi olla kyse myös niin selkeistä asioista ja laiminlyönneistä, että ulosottomies voi oma-aloitteisesti luovuttaa näitä tietoja, ja se säännös täällä on. Jatkovalmistelussa, virkavalmistelussa saamani selvityksen mukaan näistä luovuttiin, koska tässä oli erilaisia haasteita, joita on käyty toimijoiden kanssa läpi. Mutta toki eduskunnalla on aina mahdollisuus palata, jos katsoo tarpeelliseksi, vielä tähän ongelmatiikkaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+10.aspx,fi,Leena Meri,1349,2026-02-10T16:58:10,2026-02-10T16:59:26,Käsitelty,1.1 2026_4_158,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 25/2025 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 25/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2026_4_159,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 25/2025 vp,"Kunnioitettu puhemies! Suomi on maa, joka on rakentanut vaurautensa osaamiseen, vastuullisuuteen ja luonnonvaroihin. Kaivoslain uudistuksessa on kyse juuri siitä, miten pidämme huolta maamme arvosta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista kestävällä tavalla. Meidän on muistettava, että kallioperämme rikkaudet eivät ole pelkästään taloudellisia resursseja vaan osa kansallista omaisuuttamme. Siksi niiden käyttö edellyttää viisautta, harkintaa ja huolenpitoa. Arvoisa puhemies! Tällä lakimuutoksella luodaan vakautta ja ennakoitavuutta suomalaiselle kaivosalalle. Kun investoinnit ovat pitkäjänteisiä ja riskit hallittuja, uskaltavat yritykset panostaa tutkimukseen ja vastuulliseen toimintaan. Kaivosalan sujuvuus ja oikeudenmukaisuus eivät ole vastakkain ympäristön tai maanomistajien oikeuksien kanssa. Päinvastoin, uudistus vahvistaa myös heidän asemaansa. Maanomistajille turvataan korvaukset, ja valvonta varmistaa, että toiminta on läpinäkyvää ja turvallista. Talousvaliokunta on käsittelyssään arvioinut tämän esityksen selkeyttävän kaivosviranomaisten toimintaa ja alan toimintaympäristöä. Tavoitteena tulee olla tasapaino maanomistajien oikeuksien ja kaivostoiminnan harjoittamisen edellytysten välillä. Samalla valiokunnassa nostettiin esiin korvausten sääntelyn ja asianmukaisen tason jatkuva seuranta sekä tarve aiheen osalta myös laajempaan tarkasteluun tulevaisuudessa. Tahdon kiittää valiokuntaa. Näistä huomioista on meidän tehtävämme ottaa selvää ja suojella sitä, mikä on tärkeää. Arvoisa puhemies! Kaivoslakiuudistus on osa laajempaa tarinaa suomalaisesta huoltovarmuudesta ja omavaraisuudesta. Kun maailmantalous muuttuu ja kriisit horjuttavat toimitusketjuja, on oikein, että Suomi vahvistaa omaa kykyään hyödyntää luonnonvarojaan vastuullisesti ja paikallisesti. Tämä ei ole vain elinkeinopoliittinen kysymys vaan kysymys koko maan turvallisuudesta ja tulevaisuudesta. Pidetään huolta siitä, että Suomi on maa, jossa luonnonvarojen käyttö ja niiden suojelu kulkevat käsi kädessä — maa, jossa luonnonvarat tuovat turvaa ensi sijassa suomalaisille itselleen. Tämä laki on askel siihen suuntaan, että Suomen rikkaudet, osaaminen ja luonto palvelevat yhdessä koko kansakunnan hyvää. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+12.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-10T17:00:16,2026-02-10T17:04:22,Käsitelty,1.1 2026_4_160,4/2026,2026-02-10,14.00,17.37,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 25/2025 vp,"Edustaja Junnila, poissa.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2026+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_1,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys Euroopan pahimmasta työttömyydestä>>>Välikysymys VK 1/2026 vp,"Välikysymyksen esittämistä varten esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Edustaja Tuomas Kettunen ja 23 muuta edustajaa ovat tehneet välikysymyksen VK 1/2026 vp Euroopan pahimmasta työttömyydestä. Annan nyt puheenvuoron välikysymyksen ensimmäiselle allekirjoittajalle. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_5_2,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 198/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto on 10.2.2026 ehdottanut, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Keskustelu asiasta päättyi 10.2.2026 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Lauri Lyly on edustaja Timo Suhosen kannattamana vastoin puhemiesneuvoston ehdotusta ehdottanut, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto. Puhemiesneuvosto on 11.2.2026 pitämässään kokouksessa tarkistanut aiempaa ehdotustaan ja ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_5_3,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 198/2025 vp,"Kun puhemiesneuvoston tarkistettu ehdotus on sama kuin edustaja Lauri Lylyn ehdotus, puhemiesneuvoston ehdotus hyväksyttäneen?", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_5_4,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_5_5,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti alijäämien kattamiskauden osalta. Sääntelyä muutettaisiin siten, että valtiovarainministeriö voisi hakemuksesta myöntää hyvinvointialueelle mahdollisuuden kattaa kertyneet alijäämät vuoden 27 tai 28 loppuun mennessä. Lisää aikaa voitaisiin myöntää niille hyvinvointialueille, joille se on välttämätöntä lainsäädännön noudattamiseksi ja joille se olisi myöskin mahdollista. Hyvinvointialuelaissa säädetään talouden tasapainottamisvaatimuksesta ja alijäämän kattamisvelvollisuudesta. Hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä tulee pääsääntöisesti kattaa jatkossakin enintään kahden vuoden kuluessa. Tässä määräajassa tulee kattaa myös talousarvion laadintavuonna tai sen jälkeen kertynyt alijäämä. Toisaalta talousarvio tulee laatia realistisesti ja siihen tulee ottaa tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määräajat ja tuloarviot. Lisäksi talousarviossa osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on ollut haastava niiden ensimmäisten toimintavuosien aikana. Kaikille hyvinvointialueille Helsingin kaupunkia lukuun ottamatta on kertynyt alijäämää järjestämisvastuiden ensimmäiseltä vuodelta 23. Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle ja HUS-yhtymälle alijäämää kertyi jo vuonna 22. Kaikille alueille paitsi Helsingin kaupungille kertyi uutta alijäämää myös vuonna 24. Tämä tarkoittaa, että näiden alueiden pitäisi kerryttää vastaavan suuruinen ylijäämä vuosien 25 ja 26 aikana saadakseen alijäämänsä katetuksi voimassa olevan lainsäädännön mukaisessa määräajassa. Hienoa on tällä hetkellä nähdä, että hyvinvointialueiden taloudessa näyttää tapahtuneen selvä käänne parempaan vuonna 25. Ylijäämää oli odotettu, mutta sen määrä näyttää olevan suurempi kuin vielä syksyllä arvioitiin. Taustalla vaikuttavat alueiden sopeuttamistoimien toimeenpanon eteneminen ja toisaalta rahoituksen tasoon tehty jälkikäteistarkistus, joka nosti rahoituksen tasoa 1,4 miljardia euroa muiden tasomuutosten lisäksi. Kokonaisuutena rahoituksen taso nousi 2,2 miljardia euroa eli noin yhdeksän prosenttia vuodelle 25. Kokonaisylijäämän arvioidaan siten olevan noin 640 miljoonaa euroa. Lähes kaikilla alueilla kustannuskehitys on taittunut. Nettokustannukset kasvaisivat enää 1,6 prosenttia, kun vielä vuonna 24 kasvua oli 2,9 prosenttia ja vuonna 23 lähes 12 prosenttia. Tuoreet vuoden 25 tilinpäätösarviotiedot osoittavat myös, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue olisi kattamassa kertyneet alijäämät jo vuoden 25 aikana vuoden 26 sijaan. Lisäksi muutamalla alueella on realistiset näkymät onnistua kattamisessa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti vuoden 26 aikana. Hyvinvointialuetalouden kokonaisalijäämä olisi vuoden 25 jälkeen noin 1,8 miljardia. Alueiden taloudet ovat kuitenkin edelleen eriytyneet huomattavasti. 15 aluetta ja HUS-yhtymä näyttäisivät pääsevän tilinpäätösarvioiden perusteella ylijäämäiseen tulokseen, mutta edelleen positiivisesta kustannuskehityksestä huolimatta seitsemän hyvinvointialuetta olisi tekemässä alijäämäisen tuloksen vuonna 25. Kertyneen ali- ja ylijäämän määrä asukasta kohden vaihtelee Keski-Suomen noin 1 200 euron alijäämästä aina Helsingin yli 300 euron ylijäämään. Osalla alueista ensimmäisten toimintavuosien aikana kertyneet alijäämät ovat niin suuret, että niiden kattaminen vie vielä aikaa, vaikka alueet ovatkin saaneet taitettua kustannuskehitystä ja kohentaneet talouttaan. Arvoisa puhemies! Oikeuskanslerin viime keväänä antaman ratkaisun mukaan hyvinvointialueiden rahoitusperiaatteen toteutumisen ja rahoituksen riittävyyden lainsäädännön edellyttämiin sosiaali- terveyshuollon palveluihin liittyvissä systeemisissä eli useampia hyvinvointialueita laajasti koskevissa ongelmissa lainsäädännön muuttaminen on tarpeellinen ja välttämätönkin keino rahoituksen ja lakisääteisten velvoitteiden tasapainon saavuttamiseksi. Todettu koskee myös alijäämien kattamista koskevaa lainsäädäntöä. Hallitus piti määräaikoja koskevan sääntelyn rajattua tarkastelua perusteltuna ja ryhtyi heti kesällä 25 valmistelemaan tarvittavia säädösmuutoksia. Valmistellun esityksen tavoitteena on toteuttaa taloudellisesti mahdollisimman kestävä ja ennakoitava säädöstoimi. Käytäntö on osoittanut, että palvelurakenteeseensa ja palvelutoimintaansa päämäärätietoisesti uudistuksia tehneet hyvinvointialueet ovat kyenneet hillitsemään kustannustensa kasvua tavalla, joka johtaa talouden tasapainottumiseen ja siten myös alijäämien kattamiseen palvelut turvaten. Olennaista on käytännössä ollut tasapainottamisen aikajänne eli riittävän voimakkaat uudistukset riittävän varhain aloitettuina, jolloin vuotuinen sopeuttamispaine ei ole päässyt muodostumaan liian suureksi. Esitys mahdollistaisi pidemmän alijäämien kattamiskauden erityisesti niille alueille, jotka ovat määrätietoisesti tasapainottaneet toimintaansa ja talouttaan mutta joille voimassa olevan lainsäädännön mukainen määräaika tulee liian nopeasti. Toisaalta näyttää todennäköiseltä, että kaikki alueet eivät saisi katettua alijäämiään edes vuoden 28 loppuun mennessä. Niiden alueiden, jotka eivät objektiivisesti arvioiden kykene kattamaan kertyneitä alijäämiään edes pidennetyssä määräajassa, voidaan arvioida olevan sillä tavoin vaikeassa tilanteessa, että ministeriöiden, STM:n ja VM:n, harkittavaksi jää voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti arviointimenettelyn käynnistäminen. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukainen lainsäädäntökokonaisuuden täydentäminen mahdollistaisi useammalle hyvinvointialueelle kertyneen alijäämän kattamisen lain mukaisessa määräajassa. Alueet voisivat laatia talousarvionsa ja suunnitelmansa paremmin hyvinvointialuelain mukaisesti. Näin ollen esitys vahvistaisi laillisuusperiaatteen toteutumista ja lisäisi oikeusvarmuutta. Esityksellä tuettaisiin myös hyvinvointialueiden itsehallinnon toteutumista ja hyvinvointialueiden omaa päätöksentekoa painottamalla alueiden mahdollisuuksia omin toimin sopeuttaa talouttaan ilman hyvinvointialueen arviointimenettelyä. Myös saadussa lausuntopalautteessa esityksen perusratkaisua kannatettiin laajasti. Toisaalta monet lausunnonantajat katsoivat, että kattamismääräajan jatkamisen tulisi koskea kaikkia hyvinvointialueita. Ottaen huomioon alueiden välillä olevat suuret erot kertyneen alijäämän määrässä ja sopeutustarpeessa yleisen, kaikkia hyvinvointialueita koskevan lisäajan ei kuitenkaan arvioida olevan välttämätön lakisääteisten palveluiden turvaamiseksi. Kaikkia alueita koskeva lisäaika voisi hidastaa talouden tasapainottamista myös niillä alueilla, joilla on edellytykset alijäämien kattamiseen aiemmin. Yleinen lisäaika johtaisi todennäköisesti kustannusten kasvun nopeutumiseen. Arvoisa puhemies! Esitykseen sisältyy lisäksi hyvinvointialueiden investointisuunnitelmien laatimista ja toimittamista koskevien määräaikojen muuttaminen. Käytännössä investointisuunnitelmaa koskeva esitys olisi toimitettava ministeriölle jatkossa vasta toukokuun loppuun mennessä, minkä tavoitteena on helpottaa investointisuunnitelmien valmistelua ja käsittelyä hyvinvointialueilla ja lisäksi parantaa investointisuunnitelmien tarkkuustasoa. Lopuksi totean vielä, että ehdotettu alijäämän kattamismääräajan jatkamista koskeva väliaikainen sääntely olisi esityksen mukaan voimassa 31.12.29 asti. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2026-02-11T14:11:59,2026-02-11T14:19:03,Käsitelty,1.1 2026_5_6,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustajat voivat niin halutessaan pyytää minuutin mittaista vastauspuheenvuoroa painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_7,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Ikosta äskeisestä asiallisesta esittelystä, ja ennen kuin tästä tulee puolin ja toisin mikään syyttelytilaisuus — mitä toivon, että ei tulisi — niin haluan todeta, että tämä on nyt hyvä lakiesitys. Ei varmasti ihan täydellinen, mutta vastaa niitä tarpeita, mitä hyvinvointialueilla pääsääntöisesti on. Tässä koko rahoituksen rakenteessa — sen myös totesitte äsken esittelypuheenvuorossa — oli se ongelma, että se oli eritahtinen. Silloin vuonna 23 alueiden kulut kasvoivat 11 prosenttia mutta valtion antama rahoitus 5 prosenttia, tuli alijäämä. Nyt vuonna 25, niin kuin kerroitte, johtuen jälkikäteistarkastuksesta, 1,4 miljardista, valtion antama rahoitus kasvoi 9 prosenttia ja alueet pysyivät menokurissa ja 2 prosentin kasvussa. Nyt ongelma on se, että tähän yhtälöön sijoitettuna voimakas takaportti 26 ei oikein toimi, koska vuodet eivät ole peräkkäin tasaisia, ja sen takia on hyvä, että nyt tulee tätä lisäaikaa. — Kiitän tästä esityksestä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2026-02-11T14:19:20,2026-02-11T14:20:28,Käsitelty,1.1 2026_5_8,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_9,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys on kyllä oikeansuuntainen ja varmasti tarpeellinen, mutta ongelmaksihan muodostuu se, että todennäköisesti tämä ei tule niiden taloudellisesti kaikista vaikeimmassa asemassa olevien hyvinvointialueiden tilannetta auttamaan. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella, jolla on kaikista eniten tätä syntynyttä alijäämää, tästä alijäämästä jopa yli sata miljoonaa on syntynyt hyvinvointialueista itsestään riippumattomista syistä, koska rahoitusta on näiden diagnoositieto-ongelmien vuoksi tullut vähemmän. Tätä asiaa hallitus on myös kieltäytynyt korjaamasta, mikä minun mielestäni ilman muuta pitäisi korjata. Totta kai näitä säästötoimenpiteitä tehdään, mutta tällä esityksellä ei pystytä korjaamaan sitä perusongelmaa eli tätä hyvinvointialueiden rahoituksen epätasaisuutta. Toiset alueet saavat enemmän rahaa ja toiset vähemmän suhteessa palvelutarpeeseen, vaikka sitä olisi aivan saman verran. Keskusta on esittänyt, että pitäisi saada tällainen velkasaneeraus näille hyvinvointialueille, jossa osa tästä alijäämästä annettaisiin anteeksi. Mielestäni siihen olisi hallituksen nyt syytä tarttua, jotta ihmisten peruspalvelut voidaan turvata.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2026-02-11T14:20:28,2026-02-11T14:21:41,Käsitelty,1.1 2026_5_10,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_11,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sanoitte, ministeri, että hyvinvointialueiden taloudessa on tapahtunut käänne parempaan. Näin totta kai on, mutta millä kustannuksella se on tapahtunut? Se on otettu henkilöstön selkänahasta. 1 300 henkilöä irtisanottiin viime vuonna, ja tuskin kukaan voi tässä salissa väittää, että näitä 1 300:aa henkilöstön jäsentä ei olisi tarvittu meidän kriittisen tärkeitä sosiaali- ja terveyspalveluita tuottamaan. Hyvä, että hallitus antaa nyt lisäaikaa näiden alijäämien kattamiseen joillekin alueille. Sitä me olemme täältä pyytäneet, ja tämä on oikea askel. Mutta jos kuitenkin samaan aikaan hallituskin esittää jatkuvasti uusia säästöjä, niin kyllähän me olemme siinä tilanteessa, että hyvinvointialueet eivät koskaan pääse kehittämään niitä palveluita, mikä myös olisi tärkeää. Me kaikki tiedämme, että ensimmäinen askel soteuudistusta oli hallinnollinen uudistus, ja nyt me tarvitsisimme palveluiden kehittämistä. Olen syvästi huolissani tästä, että me vain jatkuvasti säästämme ja asetamme uusia kiristyksiä sen sijaan, että me pystyisimme keskittymään parantamaan palveluita.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2026-02-11T14:21:41,2026-02-11T14:22:54,Hyväksytty,1.1 2026_5_12,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_5_13,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä oikeistohallituksen tilannekuva sosiaali- ja terveydenhuollon tilanteesta on ollut täysin harhainen. Hoitohenkilöstöä on jo irtisanottu ympäri Suomea, ja lisää irtisanomisia on tulossa. Terveyskeskuslääkäriin, perusterveydenhuoltoon pääsee entistä huonommin, ja erikoissairaanhoidossa jonot ovat monin paikoin liian pitkiä. Terveyskeskuksia on suljettu, ja palvelut ovat ajautuneet yhä kauemmas ihmisten ulottumattomiin. Vasemmistoliitto ja monet asiantuntijat ovat jo pitkään vaatineet hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämien kattamiseen, mutta te olette osoittaneet hallituksessa ylimielisyyttä tätä asiaa kohtaan. Itse asiassa ministeri Juuso on vastannut suoraan aikaisemmin, että lisäaikaa ei ole tulossa. No, nyt tämä esitys alijäämien kattamisen lisäajasta on täällä, mutta se on kaksi vuotta myöhässä ja se on puutteellinen. Edelleen monet alueet jäävät talouden ja toimintansa suunnittelussa täysin tyhjän päälle, [Puhemies koputtaa] kun ei tiedetä, tuleeko sitä lisäaikaa vai ei.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2026-02-11T14:22:54,2026-02-11T14:24:10,Hyväksytty,1.1 2026_5_14,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_5_15,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Syksyllä 23, hallituksen aloitettua taivaltaan, käsiteltiin soten välikysymystä, ja siinä ryhmäpuheenvuorossa, jonka SDP:n pohjalta esitin, esitimme, että kaikki alueet olisivat saaneet alijäämän kattamiseen lisäaikaa. Nyt sitten vuosien jälkeen lopulta päädyitte siihen, että joidenkin osalta tämä on mahdollista. Ministeri, teidän pitäisi selittää, miksi ne alueet, jotka eivät pääse nollatulokseen, voidaan jättää tästä esityksestä pois. Sitä ei ymmärrä kukaan. Miten se voi olla yhdenvertaista? Eilen täällä kävi Eksoten porukka ihmettelemässä, kun he nyt saavat 40 miljoonan säästöt tehtyä ja 500 ihmistä irtisanotaan, ja he eivät vielä pääse muuta kuin nollalle. Entiset alijäämät ovat vielä purkamatta kokonaan, ja tarvittaisiin saman verran lisää rahaa. Onko hallituksella oikea tilannekuva siitä, mitä sotessa oikeasti tapahtuu, kun te kehtaatte tulla eduskuntaan esittämään tätä kolmantena vuonna [Puhemies koputtaa] sen jälkeen, kun me olemme tätä joka vuosi pyytäneet, ettekä kuitenkaan saaneet asiaa [Puhemies koputtaa] kokonaan kuntoon?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2026-02-11T14:24:10,2026-02-11T14:25:29,Hyväksytty,1.1 2026_5_16,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Partanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_5_17,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministerille tahdon esittää kiitokset tästä esityksestä. Kuten kerroitte, olemme saaneet myös hyviä uutisia alueilta. Viidellätoista hyvinvointialueella näyttää tilanne todella parantuneen, ja yhteensä ylijäämän määrä on 630 miljoonaa euroa. Siksi pidänkin hieman ihmeellisenä tätä opposition vaatimusta siitä, että kaikkien alueiden alijäämän kattamisvelvollisuuden pidentämistä harkittaisiin ja sellainen tehtäisiin. Edustaja Honkonen nosti tässä esille nämä diagnoositietojen vinoumat. Haluaisin sen kertoa edustaja Honkoselle, että ministeri Ikonen on nimittänyt selvityshenkilön läpivalaisemaan tätä soterahoituksen diagnoositietojen toimittamista ja tietopohjan varmennusta ja tämä työ jatkuu. Kaikki ei tule heti valmiiksi. Näin on minun ymmärtääkseni myös oppositio todennut tämän rahoituslain osalta, että se ei tullut valmiiksi edellisellä kaudella. Nyt sitä parannetaan ja tehdään tarvittavia muutoksia, mutta työ varmasti jatkuu myös seuraavalla hallituskaudella.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2026-02-11T14:25:29,2026-02-11T14:26:38,Käsitelty,1.1 2026_5_18,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hanna Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_19,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että nyt muutamat hyvinvointialueet saavat sitä lisäaikaa, mutta olen todellakin huolissani niistä hyvinvointialueista, mitkä eivät saaneet lisäaikaa. Siellä alueillahan on tehty jo valtavasti työtä ja tehty toimenpiteitä, ja kyllä tämä tervehtyminen on puhtaasti hyvinvointialueitten ansiota — sanotaanko näin, että hallituksesta huolimatta. Sain tänä aamuna puhelun heti aamutuimaan eräältä ikäihmiseltä, ja täytyy sanoa, että en ole ihan äsken niin tuskaista, itkuista puhelua saanut. Hän oli aidosti, vilpittömästi huolissaan omasta ikääntymisestään ja hoivasta ja siitä, missä häntä hoidetaan ja joutuuko hän kuinka kauas läheisistään. Täytyy kyllä sanoa, että kyllä hyvinvointialueet ovat joutuneet tekemään tosi rankkoja päätöksiä — varsinkin kun täällä vielä toinen ministeri on vienyt rahoitusta ja toinen ministeri sitten moittii hyvinvointialueitten päättäjiä. Haluaisin kysyäkin nyt: Mikä on teidän viesti tälle ikäihmiselle, joka varmaan seuraa myös tätä keskustelua? Täytyykö hänen olla huolissaan nyky-Suomessa ikääntymisestä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2026-02-11T14:26:38,2026-02-11T14:27:46,Käsitelty,1.1 2026_5_20,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nieminen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_21,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan käsittelyssä oleva esitys on sekä ajankohtainen että tarpeellinen, ja kiitos ministeri Ikoselle, että tosiaan toitte tämän esityksen nytten meille tänne. Ihmettelen kuitenkin hieman sitä vaatimusten määrää. Tämä nyt on tuotu tänne meille käsiteltäväksi, ja mikään ei näytä riittävän. Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on muodostunut tietysti haastavaksi monella paikoin, mutta niin kuin me ollaan tässä kuultu, monia toimenpiteitä tehdään. Me korjataan ja paikataan edellisen hallituksen tekemiä virheitä, ja eivät nämä käden käänteessä käy. Ja on edelleen muistettava, että siellä hyvinvointialueilla, niin kuin tässä on, moni tekee nyt ylijäämäistä tulosta ja suunta on todellakin parempaan päin. Jotta me saadaan kaikki mukaan ja se rahoitus todellakin siellä riittämään, niin näitä toimenpiteitä tarvitaan edelleen. Uskon, että tämä nyt auttaa osaltaan sitten myöskin näitä hyvinvointialueita, joilla tätä alijäämää vielä on ja tasapainoa haettavissa, että saadaan sitten talous tämän alijäämän kautta hyväksytyksi parempaan suuntaan. Kiitos kuitenkin, että tämä esitys on täällä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2026-02-11T14:27:46,2026-02-11T14:29:03,Käsitelty,1.1 2026_5_22,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_23,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on todettu, niin joitakin alueita tämä nyt esittelyssä oleva lakimuutos auttaa, mutta sitten joitakin, kuten omaa aluettani Etelä-Karjalaa, tämä ei auta. Meillä on jo nyt irtisanottu satoja ihmisiä. Saan jatkuvasti yhteydenottoja näiltä sairaanhoitajilta, jotka ovat aivan epätoivoisia maakunnassa, jossa on jo 15 prosentin työttömyysaste muutenkin. He ihmettelevät, miten voi olla tilanne, että he eivät saa töitä. Samanaikaisesti Etelä-Karjalassa on tehty hyviä uusia toimintamalleja vuosikymmenen ajan, ja nyt niitä puretaan. Irtisanotaan muistihoitajia, jotka ovat esimerkiksi olleet ihan valtavan arvokkaita siinä, että ikääntyneiden hoitomallia on kehitetty. Nyt kun vaalitaan tätä alijäämien kattamista, se tulee tarkoittamaan satojen lisähenkilöitten irtisanomista Etelä-Karjalassa. Miten, ministeri, vastaatte, kun meillä on tiedossa, että nämä rahoitusmallin ongelmat ovat tuottaneet tätä vääristynyttä ja puutteellista diagnoositietoa, tarveperusteista tietoa, sinne pohjalle ja Etelä-Karjalassa nimenomaan pystytään osoittamaan, että se on vääristänyt tätä rahoitusta? Voitteko sitoutua siihen, että sanotte, [Puhemies koputtaa] että tämä korjataan myös takautuvasti niin, että tämmöinen vääryys oikaistaan? Se on todella kestämätöntä, [Puhemies koputtaa] että tällaista voi tapahtua.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2026-02-11T14:29:03,2026-02-11T14:30:22,Käsitelty,1.1 2026_5_24,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Andersson, var så god.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_25,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Otto,Andersson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Tämä nyt käsittelyssä oleva määräaika-HE on yksi askel sotejärjestelmän ongelmien korjaamiseksi — kiitos siitä. Täysin selvää on kuitenkin, että suurin korjaamistarve liittyy hyvinvointialueiden rahoituslainsäädäntöön, ja siksi on erinomaista, että pääministeri on ilmoittanut, että hyvinvointialueiden rahoituslainsäädäntö korjataan kaikkien eduskuntapuolueiden voimin, perustetaan parlamentaarinen työryhmä, jossa tätä tehdään yhdessä. Suomalaisia ei kiinnosta hallituksen ja opposition välinen syyttely vaan se, että ongelmat korjataan, ja kiitos edustaja Lindénille rakentavasta puheenvuorosta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Otto Andersson,1189,2026-02-11T14:30:22,2026-02-11T14:31:10,Käsitelty,1.1 2026_5_26,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan useamman vuoden ajan olemme täällä vasemmistossa esittäneet, että antaisitte hyvinvointialueille lisäaikaa kattaa alijäämät, jotta tuhoisat leikkaukset palveluihin ja henkilökunnan irtisanomiset olisi vältetty. Olemme tosiaan saaneet vastaukseksi lähinnä ylimielisyyttä, ja nyt tämä esitys tulee saliin valitettavan myöhään. Mutta ei tässä vielä kaikki. Nyt te olette laittaneet lausunnoille myös rahoituslain muutosesityksen, joka leikkaisi yksin Helsingin sotesta 100 miljoonaa. Helsinki on hoitanut omaa talouttaan juuri niin kuin on toivottu, ja nyt te rankaisette pääkaupunkia niin massiivisella leikkauksella, että se on yhtä kuin että irtisanoisi 1 000 lääkäriä tai vähentäisi 1 500 vanhusten hoivapaikkaa. Onko tämä teidän mielestänne oikeudenmukainen ratkaisu, ministeri Ikonen?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2026-02-11T14:31:36,2026-02-11T14:32:39,Käsitelty,1.1 2026_5_27,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_28,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on hyvä ja tarpeellinen tässä tilanteessa. Olisi kyllä ollut äärettömän tärkeätä, että sitä jatkoaikaa olisivat saaneet kaikki ne alueet, joilla ongelmia on, ei vain osa. Ongelmaa tähän tilanteeseen tuo myös se, kuten tässä edellä kuultiin, että lausunnolla on rahoituslakiin liittyvä muutos, joka on heikentämässä alueista osan tilanteita, leikataan rahaa. Nyt me tarvittaisiin tämmöinen kokonaisratkaisu, josta nyt sitten puhuttiin, että parlamentaarinen työryhmä kokoontuu ja lähtee pohtimaan tätä hyvinvointialueiden rahoitusta, mikä on ihan äärettömän tärkeätä, mutta jos jo ennen sitä, ennen kuin parlamentaarinen ryhmä lähtee toimimaan ja neuvottelemaan, tehdään isoja leikkauksia alueiden rahoitukseen ja aiheutetaan lisää tilanteita, jotka eivät ole oikeudenmukaisia alueiden kesken, niin ollaan vielä isommissa ongelmissa. Elikkä nyt tehtävillä muutoksilla pitäisi saada tilannetta paremmaksi, ei aiheuttaa ristiriitaa ja epäoikeudenmukaisuuden kokemusta niillekin alueille, jotka ovat jo asiansa aika lailla kuntoon laittaneet. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2026-02-11T14:32:39,2026-02-11T14:33:51,Käsitelty,1.1 2026_5_29,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_30,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustajat Lindén ja Andersson toivoivat täysin ymmärrettävästi, että keskustelu ei menisi syyttelyksi. En valitettavasti voi noudattaa tätä sinänsä järkevää toivomusta, koska kolme vuotta tässä salissa, kolme vuotta, te olette syyttäneet nykyhallitusta tämän soten ongelmista, mutta vaikkapa edustajat Honkonen, Krista Kiuru ja Holopainen, ketkä loivat tämän kelvottoman rahoitusjärjestelmän, jota te täällä nyt arvostelette? Ketkä sen loivat? [Välihuuto] Te sen loitte viime vaalikaudella. Tämä on fakta. Te loitte tämän kelvottoman rahoitusjärjestelmän. Koko soteuudistus teidän tekemänänne on Euroopan huonoin sotejärjestelmä. Amerikassa se on toki vieläkin huonompi. Hyvä, että parlamentaarinen ryhmä kokoontuu. Katsotaan tämä rahoitus uusiksi, katsotaan alueiden määrä uusiksi, katsotaan hallinto uusiksi. Tarvitaanko me todellakin tässä maassa lisää hallintoa, [Puhemies koputtaa] uutta porrasta kuntien ja valtion välillä? Ei todellakaan tarvittu.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2026-02-11T14:33:51,2026-02-11T14:35:11,Käsitelty,1.1 2026_5_31,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_32,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aika monessa kohtaa hallituksen sopeutustoimet ovat epäonnistuneet, mutta näitten sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkausten osalta kyllä pidetään niistä tavoitteista kiinni, niistä noin kahdesta miljardista eurosta. Miten näitä säästöjä on nyt toteutettu? Siellä on asiakasmaksujen pakkokorotukset, yöpäivystysten lakkautukset, kevennetty hoitajamitoitusta ja pidennetty hoitoon pääsyä. Nyt ilmeisesti myöskin sosiaalipalveluihin suunnitellaan noin 100 miljoonan lisäsäästöjä. Eilen täällä eduskunnassa kävivät mielenilmausta pitämässä itäsuomalaiset hyvinvointialueet, ja kyllä siellä selkeä viesti oli se, että toivottiin tämän rahoitusmallin uudistamista ja myöskin sitä lisäaikaa näille alueille, jotka sitä tarvitsevat. Nyt on hyvä, että muutamat alueet ovat saamassa lisäaikaa, mutta monet jäävät edelleen sitä odottamaan. Arvoisa puhemies! Siitä kiitän itsekin, että pääministeri Orpo ja hallitus ovat tarttuneet tähän keskustan ajatukseen rahoitusmallin uudistamisesta parlamentaarisesti. Tämä on erittäin hyvä asia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2026-02-11T14:35:11,2026-02-11T14:36:21,Hyväksytty,1.1 2026_5_33,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_5_34,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä hyvinvointialueille annetaan mahdollisuus hakea lisäaikaa alijäämien kattamiseen vuoteen 2029 saakka. Noin puolet alueista ei nykyisillä määräajoilla kykene kattamaan alijäämiään, mutta rajattu lisäaika voi mahdollistaa talouden tasapainottamisen ilman arviointimenettelyä, ja nyt on jo nähtävissä ylijäämäisiä alueita. Lisäaikaa ei myönnetä automaattisesti, vaan edellytyksenä on aluevaltuuston hyväksymä suunnitelma ja realistinen arvio kattamisesta. Samalla investointisuunnitelmien aikatauluja selkeytetään ja lainanottovaltuudet perustuvat ajantasaisiin talousarviotietoihin. Mitä rahoitusmallin uudistamiseen tulee, niin esimerkiksi Etelä-Savossa ikääntyvä väestö, korkea sairastavuus, merkittävä vapaa-ajanasutus ja saaristoisuus nostavat kustannuksia. Siksi alueiden erityispiirteet on jatkossa huomioitava selkeästi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2026-02-11T14:36:21,2026-02-11T14:37:27,Hyväksytty,1.1 2026_5_35,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kvarnström, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_5_36,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! On tietenkin erittäin tärkeää ja tarpeellista, että osa hyvinvointialueista tällä tavalla saa lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen, mutta tästä huolimatta tämä hallituksen esitys kiteytyy sanoihin liian vähän ja turhan myöhään. Jos hallitus olisi ryhtynyt ajoissa koko sotesektoria koskeviin toimiin, kaikki alueet olisivat saaneet työrauhaa ja mahdollisuuden kehittää toimintaansa pitkäjänteisemmin ja kestävämmällä tavalla. Ministeriaitiosta on toistuvasti todettu, ettei olisi ollut tarkoituksenmukaista myöntää lisäaikaa kaikille alueille alijäämien kattamiseen, mutta ovatko mittavat irtisanomiset ja palveluverkon heikentäminen todella tarkoituksenmukaisempi ratkaisu? Viime vuonna hyvinvointialueet irtisanoivat yli tuhat työntekijää, ja ennusteiden mukaan irtisanomisten määrä kasvaa entisestään tänä vuonna. Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja hoidon tarve kasvaa, eli juuri nyt meidän pitäisi vahvistaa alan vetovoimaa eikä heikentää sitä. Siksi viimeinen asia, jota nyt tarvitaan, ovat uudet leikkaukset. Hallituksen suunnitelma muuttaa rahoitusta tavalla, joka iskisi [Puhemies koputtaa] kovaa muun muassa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen, on kohtuuton, ja se on pysäytettävä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2026-02-11T14:37:27,2026-02-11T14:38:43,Käsitelty,1.1 2026_5_37,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_38,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen ja eduskunnan tärkeimpiä tehtäviä on tehdä toimia, jotka mahdollistavat sen, että hyvinvointialueet onnistuvat tärkeässä tehtävässään. On erittäin hyvä, että hallitus on toimiin tarttunut. Rahoituslakia on uudistettu. Hyvinvointialueiden rahoitus on kasvanut lähes viidellä miljardilla eurolla, 4,6 miljardilla eurolla kuluvalla eduskuntakaudella. Arviointimenettelyitä on käynnistetty, ja tämä määräaikalakiesitys on nyt tuotu eduskuntaan. Kannatan sitä. VM:kin on yllättynyt siinä, miten alueilla on saatu taloutta kuntoon nopeammin kuin on ajateltu. Tiukkaa siellä on, ja paljon on työtä tehty, mutta kannusteita tarvitaan jatkossakin, jotta soteuudistuksen tavoitteet toteutuvat. Siksi haluan nostaa esille sen rahoituslain, joka on lähtenyt lausunnolle. Se kohtelee aika lailla kaltoin Helsinkiä ja Uudenmaan niitä alueita, joissa on onnistuttu saavuttamaan nopeammin kuin ehkä toisaalla soteuudistuksen tavoitteita. Vetoan siihen, että uudelleen arvioidaan vielä tuota uudistusta, koska pahoin pelkään, että jos me vähennämme tällä tavalla kannusteita, niin me jarrutamme samalla soteuudistuksen tavoitteiden saavuttamista. [Puhemies koputtaa] Tämän viestin tässä haluan nostaa esille.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2026-02-11T14:38:43,2026-02-11T14:40:03,Käsitelty,1.1 2026_5_39,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_40,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitushan teetti hyvinvointialueuudistuksen väliarvioinnin asiantuntijoilla, ja se arviointi oli minusta erittäin hyvää. Siinä todettiin, että pääpiirteittäin ja monessa asiassa uudistus on onnistunut. Se ei siis tukenut sitä ajatusta, jonka kuulimme edustaja Zyskowiczilta. Mutta sitten siellä tuotiin avoimesti esille näitä ongelmia. Yksi iso ongelma on se, että hyvinvointialueet talouden suhteen eriytyvät erittäin voimakkaasti toisistaan. Tämä hallituksen esitys on sinänsä hyvä, mutta se ei ratkaise sitä ongelmaa. Kiitän myös pääministeriä, että hän lupasi, että parlamentaarinen työryhmä perustetaan tätä rahoitusta miettimään. Edustaja Andersson käytti erittäin viisaan puheenvuoron siinä, että eivät suomalaiset kaipaa nyt mitään hallintohumppaa. Nyt tarvitaan reilu rahoitus, ja kyllä nyt tarvitaan myös päättäjiltä viisautta, niin että kun tätä aletaan katsomaan — ja tämä on tämmöistä nollasummapeliä — niin ei voi olla niin, että jokainen alkaa puolustamaan omaa aluettaan, vaikka tehtäisiinkin isoa plussaa, että nyt meille lisää rahaa, vaan pitää katsoa, että rahoitus on oikeudenmukainen ja että nämä palvelut eivät lähde eriytymään tässä maassa. Eli tämä parlamentaarinen työryhmä on hyvä, mutta se vaikuttaa vasta tulevalla vaalikaudella. Tähän hätään siitä ei ole valitettavasti vielä [Puhemies koputtaa] apua.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2026-02-11T14:40:03,2026-02-11T14:41:18,Käsitelty,1.1 2026_5_41,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_42,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On tosiaan hyvä, että viimein on tullut tätä lisäaikaa alijäämien kattamiseen, ja on hyvä, että viimein kelpaa hallitukselle myös tämä parlamentaarinen yhteistyö, jota useamman vuoden ajan on ehdoteltu. Mutta haluaisin kysyä ministeriltä näistä uudemmista ehdotuksista. Kun tätä valmiiksi ongelmallista diagnoosipohjaista rahoitusta nyt tässä hallituksen uudessa esityksessä entisestään lisätään, sitä diagnoosipainotteisuutta, niin jostain syystä hallitus näkee myös näin, että kun menet yksityiselle, niin ne jatkokustannukset, mitkä siitä diagnoosista syntyvät, eivät päätyisi sinne hyvinvointialueelle, vaan se rahoitus poistetaan hyvinvointialueilta. Edustaja Zyskowicz, eivät nämä hallituksen uudet esitykset rahoitusmallin korjaamiseksi kauhean järkeviltä ja järkeenkäyviltä vaikuta. Tässä leikkaus kohdistuu niihin, jotka ovat onnistuneet säästöä tekemään.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2026-02-11T14:41:18,2026-02-11T14:42:28,Käsitelty,1.1 2026_5_43,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_44,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys on oikeansuuntainen, mutta se on kaksi vuotta liian myöhässä. Monet sotealueet jäävät yhä talouden suunnittelussa tyhjän päälle, kun ne eivät tiedä, saavatko ne lisäaikaa vai eivät. Hallitus on halunnut ajaa alueet holtittomaan leikkauskierteeseen ja irtisanomisiin. Oikeistohallituksen tilannekuva sosiaali- ja terveydenhuollon tilanteesta on ollut täysin pielessä, ja tämän seurauksena hoitohenkilökuntaa on irtisanottu ympäri Suomea. Useat yt:t on käyty myös meillä Uudenmaan sote-alueilla, ja HUSista on saanut lähteä monia satoja hoitajia. Kaiken lisäksi hallitus valmistelee nyt samaan aikaan jälleen uusia leikkauksia hyvinvointialueiden rahoituksiin, kuten tässä on todettu. Se on lausuntokierroksella, ja siellä vuoden 2029 tasossa leikkaukset nousisivat jo 390 miljoonaan. Miten tämä on mahdollista? Te kaadatte holtittomasti verorahoja terveysjättien voittoihin, mutta miksi julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista ette halua pitää huolta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2026-02-11T14:42:28,2026-02-11T14:43:41,Käsitelty,1.1 2026_5_45,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_46,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys alijäämien kattamisajan pidentämisestä on tosiaan tervetullut, mutta tosiaan valitettavan myöhässä se tulee ja koskee vain pientä joukkoa hyvinvointialueita jättäen tosiaan ulkopuolelle alueita, jotka lisäaikaa ehkä kipeimmin tarvitsisivat tässä vaiheessa. Täällä on tullut esille, että oppositio on vaatinut alijäämien kattamisvelvollisuusajan pidentämistä jo usean vuoden ajan, ja sen takia on valitettavaa, että hallitus on reagoinut tähän asiaan vasta nyt, kun hyvinvointialueet ovat joutuneet vetämään vyötään todella kireälle, jotta ne pystyvät sopeutumaan lain vaatimuksiin. Jos tämä lakiesitys olisi annettu hieman aikaisemmin, niin kaikkia leikkauksia ei olisi välttämättä tarvinnut tehdä ja hyvinvointialueet olisivat pystyneet kehittämään toimintaansa pitkäjänteisemmin pidemmällä aikajanalla. Myös ihmisten terveyshuoliin ja tarpeisiin olisi tällöin pystytty paremmin vastaamaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Kim Berg,1443,2026-02-11T14:43:42,2026-02-11T14:44:50,Käsitelty,1.1 2026_5_47,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_48,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Vastaan edustaja Lohelle. On totta, mielestäni, että hyvinvointialueet tekevät hyvää työtä. Siellä kaikki ihmiset tekevät hyvää työtä ja on päästy eteenpäin. Mutta jotenkin tuntuu, että tämän hallituksen, siis Orpon hallituksen, suurin synti, mitä te olette nyt kolme vuotta täällä julistaneet, on se, että me emme ole riittävän nopeasti ja riittävän paljon korjanneet sitä sote-uudistusta ja myös sen rahoitusjärjestelmää, jonka te itse olette luoneet. Sanokaa nyt rehellisesti tämäkin: te loitte tämän rahoitusjärjestelmän, jota arvostelee talouspolitiikan arviointineuvoston Erholan raportti ja monet muut. Edustaja Lohi sanoi, että ei pidä lähteä mihinkään hallintojuttuihin. No, ei ollut ongelma edustaja Lohelle luoda tarpeetonta uutta hallintoa eli nämä hyvinvointialueet ja niiden valtuustot ja vaalit ja valtuustoryhmät ja ryhmärahat ja kaikki tämä turha [Puhemies koputtaa] mutta se on ongelma, että lähdettäisiin purkamaan tätä turhaa hallintoa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2026-02-11T14:44:50,2026-02-11T14:46:08,Käsitelty,1.1 2026_5_49,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_50,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vaikuttaa siltä, että hallituksella ja oppositiolla, erityisesti keskustaoppositiolla, on eri näkemys siitä, mikä on hyvinvointialueiden tärkein tehtävä, mitä edustaja Sarkomaa kysyi. Hallituksen mielestä vaikuttaa, että tärkein tehtävä on tehdä plussaa hyvinvointialueilla mahdollisimman nopeasti, kun taas meidän mielestämme on ennen kaikkea huolehdittava ihmisten lakisääteisistä palveluista. Sen takia keskusta on esittänyt, että alijäämien kattamisaikaa pidennettäisiin kahdella vuodella vuoden 28 loppuun kaikilla. Ministeri Ikonen sanoi, että mahdollisesti tämä yleinen lisäaika sitten nostaisi kustannuksia. Muuta argumenttia en ole teiltä kuullut, miksi te vastustatte tätä keskustan esitystä. Me olisimme halunneet yhdistää tähän myös vaatimuksen kustannustason hillinnästä ja antaa aikaa alueille toteuttaa uudistusta. Niin kuin tiedätte, Pirkanmaallakin on lukuisia yt-neuvotteluita, sulkuja, terveyspalvelut karkaavat kaukaa kotoa. Sen takia tätä alijäämän kattamisvelvoitetta olisi jatkettu, koska nyt hyvinvointialueet eriytyvät hyvin voimakkaasti.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2026-02-11T14:46:08,2026-02-11T14:47:21,Käsitelty,1.1 2026_5_51,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_52,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Onhan tässä soteuudistuksessa nyt kuitenkin näitä alueita saatu reippaasti leveämmille hartioille, joten kyllä näen, että se 15 vuoden urakka kannatti lopulta. Mutta nyt täytyy kyllä sanoa, että hallitus on lopulta tässä vaiheessa herännyt tästä ruususenunestaan. Kun hyvinvointialueet ovat jo kaksi vuotta sitten sanoneet, että näiden alijäämien kattamisessa tietyillä alueilla tulee haasteita, niin en ymmärrä, miksi kesti näin kauan, että tämä laki saatiin lopulta tänne istuntosaliin. Myöhäänhän tämä tulee valitettavasti monien alueiden kohdalla, jotka ovat nämä yt-neuvottelut jo joutuneet käymään. Mutta ei tässä hallituksen sotepolitiikassa kyllä ole muutoinkaan kovin suurta johdonmukaisuutta. Siis ne alueet, jotka tätä apua tarvitsevat, saavat apua liian myöhään, ja nyt te olette tuoneet lausunnolle lakiesityksen, jossa näitä alueita, niin kuin Helsinkiä, jotka ovat noudattaneet näitä ohjeita ja tasapainottaneet talouttaan, rangaistaan. Helsinki on menettämässä yli 100 miljoonaa euroa soterahoituksestaan. [Puhemies koputtaa] Minkälaista johdonmukaisuutta tässä on? Toivottavasti, niin kuin Sarkomaa vetosi, tätä esitystä vielä muokataan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2026-02-11T14:47:21,2026-02-11T14:47:31,Käsitelty,1.1 2026_5_53,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_54,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän myös ministeri Ikosen erinomaisesta valmistelusta ja esittelystä. Hyvät kollegat! Tämä asia oli nähtävissä jo neljä vuotta sitten, että tällä rahoitussuunnitelmalla, järjestämissuunnitelmalla ja alueiden määrällä tämä ei tule onnistumaan. Nyt me emme ole vielä kerenneet kaikkia niitä nykyisen opposition virheitä korjaamaan, mitä tässä soteuudistuksessa on tehty, mutta kovasti tehdään töitä. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Te leikkaatte!] — Se on meidän homma, eli me sopeutamme. Tämä esitys tukee myös taloudellista realismia antamalla alueille lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen. Haluamme antaa niille työrauhan toteuttaa oma sopeutussuunnitelmansa ennen mahdollisia raskaimpia valtion ohjaustoimia. Samalla esitys kannustaa edelleen vahvasti terveyspalvelujen uudistamiseen. Ne alueet, jotka ovat jo tehneet rakenneuudistuksia, omalääkärimallia vahvistaneet ja hillinneet kustannusten kasvua, hyötyvät siitä, että järjestelmä ei rankaise varhaisia uudistajia. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-11T14:48:50,2026-02-11T14:50:08,Käsitelty,1.1 2026_5_55,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_56,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan lakiesityksen mukaan alijäämät tulee kattaa vuoden 2028 loppuun mennessä, ja täällä on tuotu hyvin esille, että se on liian tiukka monille alueille — käytännössä mahdoton. Mikäli ne pakotetaan kattamaan alijäämänsä kahdessa vuodessa, niin se tarkoittaa sitä, että niiden palvelut murenevat. Seurauksena on hoitajien ja lääkäreiden irtisanomisia jo aiempien irtisanomisten jatkoksi. Tosin on hyvä myös ymmärtää se, että hallitus asettaa tiukkoja ehtoja näiden alijäämien kattamisajan pidennykselle. Sitä pitää ensin hakea, ja hakemuksessa on pystyttävä todistamaan, että kaikki alijäämät olisi katettu viimeistään 2028, mieluummin jo 2027. Sen jälkeen valtiovarainministeriö näyttää peukkua joko sitten ylöspäin tai alaspäin. Mikäli se peukku on alas, niin seurauksena on arviointimenettely. Eli peruslähtökohta alijäämien kattamisesta tämän vuoden lopussa ei ole käytännössä muuttunut.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2026-02-11T14:50:08,2026-02-11T14:51:11,Hyväksytty,1.1 2026_5_57,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Diarra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_5_58,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Fatim,Diarra,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! On sinänsä hyvä, että alueille annetaan nyt lisäaikaa, mutta samaan aikaan tämä hallituksen tuleva esitys uusista leikkauksista hyvinvointialueille on täysin epäoikeudenmukainen ja vastuuton. Se syventää alueellista eriarvoisuutta tavalla, jota ei voida yksinkertaisesti hyväksyä, ja sen hinnan maksaa sitten Helsinki. Yhdyn Helsingin pormestari Daniel Sazonovin näkemykseen siitä, että hallituksen malli näyttää perustuvan virheelliseen arvioon alueiden todellisesta tilanteesta. Kun lähtökohta on väärä, myös lopputulos on väärä. Se siis rankaisee alueita, jotka ovat hoitaneet talouttaan vastuullisesti ja kehittäneet palveluitaan pitkäjänteisesti. Hyvästä taloudenpidosta tehdään siis rangaistavaa. Se on täysin väärä viesti koko Suomelle ja kaikille alueille. Meidän pitäisi palkita vastuullisuudesta, ei sakottaa siitä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Fatim Diarra,1489,2026-02-11T14:51:11,2026-02-11T14:52:04,Käsitelty,1.1 2026_5_59,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_60,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on se, että yhä useampi alue pystyisi kattamaan alijäämänsä lainmukaisessa aikataulussa. Meillä näyttää siltä, että osa alueista on pääsemässä siihen jo tämän nykyisen lain mukaisessa aikataulussa. Tämä lakiesitys toisi ison joukon alueita vielä lisää oikeusvarmuuden piiriin tässä mielessä, että se olisi mahdollista vuoden 27 tai 28 loppuun mennessä. Sitten on hyvä nähdä se, että myöskin vaikeimmassa asemassa olevat huomioidaan tässä näin ja sitten tätä ratkaisua heidän tilanteeseensa voitaisiin hakea tällaisten erillismenettelyjen kautta. Käytännössä näissä voitaisiin käynnistää arviointimenettely. Ja kun me katsomme esimerkiksi nyt tällä hetkellä arviointimenettelyyn päätyneitä alueita, niin heillähän alijäämän kattamiskautena ei puhuta yhdestä tai kahdesta vuodesta vaan siinä puhutaan karkeasti noin neljästä vuodesta, noin vuodesta 2030. Eli tätä kautta, kun me katsomme tätä hyvinvointialueitten kenttää, meillä on oikeastaan kaikille ratkaisu. Tämä alijäämien kattamiskauden pidentäminen kaikille yhdellä tai kahdella vuodella ei ole tarkoituksenmukaista. Meillä on ne alueet, jotka pääsevät siihen tavoitteeseen, ovat jo päässeet tai tulevat pääsemään siihen nykyisen lain puitteissa. Tällä annetaan osalle se, ja sitten meillä on vielä niitä alueita, joille tämä yksi tai kaksi vuotta ei riittäisi. Ei ole hyvää lainsäädäntöä tehdä lakia, jossa annettaisiin yksi tai kaksi vuotta lisäaikaa, kun nähdään, että se ei riitä. Eli on niitä, jotka pääsevät, ne, jotka saavat tätä kautta lisäaikaa, [Krista Kiuru: Kyllä on erikoinen perustelu!] ja ne, jotka saavat sitten erillismenettelyiden kautta pidemmän aikavälin. Tätä kautta me saamme sitä oikeusvarmuutta paremmin eri alueille. [Krista Kiurun välihuuto] — Nimenomaan lisäaikaa tulee tätä kautta, eri menettelyjen kautta vaan. Eli pyydän teiltä huomiota siihen, että kun puhutaan näistä alueitten eriytyneistä tilanteista, niin on tärkeää myöskin, että näissä ratkaisuissa tunnistamme sen, että alueitten tilanne on eriytynyt, ja haemme räätälöityjä ratkaisuja erityyppisiin tilanteisiin. No sitten täällä esitettiin myöskin sitä, pitäisikö alijäämät antaa anteeksi. Tämä on oikeastaan sellainen kysymys, johon haluaisin kysyä vastakysymyksen, että kuka ne silloin kattaisi. Kun puolueet ovat laajasti täällä sitoutuneet velkajarruun, niin silloin jos tällaista esitetään, toivoisin, että esitetään myöskin, mistä ne korvaavat säästöt sitten otettaisiin tähän julkiseen talouteen. Eli meillä ei ole jossain sitä seinää, josta nämä rahat alijäämien kattamiseen yhtäkkiä tulisivat muulla tavoin. No sitten täällä on keskusteltu rahoituslaista. Nyt pyydän huomioimaan myöskin sen, että me puhumme tässä nyt tänään hyvinvointialuelaista ja tästä alijäämien kattamisen määräajasta. Se rahoituslaki, joka on nyt lausunnolla, on sitten kokonaan eri lakikokonaisuus, ja siitä on tilaisuus puhua toisessa yhteydessä, mutta todettakoon nyt, kun tässä on tullut muutamia huolia ja tässä nousi Helsinki huolena esiin, että Helsingin rahoitus tulee kasvamaan 2026—2029-välillä yli kymmenen prosenttia, kolmanneksi eniten koko maassa. Eli kyllä edelleenkin tuo Helsingin rahoitus kasvaa, ja samaan aikaan siinä on kuitenkin koetettu hakea sellaista ratkaisua, jolla turvataan palvelut eri puolilla Suomea ottaen huomioon tämä eriytynyt tilanne. Täällä esitettiin tähän lakikokonaisuuteen liittyen myöskin huolia yksityisistä diagnooseista. Kyllä ne huomioidaan niiltä osin kuin ne aiheuttavat kustannuksia hyvinvointialueille. Sitten vielä rahoituslakiin liittyen: Paitsi että tehdään sitä rahoituslain muutosta, niin meillä on tosiaan tämä diagnoosikirjausten prosessien arviointi käynnissä. Siitä tuodaan suoria ratkaisuja. Ja sitten olen käynnistämässä tällaista kokonaisarvioinnin tietopohjan laadintaa tähän parlamentaariseen työhön, eli päästään katsomaan myöskin sitä rahoitusmallin pitkän aikavälin kokonaisuudistusta. Se on iso ja vuosien työ, mutta sillekin on tilansa tässä hetkessä. Vielä palaan tähän kokonaisuuteen. Tässä on puhuttu paljon siitä, mikä on alueitten tilanne. Haluan sanoa, että näemme valtioneuvostossa sen, että alueilla on tehty todella paljon töitä palveluitten uudistamiseksi. On ollut olennaista, että sitä uudistamistyötä on tehty heti alusta alkaen eli että annettiin myöskin rahoituselementtien osalta heille työrauha, ennakoitavuus niihin alkuvuosiin, jolloin he pääsivät tekemään töitä. Alueet ovat tässä edenneet eritahtisesti, ja se on osittain myöskin tässä tilanteessa näkyvissä. Mutta he ovat tehneet kovasti töitä, ja se näkyy myöskin siinä, että kustannusten hillintää on todella saatu tehtyä aika ennennäkemättömästi. Vuonna 23 tosiaan nämä kustannukset kasvoivat 12 prosenttia, ja nyt ollaan jo alle kahdessa prosentissa. Tämä on ollut merkittävä jarrutusliike. Samaan aikaan ne arvioinnit kertovat, että palveluitten yhdenvertaisuus on parantunut ja liikkunut parempaan suuntaan. Eli meidän on hyvä nähdä tämä iso kuva. Siellä on edelleen ongelmakohtia, ja niihin me puutumme. Kun katsomme tätä palveluitten kehittämistä — se on enemmän tuolla STM:n ministereitten vastuualueella — niin jos siitä mainitsee ihan sen, että esimerkiksi nuorten mielenterveyteen on haettu ratkaisuja terapiatakuun kautta, hoitoonpääsyä on helpotettu Kela-korvauspiloteilla, tähän hoidon jatkuvuuteen ollaan tuomassa ratkaisuja omalääkärimallin kautta. Eli meillä on tällaisia täsmäratkaisuja palvelujen niihin kohtiin, joissa me näemme näitä haasteita. Ja kun täällä vielä kysyttiin tätä viestiä ikäihmisille, niin kyllä koko tämän meidän uudistamistyön tavoite on se, että me turvataan ihmisille perustuslain mukaiset riittävät palvelut tänä päivänä ja myöskin tulevaisuudessa. Sen tähden tätä uudistamistyötä tällä hetkellä tehdään. — Kiitoksia. ", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2026-02-11T14:52:05,2026-02-11T14:57:33,Hyväksytty,1.1 2026_5_61,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_5_62,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä. — Sieltä puhujalistalta edustaja Honkonen, poissa. Edustaja Kallio, poissa. Edustaja Hänninen... — Ai, siellä oli edustaja Kallio. Anteeksi, en huomannut teitä. Livahditte. Olkaa hyvä, saatte puheenvuoron tässä vaiheessa.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2026_5_63,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Päivällä alkanutta keskustelua jatketaan. — Tosiaan voi laittaa tyytyväisyydellä merkille, että hallitus on tarttunut opposition ja hyvinvointialueiden vaatimukseen hyvinvointialueiden alijäämien kattamisajan pidentämisestä. Toimena tämä on oikeansuuntainen, mistä on syytä kiittää. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä muistuttaa, että alijäämien kertyminen hyvinvointialueille johtui useista eri syistä. Tämä on tunnustettu muun muassa valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Marina Erholan työryhmän raportissa, joka toteaa seuraavasti: ”Rahoituksen tason määräytymisperusteet eivät ole alkuvaiheessa vastanneet toteutunutta palvelutarpeen ja kustannusten kehitystä. Rahoituksen jälkikäteistarkistuskaan ei nosta rahoituksen tasoa pysyvästi yllättävän kustannussokin jälkeen, eikä täytä alkuvaiheen rahoituspohjan vajetta.” Suomeksi tämä tarkoittaa, että alijäämät eivät ole hyvinvointialueiden syytä. Niitä ei ole myöskään syytä syyllistää, vaan niitä on tarve ja velvollisuus auttaa. Arvoisa puhemies! Tämän perusteella on tarve myös evästää mietintöä tekevää valiokuntaa. Lakiesityksen mukaan alijäämät tulee kattaa vuoden 2028 loppuun mennessä. Tämä aikataulu on aivan liian tiukka, useille alueille käytännössä mahdoton. Mikäli hyvinvointialueet pakotetaan kattamaan alijäämänsä kahdessa vuodessa, on seurauksena niiden tarjoamien palvelujen mureneminen. Seurauksena on hoitajien ja lääkäreiden irtisanomisia jo aiemmin tehtyjen jatkoksi, ja muutaman vuoden päästä heitä pitäisi palkata taas uudelleen. Tosin meidän kaikkien on hyvä myös ymmärtää, että hallitus asettaa tiukkoja ehtoja alijäämien kattamisajan pidennykselle. Sitä pitää ensin hakea, ja hakemuksessa on pystyttävä todistamaan, että kaikki alijäämät olisi katettu viimeistään vuonna 2028, mieluummin jo vuonna 2027. Sen jälkeen valtiovarainministeriön laskukone — vai liekö tekoäly — näyttää peukaloa joko ylöspäin tai alaspäin. Mikäli peukalo on alas, seurauksena on arviointimenettely. Eli peruslähtökohta alijäämien kattamisesta tämän vuoden lopussa ei ole muuttunut. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitykseen tarvitaan vielä ainakin kaksi vuotta lisäaikaa. Tämä on täysin tekninen toimenpide, joka vähentää byrokratiaa ja lisää hyvinvointialueiden itsenäisyyttä — itsenäisyyttä, mikä niille lain mukaan kuuluisikin mutta mitä hallitus on halunnut niiltä jatkuvasti kaventaa. Nyt arviointimenettelyn piiriin on menossa lähes puolet hyvinvointialueista. Valtiovarainministeriö voi toki palkata lisää väkeä arviointimenettelyjä varten sekä palkata eläkeläisiä kertomaan alueille samat asiat, mitkä ne itsekin tietävät, että pitää tehdä. Miksi hallitukselle ei riitä se, että hyvinvointialueet pystyvät sitoutumaan sopeutuksiin, kääntämään taloutensa ylijäämäiseksi ja jossain vaiheessa kattamaan alijäämänsä? On aivan yhdentekevää, pystyvätkö ne kattamaan alijäämänsä yhdessä, kahdessa, kolmessa vai neljässä vuodessa. Eduskunta on luonut itsehallinnon hyvinvointialueille. Meidän tulee luottaa siihen, eikä ministeriöiden byrokratiaan. Arvoisa puhemies! Tähän samaan asiaan liittyy myös hallituksen lausunnoille laittama esitys rahoituslain uudistamiseksi. Myöskään tämä esitys ei korjaa rahoituslain ominaisuuksia, jotka eriyttävät alueita. Hallituksen esitykseen sisältyvät jälleen valtavat leikkaukset hyvinvointialueiden rahoitukseen, eivätkä eriytymistä kaventavat asiat juurikaan etene — voi sanoa päinvastoin. Kun hallituksella ei näytä olevan sen enempää kykyjä kuin halujakaan puuttua rahoitusmallin kansalaisten eriarvoisuutta lisääviin tekijöihin, niin käsillä olevan lain yhteydessä on kuitenkin erinomainen tilaisuus estää hyvinvointialueiden talouden äkkijarrutukset eli palvelujen pilaaminen. Pari vuotta lisäaikaa alijäämien kattamiseen antaisi edes mahdollisuuden tehdä muutoksia järkevässä tahdissa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2026-02-11T16:41:17,2026-02-11T16:45:18,Käsitelty,1.1 2026_5_64,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_65,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Haluan tähän aluksi todeta asian, että neljä vuotta sitten oli selkeästi nähtävissä, että tällä rahoitussuunnitelmalla, tällä järjestämissuunnitelmalla ja alueiden määrällä ollaan suurissa ongelmissa tällä hetkellä. Valitettavasti nykyinen hallitus ei ole vielä ehtinyt korjaamaan kaikkia virheitä ja vikoja, mitä tässä meidän soteuudistuksessa oli ja tuli, mutta kaikkemme teemme ja vastuuta kannamme. Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen ydin on yksinkertainen: turvallinen arki kuuluu jokaiselle suomalaiselle. Se tarkoittaa, että sairaalaan pääsee, hoito toimii ja järjestelmä kestää. Hyvinvointialueiden tämänhetkinen tilanne osoittaa, että ilman korjausliikettä näin ei tapahdu. Vuoden 2024 jälkeen hyvinvointialueille on kertynyt 2,4 miljardin alijäämä ja alueiden erot ovat kasvaneet voimakkaasti. Myös THL:n arviossa nähdään, että hoitoonpääsy, hoidon jatkuvuus ja potilasturvallisuus vaihtelevat alueittain merkittävästi. Näin ei voi jatkua. Meidän tehtävämme on tehdä kaikkemme, jotta jokaisella alueella erikoissairaanhoidon ja ikääntyneiden palvelujen jonot sekä mielenterveyspalveluiden pullonkaulat saadaan hoitotakuun mukaisiksi. Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa edessämme on välttämätön ja vastuullinen korjausliike. Käsiteltävänä oleva esitys ei muuta periaatetta, että hyvinvointialueen on katettava alijäämänsä, mutta se antaa niille alueille, jotka muuten eivät pystyisi noudattamaan lakia vaarantamatta palveluja, mahdollisuuden 1—2 vuoden lisäaikaan alijäämän kattamisessa. Tiedämme hyvin, kuinka ratkaisevaa tämä on potilasturvallisuudelle. Vaihtoehto ei voi olla se, että lain vuoksi ihmisiä jäisi hoitamatta niillä alueilla, joilla hyvinvointialueuudistus vielä hakee uutta järjestystä, eikä se, että kaikille, jopa niille hyvin pärjääville, annetaan vapauksia. Tämä säädösmuutos mahdollistaa hallitun hyvinvointialueiden kustannusten kasvun taittumisen eikä aja hallitsemattomiin leikkauksiin. Arvoisa puhemies! Tämä esitys tukee myös taloudellista realismia antamalla alueille lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen. Haluamme antaa niille työrauhan toteuttaa omaa sopeutussuunnitelmaansa ennen mahdollisia raskaampia valtion ohjaustoimenpiteitä. Samalla esitys kannustaa edelleen vahvasti terveyspalvelujen uudistamiseen. Ne alueet, jotka ovat jo tehneet rakenneuudistuksia, omalääkärimallia vahvistaneet ja hillinneet kustannusten kasvua, hyötyvät siitä, että järjestelmä ei rankaise varhaisia uudistajia vaan tukee realistista aikajännettä. Arvoisa puhemies! Tämä on ennen kaikkea turvallisen arjen laki. Se varmistaa, että terveyspalvelujen jatkuvuus ei katkea, potilasturvallisuutta ei murenneta eikä taloutta korjata hätäjarrulla. Meillä ei ole varaa ajautua tilanteeseen, jossa laajat leikkaukset kohdistuisivat juuri niihin palveluihin, jotka ovat suomalaisille kaikkein tärkeimpiä. Taloutta on korjattava kulujen kasvun hillitsemisen kautta maltillisesti ja vakaasti. Tämä esitys antaa hyvinvointialueille aikaa korjata taloutensa mutta ei vapauta niitä vastuusta. Tavoite on selvä: rakennamme nyt teidän siellä oppositiossa vallitsemaanne järjestelmää sellaiseksi, joka kestää yhteiskuntamme muuttuvat rakenteet. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-11T16:45:35,2026-02-11T16:50:45,Käsitelty,1.1 2026_5_66,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_67,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys 189 on hyvä lakiesitys. Tätä alijäämän kattamisajan pidentämistä täällä salissa on esitetty opposition toimesta monta, monta kertaa — sosiaalidemokraatitkin jo vuoden 23 syksystä lähtien, että alijäämän kattamisaikaa tarvittaisiin lisää vuoden 26 jälkeen. Silloin esitettiin, että kaikille alueille annettaisiin mahdollisuus pidempään kattamisaikaan. Mutta nyt tässä on esitys kahden vuoden lisäämisestä kattamisaikaan, eli nyt kun alijäämät 2023—2024 ovat syntyneet, niin nyt meillä on alueilla periaatteessa neljä vuotta aikaa kattaa tämä alijäämä, mikä on syntynyt silloin, kun on lähdetty liikkeelle. Siltikään tämä ei riitä kaikilla alueilla, koska tämä eriytymiskehitys on ollut aika iso. Arvoisa rouva puhemies! Täytyy muistaa, että vaikka hyvinvointialueitten rahoitusta täällä aika paljon aina välillä kritisoidaan, niin täytyy katsoa, miten se todellisuudessa toimii. Tämä 27,2 miljardia euroa on tullut eri alueille sillä tavalla, että Helsinki saa noin 4 000 euroa per asukas, Pohjois-Karjala ja Kainuu saavat noin 6 000 euroa per asukas ja Lappi saa noin 6 000 euroa per asukas, ja keskimäärin se on 4 800 euroa. Kyllä tämä palvelujen tarveharkinnan kautta koottu iso rahoitus on aika lailla kohdallaan, mutta sitten siinä, kuinka tätä trimmataan eri vuosien välillä ja kuinka jälkikäteistarkastukset tehdään ja nämä muutokset tehdään, on kyllä tietenkin korjaamista. Silloin kun tämä on laitettu liikkeelle, ei kyllä kukaan voinut tietää korkeasta inflaatiosta 2022—2023, Venäjän hyökkäyksen inflaatiopiikistä energiassa ja kaikessa muussa, korkeammista palkkaratkaisuista. Näitä kysymyksiä ei ole voitu tietää silloin, kun tämä on laitettu liikkeelle. Täytyy tulla korjaavia toimenpiteitä. Sen lisäksi vielä hoitovelan osalta tilanne on ollut semmoinen, että kun senkin ennuste on muuttunut, noin prosentti on laskettu palvelutarvekasvua vuositasolla, niin tässä järjestelmässä on otettu myös se huomioon, että siitä 0,8 korvataan hyvinvointialueille. Nyt hallituksella on vielä tiukennus siihen: on tulossa uusi rahoituslakipaketti, jossa vedetään 0,6:een se asia. Kyllä tässä ympärillä paljon tapahtuu. Jos sitten arvioidaan tätä 27,2:ta miljardia euroa, niin sen osalta noin 600, melkein 700 miljoonaa on tehty leikkauksia siihen rahoitukseen pidentämällä hoitoonpääsyä, muuttamalla hoitajamitoituksia ja niin poispäin. Niitä säästötoimenpiteitä on siihen tehty, ja nyt tästä uudesta lakiesityksestä, joka on nyt lausunnoilla, tulee noin 400 miljoonaa vielä. Eli tätä rahoitusta on koko ajan kiristetty tässä ympärillä, ja se tässä jää huomiotta. Sen vuoksi tämä alijäämän kattamisaika on tässä erittäin hyvä asia, se, että siihen nyt tulee aikaa. Sitten jos katsotaan tätä alijäämän kattamisaikaa, niin tosiasiassa kolme neljä aluetta pääsee siihen alkuperäiseen alijäämän kattamisaikaan eli kattaa sen vuoden 2026 loppuun mennessä. Sitten tämä lakiesitys, joka tässä nyt on työn alla — tämän alijäämän kattamisen osalta nämä pari lisävuotta — tuo siihen tietyn määrän alueita. Olisin tänään ministeriltä kysynyt, mutta en saanut silloin puheenvuoroa, kuinka monta aluetta tämä lakiesitys nyt tuo sellaiseen tilanteeseen, että ne pystyvät kattamaan alijäämänsä vuoden 28 loppuun mennessä, ja kuinka paljon alueita näistä 22:sta jää sitten vielä sellaiseen arviointimenettelyyn, että ne ovat sitten VM:n ohjauksessa todella voimakkaasti. Meillä olisi ollut silloin kokonaiskuva siitä, miten paljon tässä tapahtuu tämän lakiesityksen myötä. Tämä antaa nytten alueille mahdollisuuden työskennellä, koska aika kivuliaita päätöksiä hyvinvointialueet tässä vuosien varrella ovat tehneet. Sen vuoksi on viisasta, että niille annetaan tässä nyt työskentelyaikaa. Sitten se sopeuttaminen siihen uuteen palvelurakenteeseen pystytään tekemään fiksummin ja turvaamaan ne tärkeät palvelut, joiden takia nämä hyvinvointialueet on myöskin aikoinaan synnytetty. Eli tämä lakiesitys on hyvä tämänhetkiseen tilanteeseen, mutta lisää säästötoimia on tulossa, ja ne vaikeuttavat varmasti tämänkin toteutumista sitten jatkossa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-11T16:50:50,2026-02-11T16:56:37,Hyväksytty,1.1 2026_5_68,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Berg poissa, edustaja Sarkomaa poissa. — Edustaja Sarkkinen paikalla, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_5_69,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Orpon hallituksen sosiaali- ja terveyspolitiikka on alusta asti perustunut realiteettien kieltämiselle. Miljardisäästöjen piti onnistua palveluita heikentämättä, kuten pääministeri Orpo lupasi. Tämä realiteettien kieltäminen näkyy myös siinä, kuinka myöhään tämä esitys on eduskuntaan saatu ja kuinka puutteellinen se edelleen on. On tietenkin parempi saada esitys myöhään kuin ei milloinkaan, puutteellinenkin esitys on toki tyhjää parempi. On silti ilmeistä, että esitys on annettu liian myöhään ja se on puutteellinen. Esitys ei tuo kaikille alueille pitkään toivottua selkeyttä ja ennakoitavuutta rahankäytön suunnitteluun, ei varsinkaan, kun samalla hallitus valmistelee jo jälleen uusia soteleikkauksia. Arvoisa puhemies! Sotepalveluissa kaikki ei toki ole mennyt huonompaan suuntaan, ja hallituskin täällä säännöllisesti nostaa esiin soteuudistuksen myötä tapahtunutta toiminnan kehittämistä. Liian moni asia on kuitenkin menossa huonoon suuntaan kovien talouspaineiden takia. Lääkärille ei pääse riittävän ajoissa, kun hoitotakuuta on heikennetty. Vanhuspalveluista on leikattu toistuvasti, ja se näkyy niin hoidon laadussa kuin hoitoonpääsyn vaikeudessa. Liian monet sotetyöntekijät ovat jaksamisensa äärirajoilla, ja samalla hallitus tuo saliin liukuhihnalta esityksiä, joiden säästötavoitteet perustuvat hoitohenkilöstön vähentämiseen. Rahoitusmallissa on korjaustarpeita, mutta rahoituksen yksisilmäinen leikkaus ei ole rahoituksen korjaamista. Arvoisa puhemies! Vaikka osa alueista saa nyt vihdoin lisäaikaa alijäämien kattamiseen, niin hallitus valmistelee yhä uusia leikkauksia soterahoitukseen. Hallituksen suunnittelemista 390 miljoonan euron säästöistä omalle alueelleni Pohjois-Pohjanmaalle kohdistuisi noin 34 miljoonan euron leikkaus, mikä on 80 euroa per asukas, yksi maan korkeimmista summista valmistelussa olevassa leikkauslaissa. Kysymys kuuluu, miten me tämän leikkauksen toteutamme, kun kaikesta on jo höylätty ja hoitotakuuajat paukkuvat. Tämäkö on se hallituksen kiitos todella vaikeista säästötoimista, jotka alueet on pakotettu tekemään? Tuntuu, että juuri kun alueet ovat saamassa nenää pinnalle, hallitus polkaisee pään takaisin veden alle. Nyt kun valmisteltava soteleikkausesitys jossain vaiheessa tänne saliin tuodaan, niin toivon, että hallitus kertoo rehellisesti, mistä on kyse. Kyse ei ole mistään paremmin tekemisestä tai tehostamisesta, vaan siitä, että hallitus ajaa hyvinvointialueet jatkamaan yt-kierteitä ja hoitohenkilöstön irtisanomisia ympäri Suomea. Sen seuraukset tulevat konkreettisesti näkymään sairastuneiden ihmisten, ikäihmisten ja tukea tarvitsevien lasten ja perheiden arjessa ja palveluissa. Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, kun saamme eduskuntaan kerta toisensa jälkeen esityksiä, joissa hyvinvointialueiden rahoitusta leikataan ja palveluista säästetään, suuryritysten tarpeet huomioidaan kyllä avokätisesti, kun yhteisöveroa ollaan ensi vuonna alentamassa yli 800 miljoonalla eurolla. Rahaa siis on toisille, toisille ei. Tätä arvovalintaa minun on hyvin vaikea ymmärtää, sillä sotepalvelut ovat hyvinvointivaltion ytimessä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2026-02-11T16:56:49,2026-02-11T17:00:41,Käsitelty,1.1 2026_5_70,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, poissa. — Edustaja Kallio, olkaapa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_71,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Täällä erityisesti päivällä keskustelussa joutui jälleen kerran, ties monennenko kerran, miettimään sitä, onko niin, että asioita ei voi korjata, jos ne eivät ole omaa syytä. Yhteisten asioiden hoitamisessa tämä on jotenkin todella kummallinen ajattelutapa, mutta tämä salihan on paljastanut muutenkin, että vaikka Suomessa on vallan kolmijako, niin kyllä täällä tuomioita ja syyllisiä kiivaasti haetaan milloin mistäkin porukasta. Kuten täällä on aiemmin todettu hyvissä puheenvuoroissa, hyvinvointi on Suomen talouskasvun, turvallisuuden ja kriisinkestävyyden perusta, mutta tämä on nyt vaarassa. Olemme tilanteessa, jossa luottamus järjestelmään on murentunut. Vielä neljä vuotta sitten kolme neljästä suomalaisesta uskoi terveys- ja sosiaalipalvelujärjestelmän toimivan, ja nyt vain puolet luottaa niihin. Samaan aikaan kuitenkin käytännössä asiakastyytyväisyys on hyvinvointialueilla pystytty pitämään korkealla, eli ihmiset siellä tekevät parhaansa tässä erittäin vaikeassa tilanteessa, mutta rahoitusjärjestelmä ei tee. Tässä ristiriidassa onkin se ongelman ydin: sotejärjestelmän rahoitus ei perustu todelliseen tarpeeseen. Nykyinen diagnoosipohjainen malli suosii paperilla näkyvää tietoa, ei ihmisten arkea. Hyvä, että tästä on selvitystyö aloitettu. Riittääkö aika, että saadaan oikeasti korjauksia, jää nähtäväksi. Mutta tämä on ajanut alueet eriarvoiseen ja eriytyneeseen asemaan. Toisella puolella maata voidaan kehittää uusia ratkaisuja, mutta toisella puolella maata joudutaan nostamaan maksuja ja karsimaan toimivia palveluja. Kun täällä korostettiin sitä, että nyt hyvinvointialueet ovat tehneet hyvää tulosta noin niin kuin yhteen laskien, niin se on vähän sama kuin minä kysyin kollegalta, onko hänellä velkaa. Hän sanoi, että no, on. No, lohduttaako häntä yhtään se, kun minulla ei ole yhtään velkaa. Hän sanoi, että no, ei se hänen asemaansa yhtään lämmitä. Arvoisa puhemies! On vaikea ymmärtää, miten joku voisi väittää oikeudenmukaiseksi sitä, että toisen alueen diagnoosikirjaukset vähentävät toisen alueen rahoitusta, vaikka menettävällä alueella sairastavuus ei ole laskenut millään tavalla. Suorastaan irvokasta on se, että yksityisten lääkäriasemien tekemät diagnoosit otetaan huomioon rahoituksessa, vaikka kyseiselle hyvinvointialueelle ei aiheudu näistä mitään kustannuksia. Pelkästään vuonna 2025 tällaista katteetonta rahaa on jaettu yli 60 miljoonaa euroa osalle hyvinvointialueista. Tästä ovat hyötyneet Ruuhka-Suomen alueet, ja muut Suomen hyvinvointialueet menettävät rahoitusta — jotenkin tuttua muiltakin politiikan osa-alueilta. Hyvinvoivien hyvinvointia lisätään, pahoinvoivien pahoinvointia pahennetaan. Tällä menolla esimerkiksi edelläkävijänä aiemmin tunnettu Etelä-Karjala on jäämässä luokalle, ja se ei hyödytä yhtään ketään. Arviointimenettelyt eivät tätä tilannetta korjaa, päinvastoin ne tuottavat vain lisää työtä, hallinnollista humppaa ja kustannuksia. Arvoisa puhemies! Ei näin rakenneta yhdenvertaista Suomea. Hyvinvointialueet ja kansalaisten hyvinvointi eriytyvät koko ajan, koska rahoitusjärjestelmän perustuksia ei korjata. Hallituksen esityksessä on hyviä uudistuksia, mutta ne eivät korjaa perustaa, minkä vuoksi eriytyminen alueiden välillä vain syvenee koko ajan. Korjaukset jäävät siksi esityksessä näennäisiksi. Myös uusin esitys rahoitusmallin korjaamisesta jättää perusteet korjaamatta. Kyse ei ole turhasta valittamisesta, vaan oikeudenmukaisuudesta sekä sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta. Eilen tuolla oli Kaakkois-Suomesta mielenosoittajia, jotka toivat tämän huolensa esille, ja heidät leimattiin hallituspuolueen edustajan toimesta, että se oli vaalitemppu ja että he lisäsivät vastakkainasettelua. Se oli aikamoinen isku vasten kasvoja näille ihmisille, jotka ovat aidosti huolissaan. Arvoisa puhemies! Tarvitaan reilu ja kestävä ratkaisu. On analysoitava lähtötilanne ja hyödynnettävä kaikki käytössä oleva tieto yhdessä valtion ja hyvinvointialueiden kanssa. Sen jälkeen on muutettava rahoitusmalli vastaamaan todellisia tarpeita. Ennen kuin tämä on saatu tehtyä, on siirryttävä käyttämään vakaampaa demografista eli väestöpohjaista mallia, joka huomioi ihmiset ja heidän tarpeensa, ei eri tavoin tehtyjä kirjauksia. Siirtymä tähän malliin on tehtävä nopeasti, jotta eriytyminen ei enää kumuloidu eikä varsinkaan eskaloidu. Tämä malli on myös talouspoliittisen arviointineuvoston esitys, jonka valtiovarainministeriö ohitti vedoten siihen, että korjaukset olisivat niin isoja. Juuri se on se syy, miksi korjaukset on tehtävä, koska niiden tarve on niin suuri. Jos välttämättömät asiat jätetään sen takia tekemättä, että ne tuntuvat isoilta ja vaikeilta, niin silloin on vaihdettava töihin sellaiset ihmiset, jotka pystyvät suoriutumaan heille kuuluvista töistä eivätkä välttele niitä. Mikäli me poliitikot olemme näiden välttämättömien uudistusten tiellä, silloin on meidät vaihdettava. Arvoisa puhemies! Viisas ja rohkein on se, joka uskaltaa nostaa kätensä virheen merkiksi ja tekee muutoksia sen sijaan, että jatkuvasti väittää koko muun Suomen olevan väärässä. Kun rahoitus on oikeudenmukaista, voimme palauttaa luottamuksen, vahvistaa hyvinvointia ja rakentaa kasvu-uralle pääsevän Suomen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2026-02-11T17:00:50,2026-02-11T17:05:58,Käsitelty,1.1 2026_5_72,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_73,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Siellä edustaja Kallio pyysi nostamaan käden ylös, jos on tehnyt virheitä, ja minä olen kyllä varmasti se yksi päävirheiden tekijä. En tiedä, olenko tässä asiassa ollut niin vahvasti. Edustaja Lylylle vastaan tuosta alijäämäasiasta vielä, että sehän oli tiedossa tosiaan jo neljä vuotta sitten. Se olisi pitänyt hoitaa jo silloin siinä rahoitus- ja järjestämissuunnitelmassa. Tietenkin nyt toivotaan, että me kaadettaisiin sitä rahaa sinne enemmän, mutta se ei tule olemaan se ainoa vaihtoehto. Tuo tilannekuvan kertaaminen ei kyllä kerta kaikkiaan auta. Minä uskon, että tässä salissa joka ainoa kansanedustaja tietää, mikä meidän hyvinvointi- ja sotepalvelujen tila on tällä hetkellä. Eli korjausliikkeitä pitää tehdä. Ei ole todellakaan kenenkään etu, että etsitään syyllisiä tästä salista, että kuka on tehnyt mitäkin virheitä. Kaikki ovat tehneet virheitä, niitä synnittömiä ei ole tässä salissa ainuttakaan. Lähdemme hoitamaan tätä äärimmäisen tärkeää asiaa yhdessä parlamentaarisesti. Näin on päätetty, ja minä toivon, että myös oppositio tulee tähän vahvasti ja kaikella sielulla ja tiedolla ja tahdolla mukaan. Rakennetaan sitä luottamusta toisia arvostaen ja kunnioittaen. Se on varmasti semmoinen hieno asia. Tämä on meidän kaikkien yhteinen asia. Tuossa tuli, että ”emme ole valmiita korjaamaan toisten virheitä”. Totta kai täällä virheitä tapahtuu. Jos joku asia on mennyt huonosti, niin nykyisen hallituksen tehtävä on korjata ne asiat. Eli olemme päättäneet korjata sotepalvelumme niin, että se palvelee hoitoa ja hoivaa tarvitsevia ihmisiä, ja se päätös on tehty. Peruutuspeiliin ei enää niin paljon katsota, näin minä toivon. On suorastaan ihmisoikeus, että Suomessa ihminen pääsee hoitoon, kun tarve on. No joo, vielä yksi asia. Puhutaan tuosta tiedolla johtamisesta. Aika usein aikojen alussa jotkut viisaat sanoivat, että 12—14 aluetta olisi ollut sopiva määrä. Siitä huolimatta me saatiin tänne 21 plus 1 hyvinvointialuetta. En tiedä, mihin se tiedolla johtaminen on sitten kadonnut silloin, kun tehdään päätöksiä. On aidosti siirryttävä tiedolla johtamiseen, ja otetaan myös se monituottajuus vahvasti mukaan. Kiitos kaikille rakentavasta keskustelusta. Sitä yhdessä-sanaa, joka oli meidän 100-vuotissyntymäpäivä-sana, eli ”yhdessä”, minä haluan korostaa nyt aivan erityisesti. Todellakin, emme tarvitse tilannekuvan kertaamisia emmekä syyllisten etsijöitä vaan ratkaisuja. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-11T17:06:00,2026-02-11T17:08:55,Käsitelty,1.1 2026_5_74,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_75,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvinvointialueista tässä on paljon puhuttu, ja täytyy muistaa se, että silloin kun hyvinvointialueita on synnytetty, niin perimmäinen tarkoitus oli saattaa se tilanne sellaiseksi, että sosiaali- ja terveystoimen kustannuskehitystä pystytään tällä yhteistyöllä hillitsemään. Nyt kun katsotaan, miten kuntien aikana sosiaali- ja terveystoimen menot olivat aika korkeita, ne luvut olivat viiden ja kymmenen prosentin välillä noin käytännössä katsoen vuodessa, ja nyt kun tätä yhteistyötä on tehty, niin on jo päästy sinne noin kahden prosentin pintaan. Se on tämän sosiaali- ja terveysuudistuksen eli tämän hyvinvointialueuudistuksen yksi ansio, ja se jää aina vähän taka-alalle, kun tätä keskustelua käydään. Eli siltä osin tässä on kohtuullisesti onnistuttu. Hoitoonpääsyssä on eri alueilla aika paljon eroja, ja voi sanoa, että aina silloin kun on hoitoon päästy, palaute on ollut kyllä hyvää niistä palveluista, mitä on saatu. Arvoisa rouva puhemies! Minua itseäni aika paljon huolettaa koko ajan näissä keskusteluissa se, että täällä puhutaan aina terveys edellä näistä kysymyksistä. Terveyden perässä on aina menty yli kuntarajojen ja haettu sitä vaativampaa hoitoa yli kuntarajojen, ja noin poispäin, mutta sosiaalipalvelut jäävät koko ajan tässä keskustelussa taka-alalle. Ne ovat aina olleet niitä lähipalveluja, ja niissä palveluissa on ikäihmisiä ja muita, ja se on ollut semmoinen asia, joka täällä jää koko ajan taka-alalle. Toivoisin, että kun hyvinvointialueita kehitetään, nimenomaan tämän pitäminen lähipalveluna olisi tärkeätä, koska se tuo sitten mukanaan sellaista, että ne kestävät kuitenkin pisimmillään vuosikymmeniä, ja siinä mielessäkin olisi hyvä, että me tehdään. Terveyspalvelut ja ne tapaukset, mitä terveyden perässä mennään, ovat lyhytkestoisempia kuin nämä sosiaalipalvelut, noin yleisesti ottaen. Eli tässä mielessä nämä taustat pitäisi aina muistaa. Sitten jos katsotaan tätä jatkokehittämistä parlamentaarisesti, niin minä lupaan, että oppositio on täysillä tässä mukana tekemässä näitä ratkaisuja ja hakemassa keinoja, millä saadaan tätä tasa-arvoisemmaksi ja rahoitusta vielä tarkemmaksi ja ennustettavammaksi, ja se ei ole tässä mikään ongelma. Arvoisa rouva puhemies! Minkä takia pyysin puheenvuoron, niin katsoin tämän lakiesityksen euromääriä, mitä täällä on, ja kyllä tosiasia on, että nämä euromäärät, mitä alijäämät täällä ovat, ovat viime kesään, vuoden 2025 puoliväliin, asti olevien tietojen pohjalta syntyneitä, ja nyt ne uudet tiedot ovat olleet sellaisia, että kun tämä sarja, mitä täällä on meillä lakiesityksessä, tarkoittaa noin 2,2—2,3 miljardin alijäämää, niin tämä lopputulos, mistä ministerikin tässä sanoi, oli 1,8 miljardia euroa. Eli se oli parantunut tässä, ja hyvinvointialueet ovat tehneet kipeitä ratkaisuja kaiken kaikkiaan. Eli nämä suuruusluokat: Me puhutaan täällä noin 400 euron tasosta tässä, ja nyt kun tämä parani sillä noin 400 miljoonalla, niin se noin satasella pudotti tuota pienemmäksi. Tässä mielessä se on hyvä suunta, mutta kun sitä vertaa sitten siihen, että meidän keskiarvo hyvinvointialueille tulevassa valtion rahoituksessa on 4 800 euroa, niin sitä pitää verrata siihen lukusarjaan, ja silloin me saadaan mittaluokat näissä selville. Arvoisa rouva puhemies! Vielä siitä alkutilanteesta: Se alkutilanteen rahoitus tehtiin vuoden 21 tilinpäätöksen perusteella ja vuoden 22 talousarvioesityksen perusteella, mitä kunnilla oli sosiaali- ja terveystoimeen menossa, kun se vuonna 23 otettiin käyttöön. Niin että kyllä ne otettiin suoraan niistä lukusarjoista, miten kunnat olivat käyttäneet rahaa. Kyllä vähän ihmettelen, että ei olisi tiedetty. Niitä sarjoja käytettiin ja niitten pohjalta lähdettiin liikkeelle, ja ne olivat varmasti alimittaiset sitten kun tulivat inflaatio, palkankorotukset ja kaikki muut tämmöiset asiat, joita ei voitu silloin tietää, kun muutosta tehtiin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-11T17:08:57,2026-02-11T17:13:59,Käsitelty,1.1 2026_5_76,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_77,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me olemme paljon keskustelleet täällä soteuudistuksesta ja hyvinvointialueiden rahoituksesta ja tulemme ennusteen mukaan aika paljon siitä vielä tänäkin keväänä keskustelemaan. Nyt otan tässä eräitä hajahuomioita tähän rahoitukseen liittyen, mutta ihan ensimmäiseksi haluan tässä todeta, että yritin äkkiä kaivaa muistilokeroitani, ja minun omien tulkintojeni mukaan soteuudistus ja siitä käytävä keskustelu varsinaisesti alkoi silloin, kun eduskunnan nyt tässä istuva varapuhemies peruspalveluministerinä muistaakseni 29.8. vuonna 2008 avatessaan yliopistollisten sairaanhoitopiirien yhdessä järjestämän koulutustilaisuuden otti esille, että Suomessa muuten tarvittaisiin tällainen soteuudistus. Minä olen katsonut, että siitä tämä keskustelu on alkanut, ja sen vaiheita en tässä käy läpi, mutta siihen pari tuntia sitten tapahtuneeseen keskusteluun tässä salissa haluaisin viitata, että kyllä minulle on muodostunut käsitys siitä, että kaikki puolueet, jotka meillä täällä ovat edustettuina, ovat yhtä mieltä siitä, että aikaisempi kuntapohjainen malli ei olisi se, jolle me olisimme voineet tämän rakentaa. Sitähän yritettiin jossain vaiheessa rakentaa sitten suurimpien kuntien varaan, mutta siitä oli tulossa todellisia hallintohimmeleitä. Sanoisin vaikkapa tässä, kun edustaja Hänninenkin on paikalla, että Oulun kaupunki olisi siinä mallissa vastannut koko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä ja kaikkien niiden 28 muun Pohjois-Pohjanmaan kunnan sosiaali- ja terveysperuspalveluista, ja siitä olisi tullut hyvin mielenkiintoinen hallinto- ja rahoitusmalli. Mutta jätetään näiden muistelut ihan nyt tässä sovinnolla sikseen. Haluan vielä palata tähän nyt tehtyyn esitykseen, josta siinä lyhyessä, minuutin mittaisessa puheenvuorossani annoin positiivisen kannan. Kun muutama oppositiopuolueiden edustaja tuli minulle sanomaankin, että mistäs nyt niin kuin kello soittaa, kun totesit niin positiivisesti tuossa, niin tietysti minuutin puheenvuorossa halusin nostaa sen tärkeimmän asian esille, ja se oli tietenkin se, että tämä vuoden 26 perälauta ja siitä luopuminen oli hyvä asia, ja vaikka sitten aika myöhään jopa, voidaan sanoa, 2,5 vuotta myöhemmin kuin mitä tässä salissa alun perin jo esitettiin, tämä esitys tehtiin, niin se on hyvä, että tehtiin. Mutta jos puheenvuoro olisi silloin ollut pidempi, niin kuin se tässä nyt on mahdollista, niin olisin toki mielelläni jatkanut siitä, että siinä lakiesityksessähän, joka nyt on viime viikon maanantaina laitettu lausuntokierrokselle ja on sitten puoliväliin maaliskuuta mennessä tuolla kentällä lausuttavana, tehdään taas käytännössä suoranainen 392 miljoonan euron leikkaus. Se tehdään niin, että meidän nykyisessä rahoituslaissamme alun perin oli keskimäärin yhden prosentin arvio palvelutarpeen vuotuisesta kasvusta ja se lakisääteisesti rahoitetaan, eli käytännössä tuollainen 250—260 miljoonaa euroa näiltä osin lisätään siihen seuraavan vuoden rahoitukseen ja sitten vuosien 23 ja 24 jälkeen eli vuonna 25 sitä alennettiin 0,8 prosenttiyksikköön, mutta toisaalta sitten annettiin 0,2 prosenttiyksikköä muutostukea alueelle, eli käytännössä kuitenkin edelleen yksi prosentti. Nyt tämä muutostuki, tämä 0,2 prosenttia, otetaan pois ja sitten se 0,8 alennetaan 0,6:een. Tämä on sellainen tasainen leikkaus, joka kohdistuu sitten kaikille hyvinvointialueille. Sitten siellä on toisena osana tämä siirtymätasausjärjestelmän tietyllä tavalla lakkauttaminen siihen vuoden 29 tilanteeseen. Näiden yhteisvaikutus valtiontalouteen on säästöä 392 miljoonaa euroa, eli sen verran annetaan hyvinvointialueille vähemmän rahaa. Sitten siinä lakiesityksessä on viisi kuusi muuta asiaa, mutta ne ovat valtiontaloudellisesti kustannusneutraaleja. Joku alue voittaa, joku häviää, kun tiettyjä parametrejä muutetaan, mutta valtiontalouden kannalta ne ovat tällaisia. Vielä ihan lyhyesti tuohon alueiden lukumäärään, kun se nousi siinä Erholan johtaman työryhmän raportissa esille, ja siitähän me varmasti tulemme täällä tulevina vuosina keskustelemaan. Minä kiinnitin itse huomiota siihen, että varsinkin julkisessa tiedotuksessa silloin todettiin, että kun Suomen alueiden lukumäärää, 22:ta aluetta ja sitten HUS-yhtymää, verrataan muihin maihin, niin meillä on väestöpohjaamme nähden poikkeuksellisen paljon alueita. Tässä on yksi mutta: kun tehdään vertailua muihin maihin, niin missään muualla maailmassa ei olekaan terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja pelastuspalvelun alueita, vaan ne ovat puhtaasti terveydenhuollon alueita. Terveydenhuollon osuushan on 57 prosenttia hyvinvointialueiden kokonaisrahoituksesta, ja sitten 41 prosenttia on sosiaalipalvelut, ja sitten siitä tulee 2—2,5 prosenttia sinne pelastuksen osalle. Mutta jos tässä olisi kyseessä pelkästään terveydenhuolto, niin olisin ihan valmis itse ajattelemaan, että tietyllä tavalla viiden alueen malli voisi olla toimiva, mutta kun ajattelen sosiaalipalvelujen sisältöä — kotipalvelua, vammaispalveluja, lastensuojelua, vanhustenhuoltoa — niin se on selvästi erityyppistä kuin terveydenhuolto, jossa suuruuden ekonomiasta on ihan oikeata näyttöä. Nyt herätänkin kysymyksen siitä, onko kenties joku, joka nyt on sanonut, että Suomessa pitää mennä vähempään määrään alueita, ajatellut sitten, että se koskisikin vain terveydenhuoltoa, jolloin nousee kysymys siitä, palautetaanko sitten sosiaalipalvelut sinne kuntiin päin takaisin. Kysyin tätä välittömästi, kun sosiaali- ja terveysvaliokunnalla oli mahdollisuus tässä haastatella työryhmän puheenjohtaja Erholaa, ja hän sanoi, että ei missään nimessä olla näin ajateltu, vaan kyllä halutaan pitää tämä kansainvälisesti ainutlaatuinen sotekokonaisuus yhtenä kokonaisuutena. Mutta halusin tämän nostaa esille, että tämä erottaa meidän aluekeskustelun kaikkien muiden maiden tilanteesta. Tanskassahan tehtiin nyt erittäin mielenkiintoinen reformi. Siellä on vaaleilla valittu neljän alueen päättäjät, joille valtio antaa rahat, mutta he ottivat uuden tason käyttöön: 20 aluetta niiden neljän alla, jolloin ne neljän alueen päättäjät delegoivat rahan alaspäin sinne lähemmäs kenttää keskussairaalatasolle, näille pienemmille alueille. Mutta tällä kertaa tämän verran. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2026-02-11T17:14:11,2026-02-11T17:21:22,Käsitelty,1.1 2026_5_78,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_79,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ihan varmastikin viimeisen puheenvuoron tässä hetkessä haluan käyttää. Tuossa tuli aiemmassa puheenvuorossa, että vuoden 2021 tilinpäätös ja 2022 budjetti oli se pohja, millä lähdettiin sitä rahoitussuunnitelmaa tekemään. Varmasti nyt kaikki ollaan jälkeenpäin sitä mieltä, että ne luvut tulivat selkeästikin alakanttiin, koska tämäkään ei tullut yllätyksenä, että suuret ikäluokat eläköityvät, hoidon ja hoivan tarve kasvaa ja kulut kasvavat vahvasti. Tämä ei ollut kellekään yllätys, ja siksi halutaankin tehdä niitä korjausliikkeitä nyt yhdessä. Tämä tilanne ei voi olla sillä tavalla, että täällä ovat hallitus ja Hännisen Juha puolustamassa hallitusohjelmaa ja sitten oppositio on sitä mieltä, että huono, huono, huono, vaan meidän pitää tehdä se todellakin yhdessä. Minä tunnistan, että siellä täältäpäin katsottuna oikealla on paljon suurta viisautta tähän asiaan, eli yhdessä oleminen on se vahva asia. Tietysti se, mistä on puhuttu paljon, on tämä omalääkärimalli, eli se vahvemmin vielä mukaan. Sanon nyt näin viiteryhmäni pohjalta myös tämän monituottajuuden — tiedostan, että se aiheuttaa jossakin päin ihottumaa: eli julkinen puoli ja yksityinen sektori hyvin kilpailutettuna, ja kolmas sektori. Me tiedetään, että kolmas sektori tuo vaikuttavia palveluita ja edullisesti, ja se pitää saada selkeästikin vahvemmin mukaan. Tietysti yksi asia, josta nyt ei ehkä kannata lähteä keskustelemaankaan tässä hetkessä, on se, että meillä on aika erikoiset itsehallintoalueet. Valtiovarainministeriö antaa rahat ja STM antaa tehtävät, niin että siinä sitten ollaan sen itsehallinnon kanssa. En halua käydä tätä keskustelua enempää tässä, mutta kiitoksia kaikille, jotka ovat osallistuneet tähän keskusteluun. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-11T17:21:25,2026-02-11T17:23:32,Käsitelty,1.1 2026_5_80,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_81,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on ollut mielenkiintoista ja hyvää keskustelua. — Tässä kuitenkin kun katsotaan tätä hyvinvointialueitten kehitystä, niin niillä alueilla, jotka nyt tässä ovat pääsemässä tasapainoon, on nytten mahdollisuus keskittyä kahteen asiaan, jonojen purkuun ja palveluiden kehittämiseen, jos tämän hyvin pelkistää. Tavallaan se antaa nyt tilaa sitten niille alueille tehdä tällaisia tärkeitä asioita. Sitten tämä aluekeskustelu: Mielestäni tässä ollaan semmoisessa tilanteessa, että nyt kannattaisi tämä työrauha laittaa, että tällä rakenteella katsotaan, miten pitkälle päästään tässä kehittämistyössä, ja sen jälkeen vasta ruveta miettimään niitä alueratkaisuja, koska silloin kun ruvetaan puhumaan alueratkaisuista, niin se jäädyttää tämän tilanteen. Kokemus tämänkin käyttöönotosta, jossa meni suurin piirtein puolitoista vuosikymmentä, kertoi sen, että tapahtui se, mikä kunnissa hyvin helposti tapahtuu, että kun kaikki odottivat nyt sitä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta, niin se oma kehittämistoiminta jää sitten vähän taka-alalle. Se varmaan on osasyy tässä taustalla, miksi nyt nämä kehittämistoimet rupeavat näkymään, ja ne vievät oman aikansa, mutta se kehittämistyö kunnissa olisi varmaan ollut pitemmällä. Jos tätä soteuudistusta ei olisi tehty ollenkaan, kunnissa olisi ollut vähän eri tilanne silloin vuonna 22 kuin oli, eli se vähän jarrutti varmaan kuntien kehittämistyötä. Sitten kun mietitään tätä palvelujen tarpeen kasvua ikääntymisen ja kaiken muun osalta, niin tuntuukin aika oudolta, että nyt tässä uudessa rahoituslakiesityksessä, joka on nyt lausunnoilla, nimenomaan pienennetään sitä lukua 0,6 prosenttiin, kun se on ollut 0,8, eli 80 prosenttia on korvattu palvelutarpeen kasvusta sen perusteella, ja nyt se pienennetään 60 prosenttiin. Eli se pakottaa edelleen hyvinvointialueita kehittämään, ja meillä on eri alueilla näissä eri kehityspolkuja olemassa, ja se tuo oman vaikeutensa. Kun tässä viitattiin siihen, että palveluntarve kasvaa, niin sen rahoituksenkin pitäisi sitten seurata perässä. Se, mikä tässä on hyvää, on vihdosta viimein tämä yli vaalikausien tehtävä työ. Tämä vaatii nimenomaan parlamentaarista yhteistyötä. Sillä me voimme varmistaa, että pääsemme siitä keskustelusta, että tuo on tuon syy tai tuon syy. Tämä on yhteinen projekti, jota meidän täytyy viedä eteenpäin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-11T17:23:32,2026-02-11T17:26:35,Käsitelty,1.1 2026_5_82,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén. [Aki Lindén: Arvoisa rouva puhemies, onko mikrofoni päällä?] — Ei taida olla, ei pala tuo valo. [Aki Lindén: Onko nyt päällä? — Kiitoksia.]", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_83,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 189/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käytin viime vuoden loppuistunnoissa pitkän puheenvuoron eräänä iltana, jossa kävin läpi tämän soterahoitusmallin ja esitin ihan ne konkreettiset kohdat, joissa omasta mielestäni on korjattavaa, ja myös kerroin, miten mielestäni ne pitäisi korjata. Mutta en palaa siihen nyt ollenkaan. Se on tuolla pöytäkirjassa luettavissa, ja sitä vartenhan tullaan asettamaan työryhmät sitten, joissa käydään näitä asioita läpi. Halusin vielä pyytää puheenvuoron sen takia, että se perimmäinen syy ja ongelma, joka nyt sitten tässä rahoituksessa on ollut, liittyy hyvin pitkälti siihen, että vuosi 2023 oli täysin poikkeuksellinen vuosi. Meillä koko 2000-luvun sitä edeltäneet vuodet inflaatio oli yhden ja kolmen prosentin luokkaa, ja tämä soterahoituslaki tehtiin ikään kuin sellaisiin olosuhteisiin — olen joskus vertauskuvallisesti sanonut, että se tehtiin rauhan olosuhteisiin. Sitten kun oli se aloitusvuosi 23 ja laki oli säädetty kesällä 21 sillä taustalla, joka täällä on jo mainittukin, meillä oli yhtäkkiä vuosi, jossa kustannustason nousu on kymmenen prosenttia. Se tarkoitti sitä, että siltä vuodelta tuli niin valtava alijäämä, viiden prosenttiyksikön suuruinen alijäämä, se 1,4 miljardia euroa, että se on nyt heilautellut koko tätä järjestelmää. Tästä tuli semmoinen heiluriliike, ihan niin kuin ministerikin tänään hyvin sanoi, että nythän kun oikeasti vuonna 25 tuli — tai tulee, kun se tarkentuu — tämä yhteenlaskettuna 500—600 miljoonan euron ylijäämä alueille, niin käytännössähän se on sen ansiota toki, mitä alueilla on tehty, mutta erityisesti sen ansiota, että sinne tuli se 1,4 miljardin suuruinen jälkikäteisrahoitus, joka ei varsinaisesti kuulu sen vuoden tarveperusteiseen rahoitukseen, vaan se oli kompensaatio siitä, että sen verran, 1,4 miljardia, jäi alijäämää vuonna 23. Eli tästä tuli nyt malli, jossa joka toinen vuosi on alijäämäinen ja joka toinen vuosi on ylijäämäinen, ja sitten yhdessä sen kanssa, että koko neljän vuoden kausi vuonna 26 pitäisi olla tasapainotettu, se ajoi eräät alueet, joilla se alijäämä oli kaikkein suurin, tekemään minusta virheellisiäkin ratkaisuja ja jopa epätoivoisia ratkaisuja irtisanomisineen. Eli tämä tasaisempi rahoitusmalli itse asiassa samoilla rahamäärillä olisi auttanut meitä, ja siihen pitää tässä muutoksessa pyrkiä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2026-02-11T17:26:35,2026-02-11T17:29:37,Käsitelty,1.1 2026_5_84,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 10 §:n, Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 6 ja 8 §:n ja eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 178/2025 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_5_85,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 10 §:n, Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 6 ja 8 §:n ja eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 178/2025 vp","Kiitoksia, arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kolmea eri lakia, joissa on havaittu täsmentämistarpeita. Esityksen ensimmäinen lakiehdotus on laki tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain muuttamisesta. Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kuntien tehtäviin kirjattaisiin selkeyden vuoksi myös se, että kunta tekisi päätöksen pinta-ala- ja eläinperusteisia tukia, palkkioita tai korvauksia koskevien tukihakemusten yhdistämisestä tilanteessa, jossa tukien hakija on katsottava yhdeksi tuenhakijaksi, tilaksi, tukihakemusten määrästä riippumatta. Lakimuutos täsmentäisi nykyistä tilannetta viranomaisten toimivallan osalta. Lakiehdotus ei muuta nykyistä asiaintilaa sen suhteen, milloin hakemukset tulisi yhdistää, eli toisin sanoen tukien hakija on katsottava yhdeksi tuenhakijaksi, sillä siitä säädetään suoraan Euroopan unionin lainsäädännössä. Suunnitelma-asetuksen mukaan tilalla tarkoitetaan kaikkia viljelijän johtamia, saman jäsenvaltion alueella sijaitsevia maataloustoimintaan käytettäviä yksiköitä. Esityksen toinen lakiehdotus on taas laki Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain muuttamisesta. Lakia ehdotetaan muutettavaksi tukikelpoisen alan hallinnan osalta siten, että tukikelpoisen alan olisi oltava aktiiviviljelijän hallinnassa Euroopan unionin suoria viljelijätukia koskevan vuosittaisen yhtenäishakemuksen, niin sanotun päätukihaun, viimeisestä jättämispäivästä hakemuksen viimeiseen mahdolliseen muutospäivään. Ehdotuksella yhtenäistettäisiin tukikelpoisen alan hallinta-aikaa muiden pinta-alatukien kanssa eli ympäristö-, luonnonhaitta- ja luonnonmukaisen tuotannon sekä kansallisten maataloustukien kanssa. Lisäksi lakia ehdotetaan muutettavaksi Euroopan unionin lainsäädäntöön ehdotetun muutoksen johdosta siten, että pysyvien nurmien ennallistamismenettely otettaisiin käyttöön, jos pysyvän nurmen ala vähenee vuoden 2018 viitealaan verrattuna yli kymmenen prosenttia nykyisen viiden prosentin sijaan. Tällä muutoksella toimeenpannaan EU-tasolla päätettyä yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamista kansallisesti, ja tämä muutos on monelle viljelijälle todellakin tervetullut muutos. Esityksen kolmas lakiehdotus on laki eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain muuttamisesta. Lakia ehdotetaan muutettavaksi eräiden ympäristökorvauksen perusteena olevien ympäristösopimusten hallinnollisen tarkastuskäynnin eli niin kutsutun maastokatselmuksen tekemisen ajankohdan osalta. Hallinnollinen tarkastuskäynti olisi jatkossa tehtävä ennen kuin edellä mainittujen ympäristösopimusten perusteella maksetaan ympäristökorvauksen ensimmäisen sopimusvuoden loppumaksu. Tämä on tietysti viljelijän kannalta hyvä uudistus, kun pystytään paremmin välttämään sellaisia tilanteita, joissa katselmukset on tehty vasta sen jälkeen, kun ensimmäisestä sopimusvuodesta on jo maksettu korvausta. Hallinnollisen tarkastuksen ja tarkastuskäynnin vaatimus koskee maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevaa ympäristösopimusta ja kosteikkojen hoitoa koskevaa ympäristösopimusta. Nämä ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Euroopan unionin suorista viljelijätuista annettuun lakiin ja eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annettuun lakiin ehdotetun siirtymäsäännöksen mukaan ennen kyseisiin lakeihin ehdotettujen muutosten voimaantuloa vireille tulleisiin hakemuksiin sovellettaisiin lakien voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Arvoisa puhemies! Nämä ovat todellakin sellaisia muutoksia, jotka liittyvät tähän yksinkertaistamiseen ja ovat viljelijöitten kannalta varmastikin tervetulleita. Tässä ensimmäisessä esityksessä on kysymys nimenomaan vielä selkeyttämisestä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2026-02-11T14:58:08,2026-02-11T15:01:54,Käsitelty,1.1 2026_5_86,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 10 §:n, Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 6 ja 8 §:n ja eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 178/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_87,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 10 §:n, Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 6 ja 8 §:n ja eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 178/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tämä esitys on luonteeltaan hiljainen mutta hyvin kriittinen huoltovarmuudelle. Sillä varmistetaan, että maatalouden EU- ja kansalliset tukijärjestelmät toimivat oikein, ajantasaisesti ja luotettavasti ja että meillä on suomalaista ruokaa myös tulevina vuosikymmeninä. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä emme vain toimeenpane jotain EU:sta meille annettua: Ensinnäkin tavoitteena on selkeyttää kuntien toimivaltaa tukihakemusten yhdistämisessä niissä tilanteissa, joissa hakijat on katsottava yhdeksi tilaksi. Tämä estää sen, että sama tila päätyisi kahden eri viranomaisen ristiriitaisiin ratkaisuihin. Toiseksi esityksessä täsmennetään, että tukikelpoisen maa-alan tulee olla viljelijän hallinnassa paitsi hakupäivänä myös aina hakemuksen viimeiseen muokkauspäivään saakka. Tämä on tärkeä täsmennys, koska se yhdenmukaistaa sääntelyä ja vähentää tilanteita, joissa viljelijät menettävät tukioikeuksia teknisten tulkintaerojen vuoksi. Kolmanneksi, ympäristösopimuksiin liittyvä hallinnollinen tarkastuskäynti siirretään tehtäväksi nykyistä aiemmin jo ennen ensimmäisen sopimusvuoden loppumaksua, mikä ehkäisee takaisinperintöjä ja turvaa viljelijän asemaa. Uudistus on tältä osin monipuolinen ja kaivattu. Selkeät pelisäännöt vähentävät ristiriitoja ja yllätyksiä ja tekevät siten suomalaisen ruuan tuottamisesta helpompaa. Arvoisa puhemies! Näin lueteltuna nämä muutokset voivat tuntua hallinnollisilta, mutta taustalla on paljon suurempi merkitys. Kotimainen ruuantuotanto on osa Suomen huoltovarmuuden ydintä. Se on osa sitä perustaa, joka ei näy otsikoissa riittävästi mutta jonka puuttumisen huomaisimme yhdessä päivässä kriisin keskellä. Jos tukijärjestelmät eivät toimi, jos hallinnon viiveet kasvavat tai jos viljelijät eivät voi luottaa sääntöihin, vaikutukset näkyvät nopeasti pellolla, tuotannossa ja investoinneissa. Kun investoinnit pysähtyvät, myös huoltovarmuus heikkenee. Sanon tämän nyt hyvin suoraan: ilman viljelijöitä ei ole ruokaa, ja ilman ruokaa ei ole turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Tämä esitys tukee kotimaisen ruokaketjun jatkuvuutta. Se helpottaa tilojen hallinnollista taakkaa, vahvistaa tukijärjestelmän ennustettavuutta ja varmistaa sen, että tuet kohdistuvat oikein ja oikea-aikaisesti. Tämä on edellytys sille, että maaseudulla syntyy investointeja, työpaikkoja ja elinvoimaa. Siksi tämä esitys ei ole vain tukijärjestelmien tekninen päivitys. Se on pieni mutta huoltovarmuuden kannalta välttämätön palanen suomalaisen ruuantuotannon turvaamisessa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-11T15:02:07,2026-02-11T15:06:36,Käsitelty,1.1 2026_5_88,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 10 §:n, Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 6 ja 8 §:n ja eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 178/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_89,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 10 §:n, Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 6 ja 8 §:n ja eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 178/2025 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva esitys sisältää useita teknisiä ja käytännön kannalta merkittäviä muutoksia maataloustukien toimeenpanoa koskevaan lainsäädäntöön. On tärkeää, että tukijärjestelmä on viljelijälle selkeä, ennakoitava ja hallinnollisesti mahdollisimman kevyt. Samalla järjestelmän toimivuus tukee suomalaisen ruuantuotannon kannattavuutta ja kotimaisen ruokaturvan varmistamista. Suomalainen ruoka on keskeinen osa kansallista varautumista, ja sen tuotannon turvaaminen edellyttää selkeitä ja toimivia tukijärjestelmiä, jotka eivät aiheuta epävarmuutta viljelijöille. Esityksen mukaan kuntien tehtäviin kirjataan nimenomaisesti toimivalta päättää pinta-ala- ja eläinperusteisten tukien hakemusten yhdistämisestä tilanteissa, joissa hakija katsotaan yhdeksi tilaksi useista hakemuksista huolimatta. Tämä selkeyttää hallintoa ja vähentää epäselvyyksiä, jotka voisivat viivästyttää tukien maksamista viljelijöille. Hallinnon johdonmukaisuus koko maassa on keskeistä, jotta viljelijät voivat suunnitella toimintansa luotettavasti. Arvoisa puhemies! Hallinnollisten tarkastusten aikataulujen selkeyttäminen vähentää byrokratiaa ja vahvistaa viljelijöiden oikeusturvaa. Tukikelpoisen alan hallintaa koskeva täsmennys selkeyttää aktiiviviljelijän vastuuta ja varmistaa, että säännökset vastaavat EU-lainsäädäntöä ilman tarpeetonta tulkinnanvaraa. Pysyvien nurmien ennallistamismenettelyn kynnysarvon muuttaminen 5:stä 10 prosenttiin tuo joustoa hallintoon ilman, että ympäristötavoitteesta tingitään. Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena esitys parantaa tukijärjestelmän ennakoitavuutta ja toimivuutta, vahvistaa viljelijöiden oikeusturvaa ja tukee erityisesti maaseudun elinvoimaisuutta. Se turvaa suomalaisen ruuantuotannon jatkuvuuden ja kotimaisen ruokaturvan myös kriisitilanteissa edistäen kansallista huoltovarmuutta ja varmistamalla, että suomalainen ruoka pysyy turvallisena, laadukkaana ja riittävänä koko kansalle. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+5.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2026-02-11T15:06:43,2026-02-11T15:09:21,Hyväksytty,1.1 2026_5_90,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 10 §:n, Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 6 ja 8 §:n ja eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 178/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_5_91,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 10 §:n, Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 6 ja 8 §:n ja eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 178/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä tehdään muutama tekninen muutos — tarkkaan ottaen kolme muutosta — jotka määrätyissä tilanteissa vähentävät tulkinnanvaraa ja selkeyttävät maatalouden tukiin liittyvää lainsäädäntöä. Ministeri jo esitteli nämä kolme muutosta tuossa alussa. Maatalouden kannattavuuden heikkeneminen on pitkäaikainen ja vakava haaste, johon tietysti tukipolitiikka vahvasti kytkeytyy. Tässä kaikessa on kyse kotimaisen ruuan saatavuuden turvaamisesta jatkossakin. On kyse huoltovarmuuden yhdestä tukipilarista, aivan kuten edustaja Hänninenkin otti tämän huoltovarmuuden esille. EU:n tukineuvotteluissa on nyt kriittinen vaihe menossa: neuvotteluvaihe. Huoltovarmuuden ja kannattavuuden turvaaminen ovat elintärkeitä asioita. Tukipolitiikka mahdollistaa myös edullisemman kotimaisen ruuan, joten kaikki me kuluttajat hyödymme siitä. Missä mennään tällä hetkellä CAP-neuvotteluissa? Tämän haluaisin kysyä ministeri Essayah’lta, että missä mennään tällä hetkellä näissä tärkeissä neuvotteluissa. Missä hengessä neuvotteluja käydään? Nämä neuvottelut ovat hyvin vaativia, joten toivon hyvin paljon tsemppiä ja vahvuutta ministerille neuvotteluihin.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2026-02-11T15:09:25,2026-02-11T15:11:15,Hyväksytty,1.1 2026_5_92,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 10 §:n, Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 6 ja 8 §:n ja eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 178/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen poissa, edustaja Seppänen poissa. Keskustelu on päättynyt. — Olisiko ministeri halunnut kommentoida käytyä keskustelua?", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_5_93,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 10 §:n, Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 6 ja 8 §:n ja eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 178/2025 vp","Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia hyvistä kommenteista ja huomioista edustajille. Vaikkei asia varsinaisesti tähän asiaan liity, niin kuitenkin huoltovarmuuden kautta: maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Elomaa kysyi CAP-neuvotteluista. Tosiaankin voi sanoa, että tämä kevät on varmasti hyvinkin kriittinen niitten suhteen, mutta samanaikaisesti on käyty EU-tasolla näitä Mercosur-neuvotteluja, ja siitä on ainakin nyt se vipuvarsi ollut, että näyttää siltä, että komissio joka tapauksessa on maatalouden rahoituksen mahdollisuuksia lisäämässä. Toki lopputulos tiedetään vasta sitten, kun koko monivuotinen rahoituskehys on pistetty pakettiin, eli mistäänhän ei ole sovittu ennen kuin kaikista on sitten loppupeleissä sovittu. Mutta on ymmärretty kyllä ympäri Eurooppaa tämä, että maatalous tässä tilanteessa on strategisesti Euroopalle tärkeä. Oma ruoantuotanto on turvallisuuspolitiikan ydintä, ja siinä mielessä myöskin ymmärrystä tälle maatalouden lisätukitoiveelle on ollut. ", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2026-02-11T15:11:29,2026-02-11T15:12:33,Käsitelty,1.1 2026_5_94,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lemmikkieläinten siirtoja koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 192/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_5_95,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle lemmikkieläinten siirtoja koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 192/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on taas sitten lemmikkieläinten siirtoja koskevaa lainsäädäntöä. Hallitus esittää muutettavaksi eläintautilakia ja eläinten sekä eräiden tavaroiden tuontivalvonnasta annettua lakia Euroopan unionin niin kutsutun lemmikkieläinasetuksen kumoutumisen johdosta. Lakien viittaukset kumoutuvaan lemmikkieläinasetukseen muutettaisiin viittauksiksi Euroopan unionin eläinterveyssäännöstöön ja virallista valvontaa koskevaan asetukseen sekä niiden nojalla annettuihin asetuksiin. EU-lainsäädännön muutoksessa lemmikkieläinten muihin kuin kaupallisiin siirtoihin sovellettava säännöstö selkeytyy. Merkittäviä sisällöllisiä muutoksia ei kuitenkaan ole tulossa. Uudessakin EU:n asetuksessa halutaan lainsäädännön mukaisesti toimivien lemmikkieläinten omistajien siirtyminen jäsenmaiden välillä pitää vaivattomana. Uutta EU-lainsäädäntöä valmisteltaessa me maa‑ ja metsätalousministeriössä onnistuimme puolustamaan Suomelle tärkeitä asioita, kuten maamme raivotauti‑ ja ekinokokkivapaan statuksen turvaamista. Lemmikkieläinten muita kuin kaupallisia siirtoja koskevia eläintautilain asetuksenantovaltuuksia tarkistettaisiin EU-säännösten mahdollistamien poikkeuksien mukaisiksi. Asetuksenantovaltuuksiin ei olisi tulossa olennaisia muutoksia. Tämän lisäksi eläintautilain säännöksiä täydennettäisiin siten, että Ruokavirasto tai Tulli voisi myös itse toimeenpanna eläimen lopettamisen tai tuotteen hävittämisen toimijan kustannuksella tilanteessa, jossa jäsenvaltioiden välisiä siirtoja koskevia vaatimuksia on rikottu eikä puutteita ole mahdollista korjata. Pääsäännön mukaan lopettamista tai hävittämistä koskevan päätöksen täytäntöönpano on toimijan vastuulla. Ehdotettu muutos selkeyttäisi eläintautilain tulkintaa, ja eläinten lopetusta koskeva toimenpide olisi yhdenmukainen eläinten hyvinvoinnista annetun lain kanssa. Eläintautilakiin tehtäisiin eläintautien seurantaan liittyvää määräyksenantovaltuutta selkeyttävä ja täsmentävä muutos. Ruokavirasto valtuutettaisiin antamaan määräyksiä seurantatutkimusten toteuttamistavasta ja myöskin toteuttamisajankohdasta sekä niihin liittyvistä viranomaisten ja toimijoiden velvoitteista. Eläinten sekä eräiden tavaroiden tuontivalvonnasta annetussa laissa yhtenäistettäisiin tuontivalvonnan seuraamusmaksun määräämiselle asetettu kuuden kuukauden määräaika eläintautilain vastaavan aikarajan kanssa. Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti uusien EU-säännösten kanssa. Kun hallituksen esitys annettiin, lemmikkieläinten muita kuin kaupallisia siirtoja koskevien täydentävien säännösten käsittely EU:ssa oli vielä kesken. Odotettavissa ei kuitenkaan ole, että säännöksiin enää tässä vaiheessa tulisi hallituksen esitykseen vaikuttavia muutoksia.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+6.aspx,fi,Sari Essayah,778,2026-02-11T15:13:03,2026-02-11T15:16:07,Käsitelty,1.1 2026_5_96,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lemmikkieläinten siirtoja koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 192/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_97,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle lemmikkieläinten siirtoja koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 192/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään puhumme myös toisesta vakavasti otettavasta aiheesta, nimittäin pörröisten perheenjäsentemme turvallisuudesta. Tämän hallituksen esityksen ytimessä on lemmikkieläinten turvallisuus, niiden terveyden suojelu ja tarttuvien eläintautien tehokas torjunta. Kun Euroopan unionin vanha lemmikkieläinasetus kumoutuu tänä keväänä ja uusi eläinterveyssäännöstö tulee täysimittaisesti voimaan, on myös Suomen päivitettävä kansallista lainsäädäntöään. Tämä esitys tekee sen selkeästi, oikea-aikaisesti ja ennen kaikkea eläinten hyvinvointia ja turvallisuutta vahvistaen. Tämä lakiuudistus ei kuitenkaan ole vain pykälien uudelleen nimeämistä. Sillä on suora vaikutus heidän arkeensa, joilla on pörröisiä perheenjäseniä. Lemmikin mukaan ottaminen lomamatkalle ja adoptoiminen ulkomailta ovat tänä päivänä yleisempiä kuin aiemmin. On jokaisen lemmikkinsä kanssa matkustavan etu, että sekä lähtö- että paluuehdot ovat selkeät ja yhdenmukaiset EU-tasolla. Näin matka sujuu paremmin ja matkustamiseen voi valmistautua ajoissa. Nyt käsittelyymme tulevan lain myötä sekä omistajan että viranomaisen vastuut näissä tilanteissa ovat entistä tarkemmin määriteltyjä. Arvoisa puhemies! Lemmikkieläinten siirrot maasta toiseen eivät kuitenkaan ole vain rajanylityskysymys. Ne ovat osa terveysturvallisuuttamme. Raivotauti, lintuinfluenssa ja muut samankaltaiset sairaudet ovat vaarallisia eläintauteja, jotka voivat uhata sekä eläimiä että ihmisiä. Uusi eläinterveyssäännöstö korostaa juuri näiden tautien ehkäisyä ja torjuntaa painottaen rokotuksia, tunnusmerkistöjä ja kuljetuskuntoisuuden varmistamista. Tällä esityksellä varmistamme, että maamme rajojen kautta kulkevat lemmikit ovat terveitä, asianmukaisesti tunnistettuja ja viranomaisten jäljitettävissä. Samalla vahvistamme Ruokaviraston ja Tullin mahdollisuuksia puuttua epäselviin tai vaatimuksia rikkoviin tilanteisiin myös silloin, kun eläimen lopettaminen tai tuotteen hävittäminen on viime kädessä välttämätöntä eläintautien leviämisen estämiseksi. Omasta lemmikistä luopuminen on raskasta, eikä sellaisia päätöksiä tule omistajien puolesta tehdä ilman tarkoin lakiin määriteltyjä perusteita. Tämä on linjassa sekä EU-sääntelyn että viime vuosien eläintautitapausten osoittaman tarpeen kanssa. Arvoisa puhemies! Lemmikit ovat monille perheenjäseniä. Niiden terveydestä huolehtiminen ei ole vain hallinnollinen velvoite vaan osa laajempaa eläinten hyvinvoinnin ja kansanterveyden kokonaisuutta. Tällä esityksellä Suomi jatkaa pitkäjänteistä työtä eläintautien torjunnassa eli rakkaiden lemmikkiemme turvallisen ja terveen arjen takaamisessa. Samalla pystymme varmistamaan, että rajanylitykset ovat turvallisia sekä lemmikeille itselleen että koko perheelle. Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-11T15:16:14,2026-02-11T15:20:53,Käsitelty,1.1 2026_5_98,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lemmikkieläinten siirtoja koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 192/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_99,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle lemmikkieläinten siirtoja koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 192/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että tässä hallituksen esityksessä tehdään niitä tarvittavia muutoksia, joita EU-lainsäädäntö edellyttää. Samalla selkeytetään eläintautilakia eläintautien seurantaan liittyvän määräyksenantovaltuuden osalta. Eläintautilaissa säilytetään kuitenkin asetuksenantovaltuudet kansallisten poikkeusmahdollisuuksien käytöstä. On oleellista, että lemmikkieläinten siirtojen valvonnassa korostuu eläintautien leviämisen ehkäiseminen. Erityisesti rabies muodostaa vakavan ja kansanterveyttä uhkaavan riskin. Rabiesta esiintyy myös joissakin EU:n jäsenmaissa. Paperit saattavat olla puutteellisia, kun eläimiä tuodaan maahan. Viranomaisasiakirjojen muotoilun tulee olla standardisoitua, jotta rajalla tapahtuvat väärinkäytökset saadaan minimoitua ja vältetään tähän liittyvät tragediat. Kysyisinkin ministeriltä: kuinka paljon tähän on kiinnitetty huomiota, että ne asiakirjat on laadittu tosi kattavasti? On tärkeää, että oikeaa informaatiota ja vastuuta vahvistettaisiin eläinten maahantuonnista ihan kaikille, yksilötasolla myös. Joskus käy myös niin, että puuttuva tai vajaa asiakirja aiheuttaa sen, että se rakas lemmikki ei pääse maahan. Mitä sitten tehdään? Lähdetään takaisin lähtömaahan tai jätetään lemmikki tulliin? Mitä tehdään? Tuleeko eläimen lopetus kysymykseen? Nämä ovat isoja asioita, ja jotta näiltä vältyttäisiin, niin lähtökohtana on, että niiden papereiden pitää olla kunnossa, jokaisen kruksin, ja lääkärintarkastus tehtynä, niin silloin ongelmia ei ole. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+6.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2026-02-11T15:20:58,2026-02-11T15:23:21,Käsitelty,1.1 2026_5_100,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lemmikkieläinten siirtoja koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 192/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_101,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle lemmikkieläinten siirtoja koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 192/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On aivan erinomaista, että Euroopan unionin alueella on yhtäläiset säännöt näiden lemmikkieläinten siirrosta ja siitä, miten niiden eläinten terveyttä hoidetaan ja millaiset rokotukset ovat laillisia ja mitä tarvitaan, kun maasta toiseen mennään. Meillähän on nyt kaksi isoa ongelmaa tässä Suomessa. Toinen on tietenkin afrikkalainen sikarutto, joka maahan tullessaan voisi aiheuttaa todella valtavan ongelman meidän elintarviketuotannolle. Se asia hallitaan nyt aika hyvin. Tässäkin yhteydessä kannattaa muistaa se, että kun monessa yhteydessä on kuultu negatiivisia kommentteja metsästäjistä, niin tässäkin asiassa, sikaruton torjunnassa, on tärkeää, että me pidämme muun muassa villisikakannan kurissa. Vaikka tuntuisi oudolta, mutta kotikunnassanikin Ilomantsissa toissa kesänä näin sellaisen valtavan ison karjun, villisikauroksen, kesämökin tiellä. Luulin ensin, että se on karhu, mutta se olikin villisikakarju, hirmuinen oli kyllä eläin. Tuli vain mieleen siinä tilanteessa — todennäköisesti se oli kuitenkin terve eläin, ainakin silmin nähden hyvin vahva yksilö — että jos se afrikkalainen sikarutto tulee emmekä noudata niitä sääntöjä, mitä siihen olennaisesti liittyy, niin olemme todella vaikeuksissa. Toisen huolestuttavan uutisen luin sitten lehdestä muutama päivä sitten, että itärajan takana rabies leviää hurjaa vauhtia. Itärajan pinnassahan levitetään niitä sellaisia rokotesyöttejä, jotka nautittuaan eläimet saavat itselleen sen rokotesuojan, sitten kun syövät sen syötin. Mutta se rabies on todella, todella vakava tauti, ja itärajan takana olevasta tilanteesta johtuen — ilmeisesti tuolla itärajan takana tämän kyseisen taudin hoitaminen kotieläimiltä ja lemmikkieläimiltä on kovin vajavaista, jopa heikkoa — meidän pitää olla kyllä varuillaan koko ajan ja pitää huoli siitä, että nämä vaaralliset taudit ja monet muut taudit eivät pääse lemmikkieläimiin eivätkä tuotantoeläimiin leviämään.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2026-02-11T15:23:21,2026-02-11T15:25:13,Käsitelty,1.1 2026_5_102,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lemmikkieläinten siirtoja koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 192/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri, kaksi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_103,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle lemmikkieläinten siirtoja koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 192/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ja kiitoksia jälleen kerran edustajille hyvistä puheenvuoroista. Edustaja Elomaa kysyikin tästä, millä tavalla varmistetaan, että meillä on asianmukaisesti täytetyt asiapaperit, kun lemmikkieläimiä viedään maasta toiseen. No, varmasti se opastus on äärimmäisen tärkeää, jotta todellakin kaikki kohdat on sitten osattu oikein näissä vientipapereissa tuoda esille. Mutta tärkeää on myöskin muistaa se, että kissoilla, koirilla ja freteillähän on sitten EU-alueella liikuttaessa tämä pakollinen lemmikkieläinpassi, ja kun se on oikein täytetty, niin sieltä silloin kyllä tulevat esille myöskin kaikki rokotukset ja muu vastaava. Se liittyy myöskin näitten eläinten sirutukseen tai tatuointeihin, jolloinka me esimerkiksi tiedämme sitten, että kyseessä on juuri se eläin, mikä siellä passissa väitetään olevankin. Olisi tietenkin suotavaa, että tämäntyyppisiä asiakirjoja olisi mahdollisimman monilla eläimillä, koska se varmasti helpottaa juuri sitä, että sitten ei varsinaisesti siinä vientitilanteessa tarvitse enää miettiä, ovatko paperit kunnossa. Täällä edustaja Hoskonen nosti esille tärkeän asian, joka sivuaa tätäkin esitystä, nämä eläintaudit. Tämähän on meillä Suomessa ylpeyden aihe, että me olemme pystyneet kaikki nämä eläintaudit pitämään Suomen ulkopuolella. Kun käyn tuolla neuvostokokouksissa joka kuukausi, niin siellä useampi maatalousministeri valittelee... Siis meillä on tällä hetkellä Euroopassa suu- ja sorkkatautia, meillä on sinikielitautia, meillä on tämmöinen niin sanottu skin lump disease, jonka suomenkielistä nimeä minä en edes tiedä mutta jota riehuu tällä hetkellä Italiassa ja Ranskassa ja joka aiheuttaa kokonaisten karjojen lopettamisia, ja juuri afrikkalainen sikarutto — minkä täällä edustaja nosti esille — joka on hyvin lähellä eli tuossa Baltian maissa. Suomessa on tehty vahvoja toimenpiteitä. Tämä hallitus on panostanut erikseen lisätalousarviossa rahoitusta siihen, koska paitsi että se olisi meidän eläintuotteitten viennille katastrofaalista, niin sehän myös saattaisi esimerkiksi suuria metsäpinta-aloja pistää käyttökieltoon, joten näitten tautien torjunnassa on kyse isoista kansantaloudellisista asioista. Niiden ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa, niitten jälkiseuraamusten hoitaminen on huomattavasti kalliimpaa.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+6.aspx,fi,Sari Essayah,778,2026-02-11T15:25:16,2026-02-11T15:27:37,Käsitelty,1.1 2026_5_104,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 201/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_5_105,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 201/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tässä esityksessä siirrytään nyt kalastuspolitiikan puolelle, elikkä kyse on laista Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta. Tosiaankin tässä siirrettävät käyttöoikeudet lainan vakuuksina mahdollistetaan, elikkä tällä muutoksella sallittaisiin siirrettävien käyttöoikeuksien eli kaupallisten kalastajien osuuksien Suomen kalastuskiintiöstä käyttäminen luottolaitosten myöntämien lainojen vakuuksina. Siirrettäviä käyttöoikeuksia saisi pankkilainaa vastaan pantata enintään kymmenen vuoden ajaksi. Tämä muutos edesauttaisi kalastuselinkeinoon tehtäviä investointeja, kun yrityksillä olisi uusi ja itse hallitsemansa lainan vakuusmuoto käytössä. Investoinnit olisi tehtävä kalastusyritysten kehittämiseen. EU on merkittävästi rajoittanut investointitukien käyttämistä tähän tarkoitukseen, joten tämä muutos parantaisi kalastusyritysten investointikykyä. Esitykseen sisältyvät myös järjestelyt sen varalta, että pantattuihin siirrettäviin käyttöoikeuksiin liittyvää luottosopimusta ei noudatettaisi ja käyttöoikeudet siirtyisivät luottolaitokselle. Järjestelyllä varmistettaisiin käyttöoikeuksien palautuminen kaupallisille kalastajille hyödynnettäviksi. No, tämä on varmasti aika järkeenkäypää. Tuskin pankki niillä kalastusoikeuksilla kovinkaan paljon tekisi. Joka tapauksessa tämä on erittäin tärkeä ja iso uudistus, koska tällä tosiaankin mahdollistetaan paremmin meidän, voisi sanoa, aika lailla ahtaalla olevan kalastuselinkeinon mahdollisuus investointeihin, kun voidaan käyttää näitä käyttöoikeussopimuksia investointilainojen takauksina. No, sitten vielä silakan rysäkalastuksen järjestely, joka sisältyy tähän esitykseen myöskin. Elikkä silakan rysäkalastukseen ehdotetaan muutosta vuonna 27 alkavaan järjestelyyn, jossa siirrettävät käyttöoikeudet vuonna 22 tehdyn lainmuutoksen perusteella ovat umpeutuneet ja kalastus jälleen perustuu yhteiseen erilliseen kalastuskiintiöön. Tärkeimpänä seikkana ehdotetaan, että Pohjanlahdella harjoitettavan rysäkalastuksen erillisen kalastuskiintiön vähimmäismäärää nostettaisiin 4 000 tonnista 5 000 tonniin, jotta määrä riittäisi rysäkalastuksen tarpeisiin koko Pohjanlahden alueella. Tarvittaessa voisi sanoa, että... Anteeksi, tämän silakan rysäkalastuksen erillisten kalastuskiintiöitten käyttämättömät osuudet vapautetaan siis pääasiallisen rysäkalastuskauden jälkeen jaettaviksi troolikalastukseen. Esityksellä ehdotetaan, että tämä tehtäisiin vasta lokakuun alussa siten, että myös syyskuussa rysäkalastus tapahtuisi erillisen kalastuskiintiön puitteissa. Lisäksi on tarpeen mahdollistaa silakan pienimuotoinen rysäkalastus loka-joulukuussa siihen varattavan 20 tonnin erillisen kalastuskiintiön puitteissa. Ehdotetut vaikutukset näillä ehdotuksilla: Tämä laki on tosiaan tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2026, ja vuoden 2017 alussa käyttöön otetun toimialakohtaisen kalastuskiintiötä koskevan järjestelmän avulla pyritään siis parantamaan kaupallisten kalastajien mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa omaa kalastustoimintaansa mahdollisimman kustannustehokkaasti ja kalan markkinoiden kannalta optimaalisesti, minkä seurauksena myös alan kannattavuus paranisi. Kiintiöjärjestelmään ehdotetut muutokset edistäisivät osaltaan näitten tavoitteitten saavuttamista. Siirrettävien käyttöoikeuksien käytön mahdollistaminen lainan vakuuksina parantaisi siirrettävien käyttöoikeuksien haltijoiden rahoituksellista asemaa sekä kalastuselinkeinoon tehtäviä investointimahdollisuuksia. Silakan rysäkalastuksen erillisiä kalastuskiintiöitä koskevat muutokset mahdollistaisivat rysäkalastuksen jatkumisen myöskin syyskaudella. Tämän vaikutukset Pohjanlahdella harjoitettavalle silakan troolikalastukselle olisivat vähäisiä. Ehdotetut muutokset täytäntöönpanolakiin vähentäisivät maa- ja metsätalousministeriön osalta hieman hallinnollista taakkaa, kun valtiolle palautuisi vähemmän kaupallisille kalastajille uudelleen siirrettäviä käyttöoikeuksia. Arvoisa puhemies! Tässä tämän esityksen pääkohdat.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+7.aspx,fi,Sari Essayah,778,2026-02-11T15:28:06,2026-02-11T15:32:10,Käsitelty,1.1 2026_5_106,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 201/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piisinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_107,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 201/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomessa on maailman puhtaimmat vedet ja pitkät perinteet kalastuksessa. Silti olemme tilanteessa, jossa ammattikalastus on ollut ahtaalla jo pitkään. Sääntely on usein tuntunut siltä, että se enemmänkin jarruttaa kuin auttaa heitä, jotka haluavat elantonsa merestä tienata. Nyt meillä on käsissämme lakimuutos, jolla vihdoin puretaan turhaa byrokratiaa ja annetaan suomalaiselle kalastajalle välineitä pärjätä paremmin omalla työllään. Ajattelen niin, että tässä ei ole kyse vain lainsäädännöstä vaan myös siitä, että suomalainen kala päätyy suomalaisiin ruokapöytiin ja kalastajalla on mahdollisuus saada työstään ansaittu korvaus. Lakimuutos parantaa kalastajan mahdollisuuksia kehittää ammatinharjoittamistaan ja yritystoimintaansa. Jatkossa kalastaja voi käyttää omia kalastusoikeuksiaan lainan vakuutena pankissa. Tämä on iso muutos. Se tarkoittaa sitä, että nuori kalastaja tai kalustoa uusiva yrittäjä voi saada rahoitusta uusiin investointeihin, vaikkapa nykyaikaisempaan alukseen, käyttämällä vakuutena omaa ammattitaitoaan ja oikeuttaan kalastaa. Näin varmistamme, ettei meidän kalastuslaivastomme ruostu käsiin, vaan ala pysyy elinvoimaisena ja teknisesti paremmassa kunnossa. Toiseksi hallitus tarttuu tässä kohtuuttomuuksiin. On ollut täysin järjetöntä, että kalastaja on voinut menettää kalastusoikeutensa, jos kiintiötä ei ole käytetty, vaikka syynä olisi huono saalisvuosi tai viranomaisen asettama kalastuskielto. Tähänkin tulee nyt muutos. Nimittäin jos meri on tyhjä tai laki kieltää kalastamisen, kalastajaa ei enää rangaista siitä oikeuksien menettämisellä. Meidän on seisottava kalastusyrittäjän ja ammatinharjoittajan puolella, kun olosuhteet ovat vaikeat — toki myös muiden yrittäjien ja ammatinharjoittajien puolella, mutta nyt tässä esityksessä on kyse nimenomaan kalastamisesta. Kolmanneksi tässä huolehditaan myöskin silakan rysäkalastuksesta. Perinteinen rysäkalastus on monelle rannikon asukkaalle tärkeä elinkeino. Hallitus nostaa Pohjanlahden silakan rysäkiintiön alarajaa 4 000:sta 5 000 tonniin. Samalla pidetään huolta siitä, että jos kiintiötä jää yli, se voidaan siirtää troolareille syyskuun lopun jälkeen pyydettäväksi vuoden loppuun saakka noin parinkymmenen tuhannen tonnin silakkakiintiön osalta. Näin toimien kiintiötä ei jätetä hyödyntämättä byrokratian takia, eli järki käteen tässäkin asiassa. Lopuksi on todettava, että nämä muutokset vähentävät ministeriön hallinnollista taakkaa ja palauttavat vastuuta sinne, minne se kuuluu: kalastusyrityksille ja ammatinharjoittajille. Valtion tehtävä on luoda puitteet eikä vaikeuttaa elinkeinon harjoittamista. Hallituksen tavoite on, että vielä kymmenen ja kahdenkinkymmenen vuoden päästä meillä on edelleen suomalaisia kalastajia, jotka pystyvät elättämään itsensä ja perheensä sekä tuottamaan terveellistä suomalaista kalaa kansalaistemme ravinnoksi tällä arvokkaalla työllään. Tämä lakiesitys on askel oikeaan suuntaan, kohti itsenäisempää ja kannattavampaa suomalaista kalataloutta. Kiitos ministerille tämän esityksen tuomisesta eduskuntaan.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+7.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2026-02-11T15:32:14,2026-02-11T15:36:04,Käsitelty,1.1 2026_5_108,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 201/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_109,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 201/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On aivan erinomainen asia, että tämä merialueiden kalastus, ammattikalastus, saadaan järkeviin mittasuhteisiin ja niin, että edetään sopimuspohjalta kiintiöiden pohjalta. Ne ovat nimenomaan ammattikalastajia, jotka ovat arvostelleet tätä omasta mielestään, ja ihan varmasti perustellusti, epäoikeudenmukaiseksi. Toivon mukaan tämä ratkaisu on nyt sitten lähes oikeudenmukainen. Sen tiedämme kaikki luonnonvarojen käytön puolella, että mikä on oikeudenmukainen ja kohtuullinen ratkaisu kaikille, niin eipä taideta semmoista olotilaa saavuttaa koskaan missään asiassa. Mutta sanotaan, että kun se on toimiva ja ennen kaikkea byrokratiaa karsiva, niin silloin se on hyvä. Kun nyt on tilaisuus ja arvoisa ministeri paikalla, niin toivon myös sellaista esitystä, että kun meillä on Suomessa tämä sisävesikalastus ja siellä on kaikenlaisia pieniä sääntöjä, niin niitä voitaisiin yksinkertaistaa niin, että tavallinen ihminen voisi kalastaa. Otetaan nyt esimerkiksi se, että jokainen saisi kotivesistään kalastaa yhdellä katiskalla, yhdellä verkolla ja virvelillä ilman mitään sen kummempia lupia, maksamalla se kalastuksenhoitomaksu vain. Nythän meillä on menty semmoiseen byrokratiaan, että käytännössä moni ei viitsi lähteä kalalle. Toivon, että myös tähän kotimaiseen kalastukseen kiinnitetään huomiota, niin että saataisiin nämä maailman rikkaimmat sisävedet, puhtaimmat sisävedet hyötykäyttöön. Siinä saavutettaisiin myös se hyöty, että kun ihminen lähtee kalalle, luontoon liikkumaan, niin se on hänelle myös henkisesti ja fyysisesti erittäin ravitsevaa, huippuliikuntaa ja hieno ympäristö toipua vaikka työrasituksista ja sitten saa vielä ruokapöytään parasta mahdollista ruokaa.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2026-02-11T15:36:04,2026-02-11T15:37:37,Käsitelty,1.1 2026_5_110,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 201/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_111,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 201/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esityksen esittelystä. Tässä on varmasti hyviä elementtejä, mutta huolestuneita viestejä on tullut tuolta meidän alueelta Saaristomeren rysäkalastajilta, jotka eivät koe, että tämä olisi täysin oikeudenmukainen. Siellä kuitenkin nämä rysäkalastajat edustavat 80:tä prosenttia koko silakan rysäkalastuksesta valtakunnallisesti, ja he eivät koe, että tämä tuleva muutos olisi täysin oikeudenmukainen. Siinä menetetään kalastuskiintiöitä vastikkeetta. He ovat kokeneet, että tämä toimijakohtainen kiintiö mahdollistaisi pitkäjänteisen suunnittelun ja investoinnit ja myös sitten sukupolvenvaihdokset, koska nythän tämän myötä rysäkiintiö ei kelpaa lainan vakuudeksi. Se pahentaa myös ekologista riskiä ja perustuu liian kapeaan selvityspohjaan, mikä tähän lausuntokierroksella on ollut. Rysäkalastajien silakasta suurin osa menee ruokapöytään, mutta näitten kiintiövenkslailujen myötä kalastusmäärä saattaa tulla niin suureksi, että sitten suuri osa menee ehkä kalanjauhotehtaille. Tässä tietysti nyt sitten maa‑ ja metsätalousvaliokunnassa, kun kuullaan näitä eri asiantuntijoita, päästään vielä yhteisesti paremmin tästä kärryille. On pieni skeptisyys, mutta toivottavasti päästään hyvään lopputulokseen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+7.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2026-02-11T15:37:37,2026-02-11T15:39:21,Käsitelty,1.1 2026_5_112,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 201/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_113,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 201/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Joo, sanotaan, että suomalaisten pitäisi syödä kalaa paljon enemmän, ja se on terveellistä, ja siihenhän me pyrimme. Kalastajilla ja ammattikalastajilla on viime vuosina ollut hyvin haasteellista, ja tulevaisuuskin on haasteellista. Vapaa-ajankalastus on hyvin suosittua, ja haluttaisiin sitäkin lisätä. Kaiken pohjana on se, että sitä kalaa riittää siellä meressä, järvissä ja joissa, ja se on tärkeää, että me pidetään siitä huolta. Tämä hallituksen esitys vahvistaa suomalaisen kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä ja tuo järjestelmään kaivattua joustavuutta ja oikeudenmukaisuutta. Silakan rysäkalastuksen edellytyksiä kyllä parannetaan nostamalla Pohjanlahden vähimmäiskiintiöitä ja turvaamalla syksyn kalastus. Keskeinen uudistus on se, että siirrettäviä kalastuksen käyttöoikeuksia voidaan käyttää pankkilainojen vakuutena. Tämä avaa kalastajille uusia mahdollisuuksia investoida aluksiin ja toiminnan kehittämiseen. Myös käyttöoikeuksien menettämistä koskevia sääntöjä kohtuullistetaan. Kalastaja ei jatkossa menetä oikeuksiaan tilanteissa, joissa kiintiöitä ei ole voitu yleisesti hyödyntää tai kalastus on ollut kiellettyä. Tämä lisää ennakoitavuutta ja oikeusturvaa. Esitys tukee elinkeinoa, investointeja ja kotimaisen kalan saatavuutta. Mutta sitten tulee tämä kohta, että kaikki kalastajat eivät ajattele ihan täysin näin. Meidän Saaristomeren kalastajat, rysäkalastusta hoitavat eivät ole ihan täysin tyytyväisiä, ja sen takia täytyykin valiokunnassa tarkasti käydä tämä asia läpi. Rysäkalastusta harjoitetaan hyvin paljon varsinkin Taivassalossa, Kustavissa, koko siinä rannikolla Raumalle asti ja Saaristomerellä yleensäkin. Näitä epäkohtia meidän täytyy nyt käsitellä, tämä on nyt lähetekeskustelu, ja varmasti ministerikin ottaa tähän kantaa, mitä parannuksia voisi tehdä entisestään vielä. Sitten lopuksi minä otan vielä tällaisen: Minä olin kalastusmessuilla eilen puhumassa, ja siellä tuli esille liikuntaseteli myös kalastusharrastuksen kohdalla. Se olisi niin toivottavaa, että tämä liikuntaseteli menisi läpi ja sitä voitaisiin käyttää myös tähän. Henkistä, fyysistä liikuntaa on myös kalastus, ja toivottavasti hallituksessa saadaan tämä asia myös etenemään eräasioissakin, liikuntaseteli. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2026-02-11T15:39:25,2026-02-11T15:42:42,Käsitelty,1.1 2026_5_114,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 201/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Essayah, kaksi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_115,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 201/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia puheenvuoroista ja näkemyksistä, pääosin hallituksen esitystä tukevista. Teillä on toki sitten mahdollisuus nimenomaan valiokuntakuulemisvaiheessa tietenkin myöskin eri kalastajaryhmien näkemykset ottaa huomioon. Pidän tässä esityksessä kyllä keskeisen tärkeänä sitä, että tässä on tosiaankin nyt mahdollisuus saada näitä pankkitakauksia, mikä on ollut äärimmäisen vaikeaa, sillä, niin kuin tiedämme, kalastuselinkeino on ollut vaikeuksissa Suomessa ja ammattikalastajien mahdollisuus kerryttää investointipääomaa esimerkiksi omasta voitonteostaan on ollut varmasti haastavaa ja siinä mielessä sen osoittaminen, että on tarpeeksi vakuuksia, jotta voi saada pankkilainaa, on ollut myöskin vaikeaa. Siinä mielessä uskon, että tämä esitys tulee olemaan sellainen, joka avittaa sitten myöskin kalastajien tilannetta ja uusien investointien tekemistä. Erityisesti meillä koko ajan tulee painetta siitä, että pitäisi saada ympäristöystävällisempää moottorikantaa ja muuta vastaavaa, mutta milläs investoit, jos ei ole mahdollisuutta lainoittaa näitä pitkäaikaisiakin investointeja. Sitten tietysti kalastuselinkeinon kannalta on tärkeää lisätä tätä meidän suomalaisten kalan kulutusta, että me ennen kaikkea tätä kotimaista kalaa käyttäisimme ja kuluttaisimme, ja sitten toisaalta myöskin huolehtia siitä, että nuoret pääsevät alalle. Tässä esityksessä olevat elementit ovat myös sen tyyppisiä, joilla on tarkoitus helpottaa nuorten kalastajien alalle tuloa. Liikuntaseteliasiasta: minun käsittääkseni se on tuossa kevään lainsäädäntösuunnitelmassa, että miten valtiovarainministeriössä kerkeävät sitten esityksen saada aikaiseksi ja tehdä, mutta tämä on tosiaan hallitusohjelmakirjaus, jolla haluamme liikuntaseteliä laajentaa niin kalastukseen kuin myöskin sitten eräpuolelle. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+7.aspx,fi,Sari Essayah,778,2026-02-11T15:42:44,2026-02-11T15:44:48,Käsitelty,1.1 2026_5_116,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Luonnonvarakeskuksesta annetun lain ja ruoka- ja luonnonvaratilastoista annetun lain 2 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 203/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_5_117,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Luonnonvarakeskuksesta annetun lain ja ruoka- ja luonnonvaratilastoista annetun lain 2 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 203/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Luonnonvarakeskuksesta annettua lakia ja ruoka- ja luonnonvaratilastoista annettua lakia. Esityksellä ehdotetaan annettavaksi neuvoston asetusta maatalouden kestävyyden tietoverkon perustamisesta, jäljempänä niin sanottu FSDN-asetus, täydentävää sääntelyä. Lisäksi esityksen mukaan Luonnonvarakeskuksesta annettua lakia muutettaisiin vastaamaan paremmin Luonnonvarakeskuksen tarpeisiin ja nykyistä toimintaa vastaavaksi. Esityksen 1. lakiesityksen mukaan Luonnonvarakeskuksesta annetun lain muuttamisessa muutetaan 2 §:ää, ja siinä Luonnonvarakeskuksesta annetun lain 2 §:ään ehdotetaan lisättäväksi juuri tämä FSDN-asetusta täydentävä sääntely. Maatilojen kestävyyden tietoverkko FSDN on jatkumoa jo olemassa olevaan maatilojen kirjanpidon tietoverkkoon FADN:ään, joka on ollut EU:n maatiloja koskevien talous- ja kirjanpitotietojen perustana 60 vuoden ajan. FSDN:n myötä aineistokeräys laajenee merkittävästi myös ympäristöön ja sosiaalisiin aiheisiin liittyviin tietoihin. FSDN-aineisto laadittaisiin siihen vapaaehtoisesti osallistuvien tilojen tietojen pohjalta Luonnonvarakeskuksessa. Uusi FSDN-aineisto on sitä edeltänyttä FADN-aineistoa laajempi, joten ehdotetulla muutoksella on vaikutusta yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan. Lakimuutoksilla pyritään varmistamaan viranomaistehtävistä suoriutuminen ja laadukkaan aineiston kerääminen. Lain 2 §:n 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös siitä, että Luonnonvarakeskus toimii tämän FSDN-asetuksen 7 artiklassa tarkoitettuna yhdyselimenä. Lain 2 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jossa säädettäisiin Luonnonvarakeskuksen tiedonsaantioikeuksista sen toimiessa yhdyselimenä. Lain 2 §:ään ehdotetaan lisättäväksi lisäksi uusi 4 momentti, jossa säädettäisiin Luonnonvarakeskuksen tiedonsaantioikeudesta suhteessa muuhun yksityiseen yhteisöön kuin kirjanpitotilaan, jos 3 momentissa tarkoitettuja tietoja ei olisi kansallisilla viranomaisilla. Koska tilojen osallistuminen Suomessa perustuu aitoon vapaaehtoisuuteen ja suoraan sovellettavaan Euroopan unionin oikeuteen, joka rajaa kerättävän tiedon käyttöä, ehdotettavaa sääntelyä Luonnonvarakeskuksen tiedonsaantioikeuksista viranomaisten rekistereistä saataviin tietoihin ja muun yksityisen yhteisön kuin kirjanpitotilan hallussa oleviin tietoihin voidaan pitää yleisen edun mukaisena ja oikeasuhtaisena. 3 §:n 1 momentista poistettaisiin Luonnonvarakeskuksen organisaatiorakennetta koskeva säännös. Tilastotehtävien hoitamista koskevaa säännöstä ei muutettaisi. Ehdotuksen tarkoituksena olisi Luonnonvarakeskuksen organisaatiorakennetta koskevan sääntelyn joustavoittaminen organisaation kehittämisen helpottamiseksi tulevaisuudessa. Lain 3 §:n 3 momentti kumottaisiin. Mainitussa momentissa säädetään Luonnonvarakeskuksen johtokunnasta ja tehtäväkohtaisesti perustettavista neuvottelukunnista. Nykyisen Luonnonvarakeskuksen johtokunnan tilalle on tulevaisuudessa tarkoitus perustaa keskuksen johtamista tukeva neuvottelukunta, josta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Nykytilanteessa johtokunnan ja pääjohtajan vastuissa ja rooleissa on tullut ilmi epäselvyyksiä, jotka voitaisiin ratkaista perustamalla johtokunnan tilalle neuvottelukunta. Johtokunta on poikkeuksellinen valinta tukemaan viranomaisen johtoa. Neuvottelukunta taas on laajasti muissa viranomaisissa käytössä oleva toimielinmalli. Kumottavaksi ehdotetussa momentissa säädetään myös tehtävien hoitamista varten perustettavista neuvottelukunnista. Tällaisista lähtökohtaisesti väliaikaisesti esimerkiksi tutkimushanketta varten perustettavista neuvottelukunnista ei ole välttämätöntä säätää laissa. Ja vielä 5 §:stä: Lain 5 §:ää ehdotetaan muutettavaksi pääjohtajan ratkaisuvallan siirtämistä koskevan muutoksen osalta. Luonnonvarakeskuksessa on sekä virkasuhteessa että myöskin työsuhteessa olevaa henkilöstöä. Ehdotettava muutos mahdollistaisi pääjohtajalle kuuluvan ratkaisuvallan siirtämisen myös muulle kuin virkasuhteessa olevalle henkilölle työjärjestyksellä, jos ratkaisuvalta ei liity Luonnonvarakeskuksen viranomaistehtäviin. Muutos ei siten mahdollistaisi julkisten hallintotehtävien siirtämistä työsuhteiselle henkilölle. Vielä lain 8 §:n 1 momentin muutos: sitä muutetaan poistamalla johtokunnan asettamista, tehtäviä ja ratkaisuvaltaa koskeva valtioneuvoston asetuksenantovaltuus. Voimaantulo porrastettaisiin niin, että ehdotettu 8 §:n 1 momentti tulisi voimaan 1.1.27, koska nykyisen Luonnonvarakeskuksen johtokunnan toimikausi päättyy sopivasti 31.12.2026. Vielä sitten esityksen 2. lakiehdotuksen mukaan ruoka- ja luonnonvaratilastoista annetun lain 2 §:ää muutettaisiin niin, että siihen lisättäisiin uusi viitoskohta, jossa säädettäisiin, että Luonnonvarakeskus tuottaa ja julkaisee tilastot, jotka koskevat riistataloutta ja metsästystä. Metsästystä ja riistataloutta koskevien tilastojen tuottaminen ja julkaiseminen on jo osa Luonnonvarakeskuksen nykyistä toimintaa, elikkä he ovat tehneet sitä jo tähänkin saakka. Nämä ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.26. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+8.aspx,fi,Sari Essayah,778,2026-02-11T15:45:17,2026-02-11T15:50:46,Käsitelty,1.1 2026_5_118,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Luonnonvarakeskuksesta annetun lain ja ruoka- ja luonnonvaratilastoista annetun lain 2 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 203/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_119,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Luonnonvarakeskuksesta annetun lain ja ruoka- ja luonnonvaratilastoista annetun lain 2 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 203/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvin havaittavissa arvoisan ministerin tekemästä hyvästä esittelystä se, miten valtavasti Euroopan unionin maatalousbyrokratia kasvaa. Olen siitä hyvin surullinen maanviljelijöiden puolesta, kun tunnen henkilökohtaisesti monta, monta maanviljelijää ja heidän saamaansa palautetta. Toivoisin hartaasti, että jonain päivänä pääsisimme tilanteeseen, että maanviljelijäkin tuntisi itsensä joskus yrittäjäksi, jolla on yrittämisen vapaus ja siihen kuuluva välttämätön riemu, koska eihän työtä jaksa tehdä, jos se on semmoista pakkopaitaa. Ikävä kyllä olen monen maanviljelijän lopettamisen syyksi kuullut, että hän ei jaksa enää tehdä sitä byrokratiaa, hän on kypsä siihen. Moni on lopettanut, enkä heitä soimaa siitä. Mutta toivoisin, arvoisa ministeri, että kun olette paikalla ja ansiokkaasti työtänne teette, niin veisitte viestiä sinne ministeriöön, kun johdatte ministeriötä, että byrokratiaa pitää karsia. Ei tällä keinoin voi jatkaa, että jatkuvasti tulee lisää byrokratiaa byrokratian päälle. Kun vuosittain säännöt muuttuvat, niin maanviljelijät ovat yhä enemmän epätoivoisia siitä, että heidän varsinainen työpanoksensa vähenee koko ajan siellä pellolla ja siinä tuotantotoiminnassa, mitä he ikinä harjoittavatkaan. Sitten taas tämä tietokoneen ääressä taikka jossakin toimistossa istuminen tai joillakin koulutuspäivillä oleminen alkaa olla pääasiallinen ansio. Tämä kaikkihan johtuu siitä, että unionin byrokratia kasvaa. Se vaatii lisää koulutusta, ja se vaatii lisää virkamiehiä. Tämä on sellainen noidankehä, josta ei pääse muuten ulos kuin... Se on kuin se Ilmestyskirjan peto, jolle uusia päitä ilmestyy — kun yhden katkaisee, niin kaksi tulee tilalle. Toivottavasti tästä päästäisiin ulos. Sanon samalla, kun on mahdollisuus sanoa myös tästä Luonnonvarakeskuksen toiminnasta, että onhan se nyt ihan kummallista toimintaa. Voisin sanoa vähän voimakkaamminkin esimerkiksi päästöistä, siitä, ovatko Suomen metsät hiilinielu vai päästölähde, että onhan tämä aivan luokatonta. Se alkaa olla tuo Luonnonvarakeskus kuin lottoarvonta lauantaisin, että ei todella tiedä, mitä sieltä tulee, ja sitten kun tulee, niin kaikki ovat siitä ihmeissään, että voiko tämä olla tottakaan. Eihän se niin voi olla, että tänä päivänä metsät ovat hiilinielu ja huomenna päästölähde. Arvoisa puhemies! Vaikka tämä ei asiaan kuulu, niin toivon, että tästä ei kukaan pahastu. Mutta tämä asia on niin vakava, tämä on Suomen kannalta todella, todella vakava, koska eilispäivänä, arvoisa ministeri, kuulin sellaisen tapauksen, että ulkomaisia metsänomistajia alkaa Suomessa olla yhä enemmän, koska ne raakasti ostavat. Moni metsänomistaja luopuu omaisuudestaan, kun toteaa, että tämä menee aivan mahdottomiin, ja sitten astuvat nämä ulkomaiset sijoittajat, joilla on sitä maailmanmarkkinoilta saatua löyhää rahaa vaikka kuinka paljon. Kotikunnastanikin muuan metsänomistaja möi valtavan ison tilan jollekin sveitsiläiselle paronille — en tunne henkilöä, mutta kuulin vain, että on sveitsiläinen suursijoittaja. Tämä tarkoittaa Suomen kansan kannalta todella ikävää kehitystä. Tässä tilaisuudessa tämä ongelma ei ratkea, mutta kiitos, että sain kertoa ministerille nämä terveiset, koska tilanne on mielestäni vakava ja se menee yhä pahempaan joka päivä. — Kiitoksia. [Juha Hänninen: Totuudesta ei kukaan pahastu!]", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2026-02-11T15:50:46,2026-02-11T15:53:47,Hyväksytty,1.1 2026_5_120,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Luonnonvarakeskuksesta annetun lain ja ruoka- ja luonnonvaratilastoista annetun lain 2 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 203/2025 vp,"Kiitoksia. — Haluaako ministeri Essayah kommentoida käytyä keskustelua? Yksi minuutti, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_5_121,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Luonnonvarakeskuksesta annetun lain ja ruoka- ja luonnonvaratilastoista annetun lain 2 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 203/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Edustaja Hoskonen nosti tärkeän asian esille elikkä tämän yksinkertaistamisen. Kyllä täytyy sanoa, että tässä voin vakuuttaa, että nykyisellä komissaari Hansenilla on kyllä ihan oikeasti sydämellä tämä yksinkertaistaminen. Ennen kuin oltiin vielä edes saatu maatalouden visiota ulos ja myöskään uutta CAPia esityksenä ulos, niin hän jo aloitti ensimmäisen niin sanotun yksinkertaistamispaketin eli tämän omnibusin, ja näitä yksinkertaistamisia on kyllä nyt jo tullut pitkin matkaa. Siinä mielessä tämän lainsäädäntösession alkupuolellakin niihin muutamaan esitykseen, mitä tuossa toin tänne eduskuntaan, sisältyi niitä yksinkertaistamisia, mitä EU-tasolla on jo tehty. Tässä on hyvä muistuttaa siitä, että tämä hallitushan teki tähän metsävähennykseen 15 prosentin korotuksen, ja yksi syy oli juuri se, että meillä suomalainen metsänomistaja pärjää esimerkiksi ulkomaisten rahastojen rinnalla. Siinä mielessä tämä hallitus on nimenomaan tätä kotimaista omistajuutta tätäkin kautta pyrkinyt vahvistamaan. Ehkä vielä sen verran huomiota tähän tietoverkon perustamiseen, mistä tässä esityksessä oli kysymys, että tässä on tosiaankin vapaaehtoisuudesta kysymys. Jos suomalaiset maanviljelijät haluavat lähteä tähän ja omia tietojaan, tämmöistä maatalouden informaatiota antavat kerättäväksi, niin se on tosiaankin vapaaehtoista, ja meillä se on aidosti vapaaehtoista. Mutta siitäkin kuitenkin pitää sitten säännellä, jotta se tieto ja tietosuojakäytännöt ja muut varmasti oikealla tavalla sitten toimivat. — Kiitos. ", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+8.aspx,fi,Sari Essayah,778,2026-02-11T15:53:51,2026-02-11T15:55:27,Käsitelty,1.1 2026_5_122,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja rikoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_5_123,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja rikoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hallituksen esitys koskee ympäristönsuojelulain seuraamuksia koskevan 225 §:n ja rikoslain muuttamista. Esityksen mukaisesti säädettäisiin kansalliset rangaistussäännökset, jotka koskevat EU:n fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevan F-kaasuasetuksen, otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan otsoniasetuksen ja ympäristönsuojelulain 17 luvun sekä EU:n päästöportaaliasetuksen rikkomista. Kansallisesti F-kaasu- ja otsoniasetuksen vastaisia tekoja säädetään rangaistavaksi sekä ympäristönsuojelulaissa että rikoslaissa. Rikoslain 48 luvulla täytäntöön pannaan ympäristörikosdirektiivi, ja se kattaa vakavimmat F-kaasu- ja otsoniasetuksen vastaiset teot. Arvoisa puhemies! Vastaavasti kuin voimassa olevassa lainsäädännössä, ympäristönsuojelulaissa säädettäisiin sakonuhkaisista teoista. Rikoslain nojalla taas tuomittaisiin sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi, jos teko on tehty tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta ja se on omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista, muuta vastaavaa ympäristön haitallista muuttumista tai roskaantumista taikka vaaraa terveydelle. Hallitus esittää, että ympäristönsuojelulain 225 §:ssä säädettäisiin sellaisista F-kaasu- ja otsonisetuksen vastaisista teoista, jotka on tehty tahallaan tai huolimattomuudesta ja joita ympäristörikosdirektiivi ei kata. Tällaisia tekoja ovat esimerkiksi raportointi- ja kirjanpitovelvollisuuksien laiminlyönti. Tätä pykälää sovellettaisiin myös silloin, kun kyse on sellaisista huolimattomuudesta tehdyistä teoista, jotka ympäristörikosdirektiivi kattaa. Esimerkki tällaisesta teosta olisi fluorattujen kasvihuonekaasujen markkinoille saattaminen ilman F-kaasuasetuksen mukaista kiintiötä. Ympäristönsuojelulain mukaisesti sakkoon tuomittaisiin myös päästöportaaliasetuksen rikkomisesta, kuten esimerkiksi asetuksen edellyttämän kirjanpitovelvollisuuden laiminlyönnistä. Hallitus esittää rikoslain 48 luvun 1 §:ään ainoastaan EU-säädösten viittausten päivittämistä. Hallituksen esitys toisi rangaistavuuden alaan vain vähäisiä laajennuksia. Niillä ei arvioida olevan merkittäviä yritysvaikutuksia, eikä niissä ole kysymys yritystoiminnan rajoituksista. Esityksellä ei myöskään ole olennaisia vaikutuksia viranomaisiin eikä rikosprosessiin tulevien tapausten määrään. Arvoisa puhemies! EU:n asetukset edellyttävät seuraamusten olevan tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia, ja seuraamuksia määriteltäessä on huomioitava muiden muassa rikkomisen luonne ja vakavuus ja mahdolliset aiemmat rikkomukset. Seuraamuksista määräämisellä on tarkoitus varmistaa terveyden ja ympäristön suojelun korkea taso. Vaikuttavien ja varoittavien seuraamusten säätäminen tehostaa toimeenpanoa ja ennaltaehkäisee rikkomuksia. Seuraamusten määrääminen säädöksiä rikkoville toiminnanharjoittajille edistää toimijoiden yhdenmukaista kohtelua. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+11.aspx,fi,Sari Multala,1299,2026-02-11T15:56:42,2026-02-11T15:59:43,Käsitelty,1.1 2026_5_124,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja rikoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_125,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja rikoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen ytimessä on ympäristönsuojelun vahvistaminen. Kyse on välttämättömästä osasta niitä toimia, joilla Suomi kantaa vastuuta ilmastosta, ilmakehästä ja tulevien sukupolvien turvallisesta elinympäristöstä. Se ei ole työtä, jonka voisimme jättää tulevien sukupolvien haltuun ja heidän ratkaistavakseen. Ympäristömme vaatii meiltä huomiota jo tänään, jotta voimme tehdä Suomesta turvallisen kotimaan myös lapsille ja lastemme lapsille. Arvoisa puhemies! Uudet EU-asetukset tietyistä kasvihuonekaasuista, otsonikerrosta heikentävistä aineista ja teollisuuden päästötiedoista velvoittavat meitä jäsenmaita huolehtimaan, että sääntöjä myös noudatetaan. Tällä esityksellä varmistamme, että Suomen seuraamusjärjestelmä on selkeä, oikeansuuntainen ja vaikuttava. Se tarkoittaa, että lakien noudattamatta jättämisestä voidaan asettaa rangaistus, kuten oikeusvaltiossa kuuluukin. Kun rangaistavuus ja velvoitteet määritellään aiempaa täsmällisemmin, myös yritysten oikeusvarmuus paranee ja sääntelyä on helpompi noudattaa. Samalla se tarkoittaa, että kallista ympäristöämme vaarantaviin tekoihin voidaan puuttua ajoissa ja tehokkaasti. Tällä EU-sääntelyllä pyritään hillitsemään ilmaston lämpenemistä. Samalla esitys ei kuitenkaan tuo maamme yrityksille merkittäviä uusia velvoitteita, sillä muutokset johtuvat pääosin EU-lainsäädännön täytäntöönpanosta ja selkeyttävät jo olemassa olevia sääntöjä. Teollisuuden päästötietojen raportoinnin täsmentäminen lisää läpinäkyvyyttä, parantaa viranomaisten valmiuksia ja ennen kaikkea vahvistaa kansalaisten luottamusta ympäristötoimien riittävyyteen. Arvoisa puhemies! Nämä ovat toimia, joilla suojellaan sekä luontoa että ihmisten terveyttä. Ne ovat osa sitä velvollisuutta, jonka perustuslaki asettaa meille kaikille. On meidän tehtävämme huolehtia ympäristöstä ja sen säilymisestä tuleville sukupolville. Tämä esitys vie Suomea siihen suuntaan. Se vahvistaa yhdenvertaisia pelisääntöjä ja parantaa ympäristön tilaa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+11.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-11T15:59:49,2026-02-11T16:03:19,Käsitelty,1.1 2026_5_126,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja rikoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_127,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja rikoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun luin tätä varsin teknistä lakiesitystä kaiken kaikkiaan, niin totta kai nämä ovat erittäin tärkeitä asioita, jotka tässä ollaan tuomassa rikosten ja muitten rangaistusten piiriin sen takia, että tässä puhutaan ympäristörikoksista ja erilaisista päästöjen vähentämiseen liittyvistä toimenpiteistä, mutta minua jäi tässä kiinnostamaan erityisesti se, että nyt kun tiedetään, että meillä on semmoisia yrityksiä, jotka puliveivaavat vähän kaikilla asioilla, myös näillä ympäristöasioilla, niin onko ministerillä taustatietoa tai taustakeskustelussa tullut näkemyksiä siitä, miten paljon tämä vaikuttaa myös niihin muihin asioihin, esimerkiksi työoloihin ja kaikkiin muihin, pätevyysvaatimuksiin, ketkä saavat mitäkin asioita tehdä, kun näitä asioita tarkkaillaan näin vahvasti. Arvoisa rouva puhemies! Tietenkin on hyvä, että tämä on EU:ssa yhdenmukaista lainsäädäntöä, joka tässä on myöskin taustalla. Sitä pidän tässä hyvänä, että me saadaan tätä yhteistä sääntöpohjaa tähän EU:n markkinaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+11.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-11T16:03:21,2026-02-11T16:04:49,Hyväksytty,1.1 2026_5_128,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja rikoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2025 vp,Kiitoksia. — Ministeri haluaa käyttää puheenvuoron vielä. Olkaa hyvä., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_5_129,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja rikoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En tiedä, sainko aivan kiinni edustaja Lylyn ihan hyvästä kysymyksestä, mutta totta kai on tärkeätä, että meillä on paitsi yhtenäinen sääntelypohja myös seuranta erilaisille asioille — osittain myös silloin kun puhutaan ympäristölle vaarallisista tai mahdollisesti haitallisista aineista, niin jos niitä ympäristöön päätyy, niillä pitää olla tietty luvitusprosessi. Siinä mielessä pitää tarkkana olla, että niitä myös sitten noudatetaan, eli riittävästi valvontaa. Oma käsitykseni on se, että kyllä meillä Suomessa noin lähtökohtaisesti aika hyvällä tasolla tällä hetkellä ollaan. Totta kai meillä viranomaiset jatkuvasti valvovat esimerkiksi myös erilaisia ympäristölupien ehtoja. Nyt tässä viime aikoina ovat olleet esillä vaikkapa nyt jätteen siirrot ja kuljetukset ja niiden säilyttäminen, ja niissäkin tapauksissa on valvonnalla puututtu siihen, että ympäristölupien ehtoja pitää noudattaa ja sitten pitää tehdä lisätoimia, jos näin ei ole ollut. Tietenkin siitä voi sitten seuraamuksiakin tulla, jos ei korjata nopeasti toimintaa, varsinkin kun nyt puhutaan tämän lain osalta esimerkiksi vähän vaarallisemmista tuotteista. Toki tästä voin edustajalle lisätietoa tarvittaessa myöskin pyytää, jos tätä laajemmin halutaan. Suomessa käsitykseni mukaan asiat ovat kohtuullisen hyvällä tolalla, mutta totta kai meilläkin on vielä parannettavaa toimintakulttuurissa. Huolehditaan siitä, että ympäristöön ei päädy sellaista, mitä sinne ei pidä päätyä, ja toisaalta siitä, että vaarallisia aineita, esimerkiksi kaasua tai muita, käsitellään siten kuin niitä kuuluu käsitellä ja että niihin on tarvittavat luvat.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+11.aspx,fi,Sari Multala,1299,2026-02-11T16:05:00,2026-02-11T16:06:45,Hyväksytty,1.1 2026_5_130,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja rikoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2025 vp,Kiitoksia. — Ja vielä edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_5_131,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja rikoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos paljon ministerille vastauksesta. Totta kai kiinnostaa vähän se, kuinka paljon näitä tapauksia on, kuinka isoon määrään sitten vaikutetaan näillä kysymyksillä, ja sitten se, minkälaisia rangaistuksia näistä on ollut. Sen tyyppisiä pieniä taustatietoja olisi hyvä saada. Kun minä nopeasti yritin katsoa tästä lakiesityksestä, en päässyt niihin kiinni, ja ne olisi hyvä tietää. Minua vaivaa näissä aina tämä: Kun joitain asioita saadaan kuntoon rakenteessa, niin se kyllä korjaa vähän ulkopuolellakin olevia ongelmia, ja se on sillä lailla hyvä kehityssuunta. Sitten kun katsotaan, niin tässäkin salissa on aika monta kertaa tuotu esiin roskien tuominen Vantaan jätteenpolttolaitokselle, ja sielläkin on erilaisia päästöjuttuja ja muita olemassa. Kuinka paljon tämäntyyppinen lainsäädäntö auttaa niitten osalta lähtömaassa ja tässä meidän maassa näitten käsittelyssä? Täällä aina vähän rönsyilee tämä. Kun tässä ei ollut paljon puheenvuoroja, niin ajattelin vielä tämän kysyä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+11.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-11T16:06:48,2026-02-11T16:08:02,Hyväksytty,1.1 2026_5_132,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja rikoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2025 vp,"No niin, ministeri Multala vielä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_5_133,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja rikoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2025 vp,"Puhemies! Käsitykseni on se, että tämä kyllä nyt koskee aika eri asiaa kuin esimerkiksi jätteiden poltto tai jätteiden siirrot. Niihinhän on ihan oma luvitusprosessinsa. Nyt niiden lisäksi ollaan tuomassa EU:n jätteensiirtoasetus. Muistaakseni se on se nimike. Sen avulla kiristetään tiettyjä vaatimuksia ja toisaalta tuodaan esimerkiksi harmaan talouden osalta EU:n harmaan talouden torjunnan yksikölle uusia toimivaltuuksia, joilla he voivat puuttua sellaisiin tilanteisiin, joissa epäillään esimerkiksi talouspuolen laiminlyöntejä tai harmaata taloutta tai näin edelleen. Eli sinne tulee lisää toimivaltuuksia tällaisiin rajat ylittäviin tapauksiin. Tietenkin meillä huolehditaan siitä, että meillä toimitaan lupien ja lainsäädännön mukaisesti ja siihen valvonnalla tarvittaessa puututaan, ja niin on puututtu tähänkin mennessä. Sinällään täytyy sekin huomioida, että jätteenpoltolla on iso merkitys meidän kaukolämmössä tällä hetkellä ja osittain myös sähköntuotannossa. Se on sellaista säävarmaa energiantuotantoa, jota me tällaisina pakkastalvina kyllä tarvitaan. Sekin on tässä keskustelussa hyvä huomata, että se on olennainen osa meidän energiajärjestelmää tällä hetkellä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+11.aspx,fi,Sari Multala,1299,2026-02-11T16:08:03,2026-02-11T16:09:15,Hyväksytty,1.1 2026_5_134,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2026 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Tämän esittelee meille ministeri Multala. Olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2026_5_135,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2026 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys jätelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Esitykseen on yhdistetty kolmen eri EU-säädöksen täytäntöönpano: akkuasetuksen, uudistetun jätteensiirtoasetuksen sekä sähkö- ja elektroniikkaromua koskevan direktiivin muutos. Näiden EU-säädösten toimeenpanon vuoksi muutetaan pääasiassa jätelakia. EU-säädökset edellyttävät kansallista täydentävää sääntelyä muun muassa eräistä viranomaistehtävistä sekä seuraamuksista. Nyt käsiteltävänä oleva esitys tehostaa akkujen ja paristojen kiertotaloutta, selkeyttää vastuuta eräiden vanhojen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden jätehuollon kustannuksista ja täydentää kansainvälisiä jätteensiirtoja koskevaa jätteensiirtoasetusta muun muassa laittomien jätteensiirtojen seuraamusten osalta. Tällä esityksellä ei tiukenneta EU-säädösten vaatimuksia. Esitys on tarpeen käsitellä nopeasti, sillä akkuasetus ja sähkö- ja elektroniikkalaitteita koskevan direktiivin muutos ovat jo tulleet EU:ssa voimaan. Jätteensiirtoasetuksen täytäntöönpanoon liittyvät muutokset tulisivat kuitenkin voimaan toukokuun loppupuolella samaan aikaan, kun asetusta aletaan soveltaa. Arvoisa puhemies! Akkujen kysynnän arvioidaan 14-kertaistuvan vuodesta 2018 vuoteen 2030 erityisesti liikenteen sähköistymisen ja sähkövirtaa käyttävien langattomien laitteiden yleistymisen vuoksi. EU:n akkuasetuksella varmistetaan, että kaikki EU-markkinoille saateltavat akut ovat kestäviä ja turvallisia koko elinkaarensa ajan. Tavoitteena on lisätä akkujen keräystä, kierrätystä ja arvokkaiden materiaalien talteenottoa sekä lisätä kierrätysmateriaalien osuutta uusissa akuissa. EU:n akkuasetus lisää merkittävästi akkujen ja paristojen tuottajien eli valmistajien, maahantuojien ja jakelijoiden velvoitteita. Nyt käsiteltävänä oleva esitys on viimeinen osa akkuasetuksen täytäntöönpanoa. Esityksellä tehdään akkujen ja paristojen jätehuoltoa ja tuottajavastuuta koskeviin kansallisiin säännöksiin akkuasetuksen edellyttämät muutokset ja täydennykset. Sähkö- ja elektroniikkaromusta annetun direktiivin muutos koskee tuottajan kustannusvastuun rajaamista sellaisten sähkö- ja elektroniikkalaitteiden osalta, jotka on saatettu markkinoille ennen 13.8.2012. Muutoksen taustalla on EU:n tuomioistuimen päätös. Tuottajan kustannusvastuun ulkopuolelle rajattujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden jätehuollon kustannuksista vastaisi laitteen haltija. Nyt käsittelyssä olevalla esityksellä selkeytetään epäselvää oikeustilaa, mutta muutoksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia sähkö- ja elektroniikkalaitteiden jätehuoltoon tai sen järjestämiseen. Arvoisa puhemies! Sitten tässä äskenkin keskustelussa olleeseen asiaan eli EU:n jätteensiirtoasetuksen uudistukseen. Sillä haluttiin helpottaa jätteiden siirtoja EU:ssa muun muassa päivittämällä ilmoitusmenettelyä, yhtenäistää käytäntöjä eri EU-maissa ja varmistaa, että EU:n jäsenmaat eivät vie jätteisiin liittyviä ongelmiaan kolmansiin maihin. Lisäksi EU-asetuksessa on uusia keinoja, joilla torjutaan jätteiden laittomia siirtoja. Nyt käsiteltävänä olevassa esityksessä pannaan täytäntöön uudistetun jätteensiirtoasetuksen täydentävät kansalliset säännökset. Uusi sääntely koskee muun muassa kansainvälisiä jätesiirtoja koskevien tietojen toimittamista Sykelle, vakuuksien voimassaoloa ja seuraamuksia koskevaa sääntelyä, jotta kaikki jätteensiirtoasetuksessa määritellyt laittomat jätesiirrot tulevat kansallisesti rangaistavuuden piiriin. Sykelle eli Suomen ympäristökeskukselle tulee uusi tehtävä osallistua EU:n laajuiseen jätesiirtojen valvontaryhmään, jolla pyritään parantamaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä laittomien siirtojen estämiseksi ja havaitsemiseksi. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+12.aspx,fi,Sari Multala,1299,2026-02-11T16:09:42,2026-02-11T16:13:21,Käsitelty,1.1 2026_5_136,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2026 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi puhujalistaan. Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_137,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus, taloudellinen kestävyys ja puhdas siirtymä eivät ole toisistaan irrallisia. Ne rakentuvat samoista perusrakenteista. Yksi näistä rakenteista on toimiva nykyaikainen jätelainsäädäntö. Juuri tätä kivijalkaa olemme nyt vahvistamassa päivittämällä akkujen sähkö- ja elektroniikkalaiteromun sekä kansainvälisten jätesiirtojen sääntelyä vastaamaan EU-lainsäädäntöä ja kiertotalouden vaatimuksia. Kestävä julkinen talous ei synny pelkästään budjettiraameista. Se rakentuu niistä järjestelmistä, jotka vähentävät kustannuspaineita, ehkäisevät hukkaa ja varmistavat materiaalien kierron. Arvoisa puhemies! Tuottajavastuun täsmentäminen ja yhtenäistäminen akkujen ja elektroniikan osalta vähentävät päällekkäisiä rakenteita, hillitsevät kuntien ja hyvinvointialueiden kustannusten kasvua ja parantavat järjestelmän ennustettavuutta. Nämä ovat nimenomaan julkisen talouden kestävyyttä tukevia toimia. Samalla vahvistamme Suomen kiertotalouden kokonaisjärjestelmää, mikä vahvistaa myös taloutemme omavaraisuutta. Kun akkujen, paristojen ja elektroniikan kierrätykselle säädetään selkeät, EU:n kanssa yhdenmukaiset velvoitteet, luodaan ennakoitava toimintaympäristö investoinneille, uudelle teollisuudelle ja kotimaiselle jalostusarvolle. Siksi tämä on ennen kaikkea päätös, joka katsoo tulevaisuuteen. Arvoisa puhemies! Ei tule unohtaa, että kiertotalous on myös huoltovarmuuskysymys. Akkujen ja elektroniikan sisältämät materiaalit, kuten litium, nikkeli ja koboltti, ovat kriittisiä koko puhtaalle siirtymälle. EU:n arvioiden mukaan akkujen kysyntä moninkertaistuu. Siksi materiaalien tehokas talteenotto ja kierrätys vähentää tuontiriippuvuutta, vahvistaa Suomen kriisinsietokykyä ja on hyväksi tälle kauniille maalle ja sen luonnolle. Uudistus parantaa myös kansallista ja eurooppalaista turvallisuutta. Kun jätteensiirtoja valvotaan aiempaa tarkemmin ja sähköinen valvontajärjestelmä otetaan käyttöön, torjutaan tehokkaammin laitonta jätekauppaa ja siihen kytkeytyvää rikollisuutta eli toimintaa, joka aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja. Arvoisa puhemies! Kun kansallinen lainsäädäntö saatetaan ajan tasalle EU:n akkuasetuksen sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevan direktiivin ja jätteensiirtoasetuksen kanssa Suomi täyttää velvoitteensa ja osoittaa ympäristövastuunsa merkityksen. Tämä esitys ei ole vain tekninen päivitys, kyse on asenteesta kestävämpää tulevaisuutta kohtaan. Tämä on investointi Suomen turvallisuuteen, tulevaisuuteen ja kestävään talouskasvuun. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+12.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-11T16:13:36,2026-02-11T16:17:50,Käsitelty,1.1 2026_5_138,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2026 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_139,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2026 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeriltä tuli aika nopeasti vastaus. Kun oltiin tässä roskien siirtelyssä yli rajojen, niin heti tuli asetus, ja täytyy sanoa, että tämä on erittäin nopeata ministeriön toimintaa. Mutta miksi pyysin puheenvuoron? Joka tapauksessa tässä täytyy muistaa jätteitten uudelleenhyödyntämisestä se, että jäte on toisen raaka-aine aina, kun tätä tehdään, ja tämä on iso asia. Kun tätä jätehuoltoa on tehty Pirkanmaalla yli kuntarajojen aika paljon ja sitten kun kyselee esimerkiksi Pirkanmaan jätehuollosta, kuinka tämä on kehittynyt vuosien varrella, niin jos niillä on kaiken kaikkiaan ollut sata yksikköä jotain jätteitä aikaisemmin, niin enää yksi prosenttiyksikkö jää sinne niin, että sitä ei kierrätetä. Tämä on niin valtava muutos, mitä tässä on tapahtunut vuosikymmenten aikana, ja Suomi on aivan kärkipäässä tässä jätteitten hyödyntämisessä monelta osin. Meillä on paljon tekemistä muovissa ja tällaisissa, mutta näitten kaatopaikkojen ja muitten osalta ne eivät ole enää kaatopaikkoja, ne ovat tavallaan kierrätyslaitoksia. Arvoisa rouva puhemies! Aikaisemmassa tehtävässä Sähköliiton aikana sähkö- ja elektroniikkaromusta oltiin aika paljon huolissaan, ja silloin se sitten laitettiin liikkeelle, vuosikymmeniä sitten. Se on ollut aika tehokas tapa, miten se kerääntyy tällä hetkellä Suomessa näitten toimijoitten osalta ja päätyy oikeisiin jatkojalostuksiin, ja sillä tavalla ollaan hyvä. Nyt tähän jatkoksi tulee tämä akkujen osalta, ja täytyy sanoa, että nämä ovat kyllä kaikki semmoisia esityksiä, joita on helppo kannattaa, ja näitä kannattaa viedä eteenpäin. Tässä roskien kierrättämisessä yli rajojen on ne ongelmat, koska kaikissa maissa tämä toiminta ei ole niin yhteiskunnallisesti järjestäytynyttä kuin Suomessa. Tässä mielessä tämä tietojenvaihto — esimerkiksi nyt tässä on hyvä esitys siitä, että Syke saisi enempi tietää, minkälaista tavaraa tulee — valvonnan kannalta on kyllä erittäin hyvä asia. Tämä viittaa nyt esimerkiksi siihen Vantaan asemaan. Se Vantaan jätepolttoasema on hyvä esimerkki siitä, että se on tehokas. Se tuottaa Vantaalle ja tälle alueelle edullisempaa kaukolämpöä, kun tätä hyödynnetään, koska raaka-ainetta tulee tätä kautta, mutta myöskin pitää katsoa sellaista tavaraa, että se ei aiheuta ympäristöhaittoja täällä. Se meidän pitää tietää etukäteen. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+12.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-11T16:17:52,2026-02-11T16:20:36,Käsitelty,1.1 2026_5_140,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2026 vp,Kiitoksia. — Haluaako ministeri tähän? Olkaa hyvä., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_141,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2026 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä vastaanotosta näille molemmille esityksille, mutta erityisesti tälle toiselle. Todellakin on näin, että tämä EU:n akkuasetus on oikein hyvä, mutta sinällään on tietenkin tärkeää huomata, että kyllähän tässä akkumateriaalien kierrättämisessä edetään myös siksi, että niihin käytettävät raaka-aineet ovat niin arvokkaita ja niitä ei missään nimessä kannata vain kertakäyttää vaan nimenomaan hyödyntää aina uudelleen. Suomessa tutkitaan myös muunlaisia kierrätysmahdollisuuksia, vaikka tämmöistä mekaanista kierrätystä eli esimerkiksi kemiallista kierrätystä. Aalto-yliopistossa pääsin vierailullani todistamaan, kuinka sitä tutkitaan. Todellakin tässä tulee nyt sitten uusia toimivaltuuksia ja toisaalta velvollisuuksia myös meidän Suomen ympäristökeskukselle, joka jätteensiirroissa on tämä toimivaltainen viranomainen, ja hyvä näin. Tällä nimenomaan pyritään tuottamaan parempaa tilannekuvaa ja mahdollisuuksia puuttua, jos havaittaisiin tässä rajat ylittävässä jätteensiirtotoiminnassa jotakin, joka joko ei olisi lupaehtojen mukaista tai sitten olisi esimerkiksi harmaan talouden puolella. Eli tällä pyritään parantamaan nimenomaan sitä valvontaa. Se on kuitenkin sanottava, että julkisuudessa olleissa mielikuvissa ollaan nyt ehkä hieman jäljessä siitä, mikä on todellisuus. Eli vaikkapa nyt Vantaan energiajätteenpolttolaitokseen vain hyvin pieni osa tulee sieltä kyseisestä mainitusta EU-maasta. Se on hyvä huomata myös tässä, että EU:n sisällä puhutaan kuitenkin sisämarkkinatoiminnasta, eli se, kuinka esimerkiksi EU:n ulkopuolelta tuotaisiin tänne jätettä, on kuitenkin jo ikään kuin menneisyyden asioita. Eli tässä puhutaan kuitenkin EU:n sisämarkkinatoiminnasta, ja silloin tietysti meidän pitää pystyä luottamaan siihen, että jokaisessa EU-maassa huolehditaan siitä omasta toiminnasta ja sen lainmukaisuudesta. Meidän viranomaisilla tietysti on toimivalta meillä täällä. EU-tasolla rajat ylittävästi voi olla joitakin toimivaltuuksia rajat ylittävillä viranomaisilla, mutta muuten lähtökohtaisesti tietysti vaikka rikosoikeudellisia prosesseja valvovat aina kyseisen maan omat viranomaiset. Näin me tietysti haluamme, että tämä toimii, ja on tietysti hyvä, että näitä nousee esille. Myöskin näillä valvovilla viranomaisilla on hyvä mahdollisuus tämän parantuneen tiedonsaanninkin myötä toimittaa niitä tietoja eteenpäin ja niihin sitten viranomaisina myös puuttua. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+12.aspx,fi,Sari Multala,1299,2026-02-11T16:20:38,2026-02-11T16:23:17,Käsitelty,1.1 2026_5_142,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2026 vp,Kiitoksia. — Sitten edustaja Hänninen. — Onko mikrofoni päällä?, ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_143,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2026 vp,"Uudestaan eli ajatuksen virtaa. Eli kun täällä käydään keskustelua myös tästä meidän ilmastoasiasta ja oikeastaan maailman pelastamisesta, niin meillä Oulussa on sellainen erityinen paikka. Se oli ennen Ruskon kaatopaikka, nyt se on Ruskon kierrätyskeskus. Eli siellä 10—20 vuotta piti olla punaisen ladon kangas varattuna seuraavalle kaatopaikalle, kun väitettiin, että maailma hukkuu siihen johonkin. Se ei ollutkaan totta, vaan todellakin siellä kierrätetään niin, että alle yksi prosentti menee kenttään, tai oikeastaan se ei mene kenttään, vaan sekin poltetaan ja laitetaan metsän lannoitteeksi niin, että metsä kasvaa nopeammin ja saadaan sieltä sitten näitä päästöjä vähemmiksi sitä kautta. Eli se iso asia, mitä halusin sanoa, on se, että esimerkiksi Oulun seudulla on paljon, paljon yrityksiä ja teknologiaa, innovaatioita, joita voitaisiin viedä maailmalle, ja voitaisiin pelastaa sillä tavalla maailmaa vielä paremmin ja tehdä jopa Suomeen ja Oulun seudulle tiliä. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+12.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-11T16:23:31,2026-02-11T16:24:38,Käsitelty,1.1 2026_5_144,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 32/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 32/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Tämän mietinnön meille esittelee hallintovaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Peltokangas. Olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2026_5_145,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 32/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Vuonna 2019 voimaan tulleen tiedustelulainsäädännön keskeiset säännökset siviili- ja sotilastiedustelusta sisältyvät poliisilain 5 a lukuun, tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa annettuun lakiin sekä sotilastiedustelusta annettuun lakiin. Tiedusteluviranomaisten tehtävät koostuvat kansallista turvallisuutta vakavasti vaarantavaa toimintaa koskevien tietojen hankkimisesta sekä kansallista turvallisuutta uhkaavien rikosten estämisestä ja paljastamisesta. Tiedustelulainsäädännössä on tarkat säännökset tiedustelumenetelmistä ja tiedustelun kohteista, tiedustelumenetelmien käytön yleisistä ja erityisistä edellytyksistä sekä tiedustelumenetelmien käytöstä päättämisestä. Hallituksen esityksen keskeisenä sisältönä on selkeyttää sääntelyä, joka koskee tiedustelumenetelmän käytön avulla saadun rikosta koskevan tiedon luovuttamista rikostorjuntaan, eli niin sanottua palomuurisääntelyä. Palomuurisääntelyssä on kyse poikkeuksesta tiedustelumenetelmillä saadun tiedon käyttötarkoitussidonnaisuuteen. Palomuurisääntelyn tarkoituksena on rajoittaa tiedustelumenetelmien avulla saatujen rikostietojen luovuttamista poliisille ja muille rikostorjuntaviranomaisille sen varmistamiseksi, ettei tiedustelumenetelmiä käytetä salaisia tiedonhankintakeinoja tai salaisia pakkokeinoja koskevan sääntelyn kiertämiseen. Muutosehdotusten taustalla on tiedusteluselonteon yhteydessä hyväksytty eduskunnan kannanotto, jossa eduskunta on edellyttänyt, että hallitus tekee perusteellisen selvityksen tiedustelulainsäädännön palomuurisääntelyn toimivuudesta ja täsmentämistarpeista ja arvioinnin pohjalta valmistelee tarvittavat kattavat, tarkkarajaiset ja täsmälliset säännösehdotukset sääntelyn selkeyttämiseksi. Hallituksen esityksen perusteluista käy ilmi, että voimassa olevan palomuurisääntelyn tulkintaan on liittynyt epäselvyyttä. Esimerkiksi tiedustelutoiminnan laillisuusvalvojana toimivan tiedusteluvalvontavaltuutetun ja eduskunnan oikeusasiamiehen tulkinnat ovat osin poikenneet toisistaan. Hallintovaliokunta on tiedusteluselonteon käsittelyn yhteydessä katsonut, että mainitut eriävät käsitykset kertovat voimassa olevan palomuurisääntelyn epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista ja havainnollistavat tarvetta selkeyttää palomuurisääntelyä. Suojelupoliisilla on jo nykyisin velvollisuus tai oikeus ilmoittaa minkä tahansa tiedustelumenetelmän käytön aikana havaitusta vakavasta rikoksesta keskusrikospoliisille tai muulle toimivaltaiselle viranomaiselle tehdyksi oletetun tai hankkeilla olevan rikoksen vakavuusaste huomioiden. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta toteaa, että toimiva palomuurisääntely on yhteiskunnan kokonaisedun sekä rikoksen uhrin ja perusoikeuksien huomioon ottamisen kannalta perusteltua. Epäselväksi ei saa jäädä se, miten tiedustelutoiminnassa saatua tietoa voidaan hyödyntää rikosten estämiseksi ja rikosvastuun toteuttamiseksi. Valiokunta tähdentää, että suojelupoliisin tehtävänä on hankkia tietoa kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta. Sillä itsellään ei ole toimivaltuuksia puuttua sellaiseen havaitsemaansa uhkaavaan toimintaan, joka on edennyt rikoksen asteelle tai joka muutoin välttämättä edellyttää viranomaisen puuttumista. Tällaisissa tapauksissa tieto tulee voida luovuttaa sille viranomaiselle, jolla on toimivaltuudet puuttua siihen, jotta uhkan toteutuminen voidaan estää. Esityksen tavoitteena on, että suojelupoliisi ja sotilastiedusteluviranomainen voivat luovuttaa riittävän laajasti tietoja kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi. Tiedusteluviranomaiset saavat ehdotuksen mukaan aina ilmoittaa tiedustelumenetelmän käytön avulla havaitusta ja tehdystä tai vielä estettävissä olevasta kansallista turvallisuutta vaarantavasta rikoksesta, eli maanpetos-, valtiopetos- ja terrorismirikoksesta, toimivaltaiselle viranomaiselle sekä luovuttaa tällaista rikosta koskevaa tietoa riippumatta siitä, mikä on rikoksesta säädetty enimmäisrangaistus. Siviilitiedustelun kohteina ja tiedustelumenetelmien käytön kohteina voivat olla ulkomainen tiedustelutoiminta, kansanvaltaista yhteiskuntajärjestystä uhkaava toiminta ja terrorismi. Edellä mainituissa rikoksissa on kyse siviilitiedustelun kohdeuhkien relevanteista ilmenemismuodoista. Valiokunta toteaa, että rikosten rangaistusasteikot ilmentävät tekojen vakavuutta syyllisyyden ja teon moitittavuuden näkökulmasta mutta eivät välttämättä teon vahingollisuutta ja vaarallisuutta kansallisen turvallisuuden tai oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen näkökulmasta. Kansalliselle turvallisuudelle aiheutuva vahinko voi olla mittavakin, jollei asiaan päästä riittävän ajoissa puuttumaan. Tämän vuoksi tietyistä lievemmin rangaistavaksi säädetyistä rikoksistakin on perusteltua voida ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle ja myös luovuttaa niitä koskevaa tietoa. Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi myös uusista rikostiedon luovutustarkoituksista, joita ovat kansallisen turvallisuuden suojaaminen ja muu toimivaltaisen viranomaisen toiminnan suuntaaminen. Tässä tarkoituksessa luovutetut tiedot voivat olla merkittäviä esimerkiksi viranomaisten tilannekuvan muodostamisessa. Tarkoituksena on mahdollistaa rikostorjuntaviranomaisen ryhtyminen kansallista turvallisuutta suojaaviin toimenpiteisiin tai muutoin suunnata sen toimintaa sekä tiedustelutoimintavaltuuksilla saadun tiedon hyödyntäminen riittävän tehokkaasti. Sääntelyllä on ollut tarkoitus lisätä mahdollisuuksia turvallisuusviranomaisten yhteisen tilannekuvan kehittämiseen sekä uhkaympäristön tehokkaaseen hallintaan ja uhkien torjuntaan. Luovutettavaa tietoa ei voida käyttää näyttönä rikosasiassa tai pakkokeinon perusteena. Hyödyntämiskielloista säätämisellä turvataan myös siviilitiedustelun salassapitoa. Ehdotetuilla muutoksilla ei laajenneta tiedusteluviranomaisten tiedustelutoimivaltuuksia, vaan muutokset koskevat tiedustelutoimivaltuuksien avulla hankittujen tietojen edelleen luovuttamista toiselle viranomaiselle. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta muutoksia poliisilain 5 a luvun muuttamista koskevaan lakiehdotukseen ja sotilastiedustelulain muuttamista koskevaan lakiehdotukseen. Valiokunta ehdottaa myös muita muutoksia lakiehdotuksiin. Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja muutosehdotuksin. Hallintovaliokunta ehdottaa sääntelyä täsmennettäväksi niin, että säännöksissä luetellaan nimenomaisesti ne maanpetos-, valtiopetos- ja terrorismirikokset, joista voidaan ilmoittaa ja joita koskevaa tietoa luovuttaa toimivaltaiselle viranomaiselle. Lisäksi valiokunta ehdottaa säännöstä täydennettäväksi niin, että tietoa rikoksesta voidaan luovuttaa, jos tiedon luovuttamisella voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen estämiselle ja selvittämiselle. Hallintovaliokunta on rajannut ja täsmentänyt sääntelyä perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla. Lisäksi hallintovaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan valtiosääntöisen huomautuksen huomioon ottamiseksi, että säännöksiä täsmennetään ja rajataan niin, että suojelupoliisi saa ilmoittaa lainkohdan perusteella rikosta koskevaa tietoa toimivaltaiselle viranomaiselle ainoastaan kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sitä vakavasti uhkaavalta toiminnalta. Säännös ei näin muutettuna mahdollista tiedon luovuttamista muuksi luovutuksen saajan toiminnan suuntaamiseksi. Valiokunta ehdottaa sotilastiedustelulakiin vastaavaa täsmennystä. Vaikka valiokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella osin merkittäviäkin muutoksia hallituksen esityksessä ehdotettuun sääntelyyn, selkeytyy palomuurisääntely valiokunnan käsityksen mukaan nykyisestä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan muutokset parantavat osaltaan tiedusteluviranomaisten mahdollisuuksia tietojen luovuttamiseen, vaikka sääntely ei muutettuna mahdollistakaan yhtä laajaa tietojen luovutusta kuin hallituksen esityksen tavoitteena on ollut. Tietojen luovuttaminen palomuurisääntelyn mukaisesti toimivaltaiselle rikostorjuntaviranomaiselle suojaa kansallista turvallisuutta ja edesauttaa viranomaisten toimintamahdollisuuksia nykyisessä turvallisuusympäristössä. Poliisin henkilötietolain muutoksilla selvennetään sitä, että poliisilain 5 a luvun palomuurisääntelyä sovelletaan ainoastaan rikostiedon luovuttamiseen rikostorjuntaviranomaisille. Muuhun henkilötietojen luovuttamiseen sovelletaan poliisin henkilötietolain asianomaista säännöstä. Muutokset mahdollistavat myös tiedustelun suojaamisen esityksen tavoitteiden mukaisesti, mikä on tiedustelutoiminnan luonne huomioon ottaen välttämätöntä. Valiokunta pitää tärkeänä, että tiedustelulainsäädännön ajantasaisuudesta huolehditaan toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten edellyttämin tavoin. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan mietintöön jätettiin yksi vastalause. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+13.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2026-02-11T16:25:06,2026-02-11T16:35:25,Käsitelty,1.1 2026_5_146,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 32/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_5_147,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 32/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuuden takaaminen on meidän poliitikkojen kaikista tärkein tehtävä, kaikki muu rakentuu sen varaan. Se ei ole itsestäänselvyys, että voimme kulkea kaduilla luottavaisesti, käyttää palveluita ilman pelkoa ja luottaa viranomaisiin. Se on seurausta määrätietoisesta työstä, joka alkaa tästä salista. Arvoisa puhemies! Tänään käsiteltävänä oleva lakiesitys vahvistaa sitä työtä, jota Suomi tekee oman turvallisuutensa eteen muuttuneessa maailmassa. Turvallisuuttamme horjuttavat uhkat eivät tule enää vain rajojen takaa. Ne ovat monimuotoisia, vaikeasti tunnistettavia ja liikkuvat verkossa, vaikutusyrityksissä ja harmaalla alueella. Meidän on taattava oikean tiedon sujuva liikkuminen viranomaiselta toiselle. Lain ei tule olla esteenä tutkinnalliselle työlle erityisesti silloin, kun kyse on vakavimmista uhista, kuten maanpetoksesta, terrorismista tai valtiopetoksesta. Tällä esityksellä selvennetään niin sanottua palomuurisääntelyä. Siis varmistetaan, että kun suojelupoliisi tai sotilastiedustelu havaitsee uhan, tieto voi siirtyä oikealle viranomaiselle ajoissa ja selkeästi. Silloin viranomaiset voivat toimia ajoissa, estää rikoksia, suojella ihmisiä ja turvata yhteiskuntaamme. Arvoisa puhemies! Esitys ei laajenna tiedustelun valtuuksia, mutta se tekee nykyisestä sääntelystä ymmärrettävämpää ja käytännössä toimivampaa. Tiedon siirtymiselle asetetaan selkeät rajat. Tavoitteena ei ole, että kuka tahansa viranomainen voisi käyttää mitä tahansa tietoa. Tavoitteena on tiedonvaihdon avulla ohjata toimintaa oikeaan suuntaan. Se voi estää vahinkoja ennen kuin ne tapahtuvat. Käsittelynsä aikana hallintovaliokunta täsmensi esitystä merkittävästi perustuslakivaliokunnan vaatimusten perusteella. Esimerkiksi rikostiedon luovutusta rajattiin tarkalla rikosluettelolla, jotta perusoikeuksien suoja ja tiedustelun käyttötarkoitussidonnaisuus toteutuvat. Tahdon kiittää huolellisesta työstä molempia valiokuntia. Arvoisa puhemies! Suomi on nyt osa läntistä puolustusliittoa. Turvallisuusympäristömme on yhteinen. On tärkeää, että tiedonvaihto toimii myös Nato- ja EU-suuntaan tarpeellisella tavalla. Esitys mahdollistaa luottamuksellisen yhteistyön kansainvälisten toimijoiden kanssa. Samalla käsittelyvaiheessa vahvistettiin kansallista turvallisuuttamme turvaavaa sääntelyä sallimalla tiedon luovutus vain vakavaa uhkaa koskevissa tilanteissa ja salassapitosäännösten estämättä. Tämä ei ole lisäys vaan vastuuta. Se on vastuun kantamista yhteisestä turvallisuudesta. Toimiva lainsäädäntö tuo tehokkuutta ja turvaa. Kun sääntöjä voidaan tulkita selkeästi, viranomaiset voivat tehdä työnsä ilman epäröintiä, ja silloin myös suomalaiset voivat luottaa heihin. Tämä esitys vahvistaa Suomen kykyä suojata itseään ja turvata arki kaikille meille. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+13.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-11T16:35:37,2026-02-11T16:40:26,Käsitelty,1.1 2026_5_148,5/2026,2026-02-11,14.00,17.30,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Antikainen, poissa. Haluaako Peltokangas vielä sanoa jotain? Ei todennäköisesti.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2026+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_1,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalla olevalle ministerille.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_6_2,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_6_3,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä viikolla eduskunta alkoi käsittelemään uusinta lisätalousarviota. Jälleen tuossa lisätalousarviossa valitettavasti velkaantumista joudutaan entisestään lisäämään. Te, valtiovarainministeri Purra, totesitte osuvasti lähetekeskustelussa, että rahaa ei ole. Olen tästä aivan täysin samaa mieltä. Suomen velkaantuminen on tällä hetkellä EU:n nopeinta. Olemme nyt siellä kuuluisan tarkkailuluokan etupulpetissa, ja alijäämät ovat historiallisen syviä. Rahaa ei pitäisi olla. Mutta johonkin sitä rahaa silti näyttää olevan. Nimittäin te ajattelette alentavanne yritysten yhteisöveroa ensi vuonna vajaalla miljardilla eurolla. Arvoisa valtiovarainministeri, kun ette vastannut tiistaina, niin kysyn tänään: onko todella Suomella tässä tilanteessa rahaa antaa miljardin veronkevennys suuryrityksille?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2026-02-12T16:01:15,2026-02-12T16:02:30,Käsitelty,1.1 2026_6_4,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_5,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen noin kymmenen miljardin kokonaisuus sisältää suoria sopeutustoimia, menoleikkauksia, veronkiristyksiä, työllisyys- ja rakennetoimia. Sen lisäksi meillä on kaksi reaalitalouden ongelmaa. Toinen liittyy pitkittyneeseen, vaikeaan suhdanteeseen, ja toinen liittyy pidempiaikaisen kasvun puutteeseen. Näihin me olemme pyrkineet vastaamaan erilaisin kasvutoimin, joita esimerkiksi viime vuonna tehtiin yhteensä noin 2,2 miljardia euroa vuoden 27 tasossa. Nämä sisältävät myös veronalennuksia, joista osa on tullut voimaan tänä vuonna ja osa tulee ensi vuonna. Jos katsotaan, mitä talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa esimerkiksi ylimpien marginaalien laskemisesta ja toisaalta yhteisöverosta, niin se suhtautuu niihin varsin positiivisesti, ja voin pitää näitä järkevänä ratkaisuna nimenomaan kasvun kannalta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2026-02-12T16:02:33,2026-02-12T16:03:33,Käsitelty,1.1 2026_6_6,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Räsänen, Joona, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_7,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Toivoisin nyt, valtiovarainministeri, että vastaisitte, onko sitä rahaa vai eikö sitä ole. Kun olen ymmärtänyt, että meidän julkinen talous on ihan todella kurjassa tilanteessa — näin heikossa tilanteessa se ei ole ollut miesmuistiin — niin rahaa ei pitäisi olla. Ja olen ymmärtänyt, että kun olemme täällä salissa monia asioita käsitelleet, niin sitä rahaa ei ole yhteiskunnan heikompiosaisille, sitä ei ole julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, sitä ei ole yhtään enempää vanhustenhoivaan eikä moniin muihin tarpeisiin, palveluihin, joita varmasti me kaikki haluaisimme parantaa. Mutta jostain kumman syystä nyt todella näyttää siltä, että teillä on rahaa miljardi euroa keventää yritysten verotusta ensi vuonna — tämä miljardi veroja kevennetään siis velaksi, ja alijäämä pahenee. [Perussuomalaisten ryhmästä: Joskus vähemmän on enemmän!] Siis velkaantuminen pahenee, niin että nyt kysyn: voitaisiinko nyt lyödä kättä päälle ja todeta, että sitä rahaa ei ole ja jätetään tämä yhteisöveron alennus tekemättä, ja sitä kautta julkinenkin talous olisi jonkun verran paremmassa kunnossa? [Jani Mäkelä: Käsi pois taskusta!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2026-02-12T16:03:52,2026-02-12T16:05:04,Käsitelty,1.1 2026_6_8,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_9,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sosiaalidemokraatit ovat vastustaneet meidän monia verolinjauksia, [Vasemmalta: Teiltä kysyttiin!] joita tällä kaudella siirretään selvästi sieltä työn ja yrittämisen puolelta kohti kulutusta ja haittaveroja. Vastaavasti te olette vastustaneet meidän tekemiä säästöjä ja muunlaisia uudistuksia. Tämä kokonaisuus on se, millä me pyrimme saamaan tähän maahan lisää yrittämistä, lisää investointeja, parempia työn kannustimia, tulevaa kasvua. Minua kiinnostaa, edustaja Räsänen, vastustatteko te muitakin [Eveliina Heinäluoma: Teiltä on nyt kysytty!] kasvuun tähtääviä hallituksen toimia vai ainoastaan tätä yhtä. [Hälinää — Puhemies koputtaa — Vasemmalta: Vaihdetaanko me paikkoja?] Jos sitten katsotaan sitä, mitenkä näitä kasvutoimia rahoitetaan vuoden 27 tasolla, [Hälinää — Puhemies koputtaa] niin noin 0,9 miljardia euroa näistä kasvutoimistahan rahoitetaan toisilla menosäästöillä ja tuloja lisäävillä toimilla. Meillä on myös Valtion Eläkerahastosta ylimääräinen tuloutus, jolla pyritään vaikuttamaan siihen, että velka ei kasvaisi tällä siirtymäajalla, kun mitään kokonaistaloudellisia dynaamisia vaikutuksia ei vielä havaita.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2026-02-12T16:05:06,2026-02-12T16:06:09,Käsitelty,1.1 2026_6_10,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_11,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Arvoisa puhemies! SDP kantaa huolta ja vastuuta Suomen julkisen talouden tilasta. [Välihuutoja] Tämä Orpon—Purran oikeistohallitus on ajanut Suomen Euroopan ennätystyöttömyyteen ja Euroopan unionin talouspolitiikan tarkkailuluokalle. Nyt teiltä kysytään vastuuta, ministeri Purra. Toistaiseksi te olette vain syyttänyt edellistä hallitusta tästä taloustilanteesta, ja nyt olette sysäämässä vastuuta seuraavalle hallitukselle. [Oikealta: Höpö höpö!] Me peräämme teiltä nyt aitoja toimia, joilla julkista taloutta voidaan vakauttaa, ja kaikkein helpointa olisi aloittaa perumalla tehoton yhteisöveron alennus, jota lukuisat asiantuntijatkin ovat kritisoineet. Muun muassa professori Maliranta on pitänyt sitä tehottomana ja kalliina, eikä se vastaa meidän akuutteihin taloutemme ongelmiin. Ministeri Purra, onko teillä nyt rotia tehdä vastuullisia päätöksiä Suomen talouden hyväksi ja perua tämä lähes miljardin euron, lähinnä suuryritysten omistajia hyödyttävä yhteisöveron alennus? Voitteko vastata tähän, kyllä vai ei?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2026-02-12T16:06:15,2026-02-12T16:07:21,Käsitelty,1.1 2026_6_12,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_13,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tuppurainen, tämä ei suinkaan ole ensimmäinen asia, jonka te toivotte meidän peruvan. Olette viimeksi viime viikolla kertoneet myös useita meidän tekemiä säästötoimenpiteitä, jotka sosiaalidemokraatit haluavat perua. Näin on käynyt oikeastaan joka ikisen säästötoimenpiteen, veroihin liittyvän ikävän päätöksen, rakenteellisen uudistuksen, työllisyystoimen, kaiken, kohdalla. Sen sijaan te kuulutatte erilaisia kasvutoimia, joita tämä hallitus on päivästä yksi tehnyt ja vienyt täytäntöön, ja tulemme edelleen jatkamaan. Meillä ei ole julkisessa taloudessa sellaisia mahdollisuuksia kuin sillä edellisellä hallituksella oli. Mikäli te pyritte tällä puheenvuorollanne vähättelemään sitä työtä, jota tämä hallitus on julkisen talouden hyväksi tulevaisuutta silmällä pitäen tehnyt, niin minun täytyy kyllä sitä ihmetellä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2026-02-12T16:07:23,2026-02-12T16:08:16,Käsitelty,1.1 2026_6_14,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_15,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Ei ole synti katua ja muuttaa joskus niitä tehtyjä päätöksiä. Jos asiantuntijat ovat monesti sanoneet, ettei tämä yhteisöveron alennus kannata, [Jani Mäkelän välihuuto] niin kannattaako silloin hallituksessa vaikka harkita sitä? Muistan viime kaudelta esimerkin, kun keskustalainen ministeri Saarikko lähti pohtimaan tätä länsirataa [Jani Mäkelä: Turun tunnin juna!] eli Turun tunnin junaa, ja sitten teetti asiantuntijaselvityksen, ja sehän sanoi, että ei sitä kannata tehdä, ei sitä kannata tehdä, ja Saarikko tuli lopputulokseen, [Hälinää — Puhemies koputtaa] että ei tehdä sitä. No nyt, tämä hallitus: Sama tutkimus ja selvitystyö on teidän käytössänne, [Juha Mäenpään välihuuto] ja te silti haluatte tämän Turun tunnin junan ja tässä lisätalousarviossa lähes 400 miljoonaa euroa valtuutta sille. Kannattaisiko nyt vielä harkita ja panostaa vaikka nykyisen korjausvelan kattamiseen? Meillähän nyt korjausvelka kasvaa tällä vaalikaudella. Eli ihan rohkeasti kannattaa perua, ja miettikää vielä tätä valtion omaisuuden myyntiäkin. On sanottu, että puolitoista miljardia te aiotte myydä valtion omaisuutta. [Vasemmalta: Huh huh!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2026-02-12T16:08:19,2026-02-12T16:09:23,Käsitelty,1.1 2026_6_16,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_17,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minun täytyy ihmetellä kyllä, että jälleen myös keskustan suunnalta näitä yrittämiseen kohdistuvia veronalennuksia kritisoidaan, koska minulla on voimakas muistikuva siitä, että te esititte omassa vaihtoehdossanne vielä suurempaa veronalennusta [Välihuutoja] nimenomaan yhteisöveroon. Onko todella näin, edustaja Ovaska? Kyllä taitaa olla. No, mitä tulee sitten tähän länsirataan, jos asiaa katsotaan hallitusohjelman kirjausten mukaisesti, tässä ei ole mitään ihmeellistä. Ainoastaan tämä summa on hieman pienentynyt siitä, [Suna Kymäläisen välihuuto] mikä hallitusohjelmassa on kirjattu. Lisäksi haluan muistuttaa, että keskustalaiset itse — keskustalaiset itse, jopa keskustalainen kansanedustaja [Krista Kiurun välihuuto] — äänestävät länsiradan puolesta valtuustossa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Perussuomalaisten ryhmästä: Eikö teitä hävetä?] Teillä ei selvästi ole edes tässä asiassa yhtäläistä, koherenttia linjaa. [Hälinää — Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2026-02-12T16:09:25,2026-02-12T16:10:23,Käsitelty,1.1 2026_6_18,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_19,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Vuosi sitten valtiovarainministeriön kansliapäällikkö tuli julkisuuteen ja kertoi, että Suomessa ei ole varaa uusiin suuriin veronalennuksiin. Meni muutama viikko, ja tuo samainen kansliapäällikkö oli hallituksen sisäisessä neuvottelussa esittänyt jopa kahden miljardin yhteisöveroalennusta suuryrityksille. Näin kertoo Teemu Luukka uudessa kirjassaan. No, tämä kaksi miljardia oli liikaa jopa Purralle ja Orpolle: päädyitte miljardin lahjaan Elinkeinoelämän keskusliiton suuryrityksille. Arvoisa hallitus, kun tutkimukset ja tutkijat ovat monta kertaa osoittaneet, että yhteisöveroalennus ei lisää talouskasvua, se ei paranna työllisyyttä — ja tätä mieltä valtiovarainministeriössäkin oltiin vielä vuosi sitten, ennen kuin jokin muutti heidän kantansa — niin voisitteko nyt myöntää sen, että tässä on kyse ainoastaan lahjasta näille Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyrityksille, ei aidosta kasvutoimesta? Ja jos myönnätte tämän, niin voisitteko perua tämän päätöksen?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2026-02-12T16:10:34,2026-02-12T16:11:37,Käsitelty,1.1 2026_6_20,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_21,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten kuvasin, talouspolitiikan arviointineuvosto ei varsin uudessa raportissaan suhtaudu lainkaan näin pessimistisesti yhteisöveron alennukseen kuin edustaja Mäkynen. Toisaalta talouspolitiikan arviointineuvosto nostaa positiivisessa valossa esille ylimpien marginaalien laskemisen, kuten hallitus tämän vuoden alusta on tehnyt. Tämä muuten on se toimi, jota sosiaalidemokraatit ovat kaikkein eniten vastustaneet. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Juuri näitä toimia talouspolitiikan arvioneuvosto kuitenkin nostaa positiivisessa valossa esille. Se, mistä talouspolitiikan arviointineuvosto totesi, että on hieman epäjohdonmukaista, kun sen suhteuttaa julkisen talouden tilan korjaamiseen, oli pieni- ja keskituloisille suunnattavat veronalennukset, mutta niitä hallitus pitää myös erittäin tärkeinä, ja ne ovat historiallisen suuret suhteutettuina tähän sopeutuskokonaisuuteen. Ne parantavat palkansaajan ostovoimaa, ne lisäävät työn kannustimia ylipäätänsä pieni- ja keskituloisille. Erityisesti keskituloisen verotaakka tässä maassa on kyllä liian kova.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2026-02-12T16:11:37,2026-02-12T16:12:42,Käsitelty,1.1 2026_6_22,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_23,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus lupasi vähemmän velkaa, enemmän työtä ja toimeentuloa. Kuitenkin hallituksen johdolla Suomessa on nyt Espoon kaupungin verran työttömiä. Konkursseja ja julkisen sektorin irtisanomisia on nähty tässä mittaluokassa viimeksi surullisen kuuluisan 90-luvun laman aikaan. No, perussuomalaiset, te lupasitte, että pienituloisilta ei leikata — päätöstenne myötä yli 30 000 suomalaista lasta lisää on pudonnut köyhyyteen. Jos jossakin tämä hallitus on onnistunut, niin siinä, että työtä ja toimeentuloa on vielä vähemmän eikä talous ole kasvanut. Voisi jopa ehkä sanoa, että kokoomus taitaa olla Suomen historian degrowth-myönteisin hallitus, mutta tekee senkin väärin — kakkua kun ei ole yhtään enemmän, mutta se vähäkin jakautuu entistä epäreilummin. Me vihreät olemme esittäneet, että työn ja toimeentulon verotusta kannattaa keventää mutta vastineeksi haittoja pitää verottaa kovemmin ja saastuttamisella olla hinta. Kysynkin, arvon valtiovarainministeri Purra: miksi tämän suurtyöttömyyden aikaan te olette valinneet sen sijaan tehdä tehottomat yhteisöveron alennukset velaksi ja leikata suomalaisilta työttömiltä, suomalaisilta sairaanhoitajilta ja suomalaisten kouluttautumismahdollisuuksista meidän esittämiemme vaihtoehtojen sijaan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2026-02-12T16:12:45,2026-02-12T16:14:00,Käsitelty,1.1 2026_6_24,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_25,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Juuri sellaisia muutoksia me tähän verotusjärjestelmään kokonaisuudessaan olemme tehneet, että ne ovat keventäneet työn ja yrittämisen verotusta, mikä on varmasti hyvä suunta kohti tulevaisuutta ja sitä, että tähän maahan talouskasvua saataisiin, ja vastaavasti me olemme tehneet kiristyksiä haittojen ja kulutuksen puolelle. En ole lainkaan ylpeä yleisen arvonlisäveron korotuksesta, ei varmasti kukaan tässä hallituksessa, mutta me olemme joutuneet tekemään myös hankalia päätöksiä. Mitä tulee sitten haittoihin: me olemme korottaneet alkoholin verotusta, nikotiinipussien, tupakan verotusta ja niin edelleen, ja tämä on varmasti oikea suunta. Mitä tulee sitten esimerkiksi liikennepolttoaineisiin, joihin te yleensä viittaatte, niin hallitus on pitänyt tärkeänä, että niiden hinta ei ainakaan meidän omin toimin nouse. Tiedämme, että tässä epävarmassa ja heiluvaisessa maailmassa esimerkiksi öljyn hintaan kohdistuu paljon paineita myös muualta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2026-02-12T16:14:02,2026-02-12T16:14:59,Käsitelty,1.1 2026_6_26,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_27,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja on todennut niin, että valtiontalouden alijäämien hallitsemiseksi pitäisi ruveta leikkaamaan eläkkeitä. Tässähän unohtuu se, että valtiot ja kunnat eivät maksa eläkkeitä muiden kuin kansaneläkkeen ja takuueläkkeen osalta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Auttaisko taitettu indeksi!] Varsinaiset vanhuuseläkkeemme, joita 98 prosenttia yli 65-vuotiaista saa, ovat työeläkkeitä, ja nehän tulevat eläkerahastoista. Keistä on kysymys? He ovat pienituloisia ihmisiä: mediaanieläke Suomessa on 1 850 euroa. Heiltäkö me leikkaisimme? Ja ennen kaikkea kun puhuttiin, että jäädytettäisiin indeksit, eläkeindeksit, niin siitä voitaisiin saada miljardi euroa, mutta se rahahan ei tule valtiontalouteen vaan kasvattaa eläkerahastoja. Valtiontalous sen sijaan menettäisi 400 miljoonaa euroa verotuloja laskennallisesti. Eikö ole niin, että eläkkeiden korotus itse asiassa [Puhemies koputtaa] olisi tehokkain keino elvyttää kansantaloutta ja synnyttää kysyntää tässä yhteiskunnassa? Oletteko, valtiovarainministeri, sitä mieltä, että eläkkeiden leikkaus ei auta valtiontalouden alijäämien ratkaisemisessa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2026-02-12T16:15:02,2026-02-12T16:16:16,Käsitelty,1.1 2026_6_28,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_29,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Talouspolitiikan arviointineuvosto tosiaan käsitteli raportissaan eläkejärjestelmäämme varsin perusteellisesti ja toisaalta selvästi halusi tulevia poliitikkoja sparrata siihen suuntaan, että voidaan tarkastella erilaisia toimia, joita järjestelmän kestävyyden lisäämiseksi voidaan pohtia. Siellä nostettiin esille esimerkiksi tutkinnoista työttömyysajalta ja niin edelleen kertyvä eläke. Mitä sitten tulee eläkeleikkauksiin tai siihen, mitä tämä hallitus on tehnyt, niin me emme ole leikanneet eläkkeistä, emmekä me leikkaa eläkkeistä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2026-02-12T16:16:16,2026-02-12T16:16:54,Käsitelty,1.1 2026_6_30,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_31,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Puhemies! Suomen työttömyys on Euroopan pahin. Nykyinen tilanne on seurausta yritysten pitkäaikaisesta, jopa parinkymmenen vuoden investointivajeesta, jonka toinen puoli on ollut merkittävä osinkojen kasvu. Toisin sanoen yrityksiä on tyhjennetty omistajien taskuun sen sijaan, että voitot olisi investoitu, kehitetty uutta ja luotu työpaikkoja. Nämä voitot on tietysti tehty pitämällä työntekijöiden palkat alhaalla. Tämä hallitus on politiikallaan taannut suuryhtiöille helpon voitonteon. Työelämäoikeuksia leikkaamalla on poljettu palkkoja, ja miljardin euron yhteisöveroale sekä listaamattomien yhtiöiden verohelpotukset ovat taanneet, että omistajille jää enemmän jaettavaa jopa taantumassa. Kaikki tämä takaa etenkin suuryhtiöille ja ‑omistajille helppoa rahaa. Tällaiset veroedut tulisi lopettaa. Se kannustaisi investoimaan ja luomaan niitä työpaikkoja, joita pääministeri Orpo jo hattu kourassa yritysjohdolta kerjää. Mitä aiotte tehdä, että suuryhtiöt alkavat investoida omistajien osinkolihottamisen sijaan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2026-02-12T16:16:58,2026-02-12T16:18:11,Käsitelty,1.1 2026_6_32,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_33,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minä en ollenkaan näe sitä, että suomalaisessa tilanteessa tai niin sanotussa Suomen taudissa ongelma olisi se, mitä te kuvaatte. Päinvastoin se, että yritykset kykenevät tässä maassa toimimaan, investoimaan ja työllistämään, niin että me saamme tulevaisuudessa kasvua ja me voimme keskittyä meidän omiin vahvuuksiimme, osaamiseen, on nimenomaan tie eteenpäin. Sen sijaan uskon, että vasemmiston ajatus merkittävästä verotuksen kiristämisestä kyllä näivettäisi meiltä ne viimeisetkin mahdollisuudet ja tulevaisuuden.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2026-02-12T16:18:13,2026-02-12T16:18:48,Käsitelty,1.1 2026_6_34,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_35,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä Suomen talouden suurin ongelma on luottamuksen puute ennen kaikkea täällä kotimarkkinoilla. Ministeri Purra, teille on tarjottu lukuisia eri keinoja tämän luottamuksen vahvistamiseksi. [Välihuuto] — Oppositio. — Esimerkiksi pienet yritykset ovat tarjonneet, kysyneet, olisiko mahdollista helpottaa esimerkiksi pienten yritysten tilannetta tässä tilanteessa nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa. Teidän vastauksenne on, että rahaa ei ole. Kun olemme ehdottaneet, että voisiko, kun usein juuri pienet yritykset tuottavat vaikkapa kotitalous- ja hoivapalveluita, sitä kotitalousvähennystä parantaa — taisi muuten kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Koprakin ehdottaa sitä — niin teidän vastauksenne on, että rahaa ei ole. Kun ehdotimme, että asuntomarkkinat laitettaisiin käyntiin tuntuvilla toimilla — taisi muuten RKP:n Otto Anderssonkin sitä kannattaa — niin teidän viestinne on, että rahaa ei ole. [Mauri Peltokankaan välihuuto] Mutta sitten kun miljardi euroa pitää laittaa tehottomaan yhteisöveron keventämiseen, niin silloin sitä rahaa kyllä löytyy. Arvoisa valtiovarainministeri, minkä takia sitä rahaa yhtäkkiä onkin?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2026-02-12T16:18:53,2026-02-12T16:20:06,Käsitelty,1.1 2026_6_36,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_37,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me olemme, tämä hallitus, täällä kyselytunnillakin useaan kertaan jopa luetelleet oppositiolle meidän tekemiämme kasvutoimia. Osa niistä on rakenteellisia — te ette hirvittävän monia ole tukeneet — osa on selvästi elvyttäviä, esimerkiksi investointeja, osa kohdistuu rakentamiseen ja asuntomarkkinoille, osa kohdistuu verotukseen, yrityksiin ja niin edelleen. Ja tämä kaikki, tämä kaasun painaminen, sen eteen, että meidän tulevaisuutemme olisi parempi samaan aikaan, kun me teemme menosopeutusta ja olemme tehneet myös tulopuolen sopeutusta. Tämä kokonaisuus on se, minkä takana hallitus seisoo. Minä tiedän, että teille se ei kelpaa. Se on todellakin tullut selväksi. Te olette valmiita peruuttamaan sekä säästöjä että selvästikin kasvutoimia että myös veronalennuksia. Edustaja Lindtman, viime viikolla kerroitte, mitä kaikkea hallituksen tekemää te lupaatte peruuttaa. Lupaatteko te yhtä lailla peruuttaa siis yhteisöveron alennuksen? [Eveliina Heinäluoma: Te olette nyt vallassa! — Hälinää]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2026-02-12T16:20:08,2026-02-12T16:21:14,Käsitelty,1.1 2026_6_38,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Kiitoksia. Muistutan, että kyselytunnilla edustajat esittävät ministereille kysymyksiä. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_39,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Herra puhemies! Isot konsernit hyötyvät tästä yhteisöveron alennuksesta, pienet ja keskisuuret yritykset eivät siitä hyödy eivätkä ole sitä edes pyytäneet. Kymmenen suurimman verohyötyjän listalla kuudentena on K-ryhmä ja kahdeksantena on S-ryhmä. Heille tämä alennus on vajaat 30 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 nämä yhtiöt pelkästään ovat tehneet yli miljardin — siis yli miljardin — tulosta. Nyt me ollaan tässä viime päivinä kuultu keskustelua ruuan hinnasta ja sen noususta. Ministeri Purra, kysyn teiltä: Onko teidän diili kauppojen kanssa epäonnistunut, kun kaupat nyt sanovatkin, että he aikovat viedä tämän reilujen kauppatapojen muutoksen suoraan hintoihin, vaikka te olette jo tehneet arvonlisäveroalennuksen? Mihinkä, ministeri Purra, nämä rahat valuvat tässä ketjussa? Minä kysyn tätä Purralta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2026-02-12T16:21:24,2026-02-12T16:22:26,Käsitelty,1.1 2026_6_40,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_41,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Elintarvikemarkkinalaki kuuluu tietenkin maa- ja metsätalousministeri Essayahille. Teidän kysymykseen, onko meillä diili kaupan kanssa, en tietenkään voi vastata mitään muuta kuin ei. Tiedätte hyvin itsekin, mitä tällä elintarvikemarkkinalain uudistuksella tavoitellaan suomalaisen ruuantuotannon ja maataloustuottajien hyväksi. Samaan aikaan edellisessä kysymyksessä puhuttiin luottamuksesta ja kotimaisesta kysynnästä. Uskoakseni silläkin on merkittävä vaikutus siihen, mitä kaupan alalla tässä maassa tapahtuu. Lisäksi ylipäätänsä haluaisin nostaa tämän kyselytunnin tunnelmaa taas hieman johonkin muualle kuin tähän ankeuteen ja ongelmiin, joita oppositio poimii, [Vasemmalta: Oho! — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] sillä aivan viime päivinäkin meillä on uutisissa ollut niin paljon hyviä uutisia erilaisista investoinneista, siitä, mitä meidän markkinoilla tapahtuu, vientisektorin yrityksillä, jopa kaupan alalla. Mielestäni tämä on aika hyvä asia, ja toivottavasti oppositionkin mielestä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2026-02-12T16:22:26,2026-02-12T16:23:28,Käsitelty,1.1 2026_6_42,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,Kiitoksia. — Annan vielä vastauspuheenvuoron maatalousministeri Essayahille. Olkaa hyvä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_43,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia erittäin hyvästä kysymyksestä, koska nyt on paljon disinformaatiota liikenteessä sen suhteen, mitä tuolla elintarvikemarkkinalailla ollaan hakemassa. Eli tämä lakimuutos tulee turvaamaan reilut pelisäännöt elintarvikemarkkinoilla, ei tule sääntelemään hintoja eikä myöskään tuotteitten valikoimia. Meillä tulevaisuudessakin tulee olemaan kauppojen omat merkit, mutta epäterveet käytännöt tulee saada pois. Tulee varmistaa se, että niin alkutuottaja kuin myöskin sitten se pieni ja keskisuuri elintarviketeollisuus siinä välissä pärjäävät ja että meidän Euroopan kannattavin kauppa myöskin ymmärtää sen, että tämän koko elintarvikeketjun oikeudenmukainen tulonjako on kaikkien hyödyksi. Tällä lakiuudistuksella lähdetään nimenomaisesti hakemaan sitä, että meillä ei voida esimerkiksi kauppojen omien merkkien varjolla tuottajaa pakottaa tuottamaan tätä kaupan merkkiä, jotta hän saa oman tuotteensa kaupan hyllyyn, tai esimerkiksi antamaan reseptiikkaa ilman vastinetta, jos siitä ei ole selkeästi kuluttajalle hyötyä. [Puhemies koputtaa] On myöskin näihin tällaisiin epäreiluihin sopimusehtoihin pystyttävä puuttumaan. Tällä kaikella haetaan sitä oikeudenmukaisuutta, ja se on koko meidän suomalaisen elintarvikeketjun kaikkien osapuolten hyöty. [Eveliina Heinäluoma: Entäs se yhteisövero?]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Sari Essayah,778,2026-02-12T16:23:32,2026-02-12T16:24:56,Käsitelty,1.1 2026_6_44,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_45,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Kiitos, puhemies! Ministeri Purra, te viittasitte ainakin kolmesti talouspolitiikan arviointineuvostoon. Katsotaanpas siis, mitä neuvosto sanoo. Neuvosto sanoo muun muassa, että yhteisöveron laskun yhteydessä olisi esimerkiksi ollut luontevaa kiristää joidenkin listaamattomien yritysten osinkoverotusta alentamalla niin kutsuttuun huojennettuun osinkoverotukseen liittyvää tuottorajaa ja samassa yhteydessä olisi myös voitu karsia verohelpotusten muodossa annettuja yritystukia. No, entäs sitten hallituksen itse asettama Murron kasvutyöryhmä? Se taas totesi, että ryhmä ei katso tarpeelliseksi ehdottaa yhteisöveron yleistä alentamista: ”Sen sijaan ehdotamme t&k-toiminnan verovähennykseen tuntuvaa lisäpanostusta.” Meneekö Suomen taloudella hallituksen mielestä nyt todella niin erinomaisen hyvin, että teillä on varaa sivuuttaa nämä talouspolitiikan asiantuntijoiden näkemykset?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2026-02-12T16:24:59,2026-02-12T16:25:58,Käsitelty,1.1 2026_6_46,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_47,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Se, mitä talouspolitiikan arviointineuvosto erityisesti nostaa esille sekä ylimpien marginaalien laskemisesta että toissijaisesti yhteisöveron alentamisesta, ei suhtaudu niihin lainkaan niin negatiivisesti kuin oppositio antaa ymmärtää. Kuten totesin, se moittii hallituksen veropolitiikkaa osin epäjohdonmukaiseksi siksi, että me olemme tehneet myös historiallisen suuret veronalennukset työhön pieni- ja keskituloisille. Tämä oli talouspolitiikan arviointineuvoston viesti. [Keskeltä: Onko kymppitonni kuussa pieni vai?] Mitä tulee sitten näihin yritystukiin, myös niitä me tässä hallituksessa olemme pyrkineet haravoimaan läpi. Olemme tehneet sinne säästöjä, ja vieläkin on tulossa uusia, viime vuonna sovittuja, kohdennettuja yritystukisäästöjä. Mutta samaan aikaan on hyvä ymmärtää, että tässä tilanteessa, kun meidän kasvu on niukkaa ja me yritämme sitä kaikin tavoin saada, esimerkiksi tiettyihin yritystukiin tehtävät leikkaukset aiheuttaisivat jo itsessään lisää työttömyyttä ja sitä ongelmaa ylipäätänsä markkinadynamiikkaan. Tämä asia ei ole niin yksinkertainen kuin oppositiossa [Puhemies koputtaa] monesti kuvitellaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2026-02-12T16:25:58,2026-02-12T16:27:12,Käsitelty,1.1 2026_6_48,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_49,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärtäisin, että sitä rahaa olisi tähän yhteisöveron alennukseen, jos nämä kaikki mainitsemanne asiat, arvoisa valtiovarainministeri, olisivat toteutuneet ja jos te olisitte tasapainottaneet julkista taloutta 10 miljardilla eurolla. Mutta niin kuin kaikki asiantuntijat ovat todenneet, tämä teidän tavoitteennehan on pienentynyt kuin pyy maailmanlopun edessä ja on vain murto-osa tästä. Senhän takia tämän vuoden alijäämäksi te olette esittäneet meille 13:a miljardia. Siis tänä vuonna tulevien sukupolvien piikkiin te esitätte sieltä, että tulee 13 miljardia uutta velkaa, ensi vuonnakin esitätte yli 10:tä miljardia, siis uutta velkaa. Ja nyt tätä tilannetta tehän pahennatte tällä yhteisöveroalennuksella. Ja niin kuin teidän oma ministeriönnekin on todennut, niin vaikka ottaisimme huomioon kaikki hokkuspokkusjutut, mitä te olette tähän ympänneet, niin silti saldo on se, että tämä pahentaa velkaantumista. Nyt kysyn, ja toivon, että vastaatte: onko todella niin, että rahaa ei ole yhteiskunnan heikompiosaisille mutta rahaa on suuryrityksille?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2026-02-12T16:27:18,2026-02-12T16:28:32,Käsitelty,1.1 2026_6_50,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_51,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä kyselytunnilla olen jo useaan kertaan vastannut syyt sille, miksi me teemme tällaisia veropäätöksiä, [Eduskunnasta: Kyllä vai ei?] toisaalta kuvannut sitä sopeutuskokonaisuutta, joka on tämän ympärillä. En ole koskaan sanonut, että me teemme 10 miljardin sopeutuksia, vaan juuri kuvasin, että tässä 10 miljardin kokonaisuudessa on erilaisia toimia: noin 6 miljardia suoria sopeutuksia meno- ja tulopuolella, [Vasemmalta: Vastatkaa nyt kysymykseen!] sen lisäksi työllisyys- ja rakennetoimia, niiden lisäksi teemme toisaalla kasvutoimia, joihin voidaan laskea myös osa veronalennuksista. [Krista Kiuru: Kyllä vai ei!] Kuten talouspolitiikan arviointineuvostokin toteaa, tämä yhteisöveron alennuskin voi olla järkevä toimi. Kasvutoimia ja veronalennuksia rahoittamaan me olemme tehneet toisenlaisia säästötoimia ja tuloja lisääviä toimia, ja nämä eivät ole kohdistuneet mainitsemiinne kohteisiin. ",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2026-02-12T16:28:32,2026-02-12T16:29:29,Käsitelty,1.1 2026_6_52,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Seuraava kysymys. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_6_53,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suurtyöttömyys on kansallinen hätätila, ja varmasti meistä jokainen tällä hetkellä tuntee jonkun työttömäksi joutuneen. Ihminen voi lähettää kymmeniä ellei satoja työhakemuksia, eikä tärppää. Työttömyys koskettaa usein koko perhettä, ja Suomi on valitettavasti tällä hetkellä murheellisten työttömyystarinoiden maa. Arvoisa valtiovarainministeri Purra, teidän vahtivuorollanne paitsi että Suomi velkaantuu ennätysmäisesti, niin valitettavasti meillä on myös Euroopan ennätystyöttömyys — siis tuplamestaruus velkaantumisessa ja työttömyydessä. Nämä konkurssin tehneet yrittäjät tai irtisanotut työntekijät eivät jaksa enää kuunnella selittelyjä, vaan he haluavat tietää, mitä te aiotte tehdä tässä ja nyt tämän työttömyyden nujertamiseksi. Keskustan mielestä kotitalousvähennys pitää palauttaa ennalleen. Näin vasarat alkaisivat paukkua siellä kotien remonteissa ja ikäihmiset voisivat hankkia siivousta ja hoivaa kotiin. Tämä auttaisi etenkin pienyrittäjiä ja toisi työttömille töitä. Tartutteko, ministeri Purra, tähän?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2026-02-12T16:29:41,2026-02-12T16:30:54,Käsitelty,1.1 2026_6_54,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_55,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen ikävät työttömyysluvut johtuvat totta kai monista eri tekijöistä. Meillä on rajojen ulkopuolella meidän oleellisilla vientimarkkinoillamme ollut ongelmia. Kuten tiedetään, Saksa on kärsinyt jopa alemmasta talouden kasvusta kuin Suomi. Meillä on erilaisia kauppapolitiikkaan ja tulleihin lisättyjä epävarmuuksia. Ukrainassa käydään edelleen sotaa, millä erityisesti meille, joilla on myös suuri raja Venäjään, on ollut merkittävä vaikutus. No, kotimaassa tietenkin oleellisin syy on se, että meillä ei ole talouskasvua. Meillä ei ole yksityistä kysyntää, mikä suoraan vaikuttaa siihen, että työttömyys on korkea. [Antti Kurvinen: Mitä teette sille?] Vastaavasti kun mennään sinne työttömyyslukujen sisälle, niin siellä voidaan havaita, että vuonna 22 alkoivat luvut heikentyä. Vastaavasti työllisyys erityisesti suomalaisten kohdalla ei ole heikentynyt merkittävästi, niin paljon kuin luvut antaisivat ymmärtää, vaan esimerkiksi ulkomaalaisten työttömyys on tällä hetkellä huomattavan korkea. Mitä tulee sitten kotitalousvähennykseen, johon tehdyt muutokset hallitus on sopeuttamisen osalta tehnyt: esimerkiksi VATTin tutkimus kuvaa, [Puhemies koputtaa] että kotitalousvähennys ei ole hirvittävän oivallinen sen paremmin työllisyyskeino [Antti Kurvisen välihuuto] kuin muutenkaan, ja se on erityisesti parempituloisille kohdistettu toimi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2026-02-12T16:30:56,2026-02-12T16:32:18,Käsitelty,1.1 2026_6_56,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_57,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Selittely jatkuu, ja vastuun välttely jatkuu. Vastauksen perusteella valtiovarainministeri Purralle ei kelpaa pienyrittäjyyttä tai työllisyyttä edistävä keino, kotitalousvähennyksen laajentaminen siihen, mitä se oli ennen kuin te leikkasitte sitä. Työministeri Marttinenkin on ehtinyt jo moittimaan kasvuesitysten tekijöitä. [Välihuuto oikealta] Ministeri sanoo olevansa pahoillaan ja pitävänsä jopa haitallisena ja harmillisena esityksiä varainsiirtoveron helpotuksista, määräaikaisesta poistamisesta, siis sen veron, mitä maksetaan useampi kymmenentuhatta, kun ostetaan oma koti. [Juha Mäenpään välihuuto] Keskusta on tosiaan tehnyt tällaisen esityksen. Emme silti ota näitä ministerin moitteita vastaan. Keskusta on tehnyt itse asiassa esityksiä jo yli 50, mutta hallitus ei ota niitä tosissaan. Toivoisin, että te katsoisitte tämän osalta peiliin, sillä Suomessa on Euroopan suurin työttömyys. Kysyn valtiovarainministeri Purralta: oletteko te valtiovarainministerinä tai koko hallituksena ottaneet tämän kannan, [Puhemies koputtaa] että varainsiirtoveron määräaikaisesta alentamisesta ei edes neuvotella, [Puhemies koputtaa] vai onko tämä kokoomuksen esitys?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2026-02-12T16:32:37,2026-02-12T16:33:56,Käsitelty,1.1 2026_6_58,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_59,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksella ei ole tällä hetkellä tähän liittyviä neuvotteluita käynnissä. Sen sijaan ylipäätänsä tämä työttömyystilanne, se, miten me voimme parantaa kasvun edellytyksiä tulevaisuuteen, miten me pääsisimme tästä ankeudesta ja toisaalta pystyisimme parantamaan kroonisesti taudissa olevaa Suomen mallia, on hallituksessa aivan jatkuvaa työtä. Me emme aloita ja lopeta sitä, vaan me olemme tehneet sitä päivästä numero yksi ja tulemme tarmokkaasti jatkamaan viimeiseen päiväämme saakka. [Eveliina Heinäluoman välihuuto] On tietenkin hienoa, että oppositio haluaa hallitusta sparrata erilaisilla toimilla, mutta samaan aikaan on hyvä huomata, että meillä on kokonaisuus ja meillä on myös budjettikirjan realiteetit. Silloin kun me lisäämme johonkin menoja, meidän pitää niitä myös jostakin vähentää. Vastaavasti on hyvä huomata, että meidän finanssipolitiikka on edelleenkin elvyttävää, kuten sen kuuluu ollakin. Me olemme tehneet juuri sellaisia toimia, joita tässä tilanteessa tarvitaan. [Jouni Ovaskan välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2026-02-12T16:33:58,2026-02-12T16:35:02,Käsitelty,1.1 2026_6_60,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_61,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Yle uutisoi keskiviikkona hyvinvointialueiden ja kuntien irtisanomisista. Irtisanottujen määrä on uutisen mukaan yhteensä noin 1 640 henkilöä. Se tarkoittaa eniten potkuja sitten 90-luvun laman. Tänä vuonna hyvinvointialueilla leikkaukset jatkuvat, mikä tarkoittaa lisää irtisanomisia. Hallitus on ollut kyvytön työttömyyskriisin edessä, ja koska täällä mielellään muistellaan Marinin hallitusta, niin muistellaan nyt sitten: Marinin hallitus jätti Orpon—Purran hallitukselle ennätyksellisen hyvän työllisyystilanteen. [Hälinää] Se on nyt sössitty muun muassa näillä mittavilla irtisanomisilla, ja samaan aikaan työttömien asemaa on heikennetty esimerkiksi leikkaamalla työttömyysturvaa useilla eri tavoilla. Varapääministeri Purra, pidättekö kohtuullisena, että työttömiä rangaistaan työttömyydestä, vaikka hallitus ei kykene parantamaan työllisyystilannetta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2026-02-12T16:35:02,2026-02-12T16:36:08,Käsitelty,1.1 2026_6_62,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Annan vastauspuheenvuoron työministeri Marttiselle, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_63,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle kysymyksestä. Nyt on tärkeää, hyvät kollegat, muistaa se, että Suomessa on jätetty vuosikymmeniä tekemättä meidän talouteen ja työmarkkinoille kaikki olennaisesti merkittävät uudistukset, joilla on saatu kasvua ja vahvempaa työllisyyttä aikaiseksi muissa Pohjoismaissa. Ja kun katsotaan taas, edustaja Minja Koskela, niitä Marinin hallituksen lukuja — katsotaanpas nyt niitä lukuja sitten — niin työllisten määrä kääntyi kasvuun vuoden 2022 lopulla eli siis Marinin hallituksen aikana. Työllisten määrä kääntyi kasvuun vuoden 22 lopulla, ja tämä on fakta. Me saimme erittäin haastavassa tilanteessa vastaavasti vetovastuun. Minä kannan kyllä joka päivä täyden vastuun omasta ministerityöstäni, ja tiedän, että myös jokainen kollega täällä tekee samoin. Me teemme kymmeniä erilaisia ratkaisuja ja päätöksiä, jotta kasvu nimenomaan saadaan liikkeelle. Tällä hetkellä me näemme jo orastavaa kasvua, hyviä merkkejä, ja muun muassa eilen saatiin hieno uutinen Helsingin telakalle: kahden jäänmurtajan rakennustyöt, 2 000 henkilötyövuotta lisää työtä Suomeen. [Puhemies koputtaa] Tätä lisää.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2026-02-12T16:36:13,2026-02-12T16:37:27,Käsitelty,1.1 2026_6_64,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_65,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Meillä on tällä hetkellä 500 000 työnhakijaa, joista 355 000 on työttömiä, 100 000 osa-aikaisia työllisiä, jotka hakevat kokopäivätyötä, ja 50 000 on koulutuksessa. Näistä työttömistä 19 prosenttia on ulkomaalaisia. Suomessa on noin 700 000 maahanmuuttajaa, joista 400 000 on työikäisiä, tai pystyvät tekemään töitä, ja näistä 25 prosenttia on työttömiä, eli noin 100 000 hakee töitä tällä hetkellä. Suomeen tulee 50 000 uutta maahanmuuttajaa joka vuosi, eli se työttömyys lisääntyy koko ajan. Mitä te, ministeri Marttinen, meinaatte tehdä tälle asialle?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2026-02-12T16:37:27,2026-02-12T16:38:21,Käsitelty,1.1 2026_6_66,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_67,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Kiitoksia, herra puhemies! Pahoittelen, edustajat, korjaan: siis vuoden 2022 lopulla työllisten määrä kääntyi laskuun, ei siis nousuun. Pahoittelen tätä. Joka tapauksessa edustaja Harkimon kysymykseen: On tärkeää myös muistaa se, että jo tällä hetkellä me tarvitsemme useille eri toimialoille eri työtehtäviin myös kansainvälistä työvoimaa. Me emme saisi kuitenkaan kaikkia työpaikkoja täytettyä ilman että voidaan tehdä myös kansainvälisiä rekrytointeja. Samaan aikaan kuitenkin lähtökohta on se, että Suomeen tullaan töihin, mikäli on työsuhde luvassa, ja sen myötä haetaan taas vastaavasti oleskelulupaa Suomeen. Ja vastaavasti mikäli työsuhde päättyy, niin meidän lainsäädännön mukaan täytyy löytää uutta työtä tai sitten oleskelulupa Suomessa päättyy. Näin ollen siis pidän tätä meidän järjestelmää varsin kestävänä. Totta kai on ymmärrettävää, että vaikeassa taloustilanteessa, kyllä, myös kansainvälisen työvoiman työttömyys on kasvanut, mutta haluan korostaa sitä, että me tarvitsemme monenlaista työvoimaa Suomeen. Tällä hetkellä työntekijöitä on hyvin tarjolla, [Puhemies koputtaa] joten se myös antaa meille pohjaa vahvemmalle kasvulle tulevina vuosina.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2026-02-12T16:38:25,2026-02-12T16:39:35,Käsitelty,1.1 2026_6_68,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_69,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Silloin kun työttömyys on huipussaan ja valtio velkaantuu valtavasti, pitää tehdä järkevää talouspolitiikkaa. Tapasin oululaisen naisyrittäjän, jonka yritys tuottaa kotiin vietäviä palveluita pääosin ikäihmisille. Hän kertoi, että kun kotitalousvähennystä leikattiin, he joutuivat irtisanomaan kaksi työntekijää ja kolmannen laittamaan puolipäiväiseksi. Samaan aikaan heidän asiakkaansa siirtyivät pääosin julkisen palvelun piiriin. Nyt hän ihmettelee, mitä järkeä oli julkisen talouden kokonaisuuden kannalta, että syntyi lisää työttömiä ja julkinen palvelu lähti kuormittumaan enemmän. Hän lähestyi minua ja kysyi, että voitko kertoa, onko tässä mitään järkeä. Nyt kysyn teiltä, valtiovarainministeri Purra: mitä minä vastaan tälle oululaiselle naisyrittäjälle? [Keskustan eduskuntaryhmästä: Ei ole järkeä!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2026-02-12T16:39:39,2026-02-12T16:40:39,Käsitelty,1.1 2026_6_70,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_71,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Te voitte vastata hänelle, että tässä tilanteessa hallitus, Suomen hallitus, on valitettavasti joutunut tekemään myös sellaisia päätöksiä, jotka kohdistuvat ihmisiin tai yrityksiin. Julkisen talouden tilanne on sellainen, että maan hallitus on joutunut etsimään säästöjä, ja niiden tekeminen ei välttämättä ole aina ollut helppoa. Samaan aikaan te voitte kertoa siitä, että itse asiassa kotitalousvähennys on muun muassa VATTin arvion mukaan varsin tehoton työllisyystoimi. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Sen lisäksi siihen laitettavat veronmaksajien rahat kohdistuvat erityisesti parempituloisille, mikä ei välttämättä tietenkään tuosta näkökulmasta ole lainkaan huono asia, mutta joskus se tulee mieleen, varsinkin silloin, kun sosiaalidemokraatit esittävät näitä samoja asioita. Me olemme tehneet sinne säästöjä, näitä on tehty myös aiemmilla kausilla. Tämä on se, minkä te voitte kertoa, mikäli te haluatte olla rehellinen. Jos te ette halua olla rehellinen, te todennäköisesti kerrotte, että keskusta lupaa sen palauttaa siitä huolimatta, että tekin olette velkajarruun sitoutuneet. Ja tällä hetkellä näyttää, että ensi kauden säästötarve on noin kymmenen miljardia euroa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2026-02-12T16:40:39,2026-02-12T16:41:55,Käsitelty,1.1 2026_6_72,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_73,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Toimeentulotukiuudistus astui voimaan tämän vuoden alussa, ja sen tarkoituksena on vahvistaa perustoimeentulotuen roolia tilapäisenä apuna. Tiettyjen maahanmuuttajaryhmien työttömyys on Suomessa suurta. Kaikkiaan perustoimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä kasvoi viime vuonna kolme prosenttia ja kustannukset nousivat viidenneksellä, ja toimeentulotuen saajissa vieraskielisillä on selkeä yliedustus. Jatkossa kotoutumissuunnitelman laiminlyönti voi johtaa toimeentulotuen perustason alentamiseen. Perussuomalaiset kannattavat tätä uudistusta. Sosiaaliturvamenomme paisuvat paisumistaan, ja ne on saatava taittumaan. Aktiivinen sosiaalipolitiikka tarjoaa oikeuksien lisäksi velvollisuuksia. Arvoisa sosiaaliturvaministeri: miten te arvioitte voimaan tulleiden muutosten vaikuttavan maahanmuuttajien integroitumiseen? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2026-02-12T16:41:57,2026-02-12T16:42:44,Käsitelty,1.1 2026_6_74,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Kiitos. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_75,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä uudistus kohtelee aivan samalla tavalla kaikkia riippumatta taustasta. Toimeentulotuen uudistuksen tavoitteena on pyrkiä saamaan ihmiset aktiivisesti palvelujen piiriin ja ennen kaikkea työllistymään ja opiskelemaan, eli pois työttömyydestä, pois syrjäytymiskierteestä. Tämä on erityisesti nuorten kohdalla äärimmäisen tärkeä asia. Tavoitteena tässä uudistuksessa on se, että myöskin haetaan ensisijaisia etuuksia, koska niihin on kytketty palveluja, kuten velvollisuus hakea työtä tai osallistua kotoutumista edistäviin palveluihin. Tätä pidän hyvin tavoittelemisen arvoisena. Se auttaa ihmisiä hankalista elämäntilanteista eteenpäin. Sen lisäksi tähän uudistukseen sisältyy julkisen talouden säästöjä, joita tämä hallitus on joutunut tästä erittäin vaikeasta taloustilanteesta johtuen tekemään. Meidän linjana sosiaaliturvan uudistamisessa on aina työhön kannustava pohjoismainen linja.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2026-02-12T16:42:44,2026-02-12T16:43:37,Käsitelty,1.1 2026_6_76,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_77,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edellisen hallituksen aikana työllisyys nousi Suomessa ennätyslukemiin, ja voin vakuuttaa teille, ministeri Marttinen, että ajat olivat silloinkin haastavat. Nyt tilanne on toinen. Tilanne on vaikea, ja tilanne on vakava, ja jokainen ihminen, joka tässä ajassa menettää työnsä, on todella vakavan tilanteen äärellä. Teidän lääkkeenne tähän työllisyystilanteeseen ovat olleet massiiviset leikkaukset sosiaaliturvaan, mutta se lääke ei ole toiminut. Pitäisikö teidän vaihtaa lääkettä? Vasemmistoliitto on esittänyt useita toimia työllisyyden parantamiseksi, esimerkiksi suojaosien palauttamista työttömyysturvaan, mikä kannustaisi ihmisiä vastaanottamaan työtä. Olemme myös esittäneet rakennusalan tukemista sekä koulutusmahdollisuuksien parantamista. Arvoisa hallitus, kysyn teiltä: Miltä nämä toimet teidän mielestänne kuulostavat? Voisitteko ottaa näistä lääkkeen työllisyystilanteen parantamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2026-02-12T16:43:40,2026-02-12T16:44:53,Käsitelty,1.1 2026_6_78,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_79,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle rakentavasta otteesta tässä keskustelussa. Haluan muistuttaa teitä, että tämä hallitus on tehnyt kymmeniä erilaisia ratkaisuita, joilla nimenomaan tavoitellaan nyt vahvempaa työllisyyttä ja talouskasvua. Työmarkkinauudistukset ovat yksi niistä, mutta taas toisaalta me aiomme myös parantaa opiskelumahdollisuuksia työttömyysturvalla. Itse asiassa jo tällä hetkellä meillä on varsin laajat mahdollisuudet työttömiksi jääneille henkilöille täydentää omaa osaamistaan tai vaikka suorittaa kesken jäänyt tutkinto loppuun. Se on hyvin järkevää. On totta kai tärkeää, että sen ajan, jonka joutuu olemaan työttömänä, voi käyttää parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi siinä, että voi kehittää sitä omaa osaamistaan. Me ilman muuta haluamme näitä mahdollisuuksia kehittää, ja tulen myöhemmin tänä keväänä antamaan eduskunnalle tästä myös oman esityksen. On myös tärkeää pitää huolta siitä, että työllisyyspalvelut ovat kunnossa, ja sen takia teimme myös lainmuutoksia tämän vuoden alusta, minkä myötä nyt sääntelyä osin keventämällä työllisyysalueet voivat kohdentaa palvelua paremmin heille, jotka tarvitsevat enemmän tukea, neuvontaa ja opastusta. [Puhemies koputtaa] Pidän sitä myös hyvin tärkeänä erityisesti heidän osaltaan, [Puhemies koputtaa] jotka ovat jo pidempään olleet työttöminä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2026-02-12T16:44:53,2026-02-12T16:46:11,Käsitelty,1.1 2026_6_80,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_81,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu paljon työttömien määrästä. Tarkka luku on 351 000 ja lisäystä 29 000 vuodessa. Ulkomaalaisten työttömien määrä on 52 000, kasvua 2 500, pitkäaikaistyöttömiä on 137 000 ja kasvua 28 000. Tämä on työttömyyden kova ydin. 40 prosenttia työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä. Meidän työllisyysaste on pudonnut kaksi prosenttia siitä, kun hallitus on aloittanut, eli työllisyyskuoppakin on aika iso, 60 000 noin suurin piirtein. Luvut ovat karmaisevia. Kysyn arvoisalta ministeri Marttiselta: Mitä aiotte tehdä pitkäaikaistyöttömyyden taittamiseksi, koska se kurittaa heitä ja se myös kurittaa kuntia? Kuntien niin sanotuista sakkomaksuista 80 prosenttia on [Puhemies koputtaa] yli 400 päivää työttöminä olleista.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-12T16:46:15,2026-02-12T16:47:29,Käsitelty,1.1 2026_6_82,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_83,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Lylylle hyvästä kysymyksestä, ja kyllä sen näkee teidän kysymyksistänne, että te tiedätte kyllä, mistä te kysymyksiä esitätte. Arvostan teidän... [Välihuuto] — No, eikö se nyt ole ihan hyvä, että välillä myös opposition kansanedustajia kehutaan? Voin jättää sen vähemmälle jatkossa, jos se teitä häiritsee. [Välihuutoja] Mutta tähän itse vastaukseen: Olen täysin samaa mieltä siitä, että tällä hetkellä vaikean taloustilanteen myötä nimenomaan se, että työttömyys näyttää rakenteellistuvan, on kaikista vaikein kysymys. Sen takia on niin, että meidän täytyy käyttää voimakkaasti myös koulutusta tässä apuna, tukena, muuntokoulutuksia, täydennyskoulutuksia, tukea sitä, että työttömäksi jääneet henkilöt voivat kehittää sitä omaa osaamistaan. Työllisyyspalveluista, niiden roolista, puhuin jo aikaisemmin. Minulla on käynnissä myös työ palkkatuen kehittämiseksi ja sen hallinnollisen työtaakan vähentämiseksi. Minkä vuoksi? Siksi, että yhä useampi yritys voisi käyttää ketterämmin ja paremmin myös palkkatukea hyödyksi jatkossa. Ja vielä kaiken päälle: meidän työmarkkinauudistukset ovat olennaisen tärkeitä myös siitä näkökulmasta, että työttömäksi jääneet henkilöt pääsevät töihin [Puhemies koputtaa] ja kynnys palkata uusia työntekijöitä madaltuu.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2026-02-12T16:47:29,2026-02-12T16:48:46,Käsitelty,1.1 2026_6_84,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_85,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Silloin kun rahaa on vähän, on tehtävä viisaita valintoja, ja keinoja, joilla hallitus voi työllisyyttä edistää, niitähän on todella vähän. Yksi keskeinen on todellakin tämä veropolitiikka, ja siinä hallitus on tehnyt omia valintojaan. Arvonlisäveron korotus ei varmasti työllisyyttä parantanut, päinvastoin se lisäsi työttömyyttä. Mitä tulee näihin teidän valintoihinne, niin te olette todellakin päättäneet nyt sitten laskea yhteisöveroa, ja tämähän tulee hyödyttämään kaikista suurimpia yrityksiä. Kesko, Osuuspankkiryhmä, Neste ynnä muut suuryritykset hyötyvät tästä merkittävästi. Sen sijaan te ette ole valinneet auttaa pieniä yrityksiä, joihinka vielä ennen Orpon ja Purran hallitusta vallinneen talouskasvun aikana suurin osa työpaikoista syntyi. Kysyisinkin teiltä, arvoisa valtiovarainministeri: Miksi ette ole esimerkiksi ottaneet käyttöön yrittäjävähennystä, jonka Sipilän hallitus aikanaan loi, ja korottaneet sitä? Miksi olette valinneet auttaa ennen kaikkea suuria yrityksiä? Minkä takia ette ole halunneet auttaa pieniä yrityksiä, joihinka suomalaisten työpaikat ennen muuta syntyvät?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2026-02-12T16:48:51,2026-02-12T16:50:06,Käsitelty,1.1 2026_6_86,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_87,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys työttömyydestä (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Muistan, että kun arvonlisäveron korotusta vietiin läpi ja keskustakin antoi oman vaihtoehtonsa, olin tyytyväinen siitä, että sielläkin vastuullisuutta löytyi, koska tehän olitte myös sitä arvonlisäveron yleistä kantaa korottamassa, eikö näin? Mutta tänään oli taas aihe kritiikille myös tältä osin. Tuossa aiemmassa vastauksessani jo kuvasin, että varmaan kukaan hallituksessa ei voi olla tyytyväinen tästä päätöksestä, mutta tällaisia vaikeita päätöksiä täällä hallituksessa joutuu tekemään. No, mitä sitten tulee meidän muihin veroratkaisuihin, niin olen niitä tänään aika tavalla tässä jo puolustanut. Yhteisöveron alentaminen kohdistuu toki huomattavasti laajemmin yrityksiin kuin täällä on ehkä annettu ymmärtää. Me tavoittelemme tulevaisuuteen parempaa kasvua, sitä, että tässä maassa yrityksillä on hyvä toimia ja toimintaedellytykset ovat kunnossa. Tätä tehdään monilla muillakin sektoreilla vastaavasti. Pienemmille yrityksille olemme myös pyrkineet tekemään ja saaneet hyvin tehtyäkin erilaisia toimenpiteitä, [Antti Kurvinen: Mitä?] työmarkkinatoimia, joita tällä hetkelläkin täällä eduskunnassa käsitellään. ",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2026-02-12T16:50:08,2026-02-12T16:51:20,Käsitelty,1.1 2026_6_88,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys luontokadon pysäyttämisestä (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 11/2026 vp,"Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_6_89,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys luontokadon pysäyttämisestä (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 11/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Luontokadon pysäyttäminen on yksi tämän hallituksen lupauksista, joka on täyttämättä. Hallitusten välinen luontopaneeli IPBES julkaisi maanantaina raportin, jonka keskeinen viesti on, että yrityksillä on tärkeä rooli luonnonsuojelussa ja elvyttämisessä. Myös Suomen Luontopaneeli julkisti maanantaina suosituksia: tarvitaan luontolaki, vahvempi aiheuttaja maksaa ‑periaate ja ympäristölle haitallisten tukien karsimista. Kuolleella planeetalla on vaikea tehdä bisnestä, ja on vaikea tehdä luontoa arvostavaa bisnestä, jos politiikka ohjaa päinvastaiseen suuntaan. Asiantuntijat ja me oppositiossa olemme tehneet hallitukselle monia konkreettisia ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi, sellaisia kuin maankäytön muutosmaksu. Haittojen hinnoittelulla saataisiin myös valtion kassaan lisää kaivattua rahaa ja paljon nykyistä kustannustehokkaampaa luonnonsuojelua. Suomen luontoa voidaan suojella ja vaalia vain Suomessa. Kysynkin asiasta vastaavalta ministeriltä: [Puhemies koputtaa] mitä uusia päätöksiä hallitus on valmis tekemään luontokadon pysäyttämiseksi, kun tiedämme, [Puhemies koputtaa] etteivät nykyiset riitä?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2026-02-12T16:51:30,2026-02-12T16:52:52,Käsitelty,1.1 2026_6_90,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys luontokadon pysäyttämisestä (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 11/2026 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_91,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys luontokadon pysäyttämisestä (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 11/2026 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä edustajalle, erittäin tärkeä kysymys. Suomalainen luonto on meille kaikille rakas ja tärkeä — se tiedetään erilaisista kyselytutkimuksista. Suomalaiset arvostavat luontoamme. Yksi uusi päätös, joka on tulossa, on lausunnoilla ollut muutos luonnonsuojelulakiin, jossa edistetään luonnonarvomarkkinoiden syntymistä, ja siinä nimenomaisesti nyt mahdollistetaan tämä yksityisen sektorin mukaantulo luonnontilan parantamiseen aivan uudella keinolla — Suomi on tässä nyt edelläkävijä, edistämme näitä luonnonarvomarkkinoita. Siinä siis ajatuksena on, että yritykset voivat panostaa luonnonarvojen parantamiseen ja ne ovat viranomaisvarmennettuja, ikään kuin luonnonarvohehtaareja, eivät itse keksittyjä asioita, vaan aidosti voidaan mitata sitä, että luonnontila todellisuudessa paranee. Itse näen, että tämä on ihan merkittävä uusi keino, joka me voidaan nyt ottaa näiden vanhojen keinojen lisäksi, joita ovat esimerkiksi ihan lainmukainen pysyvä suojelu tai sitten vaikkapa vapaaehtoinen suojelu Metso-rahoituksen avulla, esimerkiksi. Tarvitaan tämän lisäksi uusia keinoja, ja tämä on nyt sellainen konkreettinen, joka on tulossa tänne eduskuntaan vielä tämän vuoden aikana. ",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2026-02-12T16:52:52,2026-02-12T16:54:04,Käsitelty,1.1 2026_6_92,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lähisuhdeväkivallan torjumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 12/2026 vp,"Seuraava kysymys. — Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_6_93,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys lähisuhdeväkivallan torjumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 12/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Viisi naista Suomessa on surmattu tämän vuoden puolella. Tietojen mukaan surmaajat ovat olleet näiden naisten entuudestaan tuntemia mieshenkilöitä. Viime vuonna tuo luku oli 19. Kaikki nämä naiset ovat olleet jonkun äitejä, siskoja, tyttäriä, ystäviä. Lähisuhdeväkivallan tullessa poliisin tietoon ovat usein tapahtuneet jo paljon. Se ei ole ensimmäinen lyönti, vaan se on elämää pelon ja väkivallan varjossa. Kiitän hallitusta siitä, että lähisuhdeväkivallan sovittelusta on luovuttu ja turvakotien rahoitusta on lisätty jokaisessa budjetissa. Nämä ovat olleet tärkeitä ja oikeita päätöksiä uhrien turvan kannalta. Uhrien suojaksi määrätyn lähestymiskiellon rikkomisesta seuraa kuitenkin vain sakkoa tai enimmilläänkin vuosi vankeutta. Kokoomuksessa katsomme, että lähestymiskiellon rikkomisen rangaistusasteikkoa tulisi ankaroittaa. Laajentaisimme myös uhrin ja avustajan oikeutta hakea tekijöille sähköistä valvontaa eli jalkapantaa. [Puhemies koputtaa] Arvoisa ministeri Meri, olisitteko valmiita arvioimaan rangaistusasteikkoja ja laajentamaan jalkapannan hakemisoikeutta?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.4.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2026-02-12T16:54:12,2026-02-12T16:55:38,Käsitelty,1.1 2026_6_94,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lähisuhdeväkivallan torjumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 12/2026 vp,"Kiitoksia. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_95,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys lähisuhdeväkivallan torjumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 12/2026 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ja kiitos, edustaja Keto-Huovinen! Kävimme näitä keskusteluja myös samassa pöydässä, kun olimme hallitusneuvotteluissa. Haluan ensin sanoa sen, että tämä hallitus on tehnyt naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi hyvin paljon. Luettelitte jo asiat, joita on tehty, ja lisäksi olemme kiinnittäneet huomiota tyttöjen sukupuolielinten silpomiseen ja pakkoavioliittoihin. Olen käynyt pyöreän pöydän keskustelun maahanmuuttajanaisten kanssa kunniaväkivallasta, joka on osa tätä lähisuhdeväkivaltaa. Olemme korottaneet rikosuhrimaksuja, jotta Rikosuhripäivystys ja Nollalinja saavat lisärahoitusta useita satojatuhansia euroja tänä vuonna. Meneillään on myös rahoituksen hakeminen lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseen. Kuten hallitusneuvotteluissa sovimme, teemme arviomuistion tästä, miten me voisimme kehittää tätä lähestymiskieltoa. Se on ongelma. En tiedä, pitäisikö enemmän määrätä myös näitä poliisin saman tien määräämiä väliaikaisia lähestymiskieltoja, jotka ovat tällä hetkellä jo mahdollisia, [Puhemies koputtaa] mutta minä olen sitä mieltä, että rangaistuksia pitäisi voida kiristää.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2026-02-12T16:55:43,2026-02-12T16:56:56,Käsitelty,1.1 2026_6_96,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Ukrainan siviilien auttamisesta (Christoffer Ingo r)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2026 vp,"Nästa fråga. — Ledamot Ingo, varsågod.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.5.aspx,sv,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_6_97,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys Ukrainan siviilien auttamisesta (Christoffer Ingo r)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2026 vp,"Värderade talman! Nästa vecka fortsätter Ukrainas fredsförhandlingar, och just nu är Ukraina i ett riktigt ansträngt läge. Ryssland bombar civila och går hårt åt landets infrastruktur. Hemmen är kalla och elavbrotten, tillsammans med den tuffaste vintern på länge, tvingar det ukrainska folket till tillfälliga lösningar som tält och generatorer, om sådana finns tillgängliga. Ukraina behöver få allt stöd de kan få, och finländarna stöder.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.5.aspx,sv,Christoffer Ingo,911821,2026-02-12T16:57:00,2026-02-12T16:57:37,Käsitelty,1.1 2026_6_98,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Ukrainan siviilien auttamisesta (Christoffer Ingo r)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2026 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Edustaja kuvaa Ukrainan siviilien kärsimystä osuvasti. Todella Venäjä käyttää kylmää talvea hyväkseen tilanteessa, jossa se ei ole esimerkiksi viimeisen vuoden aikana kyennyt rintamalla etenemään, mutta vastaavasti se on lisännyt tuntuvasti suoraan siviili-infrastruktuuriin kohdistuneita iskujaan. Esimerkiksi nyt tämän vuoden aikana, kun presidentti Trump on aivan oikeutetusti ja meidän tukemana tavoitellut rauhaa Ukrainaan, Venäjä on kerta toisensa jälkeen osoittanut, että se ei ole siihen valmis, vaan päinvastoin myös tässä rauhanneuvotteluiden aikana se on kohdistanut iskujaan suoraan energiainfraan. Muun muassa viime yönä Venäjä toteutti yhdistelmäiskun Ukrainan useimpiin kaupunkeihin käyttäen sekä ballistisia ohjuksia että drooneja. Suomen kanta on selvä: me haluamme, että Ukrainaan saadaan välitön tulitauko aloittaen tietenkin energiainfrastruktuurista, mieluiten kokonainen tulitauko, jonka aikana voitaisiin käydä kestävän rauhan neuvottelut, ja me kannatamme Ukrainaan oikeudenmukaista, kestävää rauhaa. [Puhemies koputtaa] Se on tärkeää koko Euroopalle.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.5.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2026-02-12T16:58:25,2026-02-12T16:59:36,Käsitelty,1.1 2026_6_99,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorisorikollisuuden torjumisesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2026 vp,"Seuraava kysymys. — Edustaja Päivi Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_6_100,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys nuorisorikollisuuden torjumisesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nuorten väkivaltarikollisuus on kasvanut, ja kasvu on suurinta alle 15-vuotiailla. Poliisihavaintojen mukaan rikolliseen toimintaan aletaan ajautua jo 10:n ja 12:n vuoden iässä. Nuorten rikosepäilyt keskittyvät erityisesti kaupunkialueille. Keskeisiä rikostyyppejä ovat ryöstöt, pahoinpitelyt ja vahingonteot. Hallitushan on tehnyt monia hyviä toimia nuorisorikollisuuden suitsimiseksi, muun muassa vahvistanut koulupoliisitoimintaa ja kohdennettua katuväkivallan torjuntamallia ja myös tehnyt rangaistavaksi alle 15-vuotiaiden käyttämisen välikappaleena rikosten tekemisessä. Kysyn teiltä, sisäministeri: miten arvioitte näiden jo nyt tehtyjen päätösten ja toimien purevan, ja onko kenties vielä muita askeleita, joita tällä vaalikaudella on syytä ottaa, jotta tähän erittäin vakavaan ilmiöön voidaan puuttua?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2026-02-12T16:59:42,2026-02-12T17:00:48,Käsitelty,1.1 2026_6_101,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorisorikollisuuden torjumisesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2026 vp,"Kiitoksia. — Sisäministeri Rantanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_102,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys nuorisorikollisuuden torjumisesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Totta, kuten edustaja Räsänen tässä kuvasi, hallitusohjelmassa jo tunnistettiin nuoriso- ja jengirikollisuus vakavaksi ongelmaksi, johon haluttiin tehdä erilaisia toimenpiteitä. Tähänhän tarvitaan koko yhteiskunta mukaan, ja sen vuoksi tässä on tehty nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaohjelma, joka koskettaa kaikkia sektoreita. Moniviranomaisyhteistyö on erittäin tärkeätä, samoin kuin Ankkuri-toiminta silloin, kun puhutaan nuorisorikollisuudesta. Poliisin resursseja on lisätty, poliisimiesten määrää lisätään, toimivaltuuksia lisätään, tiedonvaihtoa lisätään. Poliisilla on myöskin, kuten totesitte, koulupoliisitoimintaa, pelipoliisitoimintaa. Sitten me teemme tietysti rikoslain puolella muutoksia, lastensuojelulain puolella muutoksia. Lisäksi pyrimme välttämään Ruotsin tietä tekemällä muutoksia maahanmuuttopolitiikkaan, kotoutumispolitiikkaan. No, sitten on kysymys siitä, pitäisikö vielä jotakin tehdä: Mielestäni kannattaa katsoa, mitä on tapahtunut Ruotsissa, mitä on tapahtunut Tanskassa, minkälaisia toimenpiteitä siellä on tehty. Kyllä nämä ainakin arvioitavaksi tulevat, pitäisikö meidän vielä ottaa seuraavia askeleita eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+2.6.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2026-02-12T17:00:53,2026-02-12T17:02:04,Käsitelty,1.1 2026_6_103,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, hallintovaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_6_104,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Matias,Marttinen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitoksia, arvostettu herra puhemies! Tässä esittelen seuraavana hankintalain muutosten kokonaisuuden eduskunnalle. Tämän esityksen tavoitteena on uudistaa julkisia hankintoja vastaamaan paremmin nykyajan taloudellisia ja yhteiskunnallisia haasteita. Siksi nyt laitamme rajat sidosyksiköiden täysin karanneelle laajamittaiselle käytölle, verrytämme markkinaa ja luomme konkreettisia mahdollisuuksia ja edellytyksiä pärjätä pienille ja keskisuurille yrityksille kaikkialla Suomessa, kaikilla alueilla. Julkiset hankinnat muodostavat merkittävän osan kansantaloudestamme. Siksi on erittäin olennaista, miten ja millaisilla kriteereillä yhteisiä verovarojamme käytetään. Kyse ei ole vain muutaman vuoden aikajänteestä. Tätä uudistustyötä tehdään Suomen ja suomalaisten pitkäjänteinen etu edellä. Hankintalain uudistus on erittäin merkittävä rakenteellinen uudistus, jolla lisätään kilpailua ja parannetaan markkinoiden toimivuutta. Samalla tehostetaan julkisen sektorin toimintaa, saadaan säästöjä keskipitkällä aikavälillä sekä parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä. Toimivat markkinat edesauttavat koko yhteiskuntaa ja Suomen talouskasvua. Samalla on selvää, että kun sidosyksiköiden käyttö on mennyt näin pitkälle, on väistämättä edessä myös muutostyötä. Keskeisintä tässä koko uudistuksessa on se, että pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät mukaan nykyistä huomattavasti paremmin julkisten hankintojen kilpailutuksiin. Tällä on merkitystä niin alueellisesti ja paikallisesti kuin koko Suomen näkökulmasta. Esityksen ytimessä on julkisen sektorin kilpailun ja tehokkuuden lisääminen ja kustannussäästöjen aikaansaaminen. Ehdotetuilla muutoksilla velvoitetaan hankintayksiköt kiinnittämään entistä enemmän huomiota hankintojen huolelliseen suunnitteluun. Huolellisesti valmisteltu ja suunniteltu hankintaprosessi on avainasemassa siinä, että kilpailua saadaan lisättyä ja yrityksille avattua mahdollisuuksia päästä mukaan prosesseihin ja sitä kautta kilpailuun. Sidosyksiköitä koskevilla muutoksilla taas vahvistamme markkinoiden toimivuutta. Tilanne on tällä hetkellä se, että meillä on Suomessa muodostunut hyvin laaja sidosyksiköiden käyttötapa. Hankintalakia tai vähintäänkin sen henkeä on kierretty vuosien mittaan räikeästi. Kunnat ja hyvinvointialueet ovat ostaneet marginaalisia, jopa alle prosentin kymmenyksen suuruisia, omistusosuuksia näistä yhtiöistä ja käyttäneet tätä perusteena olla kilpailuttamatta hankintojaan näiltä yhtiöiltä. On aivan kestämätöntä, että jopa 0,02 prosentin omistuksella kierretään kilpailutuksia ja että in-house-yhtiöt omistavat myös ristiin toisiaan. Nyt hallitus uudistaa julkisia hankintoja vastaamaan paremmin nykyajan taloudellisia ja yhteiskunnallisia haasteita. Parantamalla julkisen sektorin tuottavuutta luomme samalla tilaa alueelliselle elinvoimalle ja yrittäjyydelle. Me mahdollistamme sen, että markkinaa voi ylipäänsä syntyä. Haluamme myös varmistaa, että suomalaiset yritykset pääsevät nykyistä helpommin mukaan näihin tarjouskilpailuihin. Siksi esityksessä puretaan esteitä ja luodaan edellytyksiä sille, että pk-sektorin yritysten innovatiivisuus ja osaaminen saadaan laajemmin hyödyntämään koko yhteiskuntaa. Kilpailun lisääntyminen on paitsi yritysten myös veronmaksajien etu. Muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää meiltä myös tiukempaa otetta julkisissa hankinnoissa. Tässä esityksessä vahvistetaan huoltovarmuuden ja turvallisuusnäkökohtien huomioimista läpi koko hankintaprosessin ja sopimuskauden. Vastuullisuus tarkoittaa myös sitä, ettemme hyväksy epärehellistä toimintaa. Siksi esitämme hankintalakiin tiukennusta, jonka myötä lainvoimainen tuomio törkeästä kirjanpitorikoksesta tai tietyistä ympäristörikoksista johtaa jatkossa pakolliseen poissulkemiseen tarjouskilpailuista. Lisäksi selkeytämme hankintayksiköiden tiedonsaantioikeuksia. On välttämätöntä, että hankintayksiköillä on riittävät työkalut varmistua myös sopimuskumppanien, alihankkijoiden ja voimavarayksiköiden nuhteettomuudesta. Tällä esityksellä teemme siis suomalaisista julkisista hankinnoista entistä ammattimaisempia, vastuullisempia ja taloudellisesti kestävämpiä. Kyse on, hyvät kollegat, järkevästä taloudenpidosta ja suomalaisen yrittäjyyden edistämisestä.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2026-02-12T17:02:45,2026-02-12T17:07:15,Käsitelty,1.1 2026_6_105,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustajat voivat niin halutessaan pyytää vastauspuheenvuoroa painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kumpula-Natri, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_106,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä, mitä esititte, oli osatotuus ja aika painottunut ideologinen totuus. Toinen totuus, joka myös voisi tästä näkyä ja jota tulee eduskuntakäsittelyssä katsoa, on se, että tällä hetkellä noin 40 prosenttiin kilpailutuksista, hankinnoista osallistuu maks. kaksi toimijaa. Tämä lakiuudistus ei ole tarkastellut pienten kuntien tilannetta. Markkinat puuttuvat monien pienten kuntien alueilta, ja näitä in-house-yhtiöitä on koitettu rakentaa vastaamaan palveluihin, joita kunnat tuottavat, ja on haettu järkeviä veronmaksajan etua ajavia tapoja tehdä hankintoja. Toivottavasti tätä maltetaan eduskunnassa tarkastella kunnolla. Sanoitte, että suljetaan pois, jos on epärehellistä toimintaa: törkeä kirjanpitorikos tai ympäristörikos. Oletteko valmiita lisäämään siihen myös ihmiskaupasta tuomitut tarjouksen antajat? Siitä on Finlandia-kirjassa Pitkä vuoro hyviä esimerkkejä, että kunnat ovat joutuneet jopa markkinaoikeuteen [Puhemies koputtaa] ja hävinneet, kun ovat kilpailuttaneet muulla kuin pelkällä hinnalla. Tämä olisi [Puhemies koputtaa] nyt auki, korjattavissa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2026-02-12T17:07:30,2026-02-12T17:08:51,Käsitelty,1.1 2026_6_107,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_108,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos, ministeri Marttinen. Julkiset hankinnat ovat noin 40 miljardin euron kokonaisuus suomalaisten veronmaksajien rahaa. Siksi sillä, miten hankinnat tehdään, on valtava merkitys julkisen talouden kestävyyteen, pk-yritysten mahdollisuuksiin ja tavallisen veronmaksajan saamaan vastineeseen. Nykyjärjestelmä on liian usein raskas, suljettu ja suurille toimijoille rakennettu. Liian moni paikallinen yrittäjä jää katsomaan sivusta, kun kilpailutukset ovat kohtuuttoman suuria tai hankinnat tehdään ilman aitoa kilpailua. Hankintalain uudistus on välttämätön, ja kiitän ministeri Marttista aktiivisesta toimimisesta. Se avaa markkinoille lisää aitoa kilpailua, ja kun kilpailu toimii, hinnat pysyvät kurissa. Laatu paranee, ja veroeuroille saadaan enemmän vastinetta. Etenkin pk-yrityksille tämä tarkoittaa todellista mahdollisuutta osallistua sekä alueille elinvoimaa ja työpaikkoja.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2026-02-12T17:08:51,2026-02-12T17:09:59,Käsitelty,1.1 2026_6_109,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Riipi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_110,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hankintalaissa on hyvät tavoitteet ja osin ikään kuin tunnistettu myös niitä sairauksia, mutta täytyy sanoa, että lääkkeet ovat kyllä nyt pikkasen ylimitoitettuina. Erityisesti tämä 10 prosentin sidosyksikkörajoite on kyllä sellainen, että se lääkkeen kalleus tulee nyt nimenomaan pienten ja keskikokoisten kuntien veronmaksajien maksettavaksi, ja se hinta tulee olemaan aivan valtava. Minua hirvittävästi huolestuttaa vielä se, että tällä lääkkeellä itse asiassa sitä tautia ei edes tapeta, koska nyt ne veronmaksajat joutuvat maksamaan siellä pienissä kunnissa valtavia uudelleenjärjestelyjä, jotka todennäköisesti tulevat tarkoittamaan mahdollisesti uusia kuntayhtymiä, uusia malleja, joilla pystytään sitten varmistamaan, että ne pienet kunnat ja siellä oleva hankintaosaaminen olisivat jatkossakin mahdollisia. Kyllä minä toivon, että tätä kymmentä prosenttia, näitä yhden koon sukkahousuja, nyt katsottaisiin vielä kerran uudelleen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2026-02-12T17:09:59,2026-02-12T17:11:06,Käsitelty,1.1 2026_6_111,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_112,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Kilpailulakia, elintarvikemarkkinalakia ja hankintalakia pitää uudistaa, jotta ruoantuotanto voidaan turvata maassamme. Nyt on kysymyksessä tässä esityksessä hankintalaki. Sitä pitää uudistaa, jotta elintarvikeketju toimisi oikeudenmukaisemmin. Alkutuotannon asemaa on vahvistettava, jotta kotimainen ruoantuotanto turvataan nyt ja tulevaisuudessa. Näin myös vahvistetaan yhtä huoltovarmuuden kivijaloista. Julkiset hankinnat ovat tässä suhteessa tärkeässä roolissa. Suomeen ei pitäisi tuoda elintarvikkeita, joiden tuotannossa ei ole noudatettu ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin suhteen yhtä tiukkaa sääntelyä kuin Suomessa. Lausuntopalautteen perusteella moni taho on kuitenkin huolissaan byrokratian lisääntymisestä. Tässä on nyt hyvin tärkeää, että hallitusohjelman kirjaus toteutuu, sillä siinä todetaan, että hankintoihin liittyvä lainsäädäntö uudistetaan huolellisen valmistelun ja vaikutusarvioiden pohjalta byrokratiaa minimoiden.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2026-02-12T17:11:06,2026-02-12T17:12:15,Käsitelty,1.1 2026_6_113,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_114,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Hankintalain tavoitteet ovat oikein hyviä, ja on tärkeää, että pystyisimme julkisia hankintoja tehokkaammin hyödyntämään. Mutta valitettavasti nämä keinot, mitä tässä on, ennen kaikkea sidosyksikköomistusrajauksen kymmenen prosenttia, ovat kyllä sellaisia, että itse asiassa todennäköisesti se on pienille ja keskisuurille yrityksille huomattavasti haitallisempi kuin nykytilanne ja hyödyn kantavat vain monikansalliset isot jätit. Esimerkiksi ei meillä Itä-Suomessa ole niitä yrityksiä, jotka voivat osallistua näihin tarjouskilpailuihin, vaikka nyt ict-tukipalveluita tai muita tämäntyyppisiä, jotka vaativat, osaamista ja suuruutta yrityksiltä, mitä sieltä ei löydy. Ei olekaan ihme, että esimerkiksi valtion kyberturvallisuusjohtaja on esittänyt suuren huolensa tästä lainsäädännöstä. Yhtä lailla kuluttaja- ja kilpailuvirasto varoittaa siitä, että tämä muutos keskittää markkinoita suurille toimijoille ja menettäjiä ovat nimenomaan ne paikalliset pk-yritykset, jotka nykyään nimenomaisesti osallistuvat näihin in-house-yhtiöitten kilpailutuksiin. Nyt valitettavasti tässä ollaan menemässä aivan väärään suuntaan niistä hyvistä tavoitteista, mitä tähän lakiin on asetettu.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2026-02-12T17:12:16,2026-02-12T17:13:41,Käsitelty,1.1 2026_6_115,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_116,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Kilpailu on kova, mutta silti arvioin, että tämä hankintalain muutosesitys ansaitsee paikkansa hallituksen huonoimpien esitysten top kympissä. Esityksellä on kyllä kauniit tavoitteet, niin kuin täällä yhteisesti on todettu, mutta toimet ovat vähemmän kauniit. Lain pääongelma, kuten täällä on todettu, on in-house-yhtiöiden kymmenen prosentin vähimmäisomistusvaatimus. Se tulee hankaloittamaan kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden järjestämistä, nostamaan kustannuksia ja rikkomaan toimivia yhteistyörakenteita. Erityisen ongelmallinen esitys on pienille kunnille. Kuntien kustannukset kasvavat, eikä hallitus kompensoi tätä kunnille. Se tarkoittaa, että tämän lain myötä kasvavat kustannukset joudutaan sitten leikkaamaan jostain muualta, joten on pakko kysyä: onko tässä mitään järkeä? Ja jos vastaus on, että ei, niin silloin eduskunnan pitää ottaa käyttöön se valta, mikä tässä talossa on, ja muuttaa nämä esityksen ongelmakohdat.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2026-02-12T17:13:41,2026-02-12T17:14:51,Käsitelty,1.1 2026_6_117,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Ollikainen, varsågod.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_118,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Ärade talman! Den här upphandlingslagen är ju en av de större lagpaketen som regeringen ger, och det här har möjligheter att skapa bättre förutsättningar för företagen att växa på marknaden.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2026-02-12T17:14:51,2026-02-12T17:15:14,Hyväksytty,1.1 2026_6_119,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies, ja kiitos ministerille esittelystä! Nostan hattua myös siitä, että näin vinkeän esityksen tänne viitsii tulla esittelemään, nimittäin harva hallituksen esitys on kerännyt yhtä paljon, yhtä pitkäkestoisesti ja yhtä laajaa kritiikkiä kuin tämä, eikä mikään ihme. Tässä salissa on tänään jo esitelty monia niitä seikkoja, joiden vuoksi tämä on ongelmallinen, mutta kyllä itse kannoin aika suurta huolta etenkin tiistaina, kuten edustaja Mikkonenkin tuossa viittasi, lukiessani tätä valtion kyberturvallisuusjohtajan tuoreinta lausuntoa. Hänhän viittasi muun muassa tämän HE:n taustaselvityksenä olleeseen markkinaselvitykseen, jonka mukaan nämä kyberturvallisuuspalvelut voisivat jopa 3—4-kertaistua kustannuksiltaan tämän hallituksen esityksen myötä. Kysyisin oikeastaan ministeriltä tähän liittyen, kuka tai mikä taho on antanut sellaisen arvion, että tällä hankintalain uudistuksella olisi taloudellisesti kannattavia vaikutuksia, koska nimenomaisesti katsoisin niin, että tällä saadaan aikaan aivan päinvastaisia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2026-02-12T17:16:11,2026-02-12T17:17:28,Käsitelty,1.1 2026_6_120,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vuornos, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_121,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Henrik,Vuornos,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Marttista tämän yrittäjien pitkään toivoman lakiesityksen tuomisesta eduskuntaan. Hankintalaissa on selkeitä uudistustarpeita: Sarastian palkanmaksukaaos, Kuntien Tiera poltti miljoonia kehityshankkeisiin, DigiOne-aikataulut pettivät, budjetti paukkui. Me kaikki olemme lukeneet vuosien varrella näistä uudistuksista. Näitä kaikkia yhdistää se, että on päädytty tekemään in-house-hankinta ilman kilpailutusta, jossa ei ole pystytty määrittelemään, mitä hankitaan. Sen jälkeen ei ole kilpailun perusteella valittu parasta toimittajaa, vaan on menty suoraan in-house-toimijan ovelle tekemään hankinta, joka usein epäonnistuu. Erittäin tervetullutta, että nyt vaaditaan edes jonkinlaista tosiasiallista määräysvaltaa näihin yrityksiin, joilta suorahankintoja tehdään. Lisäksi pidän erittäin merkittävänä, että jatkossa kilpailutukset, joissa tulee vain yksi tarjous, voidaan pääosin perua, koska silloin, jos tulee vain yksi tarjous, kilpailutuksen ehdot on todennäköisesti asetettu pieleen. Kiitos oikein hyvästä uudistuksesta ja sen tuomisesta eduskuntaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Henrik Vuornos,911828,2026-02-12T17:17:29,2026-02-12T17:18:42,Käsitelty,1.1 2026_6_122,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hanna Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_123,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka olenkin yrittäjätaustainen kansanedustaja, niin siitä huolimatta olen sitä mieltä, että tämä hallituksen esitys on aivan täysi katastrofi. Näyttää siltä, etten ole ainut, koska jos tuli noin 700 lausuntoa ja näistä 85 prosenttia oli kriittisiä tätä lakia kohtaan, niin kyllä täytyy sanoa, että silloin pitäisi myös ministeriössä herätä tähän. Pahoin pelkään, että mikäli tämä laki tulee tällaisenaan menemään tästä salista läpi, se kostautuu kyllä yhteiskunnalle valtavana tietoturvariskinä, se tulee olemaan kallis yhteiskunnalle ja sillä tullaan ajamaan kunnallisia palveluita alas. Pelkään, että tästä tulee tämmöinen historiallinen kokoomuksen keskittämisen monumentti, millä pyyhitään pieniä suomalaisia kuntia pois Suomen kartalta. Ja kaikki tämä perussuomalaisten tuella.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2026-02-12T17:18:42,2026-02-12T17:19:38,Käsitelty,1.1 2026_6_124,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_125,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitos, puhemies! Te, ministeri Marttinen, olette Raumalta. Se on hieno kaupunki. Se on myös Suomen 29. suurin kaupunki, ja siitä seuraa se, että Suomessa on yli 260 kuntaa, jotka ovat pienempiä kuin Rauma. Kun te nyt esitätte tätä kaavamaista rajaa kuntien yhtiöiden käytölle julkisissa hankinnoissa, niin miten se mahtaa toimia vaikka runsaan 1 600 asukkaan Jämijärvellä? Tai jos mennään Utsjoelle tai Savukoskelle tai Pelkosenniemelle, kuinkahan paljon sieltä löytyy niitä kuntien omien yhtiöiden palveluja korvaavia yksityisiä markkinoita, joihin nyt sitten voidaan luottaa, kun tätä kuntien omien yhtiöiden käyttöä rajoitetaan? Miten arvioitte, miten pienet kunnat ja syrjäiset kunnat pärjäävät, jos tämä hallituksen esitys menee tässä muodossa läpi?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2026-02-12T17:19:38,2026-02-12T17:20:40,Käsitelty,1.1 2026_6_126,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_127,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Myös sosiaali- ja terveysvaliokunta sai tänään tämän lakiehdotuksen katsottavakseen lausunnon antamista varten, ja ei ihme siksi, että sosiaali- ja terveydenhuollossa puhutaan todella paljon hankintalaista, ja moni ihmettelee, miksi. Hyvinvointialueet ovat hämmästyneitä, ministeri Marttinen, teidän toiminnasta. Arviointineuvosto joulukuussa kertoi teille, että tämä ei ole valmis eteenpäin vietäväksi, mutta ei kestänyt kuin noin kuukausi, kun tämä on jo täällä, ja kun tuon edustaja Vuornoksen puheenvuoron kuulee, niin nyt alkaa hahmottua, miksi tämä on kokoomukselle niin tärkeätä, että te kehtaatte kerta kaikkiaan tuoda tänne tällaisen hankintalain, jossa on näin valtavasti ongelmia ja jossa ei ole piitattu tämän lausuntokierroksen palautteesta hölkäsen pöläystä? Ihme on, että tässä me ollaan, ja nyt eduskunta on lähettänyt useisiin valiokuntiin tämän ehdotuksen juuri siksi, että kritiikki on näin mahdottoman laajaa. Kysynkin teiltä, Marttinen: oletteko te valmiita tekemään eduskunnan käsittelyssä tähän mitään muutoksia, [Puhemies koputtaa] vai oletteko sitä mieltä, että kun kokoomus tämän sai, niin tästä pidetään kiinni?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2026-02-12T17:20:40,2026-02-12T17:21:57,Käsitelty,1.1 2026_6_128,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Castrén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_129,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Maaret,Castrén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Julkiset hankinnat ovat keskeinen osa suomalaisen yhteiskunnan toimintaa, ja niiden vuosittainen arvo on noin 38 miljardia euroa. Pelkästään sotepuolella HUS tekee hankintoja vuodessa noin miljardin euron edestä: sairaalatarvikkeita, laitteita, palveluita pesulasta ja kuljetusosastoilta. Puhutaan merkittävistä summista. Koska kyse on veronmaksajien rahoista, on tärkeää, että ne käytetään mahdollisimman tehokkaasti, avoimesti ja tarkoituksenmukaisesti. Meillä jo edustaja Vuornos antoi tästä hyviä esimerkkejä. In-house-yhtiöiden lisääntyessä kilpailu on kaventunut ja vaikeuttanut erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä mukaan julkisiin tarjouskilpailuihin. Tarvitaan siis muutos selkeämpään, toimivampaan ja taloudellisesti kestävämpään julkisten hankintojen järjestelmään. Tämä uudistus vastaa siihen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Maaret Castrén,911822,2026-02-12T17:21:57,2026-02-12T17:22:59,Käsitelty,1.1 2026_6_130,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_131,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen tavoite edistää yrittäjyyttä ja estää epäreilut kilpailutukset on täysin oikea, mutta nämä keinot eivät. Ne syrjivät, kuten hallitus itsekin myöntää, pieniä ja keskisuuria kuntia. Hallituksen esitys ei esimerkiksi itäisen Suomen kaltaisilla markkinapuutealueilla toimi. Pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten ongelmien ratkomiseen eivät sovi samat keinot kuin pieniin kuntiin ja kaupunkeihin. Mikäli nämä sidosyksiköt ovat markkinahäirikköjä, pitää niihin puuttua viranomaisvalvonnalla. Välineet siihen ovat olemassa. Jos lainsäädännössä on aukkoja, voidaan ne tilkitä kuntalain kautta tai erityislainsäädännössä. Arvoisa puhemies! Ratkaisu ei ole tehdä hankintalaista entistäkin monimutkaisempi, sellainen, joka itsessään vaarantaa onnistuneet kilpailutukset.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2026-02-12T17:22:59,2026-02-12T17:23:52,Käsitelty,1.1 2026_6_132,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_133,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Hankintalain uudistus vaikuttaa suoraan kuntien ja hyvinvointialueiden kykyyn järjestää arjen palvelut. Kyse ei ole ainoastaan hankintojen tekniikasta, vaan palveluiden toimivuudesta ja kustannuksista. Esityksen tavoitteet ovat hyviä, mutta käytännön seuraukset huolestuttavat. Sääntely lisää merkittävästi hallinnollista taakkaa ja kustannuksia tilanteessa, jossa kunnat ja hyvinvointialueet ovat jo äärirajoilla. Tämä on pois itse palveluista. Erityisesti sotehankinnat ovat osa hoitoketjuja ja potilasturvallisuutta, eivätkä pelkkiä markkinasuorituksia. Jäykkä laki voi heikentää palvelujen saatavuutta. Omistusvaatimukset uhkaavat estää kriittisiä hankintoja, kuten Pirkanmaalla Tekonivelsairaala Coxan ja Sydänsairaalan laboratoriopalveluiden hankintaa Fimlabilta. Näille hankinnoille ei ole vaihtoehtoja. Tämä ei lisää kilpailua, vaan riskejä jopa potilasturvallisuuden vaarantumisesta. Lakiesitystä on vielä korjattava, jotta hyvä tarkoitus ei käänny ihmisten arkea vastaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2026-02-12T17:23:52,2026-02-12T17:25:02,Käsitelty,1.1 2026_6_134,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_135,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Olen tätä asiaa joutunut myös seuraamaan jonkin aikaa, ja kyllä täytyy sanoa, että kyllä tämä in-house-puoli on näillä vanhoilla säännöillä ottanut koko ajan lisää sitä markkinaa pois yksityisiltä toimijoilta. Ei ole todellakaan niin, että tämä in-house toimisi ainoastaan siellä, missä ei ole tarjolla markkinaan liittyviä vaihtoehtoja, vaan in-house on ollut kyllä hyvinkin vallalla. Ja aivan kuten ministeri täällä sanoi, niin jos omistaa yhtiöstä 0,02 prosenttia, mikä peruste se on sille, että vapautuu kilpailutuksesta. Sen suhteen tässä pitää tehdä asioita. No, sitten toinen kohta, jossa komppaan edustaja Elomaata: kyllä tämän maatalouden osalta on nimenomaan niin, että jos Suomessa on tietyt kriteerit, millä Suomessa pitää ruokaa tuottaa, niin kyllä sen täytyy näkyä siinä, että julkisissa hankinnoissa silloin ostetaan niiden kriteereiden mukaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2026-02-12T17:25:02,2026-02-12T17:26:14,Käsitelty,1.1 2026_6_136,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_137,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tämä esitys tavoitteiltaan on todella hyvä ja kannatettava. Minä kannatan markkinataloutta, ja mielestäni silloin kun kunnat tai hyvinvointialueet omistavat yrityksiä, sille pitää olla joku tietty selkeä tehtävä ja syy, miksi näin tehdään. Jos nyt vaikka esimerkkinä, niin sairaanhoitopiirit omistivat aikanaan näitä pesuloita ja itse asiassa hyvinvointialueet edelleenkin omistavat näitä. Mielestäni hyvinvointialue ei tarvitse omaa pesulaa, vaan sitä pystyy tekemään joku yksityinenkin yritys, mutta sen sijaan jollain pienellä kunnalla ei ole osaamista esimerkiksi ict-palvelujen hoitamiseen tai niiden kilpailuttamiseen. Tämä on juuri tämä ongelma. Eli nyt tässä ministeri Marttinen on rakentanut semmoisen pyssyn, joka ei osu riittävästi niihin, joihinka sen oikeasti pitäisi osua, vaan se osuu kaikkiin niihin pieniinkin, jotka joutuvat ongelmiin. Ne ovat nämä pienet kunnat ja pienet kaupungit, joilla ei ole resursseja ja joilla ei ole rahaa ruveta hoitamaan näitä kilpailutuksia, ja nyt ne joutuvat ne omalla organisaatiolla hoitamaan. Vielä sanon sen, että VM:n arvion mukaan — valtiovarainministeriön arvion mukaan — tästä tulee puolen miljardin kustannukset julkiselle taloudelle, niin että kyllä ei tässä kauheasti ole sitä tuottavuutta, mistä ministeri esittelypuheenvuorossaan sanoi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2026-02-12T17:26:14,2026-02-12T17:27:32,Käsitelty,1.1 2026_6_138,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_139,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitos, puhemies! Edustaja Satonen toi esiin, että tämä kuntien in-house-yhtiöiden käyttö on laajentunut tavalla, joka on syönyt yksityisiä markkinoita, ja olen siitä ihan samaa mieltä. On niin, että kuntien in-house-yhtiöiden käytössä on ollut kikkailun makua sellaisella tavalla, joka ei varmaankaan ole ollut lainsäätäjän alkuperäinen tarkoitus. Sen takia pidän ihan perusteltuna, että hankintalakia nyt uudistetaan ja pyritään löytämään näitä ratkaisuja. Mutta kun edustaja Satonen kuvasi tapauksia, joissa kunnan omistusosuus voi olla promillen luokkaa tai promillen osia, niin kyllä sieltä promillesta on aika pitkä matka sinne kymmeneen prosenttiin. Ajattelisin niin, että jotta tämä Suomen laaja, hyvin moninainen, kirjava kuntakenttä ja sen olosuhteet pystytään paremmin ottamaan huomioon, niin miettisin vähän tarkemmin sitä, täytyykö sen pisteen olla juuri siinä kymmenen prosentin kohdalla. Miettisin myös sitä, onko meillä joitakin muita toimialoja jätehuollon ja vesihuollon ohella, joissa tällainen erityiskohtelu voisi olla laissa paikallaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2026-02-12T17:27:32,2026-02-12T17:28:38,Käsitelty,1.1 2026_6_140,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_141,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Jälleen kerran lakiesitys, missä asiantuntijoita ei ole kuultu — ikävä kyllä. On erikoinen väite ministeriltä, jopa kova, että kunnat kiertävät hankintalakia, todella kova väite kuntia kohtaan. Meillä Pohjois-Karjalassa on hirmu hyvät kokemukset yhteisistä hankinnoista ja erityisesti hyvinvointialueitten ja kuntien yhteisestä tekemisestä. Ollaan saatu aikaan merkittäviä säästöjä talouden näkökulmasta ja tehokkuutta. Erityisesti sitten ict ja ruokahuolto ja siivous ovat niitä palveluita, mitä pystytään tuottamaan pienemmillekin kunnille. Kyllähän tämä taas johtaa kuntakentän häviämiseen, niin kuin edustaja Räsänen totesi. Kyllä meilläkin Pohjois-Karjalan kunnista pienet kunnat ovat aivan helisemässä. Arviohan tässä on edelleen, että tämän vaikutus kuntatalouteen on noin 300—500 miljoonaa, ja se rapsahtaa niille pienille kunnille suoraan. Erityistähän tässä on, että myös lainsäädännön arviointineuvosto on hyvin kriittisesti tähän valmisteluun [Puhemies koputtaa] suhtautunut, ja kyllä tämä vähintään sen perustuslakikierroksen [Puhemies koputtaa] uudelleen vaatisi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2026-02-12T17:28:38,2026-02-12T17:29:57,Käsitelty,1.1 2026_6_142,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_143,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! On erityisen tärkeää painottaa, että tämä uudistus ei jätä pieniä kuntia yksin. Esitys tunnistaa kuntien erilaiset lähtökohdat. Pienillä kunnilla säilyy täysi mahdollisuus tehdä hankintoja yhteishankintayksiköiden ja hankintarenkaiden avulla sekä omana tuotantona silloin, kun markkinaa ei alueella ole. Samalla valtion rahoittamaa hankintaneuvontaa on vahvistettu, jotta osaaminen ei muodostu pullonkaulaksi. Muutos tuo joillekin kunnille siirtymävaiheessa lisää työtä, mutta pitkällä aikavälillä se parantaa markkinoiden toimivuutta, [Miapetra Kumpula-Natrin välihuuto] lisää säästöpotentiaalia ja vahvistaa alueellista elinvoimaa. Tämä on uudistus, joka palauttaa kilpailun periaatteen julkisiin hankintoihin ja kohtelee palveluntuottajia tasapuolisesti. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-12T17:29:57,2026-02-12T17:31:01,Hyväksytty,1.1 2026_6_144,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_6_145,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tässä keskustelussa on tullut esiin, niin näille uudistuksen tavoitteille on laaja tuki eduskunnassa, ja kilpailun lisääminen ja hankintojen tehostaminen on ollut usean hallituksen tavoitteena. No, ikävä kyllä tämän hallituksen esityksen kritiikki on ollut erittäin voimakasta, ja ne pienet korjaukset, joita valmistelun aikana tehtiin, eivät kyllä missään nimessä ole riittäviä. On hyvä, että jäteyhtiöt ja vesihuolto jätettiin tässä ulkopuolelle, mutta kyllä edelleen pienet kunnat ja pienet yritykset tässä näyttävät jäävän häviäjiksi. Kustannukset, joita tästä julkiseen talouteen erityisesti pienille kunnille tulee, ovat jopa puolessa miljardissa — niin sekä valtiovarainministeriö että Kuntaliitto ovat laskeneet. Jos yhteisöveroale oli Elinkeinoelämän keskusliiton lahja, niin tämä näyttää olevan suoraan Suomen Yrittäjien pöydältä ja kovan lobbauksen tulos. Kysyisin ministeriltä: Kun olette valinneet tässä tämän kymmenen prosentin omistusvaateen, niin miksi juuri kymmenen kuntaa ja kymmenen prosenttia on se optimiraja? Mistä tämä raja on määrittynyt, [Puhemies koputtaa] ja miten sitä perustelette?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2026-02-12T17:31:01,2026-02-12T17:32:20,Hyväksytty,1.1 2026_6_146,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_6_147,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Vaikka tavoitteet ovat hyvät ja uudistustarpeita on, kuten tiedetään, niin tosiasia on se, että tällaisenaan tämä esitys on susi. On kyllä vaikea ymmärtää, miten hallitus voi sulkea silmänsä tämän esityksen kielteisiltä vaikutuksilta, jotka ovat hyvin vakavia. Jatkossa kunnat voisivat tosiaan tehdä hankintoja sidosyksiköiltään vain, mikäli niiden omistus ylittää tämän kymmenen prosenttia. Tämä muutos on kyllä todella merkittävä, ja sen seuraukset kohdistuvat erityisesti pieniin ja keskisuuriin kuntiin ja hyvinvointialueisiin. Esimerkiksi Keski-Suomen pienten kuntien kannalta tämä muutos olisi katastrofi. Mutta muutokset nimenomaan julkiseen talouteen ovat kestämättömät. VM, kuten todettiin, on arvioinut, että kyse on puolesta miljardista. FCG arvioi, että muutoskustannukset huomioiden puhutaan jopa 600 miljoonasta. Eivät kunnat ja hyvinvointialueet tule selviämään näistä kustannuksista. Kysyisin ministeriltä: miten te olette ajatelleet, [Puhemies koputtaa] että tämä rahoitetaan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2026-02-12T17:32:20,2026-02-12T17:33:35,Hyväksytty,1.1 2026_6_148,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_6_149,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys hankintalain muuttamiseksi on herättänyt poikkeuksellisen laajaa ja yksiselitteistä kritiikkiä kunnissa, kaupungeissa ja Kuntaliitossa. Silti hallitus vie esitystä eteenpäin kuin asiantuntijalausunnoilla, kuntien huolilla tai perustuslaillisilla kysymyksillä ei olisi juurikaan merkitystä. Esitys rajoittaa kuntien mahdollisuuksia käyttää omia sidosyksiköitään ja pakottaa kunnat markkinoille silloinkin, kun se ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti järkevää. Erityisesti pienille ja keskisuurille kunnille tämä on kohtuutonta ja kaventaa kuntien itsehallintoa. Itä-Suomessa Keski-Savossa sijaitseva Varkauden kaupunki on lausunnossaan todennut, että vaikutusten arviointi puuttuu olennaisesti. Lainsäätäjä on viemässä läpi merkittävää rakennemuutosta tietämättä, mitä se kunnille, palveluille ja veronmaksajille maksaa. Tämä on vastoin hyvää lainvalmistelua ja perustuslakivaliokunnan vakiintunutta käytäntöä. Kysynkin ministeriltä: miten hallitus voi perustella näin mittavan hankintalain uudistuksen, kun sen vaikutuksia ei ole arvioitu kuntakohtaisesti? Se heikentää kuntien itsehallintoa, lisää kustannuksia ja vaarantaa peruspalveluiden, kuten ruoka- ja puhtauspalveluiden, järjestämisen erityisesti Itä-Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2026-02-12T17:33:35,2026-02-12T17:34:47,Hyväksytty,1.1 2026_6_150,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_6_151,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys kuitenkin keskittää tiettyjä asioita, kun katsotaan, millaisia nämä in-house-yhtiöt ovat olleet. Ne ovat seutu- ja maakuntakohtaisia useimmiten, ja sitä kautta on rakennettu näitä yhtiöitä, ja ne ovat tuottaneet yhteisiä palveluja sille alueelle. Tämä on ollut siellä useimmissa taustalla. Nyt tässä jäävät pienet kunnat varmasti vähän mopen osaan sen takia, että ne eivät pysty niitä palveluja tekemään. Markkinat ovat varmasti niitten isojen toimijoitten, isojen kaupunkien ja isojen kuntien, osalla, ja tästä 38 miljardista ei tule sitä hyötyä, mitä tässä on annettu ymmärtää. Ensinnäkin tämä ratkaisu on erittäin kaavamainen, kun tämä kymmenen prosentin raja on tässä määritelty. Se olisi hyvin voinut olla yhden ja kolmen prosentin välillä, jolloin se olisi ollut vähän haettu ratkaisu. Sitten tässä olisi pitänyt miettiä myöskin näitä ulosmyyntirajoja, jotka ovat nyt viisi prosenttia ja 500 000. Niitäkin rajoja miettimällä olisi ehkä tätä asiaa pystytty paremmin laittamaan [Puhemies koputtaa] sellaiseksi, mitä kunnat tarvitsevat.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-12T17:34:47,2026-02-12T17:36:05,Hyväksytty,1.1 2026_6_152,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_6_153,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Tässähän on todella esitys, jonka kaikki tavoitteet ovat erittäin kannatettavia mutta lopputulos taitaa enemmänkin olla vain historiallinen hallintohumppa. Julkinen sektori saa tästä aikamoisen laskun ja juristit ja konsulentit kyllä ihan hemmetisti töitä. Tämä on todennäköisin lopputulema. En pidä tätä kovin järkevänä. Sitten kun hieman muistellaan, että miksi me olemme tässä tilanteessa, niin kun aikaisemmin, vaalikaudella 2015—2019, muutettiin hankintalakia, niin silloinhan tarkennettiin nimenomaan näitä ulosmyyntirajoja. Jotkut muistaakseni sanoivat silloin, että tämähän johtaa siihen, että tulee suurempi kannuste nimenomaan ostaa vaikkapa se yksi osake sieltä yhdestä in-house-yhtiöstä. No, miten kävi? Nyt kun tätä ongelmaa yritetään jälleen taklata tällä kaavamaisella ratkaisulla, niin mihin tämä johtaa? Ne kunnat, jotka pystyvät, kotiuttavat toimintansa itselleen, ja sen enempää ei kyllä mitään markkinavaikutuksia tule. Joten toivoisi, [Puhemies koputtaa] että tämä nyt arvioitaisiin vielä uudestaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2026-02-12T17:36:06,2026-02-12T17:37:22,Hyväksytty,1.1 2026_6_154,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Ollikainen, varsågod.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_6_155,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Ärade talman! Då det gäller de här offentliga upphandlingarna handlar det om miljarder som man upphandlar inom kommun och välfärdsområde, och de har en väldigt stor sysselsättande effekt. Vi har ju pratat om sysselsättning här på frågetimmen för en liten stund sedan. Det ger nya möjligheter, nya marknader, men det är ju alltid frågan om den här marknaden är tillräckligt stor. Men de här upphandlingsringarna kan fortsätta precis som tidigare, och det är en väldigt bra sak.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2026-02-12T17:37:22,2026-02-12T17:37:56,Käsitelty,1.1 2026_6_156,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Matias,Marttinen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Kiitoksia, hyvät kansanedustajat, hyvästä ja laadukkaasta keskustelusta. — Ensinnäkin haluan todeta sen, että onpa hienoa kuulla kuitenkin, että olemme tästä itse tavoitteesta samaa mieltä, mutta sen jälkeen tämä yhteisymmärrys lähteekin salissa rapautumaan. On tärkeää muistaa se, hyvät kansanedustajat, että ei tämä in-house-yhtiö mikään autuaaksi tekevä voima kunnissa myöskään ole ollut. Katsotaan nyt vaikka sitä, millainen sotku on syntynyt tuhansille ja tuhansille julkisen sektorin työntekijöille Sarastian palkkasotkussa. Kyse oli in-house-yhtiöstä. Ei se ole mikään autuaaksi tekevä voima, joka ratkaisee nämä kuntien haasteet tai johtaa automaattisesti siihen, että kuntien asukkaat saavat jotenkin huomattavan laadukkaita tai kustannustehokkaita palveluita, [Oikealta: Päinvastoin!] vaan harkintaa täytyy olla. Kunnilla on jatkossakin laajasti omaa harkintavaltaa siitä, millä tavalla nämä palvelut tullaan järjestämään. Tämä lainsäädäntöhän ei estä näiden in-house-yhtiöiden käyttämistä, kun vain tämä kymmenen prosentin sääntö tulee voimaan — ei estä jatkossakaan. Hyvät kansanedustajat, muutamiin näihin teidän kysymyksiin pyrin tässä nopeasti vastaamaan: Edustaja Kumpula-Natri, otitte ihmiskauppaa koskevan kysymyksen: poissulkuperusteena se on voimassa jo tällä hetkellä meidän lainsäädännössä, ja siltä osin ei ole tehty myöskään esitykseen mitään muutoksia. Pk-yritysten tilanne nousi paljon esille: Näen itse asiassa niin, että nimenomaan nämä lainsäädäntöön nyt tehtävät muutokset, ensinnäkin siis velvoite uusia kilpailutus ja myös velvoite pilkkoa julkinen hankinta pienempiin osiin, nimenomaan varmistavat sitä, että missä päin Suomea nytten ollaankaan — ollaanko vaikka Joensuussa tai Kittilässä esimerkiksi — juuri ne paikalliset yritykset pääsevät mukaan niihin julkisiin hankintoihin, koska suurin ongelmahan meillä on ollut se, että mitä suuremmiksi nämä julkisen hankinnan kokonaisuudet kasvavat, niin se yritysten joukko, jolla on edes kyvykkyyttä lähteä tekemään tarjouspyyntöä, laskee hyvin voimakkaasti. Juuri siinä kohtaa, kun mennään suurempiin in-house-yhtiöihin, meidän pk-yritykset eivät kerta kaikkiaan kykene enää jättämään näitä tarjouspyyntöjä. Minä haluan ja me haluamme, että nämä suomalaiset pk-yritykset voivat tarjota hyviä ja laadukkaita palveluita eri puolilla Suomea taas vastaavasti suomalaisten asian osalta. Lainsäädännön valmistelusta useampi kansanedustaja kysyi: Lainsäädännön arviointineuvosto antoi asiasta lausunnon ja esitti meille myös paljon kehittämiskohteita, ja meidän virkakunta teki kaikki nämä vaikutusarviointeihin tehtävät muutokset. Se on normaalia. Hyvät kansanedustajat, täällä on hyvin kokeneita kansanedustajia salissa, ja te tiedätte, että tämä on aivan normaalia lainsäädännön valmistelutyötä. Sitä vartenhan nämä esitykset lähetetään lausunnoille, sitä varten kerätään palautetta, ja sen pohjalta tehdään taas täsmennyksiä esityksiin. Samoin Oikeuskanslerinviraston kanssa olemme tehneet hyvää yhteistyötä, ja juuri näitä säätämisjärjestysperusteluita on yhdessä heidän kanssaan katsottu ja niitä on täsmennetty. Mutta nämä itse fundamentit, pykälämuutokset, ovat säilyneet koko tämän prosessin ajan aivan yhdellä ja samalla tavalla. En ota kantaa siihen, mitkä valiokunnat eduskunnassa asiaa käsittelevät. Se on taas vastaavasti teidän päätettävissä oleva asia. Minä vastaan siitä, että perustelen ja esittelen ja vastaan teidän kysymyksiin tältä osin. Edustaja Suhonen myös totesi täällä, minusta aika rohkeastikin, että näillä perustuslaillisilla huomioilla ei olisi ollut merkitystä. En tiedä, mihin te perustatte tämän väitteenne. Toivon kuitenkin, että jos tässä salissa jotain väitetään ja syytetään ministeriä suoraan, voidaan sitten myös kertoa, mihin perustatte väitteenne, koska me olemme tehneet kaikki ne muutokset, mitä Oikeuskanslerinvirasto on esitykseen pyytänyt tehtäväksi. Suhtaudun hyvin suurella nöyryydellä myös siihen työhön, mitä taas vastaavasti heillä on siellä tehty. Rajausten osalta: Olemme jättäneet jätehuollon ja jätevesipuolen kokonaan esityksen ulkopuolelle. Pidin sitä hyvin tärkeänä. Teimme hyvin tarkan analyysin siitä ja totesimme, että tämä lainsäädäntö ei sovellu käytännössä sinne jätehuollon sektoriin ollenkaan. Samoin totesimme, että hyvin rajatut kuntien yhteiset palvelut, kuten vaikka kirjastotoimen tietojärjestelmät, jotka tehdään yhdessä kaikkien suomalaisten kuntien kesken, on ihan järkevää jättää vastaavasti tästä hankkeesta kaikkinensa pois. Olemme myös tehneet, kuten edustaja Ollikainen totesi, lainsäädäntöön pidemmät siirtymäajat niihin tilanteisiin, jos kunnassa tai kaupungissa nähdään, että esimerkiksi nykyisten sopimusten irtisanomiseen liittyisi merkittäviä korvausvaateita tai kustannusriskiä. He voivat hakea myös pidempää, jopa vuoteen 2030 asti ulottuvaa siirtymäaikaa. Eikö, hyvät kansanedustajat, tämä juuri kuulu hyvään lainvalmisteluun, että haetaan myös selkeitä joustoja ja rauhaa tuonne kentälle tehdä näitä muutoksia? Edustaja Eskeliselle — joka on valitettavasti poistunut: Pitäydyn kyllä siinä väitteessäni, että minulla ei olisi ollut mitään tarvetta lähteä tekemään lainsäädännön muutoksia, jos tämä in-house-kysymys olisi pysynyt jossain järkevässä kontrollissa, mutta se, että kunnat jättävät kilpailuttamatta näitä palveluita ja hankkivat minimaalisia omistusosuuksia in-house-yhtiöistä, hyvät kansanedustajat, ei ole kestävää, koska suomalaiset veronmaksajat maksavat tämän lystin lopulta kokonaan ja he ansaitsevat laadukkaat ja hyvät palvelut ja he ansaitsevat, että heidän verovarojaan käytetään kustannustehokkaalla tavalla. Sen takia se 38 miljardin euron potti, mitä käytetään julkisiin hankintoihin, vaatii meiltä hyvin paljon huomiota, ja sitä tässä olemme tehneet. In-house-yhtiöistä totean vielä sen verran, että olemme myös nähneet ja arvioineet, että viimeisen kymmenen vuoden aikana in-house-yhtiöt ovat haukanneet yhä suuremman osan tästä markkinasta. Totta kai on niin, että yhtiön tehtävähän on hakea kasvua markkinasta, eikö niin? Ei se julkinen yhtiö toimi yhtään eri tavalla, eikö niin, edustaja Räsänen? Se toimii juuri näin. Julkinen yhtiö hakee sitä kovempaa kasvua sieltä markkinasta, ja on vastaavasti taas niin, että suomalaiset pk-yrittäjät kärsivät siitä tilanteesta ja se heikentää sitä alueellista ja paikallista elinvoimaa. [Oikealta: Juuri näin!] Me tiedämme myös sen, että tämän esityksen on arvioitu tuovan kestävästi vuositasolla pysyvää säästöä, kun julkiset hankinnat tehostuvat, ja se kyllä sitten kustantaa myös sen alkuvaiheen kustannuksen, joka syntyy tässä kaikkinensa kunnille. Herra puhemies! Kiitän kansanedustajia hyvästä ja laadukkaasta keskustelusta ja tulleista huomioista. Olen teidän käytettävissä myös jatkossa tämän asian käsittelyn osalta. — Kiitos. [Matias Mäkynen: Miksi kymmenen prosenttia?] ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2026-02-12T17:38:37,2026-02-12T17:45:46,Käsitelty,1.1 2026_6_157,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_6_158,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä asiakohtaa 3. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Honkonen poissa. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2026_6_159,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän esityksen tavoitteena on vahvistaa julkisten hankintojen avoimuutta, kilpailua ja kustannustehokkuutta. Julkinen sektori käyttää vuosittain useita miljardeja erilaisiin tuotteisiin ja palveluihin, minkä takia on vain oikeus ja kohtuus, että kilpailu näiden tuottamisesta on avointa. Samalla uudistus vastaa siihen ongelmaan, jonka sekä tutkimukset että lausuntokierros toivat esille: Kilpailutuksia kierretään marginaalisilla in-house-omistuksilla, ja markkinat ovat monilla aloilla kaventuneet. Tämä ei ole toivottua avoimuutta. Arvoisa puhemies! Hankintalain uudistuksessa tehdään kolme ratkaisevaa muutosta. Ensinnäkin velvoite jakaa EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat osiin ja kilpailuttaa uudelleen yhden ainoan tarjouksen tilanteessa lisää pk-yritysten mahdollisuuksia päästä mukaan kilpailuun. Toiseksi in-house-yhtiöiden käyttöä selkeytetään 10 prosentin vähimmäisomistusrajalla. Tähän rajaan sisältyy tarkkarajaisia poikkeuksia esimerkiksi jätehuollossa, jätevesihuollossa ja pienissä lakisääteisiä tehtäviä hoitavissa sidosyksiköissä, jotka on nostettu mukaan esitykseen lausuntopalautteen perusteella. Kolmanneksi lakiesitys vahvistaa vastuullisuutta ja huoltovarmuutta. [Tuomas Kettusen välihuuto] — Kettunen, siellä vasemmalla alhaalla on se nappi, josta voi pyytää omia puheenvuoroja sitten, jos minulla on nyt vuoro. — Esimerkiksi törkeät kirjanpito- ja ympäristörikokset johtaisivat pakolliseen poissulkemiseen, ja hankintoihin voitaisiin jatkossa sisällyttää aiempaa selkeämmät turvallisuutta koskevat ehdot. Nämä ovat toivottuja muutoksia, jotka tarjoavat veronmaksajille parempaa vastinetta. Arvoisa puhemies! On erityisen tärkeää painottaa, että tämä uudistus ei jätä pieniä kuntia yksin. Esitys tunnistaa kuntien erilaiset lähtökohdat. Pienillä kunnilla säilyy täysi mahdollisuus tehdä hankintoja yhteishankintayksiköiden ja hankintarenkaiden avulla sekä omana tuotantona silloin, kun markkinaa alueelta ei löydy. Samalla valtion rahoittamaa hankintaneuvontaa on vahvistettu, jotta osaaminen ei muodostu pullonkaulaksi. Muutos tuo joillekin kunnille siirtymävaiheessa lisätyötä, mutta pitkällä aikavälillä se parantaa markkinoiden toimivuutta, lisää säästöpotentiaalia ja vahvistaa alueellista elinvoimaa. Tämä on uudistus, joka palauttaa kilpailun periaatteen julkisiin hankintoihin ja kohtelee palveluntuottajia tasapuolisesti. Arvoisa puhemies! Tämä laki on askel kohti reilumpaa kilpailua ja tehokkaampaa julkisten varojen käyttöä. [Tuomas Kettunen: Ja pienten kuntien tuho!] Se turvaa kuntien, myös pienempien, käytännön edellytykset järjestää palvelut järkevästi ja kustannustehokkaasti. Kun toimimme näin, on se ennen kaikkea kansalaisten ja veronmaksajien etu. — Kiitos, arvoisa puhemies. [Tuomas Kettunen: Tuo ei pitänyt paikkaansa!]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-12T19:58:16,2026-02-12T20:02:56,Käsitelty,1.1 2026_6_160,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Edustaja Räsänen, Hanna.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_161,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mikäli nyt käsittelyssä oleva laki menee läpi eduskunnasta esityksen mukaisena, se tulee kostautumaan meille suomalaisille valtavana tietoturvariskinä, yhteiskunnalle kalliina ja kunnallisia palveluja alas ajavana lakina. Siitä tulee historiallinen kokoomuksen keskittämisen monumentti, millä pyyhitään pienet kunnat pois Suomen kartalta — kaikki tämä perussuomalaisten tuella. Lähes 700:sta lausunnonantajasta noin 85 prosenttia suhtautuu lausuntokierroksella olleeseen hankintalakiluonnokseen vähintäänkin kriittisesti. Joukossa oli myös ministeriöitä. Silti hallitus ajaa härkäpäisesti esitystään läpi. Kyse on kyberturvallisuudesta, huoltovarmuudesta, ruokahuollosta, palkkahallinnosta ja pesulapalveluista, ja putken päässä on aina palveluja tarvitseva ja veroja maksava ihminen. Lausuntokierroksella kritiikki koski ennen kaikkea puutteellista ja kiireessä tehtyä valmistelua, kunnille aiheutuvia huomattavia kustannuksia sekä suurta hallinnollista kuormaa. Myös tuo hatusta vedetty 10 prosentin sidosyksikön omistusraja koettiin hankalaksi ja kyseenalaiseksi. Myös huoltovarmuus ja kyberturvallisuus voivat vaarantua, sekä kunnallinen itsehallinto ja palveluiden vakaus ovat uhattuina. Lausunnonantajien mukaan markkinat eivät pysty vastaanottamaan yhtäaikaista kilpailutusvyöryä, jos markkinoita ylipäätäänkään on tarjolla kaikkialla Suomessa. Silmiinpistävintä valmistelussa oli vaikutusarvioiden sivuuttaminen. Siihen kiinnittivät huomiota ensin lausunnonantajat ja sen jälkeen lokakuussa 25 lainsäädännön arviointineuvosto. Hallituksen halua runnoa kiistanalainen lakiesitys läpi kuvaa hyvin myös se, että tammikuussa 26 oikeuskansleri pysäytti esityksen etenemisen valtioneuvoston istuntoon, koska esityksessä pyrittiin välttämään esityksen vieminen eduskunnan perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Myöskään lakimuutoksen vaikutuksia erityisesti sen aiheuttamista kustannuksista kunnille ei oltu arvioitu riittävästi. Hankintalain muutoksen laajoja vaikutuksia julkisen sektorin kriittiseen tukipalvelukenttään ei tunnisteta lausunnoilla olevissa työryhmän mietinnöissä. Arvoisa puhemies! Teen itse työtä täällä eduskunnassa sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden parissa. Tässä maailmantilanteessa pidän tätä lakia järjettömänä myös turvallisuuden näkökulmasta. Kerron tässä esimerkin Itä-Suomesta: Islab-hyvinvointiyhtymä tuottaa laboratoriopalvelut Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon hyvinvointialueille. Islabin hyvinvointiyhtymä on in-house-yhtiöiden pienomistaja. Hyvinvointiyhtymän tuottamat laboratoriopalvelut ovat kriittisiä terveydenhuollolle 24/7, jokaisella hetkellä ja kaikissa tilanteissa. Vuositasolla yhteisessä turvatussa verkossa liikkuu noin miljoona näytettä. Laboratoriopalveluille välttämätöntä on häiriötön ja turvallinen tietoliikenne. Kyseessä ovat arkaluontoiset henkilötiedot, ja potilasturvallisuuden kannalta toiminnan häiriöttömyys on erittäin kriittistä. Suuri huoli tässä hallituksen esityksessä kohdistuu juuri ict-palvelujen käytännön toteutukseen avoimilla kilpailutusmarkkinoilla tietoturvan, häiriöttömyyden, huoltovarmuuden ja valmiuden näkökulmasta. Nyt Islab käyttää hyvinvointialueiden kanssa yhteistä verkkoa, mikä on runkoverkko, ja 24/7-tietoturvavalvontaa. Tähän verkkoon on viime vuosina merkittävästi panostettu tietoturvan, häiriöttömyyden ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Miettikää sitten näitä pienien kuntien tilanteita. Tietoturvallista yhtenäistä infraa on rakennettu vuosia, ja merkittävä osa julkista sektoria jäisi jatkossa tämän yhtenäisesti järjestetyn infran ja sen ympärille rakennettujen palveluiden ulkopuolelle. Ja kun mietitte, mitä palveluita siellä verkossa on, siellä on kriittisiä toimintoja, kuten oppilaitosten ja henkilöstöhallinnon sekä energia- ja vesihuoltojärjestelmän verkkoja — erittäin kriittisiä turvallisuuden kannalta. Voisi sanoa, että eikä tässä vielä kaikki. Hallituksen esityksessä valtion kyberturvallisuusjohtaja arvioi vaikutusten olevan aivan kestämättömiä: ”Valtion kyberturvallisuusjohtajan näkemyksen mukaan käytettävissä olevan kyberturvallisuuden osaamis- ja tietotaso romutettaisiin uudistuksen toteutuessa, sillä nykyisissä yhteistyörakenteissa osaaminen on ollut käytettävissä ja turvaamassa palveluiden jatkumista yhteisesti sidosyksiköiden kautta. Edelleen kyberturvallisuusjohtajan arvion mukaan vaikutukset olisivat nykyiset, koko ajan lisääntyvät uhkakuvat huomioiden, täysin kestämättömiä.” Arvoisa puhemies! Luulisi edes rahan merkitsevän hallitukselle, jos ei tietoturvan. Hallitus myöntää, että kertaluontoiset kustannukset kunnille ja hyvinvointialueille olisivat jopa 410—450 miljoonaa euroa, eivätkä tässä ole välttämättä edes kaikki kustannukset mukana. Kuntaliitto on aiemmin arvioinut kustannukset 600 miljoonaksi euroksi, ja tälle hallituspuolueet nauravat. Olenkin sitä mieltä, että jos talous ei ole kerran syynä tähän hallituksen esitykseen eikä turvallisuudesta välitetä, niin tässä ei ole mitään muuta kuin ideologinen tausta keskittämisestä. Tällä halutaan ajaa pieniä kuntia alas, seuraavaksi halutaan ajaa alas hyvinvointialueita ja maakuntaliittoja. Tämä on kaikkien aikojen keskittäjähallitus.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2026-02-12T20:03:00,2026-02-12T20:09:04,Käsitelty,1.1 2026_6_162,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_163,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Olen ollut aikoinaan sekä tekemässä julkisia hankintoja että tarjoamassa niihin, joten yritän vähän pohdiskella tätä lakiesitystä molemmista näkökulmista. Hankintalaki on siis itsessään kiistatta merkittävä laki, ei vähiten sen takia, että julkisten hankintojen kautta liikkuu niin valtavia rahasummia, niin kuin tänään on moneen otteeseen todettu, mutta hankintalaki on myös hyvin kiistanalainen laki, koska siihen liittyy jossain määrin sovittamaton ristiriita hankkijoiden ja tarjoajien välillä, ja se tekee tästä hankintalain uudistuksesta jännitteisen ja haastavan harjoituksen. Vihreät allekirjoittavat hallituksen esityksen tavoitteet, joiden mukaan tavoitellaan enemmän kilpailua markkinoilla ja kustannussäästöjä julkisissa hankinnoissa meille veronmaksajille. Oma arvioni on se, että nykyinen laki tai ainakin se, miten sitä on monessa tapauksessa sovellettu, on johtanut ylilyönteihin. Sidosyksikköjä on hyödynnetty tavalla, jota voi pitää ongelmallisena, ja kilpailuttamista on yritetty kiertää keinolla, jota voi luonnehtia ehkä lähinnä kikkailuksi. Voi hyvin nähdä, että vaikka hyvinvointialueilla pesulapalveluiden kilpailuttaminen on tarpeellista ja perusteltua, ja sen takia pidän lain uudistamista aivan kohdallisena. Huoleni on se, että hallituksen esitys vaikuttaa johtavan meidät osin ojasta allikkoon ja lääkkeestä saattaa tulla itse sairautta pahempi. Hallituksen esityksestä on matkan varrella viisaasti rajattu pois sekä jäte- että vesihuolto ja kirjastojen tietojärjestelmät, mutta ne samat syyt, joitten takia nämä alueet on rajattu hankintalain uudistuksen ulkopuolelle, kyllä taitavat päteä myös monissa muissa tapauksissa. Jos ottaa ihan pari käytännön esimerkkiä, yksi on Waltti-lippujärjestelmä: Suomalaiset kunnat ovat panneet hynttyyt yhteen ja pyrkineet yhdessä kehittämään kustannustehokkaasti lippu- ja maksujärjestelmää joukkoliikenteeseen. Jos nyt tämä hankinta on tulevaisuudessa pakko kilpailuttaa, niin kaupungeissa ympäri Suomea voidaan joutua vaihtamaan lippu- ja maksujärjestelmiä — ei joukkoliikenteen tarpeesta, ei kuntien tarpeesta eikä etenkään veronmaksajien tai joukkoliikenteen käyttäjien tarpeesta käsin, vaan ainoastaan tämän hallituksen esityksen takia. Toinen esimerkki on Sydänsairaala, joka tuolla debatissa jo jossain sivulauseessa vilahtikin. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu-uudistuksessa korostettiin tarvetta saada palveluiden järjestämisen taakse riittävän leveät hartiat. Hyvinvointialueita on patistettu ja välillä vähän pakotettukin tekemään säästöjä ja parantamaan tuottavuutta, ja samalla alueita on kannustettu yhteistyöhön. No, mitä sitten, kun hyvinvointialueet tekevät juuri niin kuin niiltä on odotettu ja pyydetty, tässä tapauksessa vaikka järjestävät sydäntautien erikoissairaanhoitoa Sydänsairaalan kautta? No, sitten tulee tämä hallituksen esitys, joka sanoo, että tulevaisuudessa Kanta-Hämeen hyvinvointialue ei voi enää käyttää Sydänsairaalan palveluja, koska se ei silloin täytä näitä hankintalakiesityksen ehtoja. Kuitenkin hyvin vaativa sydäntauti- ja erikoissairaanhoito on sellainen osa-alue, josta ei kyllä löydy vapailta markkinoilta ihan tuosta vain korvaavia palveluita, ei nyt eikä ehkä tulevaisuudessakaan. Hallituksen esitys kuuluu sen merkittävyyden takia käsitellä perusteellisesti ja tarkkaan valiokunnissa, ja katson myös, että se kuuluu käsitellä myös perustuslakivaliokunnassa, koska se leikkaa ihan olennaisesti myös kuntien itsehallintoa. Itse odotan talousvaliokunnan jäsenenä hyvin kiinnostuneena asiantuntijakuulemisia ja valiokunnassa käytäviä keskusteluja, mutta niitä odotellessa kuitenkin muutama alustava ajatus siitä, miten näitä hallituksen esitykseen sisältyviä ongelmia ja riskejä voisi yrittää ratkaista: No, ongelmien ytimessähän on, niin kuin monessa puheenvuorossa on jo todettu, tämä kaavamainen, keinotekoinen ja aika kohtuutonkin vaatimus, jossa kuntien ja hyvinvointialueiden pitäisi omistaa vähintään 10 prosenttia in-house-yhtiöistä, jotta hankintoja voisi tehdä suoraan. Etenkin pienimpien kuntien kannalta tätä rajaa olisi tarpeen kohtuullistaa. Mikä se raja sitten järkevästi olisi, sitä en uskalla tässä sanoa, mutta varmastikin alempi kuin tämä 10 prosenttia. No toiseksi, jos nyt sattuisi olemaan niin, että hallituspuolueet, joiden edustajia ei täällä arvoisaa puhemiestä lukuun ottamatta salissa enää kyllä näykään, eivät olisi valmiita tarkastelemaan tätä 10 prosentin rajaa uudelleen, niin vähimmillään pitäisi sitten miettiä, onko joitakin muitakin toimintoja kuin nämä mainitut jäte- ja vesihuolto ja kirjastojen tietojärjestelmät, jotka pitäisi sulkea tämän uudistuksen velvoitteiden ulkopuolelle. Täällä on tänään puhuttu muun muassa kyberturvallisuudesta. Toinen voisi olla vaikkapa juuri lääketieteen erikoisalat, joissa niitä korvaavia palveluita vapailta markkinoilta tuskin on ihan heti löytymässä. Kolmantena ja viimeisenä, arvoisa puhemies, pidän keskeisenä, että näitten velvoitteiden siirtymäaikaa pitää pidentää nyt esitetystä. Se on oikeastaan vähintä, mitä voi odottaa ja vaatia. Sotepalveluissahan annettiin jo pitempi siirtymäaika. Sekään tuskin riittää, vaan sitä olisi paikallaan pidentää, mutta näkisin, että kaikkiin hankintalain kattamiin palveluihin pitäisi sallia nyt esitettyä pitempi siirtymäaika.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2026-02-12T20:09:08,2026-02-12T20:14:55,Käsitelty,1.1 2026_6_164,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_165,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tulin tälle puolelle — kun täällä on kaksi pönttöä — puhumaan, koska tällä puolella, missä istuvat hallituspuolueiden edustajat, heistä eivät nyt enää tähän aikaan illasta ole kaikki paikalla. Ehkäpä he ovat ”olumppialaisia” seuraamassa, niin kuin suomalaisittain sanotaan. Päivän keskustelusta jäin kahdelta hallituspuolueen edustajalta hieman ihmettelemään, kun he nostivat esille elintarvikkeet ja siihen liittyvät näkökulmat. Jos puhutaan julkisista elintarvikehankinnoista, niin isoin ongelma siellä on maksettava hinta. Kun tiedetään, missä kannattavuusongelmissa suomalainen maatalous on, niin kun elintarvikehankinnat ovat yleensä niin, että volyymit ovat jonkinkokoisia, että pitää olla jonkinkokoinen tavarantoimittaja, ja taas hinta on hyvin niukka tietäen kuntien taloudellisen tilanteen, niin se on hyvä, että on olemassa tämmöinen yksi markkinakanava lisää, mutta se ei ole mikään kovinkaan merkittävä tekijä maatalouden kannattavuuden näkökulmasta. Toinen oli sitten se, miten kilpailutetaan, onko siellä kotimaista ja minkälaiset ehdot se täyttää, ja kyllä nykyinen lainsäädäntö antaa aika hyvin mahdollisuudet, ja Motivalla on ollut erittäin hyvät ohjeet. Esimerkiksi omassa kotikaupungissani Mikkelissä kotimaisuusprosentti on varsin korkea. Elikkä siinä ehkä keskustelua vietiin vähän semmoiseen suuntaan, mikä ei tämän päivän keskustelun varsinainen aihe kuitenkaan ole. Arvoisa puhemies! Hallitus tosiaan myöntää, että kertaluontoiset kustannukset kunnille ja hyvinvointialueille voisivat olla jopa 450 miljoonaa euroa, ja kuten täällä on todettu, Kuntaliitto on arvioinut jossain vaiheessa, että jopa 600 miljoonaa. Mikä se sitten todellisuudessa tulee olemaan, se jää nähtäväksi. Vuosittaiset säästöt jäisivät 37—74 miljoonan haarukkaan, ja takaisinmaksuaika kustannuksille olisi noin 10 vuotta. Mitään takeita siitä, että kilpailutukset onnistuisivat tai markkinoille syntyisi tarjontaa tai kunnille ja hyvinvointialueille koituisi minkäänlaisia säästöjä, ei ole voitu esittää. Sen sijaan hankintalaista on tulossa entistä monimutkaisempi, mikä vaikeuttaa kilpailutukseen osallistumista ja todennäköisesti lisää kustannuksia, kun joudutaan käyttämään kalliita konsultteja. Ja onko olemassa riittävästi osaajia, kun pakotetaan pirstomaan näitä hankintayksiköitä? Eli tämä hallituksen esitys ajaa erityisesti pienet ja keskisuuret kunnat tilanteeseen, jossa toimivat yhteistyömallit puretaan ilman takeita, että markkinoilla olisi tarjontaa samanlaisille palveluille. Täällä ovat erittäin hyvin tulleet esille kyberuhkat ja myös ict-palveluiden, talous- ja henkilöstöhallinnon sekä ruokahuollon ja pesulapalvelujen kaltaisia elintärkeitä tukipalveluja. Kyse ei ole siis siitä, etteikö täällä tarvita kilpailutusta ja tule edistää yrittäjyyttä ja estää epäreilut kilpailutukset, mutta nämä keinot eivät tämän toteuttamiseksi ole toimivia. Kuten hallitus itsekin myöntää, nämä syrjivät pieniä ja keskisuuria kuntia, koska isojen kaupunkiseutujen, pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten ongelmien ratkomiseen eivät sovi samat keinot kuin pieniin kuntiin. Mikäli sidosyksiköt ovat markkinahäirikköjä, pitää niihin puuttua viranomaisvalvonnalla, ja se on jo tällä hetkellä mahdollista. Jos lainsäädännössä on aukkoja, ne voidaan tilkitä kuntalain kautta tai erityislainsäädännössä. Arvoisa puhemies! Ratkaisu ei ole tehdä hankintalaista entistäkin monimutkaisempi, joka itsessään vaarantaa onnistuneet kilpailutukset. Ja vielä on se, että nämä markkinapuutealueet ovat todellinen ongelma, joka on syytä ottaa huomioon. Yhden politiikan malli ei toimi tässäkään. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukaan ainoa ongelma olisi sidosyksikkökunnan liian pieni omistusosuus hankintayksiköstä, niin kuin täällä on moneen kertaan tuotu esille. Hallitus kuitenkin antaa myös ohjeet, millä tavoin nykyisestä sidosyksiköstä pois joutuva kunta voisi jatkossakin välttyä pakkokilpailutukselta, jolloin voidaan kysyä, miksi tällaiseen hallinnolliseen piirileikkiin on tarvetta käyttää aikaa. Hallituksen suuria kaupunkeja suosiva linja näkyy myös tässä esityksessä: vähimmällä pääsevät suurimmat kunnat, joissa liikkuvat suurimmat rahavirrat. Hallitus kuvittelee lisäävänsä yrittäjien markkinaosuutta pienten kuntien hankintapakolla, vaikkei näissä välttämättä edes ole markkinoita, joita kilpailuttaa. Hallitus myös jälleen kerran syyllistää kuntia ja hyvinvointialueita, mitä on hyvin vaikea ymmärtää. Voidaan perustellusti kysyä, miksi hallitus haluaa lisätä hallinnollista taakkaa, purkaa toimivia yhteistyörakenteita ja ajaa ne pienempiin yksiköihin tekemään asiat itse tai perustamaan esimerkiksi kuntayhtymän. Tämän uudistuksen maksajiksi eivät joudu hallitus tai oppositio täällä, vaan kunnissa ja hyvinvointialueilla asuvat ihmiset korkeampina veroina tai heikentyvinä palveluina. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2026-02-12T20:14:58,2026-02-12T20:20:17,Käsitelty,1.1 2026_6_166,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_167,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Kauniista tavoitteista huolimatta tämä hallituksen esitys on epäonnistunut. Lain kiistanalaisin kohta liittyy in-house-yhtiöiden kymmenen prosentin vähimmäisomistusosuuteen. Julkiset toimijat voivat nykyisellään tehdä in-house-hankintoja eli hankintoja sidosyksiköiltään kilpailuttamatta. Esimerkiksi kunnat ostavat omilta in-house-yhtiöiltään muun muassa tietotekniikka-, siivous-, ruoka- ja henkilöstöpalveluita. Hallitus esittää, että kunnan tai hyvinvointialueen on omistettava tällaisesta in-house-yhtiöstä vähintään kymmenen prosenttia, jotta se voi ostaa siltä palveluita ja välttää kilpailutuksen. Kuntien mukaan lakimuutos aiheuttaisi merkittäviä lisäkustannuksia, ja omistusraja on iso ongelma etenkin pienille kunnille. Kyse on kuntien kannalta hyvin vakavasta asiasta. Kun kunnat ovat nyt voineet järjestää hankintansa tarpeidensa mukaisesti osaamista keskittäen ja kustannussäästöjä tavoitellen, yhteistyötä tehden, tämä ei jatkossa olisi enää samalla tavalla mahdollista. Toteutuessaan esitys vaikuttaisi merkittävästi kuntien palvelurakenteisiin, kustannuksiin, palveluiden järjestämisen tapoihin ja kuntien väliseen yhteistyöhön. Lakimuutos merkitsisi monille kunnille laajoja ja kalliita rakennejärjestelyitä muun muassa ateria- ja ict-palveluissa sekä taloushallinnon ja kehitysyhtiöiden palveluissa. Lakiesitys saikin ymmärrettävästi erityisesti kunnilta murska-arvion lausuntokierroksella, koska muutos aiheuttaisi valtavan hallinnollisen taakan varsinkin pienille kunnille, kun pitäisi purkaa nykyiset yhteistyökuviot ja rakentaa omaa osaamista hankintojen tekemiseen. Rajuimmin tämä esitys iskee siis juuri pieniin kuntiin, kun toimivista in-house-ratkaisuista joudutaan luopumaan eikä toimivia markkinoita käytännössä ole. On huomattava, että in-house-yhtiöt ovat itse merkittäviä hankkijoita, eli in-house-yhtiöt ovat usein osa paikallista yritysverkostoa ja ostavat paljon paikallisilta yrityksiltä palveluita. Mekaaninen kymmenen prosentin omistusraja ei itsessään lisää kilpailua vaan pikemminkin hajottaa tehokkaita yhteistyörakenteita. In-house-järjestelyillä on aiemmin saatu osaamista hankintoihin ja volyymietua kilpailutuksiin ja siten myös kustannustehokkuutta. Etenkin pienet kunnat joutuvat hyvin vaikeaan tilanteeseen sekä osaajapulan että heikon markkinatilanteen vuoksi. Pitkällinen ja pitkäjänteinen seudullinen yhteistyö on vaarassa kadota. Arvoisa puhemies! Kuntien ja hyvinvointialueiden kustannukset siis kasvavat, eikä valtio kompensoi menetyksiä. Säästetäänkö rahat sitten terveyskeskuksista, kouluista vai päiväkodeista? Sitä esitys ei kerro. Se jää ilmeisesti kunta- ja aluepäättäjien murheeksi. Arvoisa puhemies! Toivon, että eduskunta käsittelee tämän esityksen huolellisesti ja aidosti ja käyttää sitä valtaa, joka eduskunnalla perustuslain mukaan on, ja puuttuu niihin selkeisiin epäkohtiin, mitä tämä esitys pitää sisällään. Toivon, että hallituspuolueiden kansanedustajat, joita valitettavasti ei nyt ole salissa, ovat aktiivisia ja rohkeita käsittelyn aikana ja tekevät tarvittaessa muutoksia tähän esitykseen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2026-02-12T20:20:23,2026-02-12T20:23:43,Käsitelty,1.1 2026_6_168,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_169,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hankintalain uudistaminen on merkittävä kokonaisuus kunnille ja hyvinvointialueille. Kyse ei ole teknisestä yksityiskohdasta vaan laista, joka vaikuttaa suoraan arjen palveluihin, palvelujen järjestämiseen, niiden hintaan ja joustavuuteen. Lakiesityksessä on tavoitteita, joita on helppo kannattaa: avoimuus, kilpailu ja väärinkäytösten estäminen. Mutta samalla esityksessä on useita kohtia, jotka herättävät vakavaa huolta kuntien ja hyvinvointialueiden näkökulmasta. Ensinnäkin sääntely lisää merkittävästi taloudellista ja hallinnollista taakkaa. Kuntaliiton mukaan kuntien kustannukset voivat nousta jopa 600 miljoonaa euroa. Kunnat ja hyvinvointialueet kamppailevat jo nyt resurssipulan, osaajavajeen ja kasvavien kustannusten kanssa. Kun hankintoihin tuodaan lisää velvoitteita, yksityiskohtaista dokumentointia ja juridista riskiä, se vie aikaa pois perustehtävästä, palvelujen järjestämisestä ihmisille. Toiseksi esitys kaventaa liikkumavaraa tilanteissa, joissa tarvitaan joustavuutta ja paikallistuntemusta. Hyvinvointialueilla esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnat eivät ole pelkkiä markkinasuorituksia. Ne ovat osa hoitoketjuja, jatkuvuutta ja potilasturvallisuutta. Liian jäykkä hankintalainsäädäntö voi pahimmillaan heikentää palvelujen laatua ja saatavuutta. Hankintalain muutoksen myötä avautuu markkinoilla tilaa myös yrityksille, joita kukaan meistä ei sinne toivo. Nämä yritykset eivät noudata suomalaista lainsäädäntöä vaan kiertävät työnantajavelvoitteita ja veronmaksuvelvoitteita. Meidän lainsäädäntömme ei ole ajan tasalla ehkäistäkseen harmaan talouden ja työperäisen hyväksikäytön ongelmia. Tämä asia pitäisi viipymättä laittaa kuntoon. Arvoisa rouva puhemies! Lakiesitys herättää vakavia kysymyksiä myös hyvinvointialueilla. Vähintään kymmenen prosentin omistusvaatimus uhkaa käytännössä estää esimerkiksi Pirkanmaalla Tekonivelsairaala Coxan ja Sydänsairaalan mahdollisuudet hankkia laboratoriopalveluita Fimlabilta. Näille sairaaloille ei ole markkinoilla vaihtoehtoisia toimijoita, jotka pystyisivät tuottamaan vastaavat palvelut. Kyse ei siis ole kilpailun lisäämisestä vaan riskistä, joka voi heikentää hoidon sujuvuutta ja potilasturvallisuutta. Lopuksi on syytä kysyä, siirtyvätkö vastuu ja riski kohtuuttomasti paikallistasolle. Jos sääntely monimutkaistuu mutta rahoitus ja tuki eivät seuraa perässä, seuraukset näkyvät suoraan kuntalaisten ja potilaiden arjessa. Hankintalain tulee tukea kuntien ja hyvinvointialueiden kykyä toimia tehokkaasti, vastuullisesti ja inhimillisesti Nyt esityksessä on kohtia, jotka on syytä vielä korjata, jotta hyvä tarkoitus ei käänny käytännössä itseään vastaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2026-02-12T20:23:51,2026-02-12T20:26:50,Käsitelty,1.1 2026_6_170,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_171,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin tämän päivän keskusteluissa on tullut selväksi, kaikki varmastikin kannattavat tämän hankintalain hyviä tavoitteita: sitä, että pystyisimme julkisia hankintoja toteuttamaan tehokkaammin ja samalla varmistaen alueellista elinvoimaa sekä edistäen yrittämisen edellytyksiä. Mutta valitettavasti tämä lakiesitys tällaisenaan ei kuitenkaan johda näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Se kaikkein ongelmallisin kohta tässä on nimenomaan kymmenen prosentin sidosyksikkösääntely. Kun tuossa päivällä kysyimme ministeriltä, mistä tämä kymmenen prosenttia on tullut, niin emme saaneet siihen vastausta. Saimme kyllä kuulla, ihan oikein, että on totta, että jossain määrin mahdollisuutta toteuttaa hankintoja in-housen kautta on käytetty väärin tai on kikkailtu. Täällä oli esimerkkejä siitä, miten on saattanut jokin kunta hankkia 0,02 prosentin osuuden ja sillä perusteella sitten näitä hankintoja voinut tehdä ilman kilpailutusta, mutta kyllähän tämän 0,02 prosentin ja kymmenen prosentin välissä on aika paljon muitakin vaihtoehtoja kuin ottaa tämä kymmenen prosentin vaatimus, joka on kuitenkin todella, todella monessa tapauksessa aivan liian korkea ja erityisesti pienille kunnille äärimmäisen hankala. Tietyillä alueilla, kuten esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomessa, ei meillä ole niitä tarjoajia, jotka voivat näitä palveluita tuottaa. Sen takia, jos hallitus kuvittelee, että tämä tarjonta syntyy pelkästään lakipykälää muuttamalla, kyllä sen ymmärrys markkinataloudesta ja meidän Suomen eri alueista on pahasti vinksallaan. No, todellakin tämä lakiesitys sai lausuntokierroksella aika lailla murskapalautteen nimenomaan tämän kymmenen prosentin minimiomistusrajan osalta — ja aivan syystä. Kuten täällä on tänään kuultu, se aiheuttaa monenlaisia ongelmia ja riskejä. Esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto varoittaa siitä, että tämä hankintalakimuutos keskittää markkinoita suurille toimijoille ja menettäjinä ovat nimenomaan paikalliset pk-yritykset, vaikka hallitus väittää, että juuri niiden etua se on tällä lakiesityksellä ajamassa. Siis nykyäänhän nämä in-house-yhtiöt kilpailuttavat hankintoja merkittävästi, jopa noin 50—75 prosenttia liikevaihdostaan, ja nimenomaan tarjoavat näille paikallisille yrityksille sitä kautta työtä. Nyt tietysti, jos tähän tulee tämä raja ja lakimuutoksen jälkeen in-house-yhtiöt purkavat tuhansia sopimuksia näiden markkinatoimijoiden kanssa, tilalle tulevat kansainväliset toimijat, jotka eivät kyllä paikallista alihankintaa tarvitse. Sitten tässä on tuotu esille se, saadaanko tällä lakimuutoksella nyt säästöjä. No, tästäkään meillä ei minkäänlaista laskelmaa ole. Päinvastoin hallituksen oman esityksen mukaan tulee enemmänkin kustannuksia kuin säästöjä. Se leikkaa palveluita sekä hyvinvointialueilla että kunnissa. Ja jos mietimme tällä hetkellä vaikka hyvinvointialueiden muutenkin hankalaa taloudellista tilannetta, niin se, että nyt väkisin sinne vielä lisäkustannuksia aiheutetaan, on täysin kohtuutonta. Monet ovat tuoneet esille nämä merkittävät kyberturvariskit, mitä tähän lakiesitykseen liittyy. Tässä hallituksen esityksessäkin todetaan, että valtion kyberturvallisuusjohtajan näkemyksen mukaan käytettävissä oleva kyberturvallisuuden osaamis- ja tietotaso romutettaisiin uudistusta toteutettaessa, sillä nykyisissä yhteistyörakenteissa osaaminen on ollut käytettävissä ja turvaamassa palveluiden jatkumista yhteisesti sidosyksiköiden kautta. Ja edelleen kyberturvallisuusjohtajan arvion mukaan vaikutukset olisivat nykyiset, koko ajan lisääntyvät uhkakuvat huomioiden täysin kestämättömät ja merkittävästi myös taloudellisesti kalliimmat. Otan esimerkin Itä-Suomesta, omalta alueeltani. Siellä kolme hyvinvointialuetta on yhdessä perustanut yhtiön, Islabin, joka tuottaa hyvinvointialueilla laboratoriopalveluita. Nämä labrat toimivat terveyspalvelujen yhteydessä yliopistosairaaloista sote-pisteisiin, ja ne välttämättömät tukitoiminnot, kuten ict, väline- ja laitehuolto, logistiikka, keskusvarastot sekä työvaate- ja siivouspalvelut, tuotetaan yhdessä näiden hyvinvointialueiden kanssa. Esityksen mukainen hankintalaki johtaisi nyt siihen, että laboratoriot eivät voisi enää hyödyntää näitä yhteisiä tukipalveluja, vaikka ne toimivat saumattomasti samoissa tiloissa samojen potilaiden äärellä. Näiden pitäisi näytteenotto- ja laboratoriopalveluita varten rakentaa erilliset, päällekkäiset tukipalvelut, mikä on tietysti kallista ja tehotonta ja nostaa kustannuksia. Myös kyberturvallisuuden osalta tämä olisi merkittävä heikennys, ja sillä olisi valtavasti vaikutuksia, sillä näiden laboratoriopyyntöjen ja -tulosten tulee siirtyä hoitoyksikön ja labrojen välillä saumattomasti ja turvallisesti 24/7 myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. No, nykyisellään tämä on varmistettu niin, että Islab tukeutuu hyvinvointialueiden kanssa samaan suojattuun runkoverkkoon ja muuhun tietoturvalliseen infraan ja yhteinen tietoturvavalvomo huolehtii turvallisuudesta 24/7. Nyt tämän esityksen mukainen hankintalaki muuttaisi tilannetta niin, että se pirstaloisi nykyisen mallin ja hajauttaisi vastuut häiriötilanteissa. Käyttökatkojen ja integraatiovikojen todennäköisyys kasvaisi, ja huoltovarmuus heikkenisi — siis aivan väärä suunta nykyisessä turvallisuustilanteessa. Todellakin toivon, että tässä talossa, kun valiokunnat käsittelevät tätä esitystä, puututaan näihin epäkohtiin, mietitään niitä ratkaisuja, millä näitä hyviä tavoitteita, mitä tässä laissa sinänsä on, voidaan aidosti edistää, sillä tällä kymmenen prosentin omistusvaatimuksella ne eivät tule etenemään.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2026-02-12T20:26:57,2026-02-12T20:34:15,Käsitelty,1.1 2026_6_172,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Perholehto, poissa. Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_173,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä on erittäin monta kohtaa, joita tästä lakiesityksestä voi arvioida. Ensinnäkin kun puhutaan tästä 38 miljardista eurosta, onko se paljon vai vähän, kun verrataan eurooppalaisesti, niin EU on arvioinut, että EU-komission mukaan julkiset hankinnat muodostavat noin 15—20 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. 38 miljardia taitaa olla alle 15 prosenttia Suomessa, eli me ollaan EU:n keskiarvon alapuolella tällä tavalla laskien. Arvoisa rouva puhemies! Tässä kun arvioidaan myös sitä, ketkä ovat suurimpia hankkijoita, niin varmasti isommat kunnat ja isommat toimijat ovat niitä hankkijoita. Tässä näitä sidosyksikköjä ja in-house-yhtiöitä perustetaan usein keskuskaupungin ympärille, ja ympäristökunnat ja seutukunnat ja seudulla olevat kunnat liittyvät siihen mukaan. Kaikki saavat niitä palveluja yhteisesti, ja saadaan niitä edullisesti toteutettua yhteistyöllä. Se on ollut luonnollinen osa kuntien yhteistyötä, ja tämä on tässä yhtenä tärkeänä tekijänä. Sitten jos arvioidaan vielä sitä, että kun täällä ministeri Marttinenkin totesi, että halutaan isompia hankintayksiköitä, niin nythän tässä jaetaan niitä koottuja hankintayksiköitä pienemmiksi. Tämä logiikka ei oikein toimi minusta tässä ollenkaan, kun pitää olla kymmenen prosentin osuudella. Jos on ollut aikaisemmin isompi määrä toimijoita siinä, niin varmaan se liikevaihto ja toiminta ovat olleet laajempia. Eli tämä logiikka ei pidä. Tämä kymmenen prosentin raja on todella tämmöinen ihan kaavamainen ratkaisu. Ymmärrän sen tilanteen, että kun tässä on 0,01 prosentin omistuksilla haettu sidosyksikköasemaa, niin se on varmasti liian pieni. Itse näkisin, niin kuin täällä edustaja Mikkonenkin hyvin toi esille, että varmasti lukuja tämän välillä löytyisi. Mielestäni se omistusosuus, jolla sidosyksikköasema tulee, voisi olla 1—3 prosentin välillä. Silloin oltaisiin kohtuullisilla luvuilla. Eli tietyllä tavalla tästä kymmenen prosentin rajasta tulee todella kaavamainen, ja pienet kunnat tässä erityisesti ovat häviäjinä. No, sitten jos arvioidaan tätä myöskin siltä kantilta, että kun täällä puhutaan tästä EU:n hankintarajasta, niin se on sillä tavalla mielenkiintoinen, että näitä hankintarajoja... Minun täytyy kaivaa tämä terminologia tuolta. Kun rajoista puhutaan, niin rakentamisessa ne ovat noin 5,4 miljoonaa ja sitten palveluissa ne ovat noin 216 000. Näitten osalta päästään tällaisiin lukuihin, jotka täällä taustalla myöskin ovat. Eli me joudutaan tarkastelemaan täällä talossa nyt erittäin paljon sitä, mihin kohtaan näitä rajoja tässä vedetään. Arvoisa rouva puhemies! Sitten on tämmöinen perustuslaillinen kysymys, jota varmasti täällä pitää harkita: tämä kuntien itsehallinto, miten siihen suhtaudutaan? Kunnat ovat itsehallinnollinen yksikkö. Kuinka paljon voidaan puuttua siihen, kuinka kunta saa järjestää toimintojaan? Tässähän nyt puututaan siihen perusasiaan, että kunta järjestää omalla tavallaan toisten kuntien kanssa yhdessä näitä asioita. Siinä mielessä on hyvä, että tätä arvioidaan täällä hyvin laajasti. Arvoisa rouva puhemies! Tässä on tietenkin hyviäkin asioita, jotka liittyvät tähän, että jos tietyn EU:n kynnysarvon ylittävään hankintaan on vain yksi tarjous, niin se voidaan hylätä. Sitten on tämä, että markkinavuoropuheluun kannustetaan, mikä on hyvä asia, ja hankinta olisi jaettava osiin, jotta pienemmilläkin yrityksillä on mahdollisuus osallistua. Ne ovat hyviä asioita. Eli kyllä tässä on hyvääkin, mutta tämä kymmenen prosentin raja on tässä erittäin ongelmallinen. Toinen ongelmallinen asia, joka tässä on erityisesti, on tämä siirtymäaika, joka tarkoittaisi sitä, että vähän yli vuodessa pitäisi tämä tehdä. Siirtymäaika 30.6.2027 saakka on liian nopea, ja täytyy sanoa, että se ei tämän lain soveltamisen osalta ole ollenkaan toimiva. Vaikka täällä joissain palveluissa on vähän pitemmät siirtymäajat, esimerkiksi sote-palveluiden osalta, niin täytyy sanoa, että ne eivät riitä ja näitä siirtymäaikoja pitää tässä tarkastella. Arvoisa rouva puhemies! Täällä on tullut hyviä esimerkkejä. Muun muassa Pirkanmaalla Coxa ja Sydänsairaala ja niitten palveluiden osto Fimlab-nimiseltä yhtiöltä on ollut erinomainen toimintamalli, ja nyt tässä se vaarantuu. Edustaja Laine-Nousimaa hyvin kuvasi tätä tilannetta, ja minä kannatan niitä näkemyksiä, mitä hän toi esiin tämän asian osalta. Arvoisa rouva puhemies! Paljon on töitä tämän lain osalta täällä talossa edessä, ja toivottavasti tämä korjaantuu siihen suuntaan kuin täällä nyt puheenvuoroissa on tullut esille. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-12T20:34:26,2026-02-12T20:40:51,Hyväksytty,1.1 2026_6_174,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_6_175,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On ikävä todeta, että tähän taloon on jälleen tuotu käsiteltäväksi lakiesitys, joka on saanut osakseen poikkeuksellisen paljon perusteltua kritiikkiä jo ennen kuin sitä aletaan käsitellä: 700 lausuntoa, joista pitkälle yli 80 prosenttia on ollut kielteisiä. Pidän näin lainsäätäjänä hieman kohtuuttomana sitä, että valiokuntien tehtäväksi on sysätty vastuu korjata valuvikaisen esityksen lukuisia heikkouksia, kun vastuuhan on nimenomaan hallituksella siitä, että se antaa sellaisia esityksiä, jotka ylipäätään ovat kohtuullisesti käsiteltävissä. Miksi asianmukainen valmistelu olisi ollut tärkeää? Tämän lakiesityksen muutokset ovat merkittäviä, ja niillä on valtavia vaikutuksia niin julkiseen talouteen, palvelujen saatavuuteen, niiden turvallisuuteen kuin kuntien perustuslailliseen oikeuteen harjoittaa itsehallintoaan. Olen sitä mieltä, että lakiesitys itsessään ja sen tavoitteet ovat kannatettavia — siis nimenomaan tavoitteet ovat kannatettavia ja uudistustarpeita on, se on täysin totta — mutta ongelma on nimenomaan se, että tällä esityksellä näitä tavoitteita ei tulla saavuttamaan. Päinvastoin, seurauksia voidaan pitää Suomen ja suomalaisen yhteiskunnan kokonaisedun vastaisina, eikä ole liioiteltua todeta, että kustannusten noustessa tämä esitys on loppuviimein myös suomalaisten veronmaksajien edun vastainen. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa esitetyn 10 prosentin vähimmäisomistusosuuden seuraukset kohdistuvat erityisesti pieniin ja keskisuuriin kuntiin sekä hyvinvointialueisiin. Näiden palvelujen tuottamiskustannukset nousisivat kestämättömällä tavalla. Niillä ei välttämättä ole edes mahdollisuuksia hyödyntää markkinoita siten, että aitoa kilpailua olisi, saati että sitä syntyisi. Todellisuudessa alueilla ja kunnissa voi olla vain yksi palvelujen tarjoaja ja suurella todennäköisyydellä vielä suuryritys, eikä mitään todellista tai aitoa, tervettä markkina-asetelmaa ole. On selvää, että joka tapauksessa lähes kaikki kunnat ja kaupungit joutuvat tekemään huomattavia omistusjärjestelyjä ja turvautumaan markkinoihin silloinkin, kun taloudellista perustetta ei ole. Arvioidut kustannukset julkiselle taloudelle ovat järkyttäviä. Kuntaliitto ja valtiovarainministeriö itse ovat arvioineet hintalapuksi lähes puolta miljardia. FCG:n arvion mukaan muutoskustannukset huomioiden kyse on jopa 600 miljoonasta. On aivan selvää, ettei talousvaikeuksissa rypevä kuntakenttä, hyvinvointialueista puhumattakaan, selviä näistä kustannuksista. Arvoisa puhemies! Kiinnitän lopuksi huomiota siihen, että elämme, ikävä kyllä, aikaa, jossa turvallisuusympäristömme on muuttunut perustavanlaatuisella tavalla, ja elämme jo nyt hybridivaikuttamisen keskellä. Odotettavissa on, että tämänkaltainen vaikuttaminen tulee vain lisääntymään entisestään, ja tämä tarkoittaa myös sitä, että kyberturvallisuuden ja tietoturvan merkitys kasvaa ennennäkemättömällä tavalla. Siksi on merkille pantavaa, että valtion turvallisuusjohtaja Paananen on varoittanut, että hallituksen valmistelema hankintalain uudistus voi toteutuessaan heikentää vakavasti Suomen kyberturvallisuutta. Erityisesti tässäkin ongelma koskee sidosyksiköitä koskevaa 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimusta. Se Paanasen mukaan uhkaa romahduttaa nykyiset toimivat ict- ja kyberturvallisuusrakenteet, joihin erityisesti kunnat, hyvinvointialueet mutta myös osa valtionhallinnosta nojaavat. Palvelujen siirtyminen pois in-house-yksiköistä myös moninkertaistaisi kyberturvan kustannukset, sillä kuten hankintalakiehdotuksen taustalla olevat markkinaselvitykset osoittavat, kyberturvapalvelujen kustannukset voivat nousta jopa kolme- tai nelinkertaisiksi, mikäli palvelut siirretään sidosyksiköiltä kokonaan yksityisille toimijoille. Paanasen mukaan käytettävissä olevan kyberturvallisuuden osaamis- ja tietotaso heikkenisi merkittävästi, mikäli sidosyksiköiden roolia kavennetaan. Arvoisa puhemies! Suuri huoli koskee siis sitä, että uuden, tiukkenevan kilpailutuspakon nojalla Suomen kyberturvallisuuden ulkoistaminen kansainvälisille pääomille kiihtyisi. Tämä paitsi uhkaa suomalaista yrittäjyyttä myös voi muodostaa todella aidon turvallisuusuhan. Tätä taustaa vasten pidän käsittämättömänä, ettei hallitus ole tehnyt vaikutusarviota hankintalakiesityksen vaikutuksista Suomen turvallisuuteen. Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että mielestäni tätä lakiesitystä ei tulisi tässä muodossaan hyväksyä. Se on raakile, ja sitä ei olisi ylipäätään pitänyt tähän taloon tuoda, mutta jos hallitus ei ole vetämässä sitä pois, on tämän talon valiokuntakäsittelyssä kyettävä korjaamaan niitä valuvikoja, joita siinä kiistatta on, ja toivon tähän myös valmiutta hallituspuolueiden edustajilta. Se olisi osoitus vastuullisesta lainsäädäntötyöstä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2026-02-12T20:40:57,2026-02-12T20:47:27,Käsitelty,1.1 2026_6_176,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,Kiitoksia. — Edustaja Koskinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_177,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hankintalakiesitys seurailee valitettavan tuttua toimintakaavaa tältä hallitukselta: ei kuunnella valmistelussa muita tahoja kuin sitä, joka on hallitusohjelmaan ujuttanut jonkun sidosryhmän tai tahon kannalta halutun uudistuksen tai muutoksen. Tällaisiahan on ollut työelämän uudistuksissa tai heikennyksissä työntekijöiden kannalta ja sosiaaliturvan yksipuolisissa leikkauksissa. Mutta tässä on harvinaisen laajaa yhteiskunnan toimintaa koskeva esitys, ja sen haittavaikutukset ovat ilmeisen suuria, jos se tällaisenaan viedään läpi. Orpon—Purran hallitus jää historiaan siitä, että se vie jääräpäisesti eteenpäin kovasti kritisoituja esityksiä, korvat ummessa ja piittaamatta asiantuntijoiden varoituksista. Hankintalain uudistusehdotus vaikeuttaisi merkittävästi julkisomisteisten sidosyksiköiden eli in-house-yhtiöiden käyttöä osana julkisia hankintoja ja kuntien mahdollisuuksia tuottaa palveluita edullisesti. Jatkossa kunnat voisivat tehdä hankintoja sidosyksiköiltään vain, mikäli niiden omistus yhtiöstä ylittää kymmenen prosentin osuuden. Muutos on merkittävä, sillä tällä hetkellä noin 2 700 kuntien omistamaa in-house-yhtiötä tuottaa kuntalaisille esimerkiksi ruokapalveluita, it-palveluita, teknisiä ratkaisuja, kiinteistönhuoltoa ja muita tukipalveluja. Se, että kunnat eivät itse saisi enää kaikissa tilanteissa päättää, käyttävätkö ne hankinnoissa ja palvelutuotannossa omia sidosyksiköitään vai markkinoita, on kestämätöntä niin kuntien itsehallinnon kuin veronmaksajien kannalta. Ehdotettu hankintalakiesitys ei toimi, koska se lisää pienten kuntien hallinnollista taakkaa ja heikentää siten julkisen sektorin tehokkuutta, heikentää työntekijöiden asemaa varsinkin näissä pienissä kunnissa ja niiden yhtiöissä, vaarantaa in-house-yhtiöihin kertyneen osaamisen ja palvelujen jatkuvuuden ja on vielä ristiriidassa kunnallisen itsehallinnon ja hyvän lainvalmistelun kanssa. Hankintalain muutos pakottaisi monet pienet kunnat luopumaan toimivista in-house-ratkaisuista, koska niillä ei ole mahdollisuuksia hankkia palveluyhtiöistä lakiesityksessä vaadittuja omistusosuuksia. Tässä ei ole otettu huomioon sitä, että meillä on niin kovin erikokoisten kuntien ja laajemminkin julkisten yksiköiden kenttä. Esitys avaa osaltaan myös tietä työehtoshoppailulle ja saattaa johtaa kuntaomisteisissa yhtiöissä työskentelevien työntekijöiden työehtojen huomattavaan heikentymiseen. Lakiesitys sivuuttaa in-house-yhtiöihin rakentuneen osaamisen nimenomaan kuntien ja hyvinvointialueiden toimintasektoreilla, niissä julkisen talouden osissa, joissa juuri näitä tehostamis- ja palvelujen parantamistarpeita on, mutta se varmasti suuremmalla todennäköisyydellä toteutuisi näitä olemassa olevia yhteistoimintarakenteita käyttäen kuin ne murentamalla. Tämä in-house-yhtiöiden toiminnan hankaloittaminen uhkaa myös kuntien ja hyvinvointialueiden talous- ja henkilöstöhallinnon osaamista ja pitkäjänteistä kehittämistä. Yksi seikka, jota keskustelussa ei ole vielä kosketeltu, on se, että paraikaa lausunnoilla olevan valmiuslakiehdotuksen keskeinen huoli on se, miten sitoutetaan yksityiset hyödykkeiden tuottajat toimimaan Suomen yleisen edun mukaisesti, mikäli Suomea kohtaa kriisi tai jopa sota. Suuri huoli on myös Suomen kyberturvallisuudesta, koska mahdollinen uusi hankintalaki mahdollistaa tiukalla kilpailutuspakolla Suomen kyberturvallisuuden ulkoistamisen kansainvälisille pääomille, niiden yhtiöille. Suomen omavaraisuus kriittisissä toiminnoissa ja omavaraisuus muun muassa energiassa, vesihuollossa, ruoantuotannossa ja niin edelleen on parasta kokonaisturvallisuutta, mutta sitä siis oltaisiin vaarantamassa. Lopuksi vielä: Tässä on jo viitattukin näihin perustuslaillisiin ongelmiin. On selvää, että esitys rajaisi kunnan mahdollisuutta organisoida toimintojaan erityisesti pienten kuntien osalta. Perustuslain 121 §:n 1 momentin mukaan kunnan hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kuntien toiminnan kokonaisuus on jo pitkään muodostunut peruskunnan lisäksi sen omistamista yhtiöistä ja yhteisöistä. Jos tässä tilanteessa, jossa kuntien toimiala on kaventunut soteasioiden siirryttyä hyvinvointialueille, on vähän niitä keinoja, joilla kunnat voivat toimintansa taloudellista tehokkuutta parantaa, ja nämä yhtiöt ja yhteistoimintayhtiöt, hankintayhtiöt ovat olleet niitä harvoja keinoja, joilla tämä on onnistunut, niin nyt sinne tuodaan uusia hankaluuksia ja kustannuksia. Eli täytyy todella vakavasti perustuslakivaliokunnassa arvioida, miltä osin tämä törmäisi sitten myös itsehallintoon ja toisaalta elinkeinonharjoittajien kannalta sopimusvapauteen osana omaisuudensuojaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2026-02-12T20:47:33,2026-02-12T20:53:39,Käsitelty,1.1 2026_6_178,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kettunen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_179,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Tosiaan meillä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Täällä on käyty hyvää keskustelua. Harmi vain, että hallituspuolueitten edustajia ei ole paikalla kuuntelemassa tätä lähetekeskustelua. No, mutta pöytäkirjoistahan sitten voipi lukea jokainen kansanedustaja ja Suomen kansalainen, minkälainen lähetekeskustelu tästä aiheesta on käyty. Rouva puhemies! Tämä hankintalain uudistus on kunnille hyppy pimeään. Hallituksen esittämä ja hatustaan vetämä kuntakohtainen kymmenen prosentin omistusrajavaatimus kuntien ja hyvinvointiyhtiöiden omistamiin niin sanottuihin in-house-hankintayksikköihin ei perustu mihinkään tutkimuksiin. Hallitus painaa uudistusta väkisin eteenpäin, vaikka lausuntokierroksella jopa 85 prosenttia melkein 700:sta lausuntonsa antaneesta vastusti tätä umpisurkeaa esitystä. Hallitus väittää hankintalain muutoksella edistävänsä kilpailua ja pieniä ja keskisuuria yrittäjiä ja yrittäjyyttä sekä säästävänsä tällä lakiesityksellä veronmaksajien rahoja. No, tavoitteet ovat oikeita, mutta lopputulos olisi aivan päinvastainen, jos tämä laki menee läpi. Hankintalain tekeminen entistäkin monimutkaisemmaksi haittaisi pk-yrittäjien mahdollisuuksia osallistua kilpailutuksiin. Töitä riittäisi vain kalliille hankintakonsulteille. Nykyisten hankintayksiköiden purkaminen ja uusien perustaminen olisi sekin vain erittäin kallista ja aikaa vievää hallintohumppaa. Lakiluonnoksesta jäyti pitkään tämmöinen ongelma, että hallitus ei suostunut avaamaan lainmuutosten vaikutusarvioita. Vasta oikeuskanslerin jyrähdys sai hallituksen avaamaan tämän niin sanotun pandoran lippaan. Kunnille koituisi hallituksen omankin arvion mukaan jopa 410—450 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset — siis kertaluonteiset kustannukset. Kilpailutuksesta koituvia säästöjä tulisi parhaillaankin 37—74 miljoonaa euroa vuodessa. Lainmuutoksen takaisinmaksuajaksi muodostuisi silloin jopa yli vuosikymmen. Hallitus myös arvioi, että lainmuutoksen aikaansaama samanaikainen kilpailutustulva nostaisi tarjouksien hinnat pilviin ja söisi säästöjen mahdollisuudet ennen kuin yksikään kunta ehtii hyötyä tästä muutoksesta. Osaajapula erityisesti ict- ja taloushallintopalveluissa jo nyt kuristaa meidän kuntia tässä Suomenmaassa. Lopullinen lasku voi vieläkin kasvaa. Tämä hallituksen esitys vaarantaa myös huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Pesula- ja ruokahuolto, palkkahallinto, kuntien ja sairaaloiden tietojärjestelmät sekä kyberturvallisuus eivät parane ulkoistamalla niitä pakolla pois kuntien omistamista yhtiöistä palvelumarkkinoille, joita monilla alueilla ei edes ole olemassa. Rouva puhemies! On myös outoa, että hallitus antaa vinkkejä siihen, millaisilla toimilla kunnat voisivat jatkossa kiertää tätä kilpailutuspakkoa. Nämä vaihtoehdot olisivat erityisesti pienille ja keskisuurille kunnille raskaita, kalliita ja pienille kunnille jopa mahdottomia. Erityisesti pieniä ja keskisuuria kuntia kaltoin kohtelevan hankintalakiesityksen lisäksi on hyvä muistaa, että hallitus on jo pettänyt kunnille antamansa lupauksen kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamisesta, eikä luvattu normienpurkuhankekaan näytä etenevän. Hankintalaissa on hyvä muistaa, että kaikesta kurjasta, mitä hallitus kunnille keksii, lopullinen hinta maksetaan aina kuntien asukkailla korkeampina veroina tai sitten huonompina palveluina. Herää väkisinkin kysymys, onko nyt kokoomus kaivanut pöytälaatikostaan edellisen kokoomusjohtoisen hallituksen laatiman kuntakartan, joka tähtää yli 200 kunnan lakkauttamiseen. Silloin kokoomus pyrki tavoitteeseen kyseenalaistamalla lainsäädännöllä pienten ja keskisuurten kuntien olemassaolon oikeutuksen. No, nyt kokoomus on vaihtanut taktiikkaa jättämällä kunnille luvatut uudistukset tekemättä ja tuottamalla lainsäädäntöä, joka lisää kuntien kustannuksia. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2026-02-12T20:53:51,2026-02-12T20:59:47,Käsitelty,1.1 2026_6_180,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_181,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin, että tulen nyt vielä kuitenkin pitämään yhden puheenvuoron tästä asiasta, koska tämä on todella tärkeä. Vaikka todellakaan täällä ei hallituspuolueiden edustajia ole enää pitkään aikaan salissa ollut kuulemassa, niin pöytäkirjoista toivottavasti sitten lukevat näitä puheenvuoroja, koska mielestäni tässä keskustelussa on tuotu esille hyvin paljon ja konkreettisesti niitä huolia, mitä tähän lainsäädäntöön liittyy. Kerroin tuossa aikaisemmassa puheenvuorossani yhden konkreettisen esimerkin Pohjois-Karjalasta ja ajattelin, että kerron vielä toisen, koska nimenomaisesti tämä lainsäädäntö tulee vaikuttamaan ihmisiin, ja erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, missä tätä kilpailutilannetta ei aidosti ole, ne vaikutukset ovat todellakin merkittäviä. Tämä esimerkkini on Siun työterveys, joka on Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen ja alueen yhdeksän kunnan omistama työterveyspalveluita tarjoava yhtiö. Nyt sitten jos tämä lakiesitys menee tällaisenaan läpi ja tämä kymmenen prosentin omistusvaade siinä on, se tarkoittaa sitä, että Pohjois-Karjalan yrittäjien palvelut heikkenevät ja työterveyspalvelut lakkaavat maakunnan pieniltä paikkakunnilta ja keskittyvät Joensuuhun ja vain muutamaan muuhun alueen isoon keskukseen. Tällä hetkellä Siun työterveys toimii Joensuun lisäksi lukuisissa muissa kunnissa, ja nyt sitten jos tämä lakiesitys menee läpi, se tarkoittaa sitä, että jatkossa enintään viisi omistajakuntaa voi jatkaa palvelujen ostamista nykyisten yhdeksän kunnan sijaan. Silloin tietysti muutokset omistajuuksissa vaikuttaisivat väistämättä siihen, että Siun työterveyden palvelupisteet vähenisivät ja se työterveyspalvelu, jonka se nyt tuottaa alueen 1 700 yritykselle, joista suurin osa on pienyrityksiä ja maanviljelijöitä, katoaisi. Todellakin tässä on tullut hyvin esille myös se, että tämä esitys puuttuu myös perustuslain mukaiseen kuntien itsehallinto-oikeuteen, ja sitä onkin käsiteltävä erityisesti eri kunnissa asuvien suomalaisten oikeuksien toteutumisen kannalta. Sellaista tilannetta, jossa kunnan ei ole mahdollista järjestää toimintaansa kuntalaisten toivomalla tavalla, ei saa syntyä. Mutta valitettavasti hallituksella nyt tuntuu olevan tarve säätää tätä erittäin monimutkaista lainsäädäntöä uskomattomalla ja myöskin täysin tarpeettomalla kiireellä. Tämänkin esityksen valmistelemiseen oikeuskansleri joutui puuttumaan viime hetkillä. Tämä kiire tulee kostautumaan kunnissa, jotka joutuvat nopealla aikataululla kattamaan jopa 600 miljoonan euron muutoskustannuksia, ja olisikin välttämätöntä vähintäänkin muuttaa tätä esitystä siten, että kunnille taattaisiin riittävä siirtymäaika muutosten hallittuun toteuttamiseen. Arvoisa puhemies! Julkiset palvelut ovat paitsi taloudellinen myös ekologinen kysymys, ja haluan tämän kulman tuoda vielä tähän keskusteluun, sillä tämänhetkinen hallitus laiminlyö mahdollisuudet tukea paitsi päästövähennystyötä myös luontovaikutusten vähentämistä julkisten hankintojen kautta, ja tässä lainsäädännössä ei ole esitetty riittäviä toimia siihen. Julkiset hankinnat ja investoinnit vastaavat noin kolmasosaa Suomen kulutusperusteisesti lasketuista päästöistä eli hiilijalanjäljestä, ja päästövähennyspotentiaalia siis olisi merkittävästi, jos siihen haluttaisiin puuttua myös hankintojen avulla. Samoin hankintojen luontovaikutukset ovat mittavia, ja niitä voitaisiin hillitä esimerkiksi vahvistamalla luontokriteereitä julkisissa kilpailutuksissa. No, hyväksi onneksemme EU korjaa näitäkin ongelmia Suomen puolesta, sillä valmistelussa olevissa direktiivimuutoksissa myös ekologisia näkökulmia otetaan ennakkotietojen mukaan aiempaa paremmin huomioon. Toivottavaa olisi, että Suomi vaikuttaisi EU:ssa asian valmisteluun ja pyrkisi varmistamaan EU-tasolla mahdollisimman kunnianhimoisia ympäristökriteerejä. Julkisilla hankinnoilla voidaan myös luoda kysyntää luonto- ja ilmastopositiivisille ratkaisuille, joiden käynnistämisessä on tällä hallituksella ollut merkittäviä vaikeuksia. Siksi tämän lainsäädännön osalta tässä hankintalain muutoksessa olisi pitänyt vahvemmin luoda säännöksiä siitä, että tätä ympäristönäkökulmaa ja hankintojen vastuullisuutta olisi merkittävästi lisätty. ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2026-02-12T20:59:51,2026-02-12T21:05:16,Käsitelty,1.1 2026_6_182,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jalometallituotteista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 185/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_6_183,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Matias,Marttinen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jalometallituotteista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 185/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Esityksessä esitetään muutettavaksi jalometallituotteista annettua lakia. Jalometallituotteiden vaatimuksista säädetään jalometallituotteista annetussa laissa ja asetuksessa sekä jalometallituotteiden tarkastusta ja leimausta koskevassa yleissopimuksessa, jonka perustajajäsen Suomi on ollut vuodesta 1975. Jalometallituotteita ovat muun muassa kullasta, hopeasta, platinasta tai palladiumista valmistetut korut, koriste-esineet ja kellot. Jalometallituotteista annettua lakia on katsottu tarpeelliseksi päivittää kahdesta syystä. Ensinnäkin yleissopimuksen liitteisiin on tehty muutoksia, jotka on katsottu tarpeelliseksi viedä kansalliseen lainsäädäntöön. Nämä muutokset koskevat jalometallituotteissa käytettävien jalometallien vähimmäispitoisuuksia ja hyväksyttäviä jalometallipitoisuuksia. Osa muutoksista toteutetaan jalometallituotteista annetun asetuksen muutoksella. Toiseksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on suorittamassaan käytännön valvonnassa ja muussa yhteydessä havainnut muutostarpeita, jotka ovat lähinnä teknisiä ja tarkoituksenmukaisuuteen perustuvia. Tällaisia ovat esimerkiksi määritelmiä, nimileimarekisteriä ja valvontaviranomaisen oikeuksia koskevat tarkennukset. Säännöksellä selkeytetään jalometallituotteiden ja muiden metallituotteiden välistä eroa silloin, kun tuotteita saatetaan markkinoille ja myydään. Kuluttaja pystyy tällöin ostotilanteessa luotettavimmin erottamaan jalometallituotteen muusta metallituotteesta. Nimileiman rekisteröintiä ja rekisteriä koskevat säännökset on siirretty asetuksesta lain tasolle. Samalla säännöksiä on kevennetty muun muassa nimileiman rekisteröinnin lopettamisen ja leiman rekisteriin palauttamisen osalta. Muutokset vähentävät näin yrittäjien hallinnollista taakkaa. Valvontaviranomaisen oikeuksia tarkennettaisiin siten, että valvontaviranomaisella olisi oikeus tehdä tarvittavia tarkastuksia muualla kuin pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa. Esitys ei vaikuta Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvontatoimintaan, eikä esityksellä ole valtiontaloudellisia vaikutuksia. Hyvät kansanedustajat! Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. päivä toukokuuta 2026. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+4.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2026-02-12T17:46:17,2026-02-12T17:48:31,Käsitelty,1.1 2026_6_184,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain ja rakentamislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2026 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan, jolle puolustusvaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_6_185,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Matias,Marttinen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain ja rakentamislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan on muuttanut merkittävällä tavalla eurooppalaista turvallisuusympäristöä. Tässä ajassa emme voi liiaksi korostaa yhtenäisen ja toimitusvarman puolustusteollisen perustan merkitystä. Me tarvitsemme puolustusteollisia hankkeita, ja näiden syntyminen Suomeen pitää mahdollistaa niin ketterästi kuin vain mahdollista. Voimassa oleva lainsäädäntö tunnistaa nimenomaisesti puolustushallintoa ja sen omaa toimintaa koskevat tarpeet mutta ei kaikilta osin ota huomioon maanpuolustukselle tärkeitä yksityisiä hankkeita. Tämän vuoksi esityksessä ehdotetaan lainsäädäntöä muutettavaksi siten, että yksityisesti toteutettavien maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten luvitusta sujuvoitetaan. Tämänkaltaisten tuotantolaitosten merkitys maanpuolustukselle voi olla erityisen tärkeä esimerkiksi tilanteessa, jossa ne tuottavat maanpuolustuksen kannalta kriittisiä lopputuotteita, osakomponentteja tai raaka-aineita. Esityksellä mahdollistetaan nopeampi ja sujuvampi sijoittamis-, lupa- ja rakentamislupamenettely maanpuolustukselle tärkeille tuotantolaitoksille. Tavoitteena on, että kemikaaliturvallisuuslakiin lisättäväksi ehdotettu maanpuolustukselle tärkeä tuotantolaitos tai muu maanpuolustuksen varautumistarkoituksen edellyttämä tuotantolaitos, jolla on olennainen merkitys maanpuolustukselle, voitaisiin toiminnanharjoittajan hakemuksesta sijoittaa sijoitusluvalla alueelle, jossa ei ole asemakaavaa tai yleiskaavaa. Kaavoitusprosessiin ryhtymisen sijaan sijoittamisen edellytykset voitaisiin ratkaista maanpuolustukselle tärkeän tuotantotaitoksen sijoittamislupamenettelyssä. Lisäksi esityksessä annettaisiin kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle mahdollisuus myöntää oikeus rakentamisen aloittamiseen ennen lainvoimaista lupapäätöstä. Mahdollisuus rakentamisen aloittamiseen edesauttaisi sitä, että rakentaminen pysyisi maanpuolustukselle kriittisten tuotantolaitosten osalta aikataulussa, kun tarve ilmenee. Esityksen mukainen pääsäännöstä poikkeava aloittamisoikeus koskisi nimenomaisesti puolustusministeriön lausunnon perusteella maanpuolustukselle tärkeitä tai maanpuolustuksen varautumiselle olennaisen merkityksellisiä tuotantolaitoksia, ja luvanhakijan tulee asettaa myös hyväksyttävä vakuus muutoksenhaun turvaamiseksi. Kemikaaliturvallisuuslakiin lisätään ehdotuksessa säännökset, joilla otettaisiin huomioon rakentamislain uusi maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten sijoittamislupa. Lupamenettelyssä maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen lupahakemus tai ilmoitus voitaisiin käsitellä etuajassa suhteessa muihin hakemuksiin ja ilmoituksiin. Lisäksi maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen toiminnanharjoittaja voisi rajoittaa kansallisen turvallisuuden vuoksi tuotantolaitosta koskevien tietojen antamista ulkopuolisille. Viranomaiset saisivat edelleen kaiken tarvitsemansa tiedon. Menettelyt perustuisivat kohteisiin, joilla puolustusministeriö katsoo olevan maanpuolustukselle olennainen merkitys. Esityksessä ei poiketa turvallisuusvaatimuksista tai turvallisuuden arviointia koskevista säännöksistä. Vaarallisten aineiden ja räjähteiden tuotantolaitoksia koskevat vaatimukset koskevat myös maanpuolustukselle tärkeitä tuotantolaitoksia, ja lupaharkinta suoritetaan vastaavasti kuin nykyisinkin kemikaaliturvallisuuslainsäädännön nojalla. Esitys pyydetään käsittelemään kiireisenä kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeiden hankkeiden etenemisen vuoksi. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+5.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2026-02-12T17:49:03,2026-02-12T17:52:34,Käsitelty,1.1 2026_6_186,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain ja rakentamislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2026 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_187,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain ja rakentamislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuusympäristömme on muuttunut perusteellisesti Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Kun katsomme omaa sijaintiamme kartalla, tuon konfliktin rinnalla näemme selkeästi puolustusteollisten toimitusketjujen haavoittuvuuden. Suomi on kuin saari, ja siksi Suomella täytyy olla omaa, kotimaahan sijoittuvaa kriittistä tuotantokapasiteettia puolustusteollisuudessa. Nyt käsittelyssämme olevan esityksen ydin on selkeä: maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten lupamenettelyjä sujuvoitetaan, nopeutetaan ja sovitetaan yhteen nykyistä paremmin. Tässä esityksessä ehdotetaan lisättäväksi lakiin maanpuolustukselle tärkeitä tuotantolaitoksia koskevat säännökset, joiden määrittelyä ohjaisi puolustusministeriö. Tämä koskee erityisesti laitoksia, jotka valmistavat vaarallisia kemikaaleja tai räjähteitä, eli esimerkiksi ammuskomponenttituotantoa, jota ei voida kriisitilanteessa korvata ulkomaisilla toimituksilla. Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä uuden tuotantolaitoksen lupaprosessi voi kestää vuosia. Se on rauhan aikana ehkä siedettävää, mutta tämän päivän turvallisuusympäristössä täysin kestämätöntä. Esityksen mukaisesti lupia voidaan jatkossa käsitellä ensisijaisina. Rakentaminen voitaisiin aloittaa tietyin edellytyksin jo ennen lupien lainvoimaisuutta tai sijoittamislupa voitaisiin myöntää myös kaavoittamattomalle alueelle, jos hanke on puolustuksen kannalta olennainen. Nämä ovat uudistuksia, jotka suoraan vahvistavat turvallisuuttamme. Samalla tärkeää kuitenkin on, että turvallisuusvaatimuksia ei kevennetä. Kaikki tekniset normit, riskiarvioinnit ja suojaetäisyydet säilyvät ennallaan. Esityksessä huomioidaan myös tiedon suojaaminen muuttuneen turvallisuusympäristömme myötä. Näistä maanpuolustukselle tärkeistä laitoksista ei julkaistaisi kaikkia yksityiskohtia, koska se altistaisi ne uuden ajan hybridivaikuttamiselle ja sabotaasiriskille. Uudistuksen tarkoitus on siis muuttaa prosessia mutta ei laskea korkeaa turvallisuustasoa. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä vahvistetaan Suomen sotilaallista huoltovarmuutta. Se on kykyä ylläpitää, korjata ja täydentää puolustusjärjestelmien materiaalia myös kriisioloissa. Kyseessä on välttämätön osa Suomen varustautumista. Kyse on esityksestä, jolla turvaamme puolustuskykymme selustaa. Luomme paremmat edellytykset sille, että kriittinen puolustustamme koskeva tuotanto sijaitsee meillä Suomessa, toimii ja työllistää täällä Suomessa ja voidaan käynnistää tai kasvattaa Suomessa silloin, kun sitä tarvitaan. Tämä esitys on tarkkarajainen, perusteltu ja Suomen turvallisuuden kannalta erittäin tärkeä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-12T17:52:45,2026-02-12T17:57:17,Käsitelty,1.1 2026_6_188,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain ja rakentamislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki on poissa. Edustaja Immonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_189,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain ja rakentamislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käsittelyssämme oleva hallituksen esitys selkeyttää ja nopeuttaa maanpuolustukselle tärkeiden räjähteiden tuotantolaitosten perustamista ja tuotannon käynnistämistä. Ajoitus on onnistunut juuri nyt, kun puolustusteollisuuden markkinat käyvät kuumana ja räjähteisiin liittyvä kysyntä on kasvanut voimakkaasti. Puolustusteollisuuden kasvu koko Euroopassa on erittäin vahva. Tällä lainsäädännöllä tuetaan myös sitä, että Suomi lisää ketteryyttään ja menestyy tuossa kansainvälisessä kilpajuoksussa. Vaikka tämä ehdotus ei varsinaisesti ole hallituksen kasvutoimi, jolla työllisyyttä kasvatetaan ja yritystoiminnan aloittamista tuetaan, niin myös näitä erittäin toivottuja myönteisiä vaikutuksia tällä esityksellä on. Byrokratian purkutalkoot on yksi hallituksen tavoitteista. Siihenkin tämä esitys tuo helpotusta. Esitys purkaa lupiin ja kaavoitukseen liittyvää kankeutta räjähdeteollisuuteen liittyvällä alalla. Kotimaakuntani Keski-Suomi on ollut yksi hyötyjä viime vuosina puolustusteollisuuden investoinneissa, ja samalla se on hyötynyt myös työllisyyden kasvusta. Maakunnassani on pitkät perinteet toimia puolustusteollisuuden tukialueena Suomessa, ja tätä kehitystä tämä esitys nyt tukee entisestään. Nammon Vihtavuoren tehtaat Laukaassa ovat yksi merkittävä esimerkki maanpuolustuksen kannalta merkittävästä omavaraisuudesta räjähteisiin liittyvässä tuotannossa. Tämä esitys vie meitä kohti vahvempaa ja turvallisempaa Suomea. Pyydänkin keskusteluissa sekä valiokuntakäsittelyssä huomioimaan tämän ehdotuksen merkityksen osana Suomen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja huoltovarmuutta. Ukrainan sodan päättyessä itärajamme tuntumaan palaa kymmeniätuhansia sodan karaisemia sotilaita. Näille venäläisille sotilaille rakennetaan juuri tällä hetkellä uusia varuskuntia. Suomen puolustuskyky itärajalla ei koostu ainoastaan Puolustusvoimien suorituskyvystä ja liittolaissuhteista, rynnäkkökivääreistä ja Nato-sotilaista. Se koostuu myös toimivasta kotimaisesta teollisuudesta, joka pystyy tukemaan kansallista puolustusta kaikissa tilanteissa. Arvoisa puhemies! Keski-Suomi on Puolustusvoimien operatiivisessa suunnittelussa niin sanottua tukialuetta, aluetta, jonne on sijoitettu tärkeää räjähde- ja ampumatarviketuotantoa tai niiden varastoja. Viime vuosien puolustusteollisuuden investoinnit esimerkiksi Laukaaseen ja Jyväskylään vahvistavat entisestään maakunnan merkitystä maanpuolustuksen merkittävänä tekijänä. Ilman räjähdysaineita ja ampumatarvikkeita ei ole uskottavaa armeijaa. Tämän lakiehdotuksen myötä räjähdeteollisuuden toimintamahdollisuuksia nopeutetaan ja helpotetaan. Samalla luodaan edellytyksiä myös uusille työpaikoille. Toki tyytyväisyyttä lisää myös se, että vihreiden politikoinnin seurauksena syntynyt, jopa vuosia kestävä ympäristöluvitusbyrokratia saa ohituskaistan, kun maanpuolustus eli suomalaisen kodin turvallisuus voidaan laittaa etusijalle. Hallitusten tehtävä on katsoa tulevaisuuteen. Tämä ehdotus on yksi hyvä esimerkki siitä, että me rakennamme nyt Suomen tulevan puolustusteollisuuden edellytyksiä siihen turvallisuustilanteeseen, kun Ukrainan sota on päättynyt ja Venäjä siirtää sodan kovettamia sotilaita Suomen rajoille. Jos tilanteeseen reagoitaisiin vasta silloin, joskus myöhemmin, olisimme auttamatta myöhässä. Tänään luodaan turvallisempaa huomista ja perustaa siihen turvallisuustilanteeseen, joka edessämme on lähivuosina. Kiitos tästä ehdotuksesta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+5.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2026-02-12T17:57:28,2026-02-12T18:01:40,Käsitelty,1.1 2026_6_190,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain ja rakentamislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2026 vp,Edustaja Pitko., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_191,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain ja rakentamislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuden ja turvallisuuden nimissä tarvitsemme todellakin uutta kotimaista puolustusteollisuutta Suomeen, ja näiden hankkeiden sujuva eteneminen on tärkeää. Jatkossa tämän esityksen mukaan yksityisille puolustusteollisuuden hankkeille voitaisiin siis antaa lupa kunnassa ilman normaalia kaavaprosessia. Tämänkaltainen ohituskaista, sijoittamislupa, luotiin vihreän siirtymän hankkeille jo viime vuonna rakennuslaissa tämän eduskunnan aikana. Haluan kuitenkin muistuttaa, että kaavaprosessi ei ole vain byrokratiaa, joka hidastaa hankkeita. Sillä on merkityksensä sujuvan maankäytön varmistamiselle mutta myös ihmisten osallistumisoikeudelle, ja se onkin yleensä se asia, mikä kaavaprosesseissa vie aikaa. Ihmiset haluavat osallistua heitä koskevaan ympäristön kehittymiseen ja varmistaa terveellinen ja turvallinen ympäristö itselleen ja perheilleen. Ihmisen näkökulmasta onkin ymmärrettävää, että ajatus siitä, että esimerkiksi dynamiittitehdas tai joku vastaava räjähdetehdas tulisi omalle asuinalueelle ilman tällaista perinteistä kaavaprosessia, herättää aika paljon huolta. Kyllä minä ymmärrän sen. Siksi haluankin itse, kun saamme tämän ympäristövaliokunnan käsittelyyn, punnita näitä kahta arvoa: kansallisen turvallisuuden nopeasti muuttuneet tarpeet ja kotimaisen huoltovarmuuden varmistaminen ja toisaalta arvoa siinä, että ihmiset pääsevät osallistumaan oman ympäristön kehittymiseen. Miten ne tässä esityksessä suhtautuvat toisiinsa, ovatko ne tasapainossa? Miten varmistamme sen, että kansallisen turvallisuuden nimissä eivät kuitenkaan kaikki hankkeet lähde tätä kaistaa? Jo nyt näemme tämän vihreän siirtymän sijoittamisluvan yhteydessä, että siinä vihreä siirtymä on aika laajasti ymmärretty ja näitä lupia myönnetään muillekin kuin tämmöisille kriittisen nopeasti lupaa tarvitseville vihreän siirtymän hankkeille. Ajattelen myös niin, että mitä tahansa tämän lain kanssa päädytäänkin tekemään, näitä prosessejahan tulee sujuvoittaa ja niitä voidaan sujuvoittaa monella tavalla. Erityisesti ajattelen, että on kohtuutonta, että nämä hankkeet jäävät hallinto-oikeuksien käsittelyyn jopa kahdeksi vuodeksi, koska hallinto-oikeudet ovat niin ruuhkautuneet — näiden resursointi lienee yhteinen asia, jota pitäisi edistää. Otamme tämän valiokuntaan käsittelyyn niin rivakalla vauhdilla kuin tämän asian yhteydessä tarvitaan.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+5.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2026-02-12T18:01:40,2026-02-12T18:04:50,Käsitelty,1.1 2026_6_192,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain ja rakentamislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2026 vp,Edustaja Perholehto., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_193,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain ja rakentamislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2026 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille tämänkin hallituksen esityksen esittelystä. Hymähdin tässä itsekseni, koska oli hauska huomata, että olin jo valiokunnan puheenjohtajan kanssa itse asiassa kohtuullisen samoilla ajatuksilla itselle kirjannut tästä muutaman huomion. Ensinnä on varmaan niin, että maailma on muuttunut, ja kyllä se tunnistetaan, että kansallisen turvallisuuden tarpeet näkyvät oikeastaan kirjaimellisesti ihan kaikessa. Mutta yleisesti ottaen on nimenomaan näin, että on hyvä pohtia, kuinka johdonmukainen tai hyvä tapa toimia on sellainen menettely, jossa useammille erilaisille hanketyypeille lähdetään rakentamaan ohituskaistoja. Niin kuin tässä edustaja Pitko viittasi, meillähän on jo hieman samantyyppinen, toki eri tarpeista kummunnut, nopeutettu menettely näille vihreän siirtymän hankkeille. Näen, että ongelma nimenomaan tällaisissa kiertoteissä on ensinnä se, että tämä luvituksen resursointi on tunnistettu ihan yksimielisesti meillä valiokunnassakin haastavaksi ja siitä on useamman kerran kantaa otettu. Toinen on nimenomaan tämä kaavoituksen ja osin myös kuntien itsehallinnon asema, joka oli myös huomioitu aika kriittisissäkin lausunnoissa koskien tätä hallituksen esitystä. Huomasin, että valmistelussa oli otettu kantaa myös siihen. Se, mikä tässä oli minusta ilahduttavaa, on toki se, että usein kun luvituksen yhteydessä jotakin nopeutetaan, herää huoli ympäristövaikutuksista, mutta tällä ei nyt ainakaan tällä tietoa tämän hallituksen esityksen mukaisesti pitäisi erityisiä ympäristövaikutuksia siinä mielessä olla, että se yva ja muut tarpeelliset prosessit siellä säilyvät eikä niihin sinänsä mitään tasoa heikentäviä seikkoja ole tulossa. Mielenkiinnolla odotan itsekin sitä, että saadaan tämä vielä valiokuntaan. Siellä nyt sitten erityisesti varmaan tätä luvituksen kokonaisuutta ja kaavoituksen asemaa tullaan tarkastelemaan, jos ja kun on niin, että tämä siihen liittyy ja kunnillakin monenlaisia näkemyksiä on ollut.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+5.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2026-02-12T18:04:50,2026-02-12T18:07:08,Käsitelty,1.1 2026_6_194,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain ja rakentamislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2026 vp,Edustaja Immonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_195,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain ja rakentamislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2026 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin tässä rauhoitella kollegoita hiukan siitä, että kenenkään takapihalle ei dynamiittitehdasta rakenneta. 30 vuoden sotilasuran jälkeen toimin viimeiset nelisen vuotta kolmannen logistiikkarykmentin hallintopäällikkönä ja kiersin aika paljon Puolustusvoimien räjähdevarastoja ja myöskin niitä tuotantolaitoksia. Puolustusvoimat jo sinällään — puhumattakaan siviiliyhteiskunnasta — hyvin tarkkaan säätelee, määrittää, ja sillä on vahvat turvallisuusmääräykset suojaetäisyyksineen rakentamispaikkojen osalta, erittäin tarkat kriteerit siitä. Kenenkään ei tarvitse olla huolissaan, että hänen takapihalleen tällaista tehtäisiin, vaan meidän viranomaiset pitävät kyllä huolen siitä, että vaikka niin sanottu ohituskaista puolustusministeriön kautta tässä avautuu, niin varmuudella ne turvallisuustekijät huomioidaan sekä Puolustusvoimissa, siviiliyrityksissä että myöskin muualla. Tämän osalta ei tarvitse murehtia, turvallisuusnäkökohtien kannalta ei ainakaan lainkaan, ne tulevat varmuudella hoidettua. Siitähän tässä ei ole muutenkaan kyse. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+5.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2026-02-12T18:07:08,2026-02-12T18:08:15,Käsitelty,1.1 2026_6_196,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain ja rakentamislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2026 vp,Edustaja Perholehto., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_197,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain ja rakentamislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2026 vp,"Kiitos, rouva puhemies! Ei ole tarkoitus pitkittää, mutta tästä edellisestä puheenvuorosta tuli mieleeni asia, jonka unohdin sanoa. Tokikin ymmärrämme myös sen, että ei varmaan ole kovin realistista ajatella, että tällaisia maanpuolustuksellisesti tärkeitä hankkeita, jotka tämänkaltaista menettelyä tarvitsevat, tulisi jotenkin kymmenittäin, saati sadoittain. Eli siinä mielessä, vaikka vertasin itsekin tähän vihreän siirtymän luvitukseen, en tietenkään ajattele näin, että se ihan täysin sama olisi. Hienoa, jos ja kun siellä on näitä turvaetäisyyksiä ja muita ikään kuin perälautoja rakennettuna, mutta aina kun mennään ohi kaavoituksen ja tässä tapauksessa nyt sitten edetään ikään kuin tällaisella hankekohtaisella lupamenettelyllä, niin se on kiistatta erilainen menettely, ja silloin sitä vaan on syytä aika huolella arvioida.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+5.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2026-02-12T18:08:15,2026-02-12T18:09:10,Käsitelty,1.1 2026_6_198,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain ja rakentamislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2026 vp,"Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_199,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Matias,Marttinen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain ja rakentamislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 3/2026 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Lämmin kiitos kansanedustajille hyvästä keskustelusta. Hienoa myös nähdä se, että itse asiassa kansallisen turvallisuuden vahvistaminen, se huoli, jakaa kyllä meitä kaikkia tässä salissa, ja se kuului kyllä myös teidän kaikkien puheenvuoroista läpi. Valiokunnan puheenjohtaja pohti minusta hyvin ääneen myös näiden erilaisten näkökulmien tasapainottelua, mutta nähdäkseni tässä esityksessä on kuitenkin kyetty varsin hyvin vastaamaan myös näihin huomioihin. Kun aloitin nykyisessä tehtävässäni, niin havahduin siihen, että kyllähän meillä on tällä puolella nimenomaan maanpuolustuksellisten hankkeiden luvittamisen näkökulmasta aivan selkeitä ongelmia myös tässä luvituksessa. Meidän on minusta nyt välttämätöntä saada tehtyä näitä muutoksia, jotta toteutuvat nämä hankkeet, joita on lopulta lukumääräisesti aika vähän, ainakin vielä. Se on ehkä tärkeää myös muistaa, että tämä koskee nyt yksittäisiä hankkeita ainakin tällä hetkellä. Mutta taas toisaalta, jos näitä hankkeita on tarpeen toteuttaa jatkossa enemmän, niin ainakin sitten meillä tämä lainsäädäntöpohja on paremmassa kunnossa. On myös tärkeää muistaa se, että jotta tähän sijoittamislupaprosessiin pääsee, niin sen taustallahan on myös se puolustusministeriön oma arviointi, ja se taas osataan sitten kyllä rajoittaa aika paljon myös sitä hankkeiden joukkoa kaikkinensa. Kuten edustajat myös totesivat, niin yvahan tehdään joka tapauksessa tässä erikseen. Palvelemme totta kai parhaalla tavalla eduskuntaa, ja virkakuntamme toimittaa tästä lisätietoa. Nähdäkseni tämä vastaa nyt hyvin pitkälti niihin tarpeisiin, mitä meidän puolustuspuolelta on tullut esille. Haluan myös lausua erittäin lämpimät kiitokset meidän ministeriön virkakunnalle, koska tämä esitys on valmisteltu äärimmäisen nopealla aikataululla, noin puolen vuoden aikana, ja on saatu nyt vastaavasti teidän käsittelyynne. Nyt tietysti on sitten teidän kansanedustajien vuoro, ja te päätätte, miten tämän ehdotuksen osalta taas vastaavasti käy. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+5.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2026-02-12T18:09:11,2026-02-12T18:11:23,Käsitelty,1.1 2026_6_200,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 8/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 8/2025 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Keskustelu alkaa. Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2026_6_201,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 8/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan mietintö K 1/2025, hallituksen vuosikertomus 2024. Valiokunnan perustelut, valtion vuoden 2024 tilinpäätöksen ja taloudenhoidon tarkastus: Valtiontalouden tarkastusvirasto on laatinut valtion tilinpäätöksen tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2024 sekä antanut yhteensä 61 tilintarkastuskertomusta ministeriön ja muiden kirjanpitoyksiköiden tilintarkastuksista vuodelta 2024. Tarkastuksen perusteella valtion tilinpäätös vuodelta 2024 on laadittu sitä koskevien säännösten mukaisesti. Tilintarkastusten pohjalta virasto kiinnittää vuosittain huomiota valtion talousarvion ja sitä koskevien säännösten noudattamiseen. Viraston mukaan sen havaintoihin reagoidaan hallinnossa varsin hyvin ja virheet pyritään korjaamaan. Johtopäätöksenään virasto toteaa, että talousarviota noudatetaan kokonaisuus huomioiden hyvin. Valiokunta on tyytyväinen siihen, että tarkastusviraston havaintoihin reagoidaan kirjanpitoyksiköissä hyvin tekemällä tarvittavia korjauksia sekä toimintatapojen muutoksia. Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelma. Valiokunta tarkastelee tässä mietinnössä Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman toteutusta. Ohjelman päätavoitteena on julkisten rakennusten tervehdyttäminen ja sisäilmasta oireilevien hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen sekä myös osaamisen lisääminen sisäilmarakenteiden ennaltaehkäisemisessä ja ratkaisemisessa. Ohjelma painottui erityisesti kuntasektorille. Toimenpideohjelman oli alun perin tarkoitus kestää vuoden 2028 loppuun asti, mutta valtioneuvosto teki maaliskuussa 2024 päätöksen lyhentää ohjelman toimikautta siten, että se päättyi vuoden 2024 loppuun. Syynä tähän olivat valtionhallinnon säästöt. Toimenpideohjelmassa on saatu aikaan Terveet tilat -toimintamalli sekä erilaisia sitä täydentäviä oppaita, selvityksiä ja raportteja. Terveet tilat -toimintamalli kokoaa yhteen tutkittua tietoa, ohjeita ja hyväksi havaittuja käytäntöjä julkisten rakennusten ennakoivasta kiinteistönpidosta sekä hyvään sisäilmaan tähtäävistä toimenpiteistä. Ohjelman puitteissa on perustettu kuntien Terveet tilat -verkosto, joka on toiminut kuntien sisäilma-asioiden tiedonvaihtokanavana. Verkostossa on voinut jakaa hyviä käytäntöjä ja oppia onnistumisista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ohjelman keskeiset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet, sillä merkittävät sisäilmaongelmat ovat vähentyneet kuntien omistamassa kiinteistökannassa ja sisäilmasta oireita kokevien määrä on vähentynyt. Valiokunta pitää tätä tietoa erittäin myönteisenä. Toimenpideohjelman ennenaikainen päättyminen heikentää kuitenkin tavoitteiden saavuttamista ja vaikeuttaa laadittujen toimintamallien ja ohjeiden vakiintumista käytäntöön. Huolena on, että ohjelmalla saavutetut vaikutukset voidaan menettää ja jonkin ajan kuluttua sisäilmaongelmissa palataan lähtötilanteeseen. Huolena on myös ohjelmassa tuotettujen materiaalien ajantasaisuuden varmistaminen sekä ohjeiden testaus ja ylläpito jatkossa. Valiokunta yhtyy kuulemiensa asiantuntijoiden huoliin ja pitää erittäin valitettavana sitä, että Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmassa tuotetun tiedon jalkauttaminen jää kesken ohjelman päättymisen vuoksi. Tämä heikentää ohjelman tavoitteiden saavuttamista, sillä laajempi tulosten jalkauttaminen olisi mahdollistanut myös niiden kuntien tavoittamisen, joille toimenpideohjelma ja sen tuotokset eivät vielä ole tulleet tutuiksi. Valiokunta korostaa, että toimenpideohjelman loppumisesta huolimatta on tärkeää jatkossakin pitää sisäilmateema esillä. Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma toteuttaa Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmaan kirjattuja terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevia toimenpiteitä. Ohjelman päätavoite on vähentää sisäympäristöihin liittyviä terveydelle ja hyvinvoinnille aiheutuvia haittoja Suomessa. Ohjelman alkaessa ja puolivälissä tehtyjen kyselyjen perusteella sisäilmasta oireita kokevien määrä sekä sisäympäristöihin liitetyt terveyshuolet ovat vähentyneet ja luottamus kuntien viranomaisiin on lisääntynyt. Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman lopettamisella on merkittäviä vaikutuksia ja Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelman jatkolle, sillä ohjelma on saanut rahoituksensa Terveet tilat 2028 -ohjelmasta eikä sille ole toistaiseksi osoitettu pysyvää rahoituskanavaa. Lisäksi Terveet tilat -verkosto on toiminut ohjelmalle keskeisenä viestintäkanavana ja väylänä tulosten jakamiseen. Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelmaa voidaan jatkaa Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman lopettamisesta huolimatta. Valiokunta on kuitenkin huolestunut ohjelman todellisista mahdollisuuksista toimia jatkossa ilman pysyvää rahoitusta ja Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman tarjoamaa muuta tukea. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelma on onnistunut lisäämään tietoisuutta ja tutkittua tietoa sisäilmakysymyksistä sekä saanut aikaan toimivan asiantuntijaverkoston. Toimenpideohjelmassa tuotetun tiedon jalkauttaminen jää kuitenkin kesken, koska Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelma on päätetty lopettaa ennenaikaisesti. Valiokunta pitää tätä erittäin valitettavana. Rakentamisen ja rakennusten käytön laatu. Valiokunta käsittelee mietinnössään myös rakentamisen ja rakennusten käytön laatuun liittyviä kysymyksiä. Rakentamisen laadun kannalta keskeinen tekijä on hyvä suunnittelu. Suunnittelun laatuun vaikuttaa merkittävästi suunnittelijoiden ja työnjohtajien ammattitaito ja osaaminen. Uudessa rakentamislaissa suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuusvaatimukset ovat muuttuneet merkittävästi tavanomaisen rakennuskohteen ja eli esimerkiksi omakotitalon tai paritalon suunnittelu- ja työnjohtotehtävän osalta, sillä näihin tehtäviin riittävät nykyään pelkät laissa määritellyt tutkinnot ilman työkokemusta. Jatkossa riskinä on se, että lain mukaan pätevien suunnittelijoiden ja työnjohtajien osaaminen ei välttämättä olekaan riittävää. Jos käytännön työkokemusta ei ole, tämä kasvattaa suunnittelu- ja työmaa-aikaisten virheiden riskiä tavanomaisten rakennuskohteiden osalta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kyseisiä tutkintoja koskevissa opetussuunnitelmissa ei ole otettu huomioon sitä, että vaatimus työkokemuksesta on poistettu laista. Kelpoisuusvaatimusten muutokset huomioiden koulutusta tulisi kehittää siten, että vastavalmistuneilla olisi riittävä osaaminen ja taidot itsenäisesti ratkaista rakentamiseen liittyviä ongelmatilanteita. Nyt esimerkiksi rakennussuunnitelmien laatimisessa vastavalmistuneilla on ollut haasteita, jotka vaikuttavat suoraan rakentamisen laatua. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsookin, että tilannetta on syytä seurata ja tarvittaessa ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin niin koulutuksen sisällön kuin rakentamislain kelpoisuusvaatimusten osalta. Yksi keskeinen keino parantaa rakentamisen laatua on laadun painottaminen julkisissa suunnittelu- ja urakkahankinnoissa. Julkiset hankinnat ovat tässä suhteessa avainasemassa, sillä ne luovat merkittävän osan markkinasta ja määrittävät standardeja koko alalle. Kun hinta on suunnittelupalveluiden tärkein valintakriteeri, kilpailussa menestyvät parhaiten toimijat, jotka suunnittelevat vähiten, ja tämä taas heikentää rakennus- ja infrastruktuurihankkeiden suunnittelun ja toteutuksen laatua. Valiokunta yhtyy kuulemiensa asiantuntijoiden näkemykseen siitä, että rakentamisen laatua voitaisiin osaltaan parantaa antamalla julkisissa hankinnoissa laadulle aiempaa suurempi painoarvo. Pidemmällä tähtäimellä tämä parantaisi myös rakennusten käytön laatua. Rakennuskannan korjausvelka on syynä moniin rakennusten käytön laadun ongelmiin. Rakennetun omaisuuden tila 2025 -raportin mukaan rakennuskannan korjausvelka oli 94 miljardia euroa vuonna 2023, ja se jatkaa kasvuaan edelleen. Korjaushankkeen käynnistymiseen vaikuttaa keskeisesti hankkeen arvioitu kustannustaso. Etenkin viime vuosina taloyhtiöiden taloustilanne on ollut haastava ja korjauksia on lykätty, minkä seurauksena taloyhtiöiden korjausvelka on kasvanut entisestään ja korjaaminen on kallistunut, kun siihen on viimein ryhdytty. Valiokunta pitää saamiaan tietoja rakennuskannan korjausvelan määrästä ja sitä osaltaan kasvattavista rahoituksen saatavuusongelmista huolestuttavina, sillä korjausten viivästyessä rakennusten kunto edelleen heikkenee ja samalla kustannukset kasvavat entisestään. Valiokunta pitää myös rakennusten elinkaariominaisuuksien ja pitkäikäisyyden vaatimuksia tärkeinä rakentamisen laatuun liittyvinä tekijöinä. Rakentamisen korkea laatu maksaa usein itsensä takaisin pitkän elinkaaren ja vähäisemmän korjaustarpeen myötä. Yksi rakentamisen laatuun vaikuttava tekijä on se, edellyttääkö rakentamishanke rakentamislupaa. Uuden rakentamislain nojalla on mahdollista rakentaa alle 30 neliömetrin talousrakennus ilman rakentamislupaa. Tämän lakimuutoksen seurauksena rakennusvalvontaviranomaisten valvontatehtävä on vaikeutunut. Koska osa rakennuksista ei käy läpi lupaprosessia eikä tällaisten rakennusten laatua voida siten varmistaa, luvanvaraisuudesta vapauttamisen seurauksena maallikkorakentajien vastuu kasvaa. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että uuden rakentamislain toimivuutta on vielä tarpeen seurata. Tarkastusvaliokunnan päätösehdotus: ”Eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen K 1/2025 vp johdosta.” Valiokunnan kannanottoehdotus: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa asianmukaisesti huomioon sekä valiokunnan mietintöön että sen liitteinä oleviin erikoisvaliokuntien lausuntoihin sisältyvät eduskunnan aiempia lausumia ja muita seikkoja koskevat kannanotot.” — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+6.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2026-02-12T18:11:40,2026-02-12T18:22:22,Käsitelty,1.1 2026_6_202,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 8/2025 vp,Kiitokset edustaja Niemelle esittelystä. — Ja sitten edustaja Garedew., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_203,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen vuosikertomusta koskeva mietintö vie meidät nyt hetkeksi takaisin vuoteen 2024. Silloin saimmekin eteenpäin monia perussuomalaisille tärkeitä asioita, joista haluan nyt nostaa esimerkkejä esille. Heinäkuussa 2024 hyväksyttiin merkittävä rajaturvallisuuslaki. Sillä voidaan tarvittaessa torpata Venäjän aikeet käyttää turvapaikanhakijoita hybridiaseena Suomea vastaan. Lain avulla voidaan keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanottaminen tietyillä raja-alueilla, mikäli sinne alkaa tulvia suuria ihmismassoja. Myös rajamenettely otettiin käyttöön. Sen turvin perusteettomilta vaikuttavat turvapaikkahakemukset pystytään käsittelemään nopeasti rajan läheisyydessä ja estämään turvapaikkaa odottavien sekä kielteisen päätöksen saaneiden livahtamista laittomasti omille teilleen EU:n sisällä. Maahanmuuttopolitiikkaa kiristettiin merkittävästi muun muassa tiukentamalla henkilöllisyyden todistamisen vaatimusta, estämällä niin kutsuttu kaistanvaihto turvapaikanhakijasta työperäiseksi maahanmuuttajaksi, lyhentämällä suojelun kesto minimiin ja säätämällä rikoksiin syyllistyminen syyksi estää tai peruuttaa suojeluasema. Näitä uudistuksia todella jo odotettiin kauan. Toki myös pakolaiskiintiö laskettiin 500 henkilöön, kun se edellisen hallituksen jäljiltä oli ollut 1500. Kansalaisuuslain kolmivaiheinen uudistus aloitettiin. Suomen kansalaisuus ei ole yleismaailmallinen ihmisoikeus, vaan se on palkinto, joka täytyy ansaita. Kehitysyhteistyön rahoitusta leikattiin 165 miljoonalla edelliseen vuoteen verrattuna, ja se ehdollistettiin selkeästi: yhteistyötä ei tehdä maiden kanssa, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa tai kieltäytyvät vastaanottamasta omia kansalaisiaan. Suuri tuensaaja oli ja on edelleen Ukraina. Arvoisa puhemies! Tällä linjalla kun pysytään, niin Suomen turvallisuus saadaan turvattua tulevaisuudessakin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+6.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2026-02-12T18:22:24,2026-02-12T18:25:34,Käsitelty,1.1 2026_6_204,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 8/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_205,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vuosi 2024 oli käänteentekevä monella tavalla. Hallitus on tarttunut määrätietoisesti Suomen tulevaisuutta määrittäviin kysymyksiin. Ratkaisuja on tehty talouteen, turvallisuuteen, sosiaaliturvaan ja julkisten palvelujen uudistamiseen. Vaikka haasteet ovat olleet monenlaiset, on suunta ollut selvä: Suomea on vietävä eteenpäin kestävällä, vastuullisella ja pitkäjänteisellä tavalla. Hallituksen vuosikertomus vuodelta 2024 on ollut eduskunnan käsittelyssä ja saanut valiokunnassa arvokasta palautetta. Arvoisa puhemies! Seuraavaksi kerron muutamia esimerkkejä hallituksen hyvistä teoista vuodelta 2024. Kuunnelkaa tarkkaan. Ensinnäkin hallitus on aloittanut historialliset toimet julkisen talouden tasapainottamiseksi. Tämä on välttämätöntä, jotta voimme varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut myös tulevaisuudessa. Korkomenojen kasvu ja kansainvälisen talouden epävarmuudet pakottavat meidät toimimaan nyt eikä vasta sitten, kun on jo myöhäistä. Toiseksi hallitus on edistänyt työnteon kannattavuutta ja yrittämisen edellytyksiä. Veropolitiikka on suunnattu siten, että työnteko ja investoinnit Suomessa kannattavat. Samalla sosiaaliturvan uudistaminen on käynnistetty, jotta se tukee nykyistä paremmin työhön siirtymistä ja turvaa heikommassa asemassa olevia. Kolmanneksi hallitus on uudistanut sosiaali- ja terveyspalveluita varmistaakseen kansalaisten pääsyn hoitoon. Hyvinvointialueiden rahoitusta ja rakenteita on ryhdytty tarkastelemaan uudella tavalla. Tavoitteena on toimivammat ja saavutettavammat palvelut koko maassa. Arvoisa puhemies! Myös turvallisuus on ollut hallituksen toimien ytimessä. Kokonaisturvallisuuden kehittäminen, huoltovarmuuden vahvistaminen ja puolustuksen resursointi ovat saaneet uutta painoarvoa muuttuvassa maailmantilanteessa. Olemme myös päivittäneet lakeja, joilla varmistetaan kriittisten toimijoiden häiriönsietokyky, oli kyse sitten tietojärjestelmistä, energiasta tai peruspalveluista. Samalla Suomea on rakennettu kohti puhtaampaa ja vihreämpää tulevaisuutta. Lupaprosessien sujuvoittaminen, yhden luukun malli ja puhtaan siirtymän etusijamenettely ovat osa hallituksen kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa kasvu ja ympäristö kulkevat käsi kädessä. Näiden huolellisen valmistelun tuloksia olemme nyt kuluvalla kevätistuntokaudella käsitelleet. Arvoisa puhemies! Hallituksen toimien punainen lanka on ollut selkeä. Suomea kehitetään taloudellisesti vahvemmaksi, sosiaalisesti oikeudenmukaisemmaksi ja turvallisemmaksi ja vakaammaksi. Työtä on vielä paljon edessä, mutta suunta on oikea, ja valiokunnan antamat huomiot tulevat varmasti tarpeeseen. Selvää kuitenkin on, että tämä hallitus ei arastele toimia Suomen kansan puolesta. Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-12T18:25:36,2026-02-12T18:30:32,Käsitelty,1.1 2026_6_206,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 8/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_207,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 8/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hänninen pyysi meitä kuuntelemaan tarkasti. Minä pyydän myös hallituksen edustajia kuuntelemaan tarkasti omaa näkemystäni liittyen hallituksen vuosikertomukseen ja siihen, mitä hallitus on toimillaan saanut aikaiseksi. Kokoomuksen puheenjohtaja Orpo kyseli näyttävästi ennen eduskuntavaaleja mainoksissa, että kukahan tämänkin sotkun siivoaa. Pääministeri Orpon hallitus on ollut vallassa kohta kolme vuotta. Tulostaulu näyttää, että Suomi on talouden tarkkailuluokalla. Olemme myös ennätystyöttömyydellä pudonneet työttömyyden tarkkailuluokalle. Yritysten konkurssien määrä on ennätyslukemissa: olemme pudonneet konkurssien osalta tarkkailuluokalle. Lapsiperheköyhyys lisääntyy hallituksen päätöksillä 31 000 lapsella: putoamme siis lapsiperheköyhyyden tarkkailuluokalle. Hallituksen politiikka ei luo kasvua eikä rakenna luottamusta tulevaisuuteen. Päinvastoin politiikka kärjistää vastakkainasettelua ja lisää tuloeroja yhteiskunnassa. Hallituspuolueiden kovat puheet velkaantumisen taittamisesta ovat menettäneet uskottavuutensa, kun merkittävistä leikkauksista huolimatta velkaantuminen ei ole taittumassa ja rahat käytetään hyvätuloisten veronkevennyksiin. Hallituksen leikkauksiin ja työehtojen heikennyksiin perustuvalta politiikalta on siis pudonnut pohja pois, ja jäljet ovat nähtävissä työllisyyden heikkenemisessä. Hallitus on laiminlyönyt kasvutoimet ja omalla sanelupolitiikallaan ajanut työmarkkinat lähes kaaokseen. Hallitus puhuu 100 000 uuden työpaikan luomisesta mutta on sen sijaan menettänyt toimettomuuden seurauksena kymmeniätuhansia työpaikkoja vähintään, kun esimerkiksi rakennusalan kriisiin ei reagoitu ajoissa ja ihmisten luottamus on romahtanut. Hallituksen leikkauspolitiikka iskee pahiten jo valmiiksi heikossa asemassa oleviin, ja veropolitiikka suosii jo valmiiksi hyvätuloisia. Leikkaukset tulevat johtamaan tuloerojen kasvuun sekä palveluiden saannin heikkenemiseen hyvinvointialueilla ja tätä kautta myös terveydenhuollon saannin eriarvoistumiseen. Monien asiantuntijoiden varoitustenkin mukaan vaarana on leikkausten kasautuminen samoille ihmisille. Hallitus ei ole vieläkään teettänyt kokonaisarviota leikkaustensa vaikutuksista. Hallituksen leikkaukset varsinkin perheille luovat näköalattomuutta ja pahoinvointia sekä syventävät sosiaalisia ongelmia. Arvoisa rouva puhemies! Toivon todella, että tulevien vuosien osalta vuosikertomukset olisivat myönteisempiä kertomuksia Suomen ja suomalaisten puolesta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2026-02-12T18:30:35,2026-02-12T18:33:19,Käsitelty,1.1 2026_6_208,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 8/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_209,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin haluan kiittää tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja Veijo Niemeä, joka tässä esitteli tämän tarkastusvaliokunnan mietinnön. Valiokunta nosti tässä mietinnössä esiin nimenomaisesti rakennusten kosteus- ja homeongelmat sekä rakennusten laatukysymykset ja on niitä erityisesti tarkkaillut. Nämähän ovat ongelmia, jotka ovat puhuttaneet vuosikausia, ja tavallaan myös tarkastusvaliokunnassa näitä teemoja on käsitelty jo yli 10 vuotta sitten, ja ne ovat nousseet semmoisiksi isoiksi haasteiksi yhteiskunnassamme, ja on hienoa, että niihin on yritetty puuttua. Mutta kuten tuosta tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtajankin puheesta kuului, niin valitettavasti nyt näissä hallituksen toimissa, mitä näiden asioiden osalta on tehty, tavallaan on ruvettu pakittamaan näissä asioissa. Esimerkiksi tämän Terveet tilat -ohjelman todellakin piti jatkua vuoteen 2028 asti, mutta tämä hallitus on nyt lopettanut tuolloin vuoden 24 puolivälissä aloitetun ohjelman, vaikka tekemistä on vaikka kuinka paljon, ja syynä ovat nimenomaisesti säästöt. Aivan kuten tässä mietinnössäkin ansiokkaasti on nostettu esille, niin nyt kun tämä ohjelma lopetetaan kesken, se tarkoittaa sitä, että se kaikki hyvä selvitystyö, erilaiset oppaat, raportit jäävät jalkautumatta sinne kuntiin, missä niitä tarvittaisiin. Toki osa kunnista on ollut aktiivisia ja on tämän tiedon äärellä ollut, ja niin kuin tässäkin todetaan, niin ehkä ollaan tähän ongelmaan pystyttykin puuttumaan, mutta valtaosa kunnista on edelleen tämän tiedon ulkopuolella, ja tämä terveet tilat -verkosto, kuntien yhteinen verkosto, joka perustettiin tämän ohjelman aikana, lakkautetaan myös. Se oli juuri se kanava, jota myöten tätä tietoa piti ympäri Suomea levittää. On todella valitettavaa, ja itse ajattelen, että tämä myös vähentää merkittävästi tämän ohjelman vaikuttavuutta. Tietyllä tavalla laitetaan nyt vähän rahoja hukkaan niin, että ensin tehdään tämmöinen hyvä ohjelma ja nyt sitten se kesken kaiken lopetetaan ja se kaikki hyvä materiaali, mitä siinä on tuotettu, jää jakamatta. Tässä todetaan myös, että esimerkiksi ei enää ylläpidetä ja päivitetä niitä verkkosivuja, mistä tätä tietopakettia löytyy. Kun me tiedämme kuitenkin, että nämä sisäilmaongelmat eivät ole vielä kadonneet vaan niitä on valtavasti ympäri Suomea, niin on suorastaan käsittämätöntä ja täysin ajattelematonta se, että hallitus tämän ohjelman lopetti. Toinen kysymys, mikä tässä valiokunnan mietinnössä on nostettu, on rakentamisen laatu. Niin kuin sanoin, se on yhtä lailla semmoinen kysymys, joka on tosi pitkään ollut keskustelussa ja toimia sen rakentamisen laadun edistämiseksi on yritetty tehdä, mutta kuten tässä mietinnössäkin todetaan, niin nyt tämä nykyinen hallitus perui uuden rakentamislain, joka tehtiin viime kaudella ja joka ei siis ehtinyt astua vielä voimaan. Siinähän tähän oltaisiin puututtu niin, että tämä päävastuullisen toteuttajan vastuu olisi antanut mahdollisuuden nimetä pääurakoitsija päävastuulliseksi toteuttajaksi ja tämän ottaa vastuu koko siitä rakentamisketjusta. Mutta nyt kun rakentamislakia tämä hallitus ensi töikseen heti muutti niin, että tämä sieltä tippui pois, niin olemme tilanteessa, että meillä ei ole sitä päävastuullista, joka pystyisi puuttumaan siihen koko pitkään alihankintaketjuun ja pystyisi takaamaan sitä laatua, sitä rakentamisen laadun parantamista, mistä tässä maassa on puhuttu jo vuosikausia ja mihin tuolla rakentamislain uudistuksella viime kaudella yritettiin puuttua. Mutta valitettavasti tämä hallitus tuon pykälän sieltä pyyhki pois, ja nyt ollaan todellakin tilanteessa, jossa tätä vastuuta ei ole pystytty antamaan sille pääurakoitsijalle, vaan se jää rakentamishankkeen toteuttamisesta vastaavalle henkilölle. Usein se saattaa olla tämmöinen maallikko, jonka pitäisi nyt kyetä ottamaan vastuu siitä isosta hankkeesta, ja epäilenpä, miten hyvin tämä mahtaa onnistua. Sen takia tietysti on ihan hyvä, että valiokunta tässä toteaa, että uuden rakentamislain toimivuutta on tarpeen seurata. Sitä todellakin on tarpeen seurata. Samalla tavalla, jos meillä olisi tämä rakennuttajan päävastuu, niin se vastuu ulottuisi myös näihin sosiaalipuolen haasteisiin, mitä me tiedämme, että rakennusalalla on. Siellä käytetään pimeää työvoimaa, siellä ei makseta kaikille työntekijöille asianmukaista palkkaa, on tällaista suoranaista riistoakin. Silloin jos meillä olisi selkeät vastuutahot, niin näihin pystyisi nykyistä paremmin puuttumaan. Sitten kun minä luin tätä hallituksen vuosikertomusta ja katsoin sieltä erityisesti ympäristö- ja ilmasto-osiota, niin minun mieleeni tuli kyllä tänään aiemmin lukemani Johanna Vuorelman kolumni, jonka hän kirjoitti päättäjien salakielestä. Siinä kolumnissaan Vuorelma toteaa, että hallitseva luokka kehittelee käsitteitä, joiden tarkoituksena on saada asiat näyttämään muilta kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Esimerkiksi kun palveluita leikataan, niin puhutaan kehittämisestä, sopeuttamisesta ja priorisoinnista, ja kun työntekijöitä irtisanotaan, niin puhutaan henkilöstöjärjestelyistä. Kun katsotaan tätä ilmasto- ja ympäristöosiota tässä hallituksen vuosikertomuksessa, niin täällä todellakin tätä salakieltä on aika lailla viljelty. Esimerkiksi täällä kerrotaan ilmastopäästöjen vähentämisen osalta, että valmisteltiin laki uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä ja muutoksen myötä jakeluvelvoitteen ja lisävelvoitteiden tasot nousevat maltillisesti vuonna 2025. No, todellisuudessa tämä lakihan oli sellainen, että se heikensi olemassa olevaa jakeluvelvoitetta koskevaa lakia ja tämän myötä liikenteen päästöt lisääntyvät miltei neljä miljoonaa tonnia. Sen lisäksi siinä on vielä taloudellisia riskejä, jotka voivat tulla valtion maksettavaksi. Sitten jos katsotaan ympäristöpuolen toimia, mitä tänne on kirjattu, niin täällä kerrotaan, että valtion maiden suojelua vahvistettiin siirtämällä noin 32 000 hehtaaria maa-alueita suojelualueiksi. No, todellisuudessahan nämä olivat metsiä, jotka olivat jo hakkuiden ulkopuolella. Todellisuudessa siis yhtään uutta hehtaaria ei tullut suojeluun. [Puhemies koputtaa] Ne vain siirrettiin paikasta a paikkaan b, mutta sama status säilyi. Tai täällä kerrotaan, että Suomeen perustettiin kuudes virallinen valtion retkeilyalue, Napapiirin retkeilyalue Rovaniemelle. Tämä on hieno uutinen. Totta, se perustettiin nyt virallisesti, mutta todellisuudessa tämä alue on ollut retkeilykäytössä ja matkailukäytössä ja hakkuiden ulkopuolella ihan samanlaisessa käytössä, mitä nyt virallisesti sanottiin, jo 1990-luvun lopulta asti ja viimeistään tuolta 2000-luvun alusta. Elikkä kyllä tätä salakieltä on tässäkin vuosikertomuksessa aika kovalla kädellä viljelty. [Timo Suhonen: Työelämäuudistuksia on tapahtunut, sekin on sitä salakieltä!]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2026-02-12T18:33:21,2026-02-12T18:41:39,Käsitelty,1.1 2026_6_210,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 8/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_211,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt meillä on käsittelyssä Hallituksen vuosikertomus vuodelta 2024, ja on aika katsoa vähän sitä, mitä silloin on tehty, ja niitä tuloksia ja sitten sitä, mitä tarkastusvaliokunta on tässä mietinnössään todennut tietyistä asioista. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus aloittaessaan todisti kovasti sitä, että työllisyyteen panostetaan, valtionvelkaa taitetaan ja yritetään saada alijäämät kuriin. Nyt siellä eduskunnan, hallituksen alkupäässä tehtiin niitä työmarkkinauudistuksiksi sanottuja toimia. Tämä on niitä sanoja, mistä Vuorelma puhuu. Ne uudistukset ovat toisille ihmisille leikkauksia, ja työmarkkinajärjestelmää muutettiin yksipuolisesti hyvin voimakkaasti. Muun muassa laitettiin liikkeelle yksilön irtisanomista perusteleva lainsäädäntöhanke, puututtiin työtaisteluoikeuteen, työriitojen sovitteluun. Laitettiin liikkeelle, päätettiin, sote-puolella vanhusten hoitajamitoitus 0,6:n tasolle, miten vanhusten hoitamisessa on käynyt sen osalta. Työttömyysturvaa leikattiin, porrastettiin ja sitten vaikeutettiin sille työttömyysturvalle pääsyä. Nyt työttömät ovat kärsineet entistä huonommasta työttömyysturvasta, ja moni työtön on joutunut tässä erittäin huonoon taloudelliseen tilanteeseen näitten leikkausten johdosta. Sitten kun katsotaan tätä vuotta 24, niin työttömiä oli silloinkin tullut 35 000 enemmän, ja nyt meillä tällä hetkellä joulukuun työttömyys on 351 000. Sitä alkuperäistä tavoitetta, jossa 100 000 uutta työllistä ajateltiin tulla hallituksen toimesta, ei ole näkynyt. Ollaan 60  000 miinuksella, eli työllisyysaste on pudonnut noin kaksi prosenttiyksikköä tarkoittaen noin 60 000:ta työllistä. Eli näiden toimenpiteiden, mitä silloin on tehty, tulokset eivät ole tulleet ainakaan näkyviin, ja ne ovat olleet aika monessa suhteessa negatiivisia. Hallitus ei pääse työllisyystavoitteisiinsa, ja velkaantumistavoite ei toteudu. Vuoden 2023 lopussa velkaa oli valtiolla 156 miljardia euroa ja nyt tämän vuoden lopussa 201 miljardia euroa. Eli velkaantumista on tullut 45 miljardia euroa tänä aikana, eli ei ole päästy niihin velkaantumistavoitteisiin ollenkaan. Eli niissä 24-vuoden päätöksissä, joiden piti tuoda meille parannusta moneen asiaan, on käynyt juuri päinvastoin. Arvoisa rouva puhemies! Tarkastusvaliokunnan mietinnöstä nostaisin kolme asiaa, jotka mielestäni näitten kokemusten perusteella, mitä täällä on ollut, kannattaa kyllä nostaa esiin. Näissä säädösehdotuksissa, mitä meille täällä tulee, tarkastusvaliokunta kiinnitti huomiota näiden vaikutusarviointien toteutumiseen. Lainvalmistelun resursseissa pitäisi kiinnittää enempi huomiota lakiehdotusten vaikutusten arviointien hyvään tasoon, jolloin niitä voitaisiin arvioida sitten oikealla tavalla. Toinen asia, joka täällä on nostettu esiin, on nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palvelujärjestelmän toimivuus ja palveluiden vaikuttavuus. Tässä nimenomaan syrjäytymisen ehkäisyssä katsotaan, miten tämä palvelujärjestelmä toimii. On erittäin hyvä nosto, että sitä tässä käydään läpi ja yritetään löytää siihen kunnollisia välineitä. Kolmas asia liittyy aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvastaavuuteen. Kun ne siirtyivät sitten vuoden 25 alusta kunnille, täällä edellytettiin, että eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannustietojen saatavuudesta ja valtakunnallisesta vertailukelpoisuudesta ja niin edelleen. Tämä on erittäin hyvä asia, ja nyt toivoisin, että näitä asioita myös hallitus jatkossa tekee, koska meidän työttömyys on erittäin korkealla tasolla. Ja myös tämä: heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palveluiden ja palvelupolkujen tulee olla toimivia, ja niistä tulee huolehtia myös muutosten yhteydessä. Eli tämäntyyppisiä velvoitteita tässä on tullut, ja toivoisin, että näihin sitten hallitus ottaa kantaa, kun jatkotöitä tehdään. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-12T18:41:41,2026-02-12T18:47:26,Käsitelty,1.1 2026_6_212,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 8/2025 vp,Edustaja Garedew., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_213,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta oli jättänyt hallituksen vuoden 2024 vuosikertomusta koskevaan mietintöönsä lausuman liittyen nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Erittäin tärkeä aihe, johon puuttuminen vaatii monenlaisia toimia. Yksi ennalta ehkäisevä toimenpide oli lasten ja nuorten terapiatakuu, joka vuonna 2024 saatiin läpi eduskunnassa. Samoin tehostettiin nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaa ja hyväksyttiin siihen liittyvä toimenpideohjelma vuosille 2024—2027. Myöhemmin on lanseerattu muun muassa nuorten aikuisten työllistymisseteli. Työpaikka antaa arkeen rakennetta, sosiaalisia kontakteja ja sisältöä, joka voi tukea myös mielenterveyttä. Edelleen me jatkamme työtä sen eteen, että Suomeen saataisiin talouskasvua ja investointeja, joiden myötä sitten luonnollisesti avautuu myös lisää työpaikkoja tarjolle, mitä me todella tarvimme. Vuonna 2024 rikoslakia uudistettiin monella merkittävällä tavalla. Avioliittoon pakottaminen ja tyttöjen sukuelinten silpominen kiellettiin yksiselitteisesti. Erittäin tärkeä uudistus. Tappo ei enää vanhene. Ensikertalaisuusalennuksen vankeustuomiosta voi jatkossa saada vain yhden kerran. Onneksi autoilijoita ei unohdettu. Marinin hallituksen aivan pähkähullut jakeluvelvoitteen nostosuunnitelmat peruttiin ja vuoden 2024 jakeluvelvoite jätettiin edellisen vuoden tasolle. Toimenpide siis esti polttoaineiden pumppuhintoja nousemasta noin 15—17 sentillä per litra yhdessä yössä. Kesällä 2024 kunnostettiin 4000 kilometriä tietä ja saatiin korjausvelan kasvu pysäytettyä. Myös ilmasto- ja kuntapolitiikkaan tuotiin vihdoin edes hitunen järkeä. Ilmastorahasto onneksi lakkautettiin ja ilmastolaista kumottiin kuntien ilmastosuunnitelman laatimista koskeva velvollisuus. Eli ei enää aikaa, resursseja ja rahaa täysin turhaan ideologiaan. Vuonna 2024 käynnistettiin kuntien normien keventämisen ja kokeilun ohjelma: kunnilta kerättiin 468 norminpurkuehdotusta ja 36 kokeiluehdotusta. Ensimmäiset ehdotukset ovat jo edenneet lainsäädäntöön. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on saanut paljon hyvää aikaiseksi: olemme tuoneet Suomeen lisää turvallisuutta, lisää maalaisjärkeä ja arjen sujuvuutta sekä lisää suomalaisten tarpeiden laittamista ensimmäiselle sijalle. Vielä ei kuitenkaan ole kaikkea saatu valmiiksi, joten tällekin vuodelle lainsäädäntösuunnitelmassa on tärkeitä uudistuksia ja työ Suomen parhaaksi jatkuu edelleen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+6.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2026-02-12T18:47:28,2026-02-12T18:51:13,Käsitelty,1.1 2026_6_214,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 8/2025 vp,Edustaja Löfstöm., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_215,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 8/2025 vp,"Ärade fru talman! Regeringens årsberättelse konstaterar att beredningen av en reform av Ålands självstyrelselag fortsätter. Arbetet med den senaste totalreformen har nu pågått i 15 år. Det är hög tid att föra detta arbete i mål. Arbetsgrupperna som bereder lagförslaget har fått tilläggstid till utgången av denna månad. Därefter behöver förslaget sändas ut på utlåtanderunda för att tidtabellen ska kunna hållas och propositionen därefter överlämnas till riksdagen. Självstyrelselagen kan enbart ändras i grundlagsenlig ordning och med lagtingets bifall. Det innebär att den i praktiken är svårare att ändra än självaste grundlagen. Därför måste samsyn finnas på förhand. Det är inte meningsfullt att föra ett lagförslag till riksdagen som lagtinget inte kan godkänna. Från åländsk sida handlar det inte om några orimliga krav. Det gäller bland annat att säkerställa att kollektivavtal och offentliga datasystem finns på svenska, att klargöra förhållandet till grundlagen samt att fastställa hur den ekonomiska zonen i anslutning till Åland ska hanteras. Nu är det avgörande att statsmakten förmår se helheten och inte kör fast i frågor som i riksperspektiv kan framstå som detaljer, men som för Åland och självstyrelsens funktion är centrala. Den arbetsgrupp som berett förslaget — bestående av tidigare domare i högsta domstolen, nuvarande domare i högsta förvaltningsdomstolen, tidigare föredragande i Ålandsärenden vid justitieministeriet och en tidigare landshövding — har lagt fram ett gediget och väl genomarbetat förslag. Det bör nu få sändas på utlåtanderunda utan att förses med onödiga politiska brännmärken. Det som framför allt återstår att visa är politisk vilja. Ärade talman! Finland har skäl att dra lärdom av Danmark och och hur man utvecklat relationen till Färöerna och Grönland. Danmarks relation till Grönland är på pappret betydligt mer komplex än de önskemål som framförs från Åland, mycket mer komplex. De åländska kraven innebär dessutom inga ökade kostnader för staten. Efter 15 års beredning är budskapet nu enkelt. Det är dags att avsluta och slutföra det här projektet och föra det i mål så att Åland får en ny självstyrelselag. ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+6.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2026-02-12T18:51:15,2026-02-12T18:53:47,Käsitelty,1.1 2026_6_216,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on ollut julkisissa rakennuksissa paljon erilaisia sisäilmaongelmia, ja Terveet tilat 2028 toimenpideohjelma luotiin taklaamaan näitä ongelmia. Ohjelman päätavoitteena on ollut julkisten rakennusten tervehdyttäminen ja sisäilmasta oireilevien hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen sekä myös osaamisen lisääminen sisäilmatilanteiden ennalta ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa. On harmillista, että valtiontalouden säästösyistä tätä ohjelmaa lyhennettiin merkittävästi. Tässä toimenpideohjelmassa saatiin aikaan terveet tilat -toimintamalli sekä erilaisia sitä täydentäviä oppaita, selvityksiä ja raportteja. Terveet tilat -toimintamalli kokoaa yhteen tutkittua tietoa, ohjeita ja hyviksi havaittuja käytäntöjä julkisten rakennusten ennakoivasta kiinteistönpidosta sekä hyvään sisäilmaan tähtäävistä toimenpiteistä. Ohjelman puitteissa on perustettu myös kuntien terveet tilat -verkosto, joka on toiminut kuntien sisäilma-asioiden tiedonvaihtokanavana, ja verkostossa on voinut jakaa hyviä käytäntöjä ja oppia onnistumisista. Kun tehtiin tutkimusta, niin tämän ohjelman seurauksena merkittävät sisäilmaongelmat ovat vähentyneet kuntien omistamassa kiinteistökannassa ja sisäilmasta oireita kokevien määrä on vähentynyt. Minusta tämä on tärkeä tieto tämän ohjelman vaikuttavuudesta. Tämän toimenpideohjelman ennenaikainen päättyminen heikentää kuitenkin tavoitteen saavuttamista ja vaikeuttaa laadittujen toimintamallien ja ohjeiden vakiinnuttamista käytäntöön. Huolena on, että ohjelmalla saavutetut vaikutukset voidaan menettää ja jonkin ajan kuluttua sisäilmaongelmissa ollaan taas lähtöpisteessä. Huolena on myös ohjelmassa tuotettujen materiaalien ajantasaisuuden varmistaminen sekä ohjeiden testaus ja ylläpito jatkossa. Kaiken kaikkiaan voi sanoa ohjelmasta, että tällä on onnistuttu lisäämään tietoisuutta ja tutkittua tietoa sisäilmakysymyksistä sekä se on saanut aikaan toimivan asiantuntijaverkoston. Toimenpideohjelmassa tuotetun tiedon jalkauttaminen jää kuitenkin kesken, koska tämä ohjelma on päätetty lopettaa ennenaikaisesti. Tätä tarkastusvaliokunta piti erittäin valitettavana. ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+6.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2026-02-12T18:56:43,2026-02-12T18:59:26,Käsitelty,1.1 2026_6_217,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 15/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 1/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on tiedusteluvalvontavaliokunnan mietintö TiVM 1/2025 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Keskustelu alkaa. Edustaja Löfström, ilmeisesti mietinnön esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä, vaikka se ei täällä meillä näykään.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2026_6_218,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 15/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 1/2025 vp,"Kiitos oikein paljon, arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomusta toimintavuodelta 2024, joka on kuudes vuosikertomus sen jälkeen, kun nykyaikainen tiedustelulainsäädäntö tuli voimaan. Mietintö on yksimielinen. Kertomus vuodelta 2024 näyttää selvästi, miten muuttunut turvallisuusympäristö, jatkuva geopoliittinen jännite ja nopea teknologinen kehitys luovat uusia haasteita niin tiedusteluvalvontaviranomaisille kuin myös demokraattiselle valvonnalle, jossa tiedusteluvalvontavaliokunta vastaa parlamentaarisesta valvonnasta. Arvoisa puhemies! Vuonna 2024 tiedusteluvalvontavaltuutettu teki 153 valvontakäyntiä suojelupoliisiin ja sotilastiedusteluviranomaisiin. Tämän lisäksi valtuutettu osallistui lähes kaikkiin tiedustelumenetelmien käyttöä koskevien lupa-asioiden tuomioistuinkäsittelyihin. Kaikki menetelmien käyttöä ja suojaamista koskevat päätökset tarkastettiin, mikä muodostaa niin sanotun reaaliaikaisen valvonnan ytimen. Kertomus osoittaa selvästi, että järjestelmä toimii enimmäkseen hyvin. On myös tärkeää huomata, että valtuutettu ei kertomusvuoden aikana löytänyt syitä keskeyttää tai pysäyttää tiedustelumenetelmien käyttöä. Sen sijaan huomiota kiinnitettiin kahteen tapaukseen, jossa viranomaisten täytyi tarkistaa toimintaansa, sekä yhteen tapaukseen, jossa esitettiin laintulkintaa koskeva näkemys. Tämä on osoitus siitä, että valvonta on sekä aktiivista että monivivahteista ja että siinä keskitytään erityisesti virheiden ennaltaehkäisemiseen, oikeusvarmuuden vahvistamiseen ja luottamuksen rakentamiseen. Teematarkastuksia jatkettiin kertomusvuoden aikana, erityisesti mitä tuli tietoliikenteeseen liittyvän signaalitiedustelun toteuttamiseen ja siihen, miten tiedustelutietoa jälkeenpäin käsiteltiin. Valtuutettu teki myös yhden yhteistarkastuksen suojelupoliisiin yhdessä tietosuojaviranomaisen kanssa, minkä tuloksena annettiin tietojenkäsittelyä ja dokumentaatiota koskevia konkreettisia suosituksia. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten erityiset valvontaviranomaiset voivat yhdistää näkökulmansa vahvistaakseen yksilön oikeuksien turvaa. Tämä on malli, johon tulee kannustaa myös tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Kertomus tuo myös esille sen, miten globalisaatio, digitalisaatio ja yhä kireämpi voimapoliittinen tilanne vaikuttavat tiedusteluvalvontatoimintaan. Kun digitaaliset alustat pyyhkivät pois rajan kotimaisen ja ulkomaisen toiminnan väliltä ja uusia teknisiä menetelmiä kehitetään jatkuvalla syötöllä, tulee meidän lainsäädäntömme olla riittävän teknologianeutraalia. Sen tulee olla täsmällistä ja pystyä turvaamaan yksilön oikeudet, ja samalla sen tulee olla tarpeeksi vakaata, jotta se voi myös tarjota viranomaisille tehokkaita työvälineitä. Valtuutettu kiinnittää erityistä huomiota riskeihin, joita aiheutuu, kun ulkopuolisista henkilöistä kerätään laajasti ylimääräistä tietoa. Tämä tasapainottelu vaatii lainsäätäjältä jatkuvaa huomiota ja aktiivista vastuunkantoa. Meneillään olevan siviili- ja sotilastiedustelun valvontaa koskevan lainsäädännön uudistamisen myötä eduskunnan on tarpeen ottaa kantaa useisiin keskeisiin lainsäädäntökysymyksiin. Tässä työssä on ratkaisevaa, että päätökset tehdään asiantuntemuksen pohjalta painottaen sekä kansallista turvallisuutta että perusoikeuksia. Tiedusteluvalvontavaliokunta on asian käsittelyssä korostanut erityisesti tiedusteluvalvontavaltuutetun riippumattomuuden turvaamista eritoten tilanteissa, joissa ennaltaehkäisevä työ ja reaaliaikainen valvonta edellyttävät tiivistä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Samalla resurssit ovat edelleen rajalliset tehtävien laajuuteen ja lisääntyvään tekniseen monimutkaisuuteen nähden. Näemme myös jatkuvan tarpeen toimiville sijaisratkaisuille. Valvontaviranomainen ei saa olla liian riippuvainen yhdestä henkilöstä, vaan sen on perustuttava vakaaseen ja kestävään organisaatioon. Arvoisa puhemies! Vuosikertomuksesta ilmenee, että tiedusteluvalvontajärjestelmämme toimii pohjimmiltaan hyvin, mutta samalla myös valppauden vaatimukset kasvavat jatkuvasti. Tiedusteluvalvontatoiminnan legitimiteetti perustuu siihen, että jokainen puuttuminen yksilön oikeuksiin tapahtuu laillisesti, oikeasuhtaisesti ja tehokkaan demokraattisen valvonnan alaisena. Siksi tällainen avoin ja järjestelmällinen seuranta on ehdottoman tärkeä instituutioidemme luotettavuuden takaamiseksi. Lopuksi haluan kiittää tiedusteluvalvontavaltuutettua ja hänen kansliaansa kattavasta, ammattimaisesta ja läpinäkyvästä työstä ja korostaa, että tiedusteluvalvontavaliokunta pitää tätä raporttia keskeisenä pohjana sekä jatkuvalle valvonnallemme että parlamentaariselle rakenteelliselle valvonnalle. Valiokunnan yhteistyö tiedusteluvalvontavaltuutetun ja valvonnan alaisten viranomaisten kanssa on toiminut erinomaisesti, ja haluan kiittää kaikkia valiokunnan asiantuntijoita, joita on kuultu laajasti valiokunnassa kuuntelulta suojatuissa tiloissa, joissa myös asiantuntijoiden salassa pitämättömäksi arvioima aineisto on ollut saatavilla. Tämäkin osoittaa sen punninnan, jota tehdään jatkuvasti, kun aineistoa, joka ei sisällä arkaluonteisia tietoja, luokitellaan julkiseksi, kun taas arkaluonteisia tietoja käsitellään salassa. Haluan ennen kaikkea kiittää kaikkia kollegoja valiokunnassa sekä valiokuntaneuvostamme, hänen sijaistaan ja valiokunnan henkilökuntaa, kun tämän mietinnön käsittelyn lisäksi vierailimme syksyllä Yhdysvalloissa tapaamassa viranomaistemme yhteistyökumppaneita sekä kymmentä senaattoria. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+7.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2026-02-12T18:59:57,2026-02-12T19:08:13,Käsitelty,1.1 2026_6_219,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 15/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tiedusteluvalvontaa ei tehdä valokeilassa, mutta se on tärkeä osa turvallisen Suomen selkärankaa. On meidän tärkein tehtävämme varmistaa, että jokainen suomalainen voi elää turvassa. Osa siitä työstä on varmistaa, että tiedustelua tehdään oikein lain mukaan, ihmisoikeuksia kunnioittaen ja avoimesti valvottuna. Tiedustelulla torjutaan vakavia uhkia kuten vakoilua ja terrorismia. Samalla täytyy huolehtia siitä, ettei valta karkaa käsistä. Siksi meillä on oltava riippumaton valvontatoimi, joka seuraa, mitä tiedustelumenetelmiä käytetään ja miten tietoa käsitellään. Tässä työssä tiedusteluvalvontavaliokunnalla ja tiedusteluvalvontavaltuutetulla on ratkaiseva rooli. Arvoisa puhemies! Eduskunnan käsittelyssä ollut vuosikertomus vuodelta 2024 osoittaa, että valvontaa tehdään määrätietoisesti. Erityisen positiiviseksi katson jatkuneen yhteistyön yliopistojen ja tutkijoiden kanssa. Siten voimme varmistaa tiedusteluvalvonnan korkean osaamistason ja turvata tehtävän jatkuvuuden. Tämä on tärkeää, koska osaaminen ja avoin keskustelu vahvistavat luottamusta. Tiedustelu ei kuitenkaan ole vain kansallista. Suomella on aktiivinen rooli pohjoismaisessa yhteistyössä. Eri maiden tiedusteluvalvontatoimet kokoontuvat joka toinen vuosi jakamaan hyviä käytänteitä ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Seuraava kokous pidetään Suomessa, ja sen järjestelyistä vastaavat tiedusteluvalvontavaliokunta ja tiedusteluvalvontavaltuutettu. Tätä odotan suurella mielenkiinnolla, sillä kansainvälisestä kokemuksesta on meille paljon hyötyä. Arvoisa puhemies! Tiedusteluvalvonnassa on kyse luottamuksesta. Kun kansalainen tietää, että tiedustelua valvotaan riippumattomasti ja tarkasti, ei tarvitse pelätä viranomaistoimintaa. Tärkein tehtävämme on varmistaa, että tiedustelu pysyy lain ja hyvän hallinnon tiellä. Toiminnan tavoitteena on, että edistämme oikeusturvaa ja hyviä käytäntöjä. Meillä on tiedustelun osalta selkeä suunta: valvomme vaikuttavasti, opimme jatkuvasti ja viestimme avoimesti. Arvoisa puhemies! On kunnia saada työskennellä tiedusteluvalvontavaliokunnassa. Tiedän, että työ vaatii perehtymistä, harkintaa ja vastuunkantoa. Tämä vuosikertomus on viesti kansalaisillemme, että heidän turvallisuutensa eteen tehdään koko ajan kovasti töitä. Samalla uskon, että voimme yhdessä kehittää valvontaa entistä paremmaksi sekä toimia tässä asiassa turvallisuuden ja oikeusvaltion parhaaksi. Juuri nyt olemme yhdessä tärkeimmän tehtävämme äärellä: tehdään Suomesta turvallinen kotimaa tässä levottomassa ja alati muuttuvassa maailmassa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-12T19:08:46,2026-02-12T19:13:29,Käsitelty,1.1 2026_6_220,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 15/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 1/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_221,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 15/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024 ja valiokunnan mietintö aiheesta. Euroopan ja koko maailman turvallisuusympäristö on muuttunut viime vuosina merkittävästi. Hybridivaikuttaminen, kyberuhkat, terrorismi ja sodat ovat arkipäivää. Tässä tilanteessa ajantasainen, laillinen ja tehokas tiedustelu on keskeinen osa Suomen ja suomalaisten turvallisen huomisen rakentamista. Arvoisa puhemies! Tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtävänä on valvoa, että tiedustelumenetelmiä käytetään lainmukaisesti. Tämä tehtävä on oikeusvaltion ytimessä. Turvallisuutta ei rakenneta perusoikeuksien kustannuksella vaan niiden puitteissa. Kertomusvuonna valtuutettu on jatkanut laaja-alaisia teematarkastuksia, jotka ovat kohdistuneet muun muassa tietoliikennetiedustelun toteuttamiseen sekä tiedustelutietojen jatkokäsittelyyn. Suositukset tietojenkäsittelyn ohjeistuksen täsmentämisestä ovat esimerkki siitä, miten valvonnalla parannetaan toimintaa. Tärkeää on se, että tiedustelumenetelmien käyttö on kohdistunut ainoastaan kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan. Tämä on tiedustelulainsäädännön keskeinen periaate. Valtuutetun tarkastusten perusteella tästä linjasta on pidetty kiinni. Arvoisa puhemies! Tällä hallituskaudella on määrätietoisesti vahvistettu turvallisuusviranomaisten toimintaedellytyksiä. Olemme huolehtineet siitä, että viranomaisilla on ajantasainen lainsäädäntö, riittävät toimivaltuudet ja paremmat resurssit vastata muuttuvaan uhkaympäristöön. Suomen Nato-jäsenyys lisää tiedusteluyhteistyötä liittokunnan ja sen jäsenmaiden kanssa. Tämä vahvistaa turvallisuuttamme mutta tuo myös uusia ulottuvuuksia valvontaan. Arvoisa puhemies! Tiedustelu on välttämätön väline kansallisen turvallisuuden suojaamisessa. Tämä kertomus osoittaa, että Suomessa tiedustelutoiminta ja sen valvonta ovat vakaalla pohjalla. Meidän tehtävämme on varmistaa, että näin on myös tulevaisuudessakin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+7.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2026-02-12T19:13:36,2026-02-12T19:16:15,Käsitelty,1.1 2026_6_222,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 15/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 1/2025 vp,"Edustaja Kiuru, Pauli.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_223,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 15/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen alusta alkaen, vuodesta 2019 lähtien, ollut valiokunnan työssä mukana, ja se on todellakin tärkeä, hieno tehtävä. Valiokunnan tehtävänä on tiedustelun asianmukaisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden valvonta, painopisteiden seuranta ja tietysti perus- ja ihmisoikeuksien valvonta, jotta viranomaiset tekevät juuri sitä, mitä lainsäätäjä on ajatellut heidän oikeudekseen tehdä Suomen turvallisuuden puolesta. Valvonta on moniportaista, ja niin sen pitää ollakin. Valvojilla on omat valvojansa. Tässä on tullut esille Naton rooli. Vuonna 2023 tulimme Naton jäseneksi. Se lisää tiedusteluyhteistyötä, mutta kuten tässä on todettu, se lisää myös tiedusteluvalvontavaltuutetun ja hänen toimistonsa tehtäviä. Siitä on hyvä hypätä mietintöön ja mietinnön huomioihin, jotka itse asiassa toistuvat tässä vuosittain siitä, että näiden resurssikysymysten on valiokunnan mielestä oltava sellaiset, että valtuutettu ja valtuutetun toimisto pystyvät kaikissa tilanteissa tekemään vaativaa työtänsä ja jotta ei olisi mitään haavoittuvuuksia, mitä pieneen toimistoon voi liittyä. Tiedustelulainsäädäntö oli laaja paketti. Se edellytti myös perustuslain muuttamista, ja se tehtiin suurella enemmistöllä — viiden kuudesosan enemmistöllä se saatiin samalla vaalikaudella tehtyä. Tämä osoitti eduskunnalta hyvää tilannetajua ja tuli oikeastaan kriittisellä hetkellä ennen Ukrainan tapahtumia ja muita epävarmuustekijöitä maailmassa. Se, että laki oli laaja, ei tarkoita sitä, että laki olisi täydellinen. Tilanteet muuttuvat, Nato-jäsenyys on tullut mukaan. Lakia on päivitettävä, ja on huomattu, että siellä on tiettyjä aukkoja, joita tällä vaalikaudella korjataan, ja se tietysti meidän valiokunnan työssä näkyy: jos lakia muutetaan, niin valiokunnan seurantavastuu ja tiedusteluvalvontavaltuutetun toimi voi siltä osin muuttua ja muuttuukin. Valiokunnan mietintö päättyy siihen, että tiedustelukulttuuri on Suomessa hyvää. Viranomaiset tekevät sitä työtä juuri sillä tavalla kuin heidän pitääkin sitä tehdä. Perus- ja ihmisoikeuksia, viestintäsalaisuutta ja muita perusoikeuksia kunnioitetaan. Se, että meitä on täällä salissa näin vähän, on merkki siitä, että tiedusteluvalvontavaltuutetun ja kaikkien tähän valvontaan liittyvien henkilöiden työ on ollut tuloksekasta: jos väärinkäytöksiä olisi ollut, niin otsikot olisivat isoja ja täällä salissa olisi paljon enemmän väkeä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+7.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2026-02-12T19:16:17,2026-02-12T19:19:24,Käsitelty,1.1 2026_6_224,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 15/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 1/2025 vp,Edustaja Löfström., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_225,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 15/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 1/2025 vp,"Ärade fru talman! Jag vill tacka för alla goda anföranden här i debatten. Precis som ledamot Hänninen berättade i sitt anförande sker det ett intensivt nordiskt samarbete, och de facto, precis som Hänninen sade, kommer riksdagen tillsammans med tillsynsombudsmannen stå värd för en stor nordisk konferens i september, vilket vi är väldigt stolta för eftersom det är första gången någonsin som Finland och riksdagen står värd för den här konferensen. Vi har också tillsammans med de övriga nordiska länderna kommit överens om att vi denna gång bjuder in Estland, Lettland och Litauen, alltså de baltiska länderna, till den här konferensen, och de har alla tackat ja att delta, vilket är en viktig sak. Precis som vice ordförande Pauli Kiuru också tog upp i sitt utmärkta anförande fäster vi i vårt betänkande uppmärksamhet på underrättelsekulturen och att det är viktigt att säkerställa att det finns tillräckligt mycket kompetens och resurser på det här området. Det är naturligtvis är så att våra underrättelsetjänster och myndigheter behöver ha den här kompetensen, men det måste också finnas sådana som är oberoende från underrättelsetjänsten som kan ha de här tillsynsuppgifterna för att trygga att vi har en stark underrättelsetjänst som skyddar rikets säkerhet och samtidigt har demokratisk översyn och tillsyn för att säkerställa att de grundläggande rättigheterna tillgodoses. ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+7.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2026-02-12T19:19:24,2026-02-12T19:20:58,Käsitelty,1.1 2026_6_226,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 183/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia, ja jos puhujalistaa ei ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2026_6_227,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 183/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi ei saa olla harmaan talouden keinottelijoiden turvasatama. Jokainen euro, joka jää verottamatta vilpin vuoksi, on pois suomalaiselta palkansaajalta, eläkeläiseltä ja rehelliseltä yrittäjältä. Se on veromenetyksen vuoksi pois myös koulutuksesta, hoivasta ja turvallisuudesta. Se on poissa myös lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Arvoisa puhemies! Nykyinen lainsäädäntö on jättänyt aukkoja, joita rikolliset ovat oppineet hyödyntämään. Tämän esityksen myötä jatkossa Harmaan talouden selvitysyksikkö voi tehdä ilmiöselvityksiä ja velvoitteidenhoitoselvityksiä myös sellaisista luonnollisista henkilöistä, joilla ei ole muodollista kytkentää yritykseen tai yhteisöön. Rikollisuuden ei pidä päästä livahtamaan pykälien välistä vain siksi, että toiminta on järjestetty teknisesti eri muotoon. On myös tärkeää, että esitutkintaviranomaisten mahdollisuuksia pyytää selvityksiä laajennetaan rikosten paljastamisen tueksi. Harmaan talouden torjunta ei voi olla pelkkää jälkikäteistä reagointia. Tarvitaan mahdollisuus paljastaa rikoksia ajoissa ja estää vahingot ennen kuin ne paisuvat suuriksi. Arvoisa puhemies! Tiedot ovat salassa pidettäviä, ja niiden käyttö on sidottu laissa määriteltyihin viranomaistehtäviin. Kyse ei ole massavalvonnasta tai tavallisten kansalaisten kyttäämisestä. Kyse on siitä, että silloin kun on perusteltu syy epäillä väärinkäytöksiä, viranomaisella on oikeus ja velvollisuus toimia. On myös tervetullutta, että tietyt julkisoikeudelliset hankintayksiköt pääsevät hyödyntämään velvoitteidenhoitoselvityksiä. Julkiset hankinnat liikuttavat vuosittain valtavia summia veronmaksajien rahaa. On välttämätöntä, että hankintapäätöksiä tehtäessä voidaan varmistaa, ettei sopimuksia tehdä sellaisten yritysten kanssa, jotka laiminlyövät velvoitteensa tai toimivat lainvastaisesti. Arvoisa puhemies! Harmaan talouden kitkentä on ollut vuosikausia oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjettien perinteisimpiä tulolähteitä. On helppo kirjoittaa paperille miljardiluokan tuotto-odotuksia. Vaikeampaa on säätää konkreettisia lakeja, jotka oikeasti parantavat viranomaisten mahdollisuuksia puuttua ongelmiin. Tämä esitys puuttuu konkreettisella tavalla harmaan talouden aiheuttamiin ongelmiin mutta ei tietenkään yksin ratkaise ongelmaa. Esitys sulkee porsaanreikiä, vahvistaa ilmiöpohjaista torjuntaa ja antaa viranomaisille paremmat mahdollisuudet toimia siellä, missä rikollisuus yrittää piiloutua. Arvoisa puhemies! Rehellinen suomalainen työntekijä ja yrittäjä eivät saa olla häviäjiä siksi, että joku toinen päättää oikaista sääntöjen yli. Tämä on se keskeisin syy, miksi harmaan talouden torjunnan eteen pitää tehdä töitä ja varmistaa, että viranomaisilla on lakien kautta mahdollisuudet myös puuttua tähän viheliäiseen ongelmaan. Lausuntopalautteita lukiessa huomasi, että kentällä laki tullaan ottamaan hyvin vastaan. Viranomaiset, jotka hyödyntävät velvoitteidenhoito- ja ilmiöselvityksiä, kannattivat laajasti toimialan laajentamista luonnollisiin henkilöihin ja ilmiötietojen käyttöalan laajentamista. Tämäkin tukee sitä, että esitys on kannatettava. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+9.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2026-02-12T19:22:59,2026-02-12T19:26:52,Käsitelty,1.1 2026_6_228,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 183/2025 vp,Edustaja Laine-Nousimaa., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_229,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 183/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mikäli harmaata taloutta ei saada torjuttua, seuraukset ovat kohtuuttomia kolmelle taholle: laillisesti toimiville yrityksille, työntekijöille, jotka joutuvat hyväksikäytön ja riiston kohteeksi, sekä valtiolle, joka ei saa verotuloja, jotka sille kuuluisivat. Harmaan talouden torjunnassa kyse on oikeudenmukaisuudesta ja ihmisoikeuksista. Nyt käsittelyssä oleva lakiesitys laajentaa Harmaan talouden selvitysyksikön toimivaltaa. Selvitysyksikön toimiala ulotettaisiin myös sellaisiin luonnollisiin henkilöihin, joilla ei ole organisaatiokytkentää. Tiedonkeruuta, tiedon säilyttämistä ja tietojen käyttöä laajennetaan, esitutkintaviranomaisten mahdollisuuksia pyytää velvoitteidenhoitoselvityksiä väljennetään ja julkisia hankintayksiköitä lisätään selvitysten pyytäjien joukkoon. Kaikki tämä kuulostaa hyvältä, mutta todellisuudessa kyse on ennen kaikkea rakenteellisesta ja hallinnollisesta hienosäädöstä. Esitys lisää tiedon liikkuvuutta viranomaisten välillä, mutta se ei puutu itse harmaan talouden ytimeen. Arvoisa rouva puhemies! Lakiesitys ei sisällä uusia sanktioita, ei uusia velvoitteita eikä uusia keinoja puuttua alipalkkaukseen, työehtojen kiertämiseen tai pitkiin alihankinnan ketjutuksiin. Se parantaa viranomaisten mahdollisuuksia tarkastella ilmiöitä mutta ei muuta sitä tosiasiaa, että harmaata taloutta harjoittava voi edelleen toimia varsin pienellä riskillä. Konkreettisesti vaikuttavat toimet ovat kuitenkin tiedossa. Alipalkkauksen kriminalisointi on konkreettinen keino puuttua työntekijöiden hyväksikäyttöön. Tilaajavastuun vahvistaminen katkaisisi ketjuja, joissa vastuu häviää alihankintaportaisiin. Ammattiyhdistysliikkeen kanneoikeus antaisi työntekijöille todellisen mahdollisuuden puolustaa oikeuksiaan myös silloin, kun yksittäinen työntekijä ei siihen uskalla tai kykene ryhtymään. Arvoisa rouva puhemies! Näitä keinoja tässä esityksessä ei ole. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite jatkaa harmaan talouden torjuntaa. Tämä esitys täyttää tuon kirjauksen muodollisesti mutta ei sisällöllisesti. Harmaata taloutta ei voiteta selvityksiä laajentamalla, jos samalla hyväksytään se, että epärehellinen toiminta kannattaa edelleen enemmän kuin rehellinen. Laillisesti toimiville yrityksille tämä tarkoittaa jatkuvaa epäreilua kilpailua. Tämä koskettaa vahvasti suomalaisia yrityksiä. Työntekijöille se tarkoittaa sitä, että hyväksikäyttö jatkuu, vaikka se tunnistetaan. Valtiolle se tarkoittaa jopa miljardien tulonmenetystä vuosittain. Toivon, että jatkovalmistelussa uskalletaan tarttua niihin keinoihin, joilla harmaata taloutta oikeasti torjutaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+9.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2026-02-12T19:27:00,2026-02-12T19:30:03,Käsitelty,1.1 2026_6_230,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 183/2025 vp,"Edustaja Kiuru, Pauli.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_231,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 183/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tervehdin kiitollisuudella kaikkia esityksiä, jotka tähtäävät korruption torjuntaan. Yhteiskunnan rakenteisiin pesiytynyt korruptio mädättää yhteiskunnan, hallinnon, luottamuksen viranomaisiin sekä uskon rehelliseen yritystoimintaan. Mikään maa ei luonnollisesti ole täysin korruptoitumaton. Jos taloudellisia tai muita etuisuuksia on saatavilla, on riski korruptiosta otettava aina huomioon. Suomi on tutkimusten mukaan yksi maailman vähiten korruptoituneista maista — tosin Suomessa korruptio on usein hienovaraista, paikallisesti havaittavaa ja siksi osin tilastoimatonta. Korruptio on vaikutusvallan väärinkäyttöä, jossa tavoitteena on oikeudettoman edun tavoittelu itselle tai lähipiirille. Rahalla lahjominen on vain yksi korruption muodoista. Rakenteellinen korruptio piiloutuu verkostoihin, yhteiskunnan rakenteisiin, valmisteluun ja päätöksentekoon. Julkiset hankinnat, kilpailuttaminen, kaavoitus, kiinteistökaupat sekä poliittinen rahoitus ovat alttiita korruptiolle. Myös virkanimityksiin ja rekrytointeihin voi liittyä, ja usein liittyykin, korruptiivisia piirteitä. Aina ei rikota lakia, mutta toiminta ei silti ole kestävällä pohjalla. Kansainvälisesti esimerkiksi kehitysyhteistyössä ja asekaupoissa on paljon korruptiota. Velvollisuuksien laiminlyönti, tahallinen viivyttely, väärien toimintatapojen peittely sekä kelvottoman johtamisen mahdollistaminen voivat myös olla korruptiota. Toiminnasta hyötyjiä on rajallinen määrä, mutta haitat kohdistuvat laajemmin koko yhteiskuntaan. Arvoisa rouva puhemies! Akateemisen maailman vehkeily on Suomessa jäänyt vähälle huomiolle. Palveluilla ja vastapalveluilla voidaan käydä vaikeasti havaittavaa kauppaa ilman tilisiirtoja, vaikka muodollisesti eriasteisia normeja noudatetaan. Demokratia, päätöksenteon avoimuus, koulutus, median toimintaedellytysten turvaaminen sekä ajantasainen lainsäädäntö suojaavat korruptiolta. Jokaisella meillä on oma vastuumme. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+9.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2026-02-12T19:30:10,2026-02-12T19:32:57,Käsitelty,1.1 2026_6_232,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 183/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_233,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 183/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Myös harmaan talouden torjunta yrityksissä ja työntekijöiden hyväksikäytön ehkäisy ovat erittäin tärkeitä. Esityksessä laajennetaan Harmaan talouden selvitysyksikön toimivaltaa koskemaan myös luonnollisia henkilöitä, ei pelkästään organisaatioita tai niiden johtohenkilöitä. Tämä tarkoittaa, että yksittäisiä yrittäjiä, freelancereita tai muita luonnollisia henkilöitä voidaan tarkastaa harmaan talouden ilmiöiden näkökulmasta. Velvoitteidenhoitoselvitysten laatiminen rikosten paljastamiseksi mahdollistaa sen, että viranomaiset voivat saada tietoja myös työntekijöiden hyväksikäyttöön liittyvistä rikkomuksista, esimerkiksi juuri pimeästä työstä, alipalkkauksesta ja laittomista työsuhteista. Lakiesitys vahvistaa viranomaisten työkaluja harmaan talouden torjuntaan myös tilanteissa, joissa työntekijöitä voidaan hyväksikäyttää, koska se mahdollistaa laajemman selvityksen ja tiedonkäytön rikosten paljastamiseksi, ja tämä on hyvä asia. Lakiesitys on oikeansuuntainen mutta isossa kuvassa todella liian kepeä. Mikäli aidosti haluttaisiin estää harmaata taloutta ja työntekijöitten syrjintää, tulisi tässä esityksessä huomioida myös tilaajavastuun vahvistaminen. Nimenomaan tässä esityksessä ei suoraan mainita mitään muutoksia yritysten välisiin tilaajavastuuta koskeviin velvoitteisiin. Mikäli myös haluttaisiin aidosti torjua harmaata taloutta ja työntekijöitten suorastaan rikollista syrjintää, niin totta kai juuri alipalkkauksen kriminalisointi, ammattiliittojen kanneoikeus ja työsuojeluviranomaisten resurssien vahvistaminen, nämä asiat, olisivat siinä isossa kuvassa niitä todellisia harmaan talouden ja työntekijöitten riiston estämisiä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+9.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2026-02-12T19:32:58,2026-02-12T19:34:34,Käsitelty,1.1 2026_6_234,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 183/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_235,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 183/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olisin kyllä toivonut, että tämän lakiesityksen olisi täällä joku käynyt esittelemässä. Kun tätä lakiesitystä lukee, niin terminologia on täällä sellaista, että tätä pitää ällätikun kanssa lukea, että saa selvää, mitä tällä oikeasti tarkoitetaan. Se hyvä asia on täällä taustalla koko ajan, että viranomaisten välillä näillä velvoitteidenhoitoselvityksillä selvitetään sitä, kuinka asiat on hoidettu, ja yritetään selvittää toimijoiden luotettavuutta. Sitten ilmiöselvitys kuvaa käytännössä tässä tilanteessa sitä, minkälaisia harmaan talouden ilmiöitä täällä käytännössä on, koska ne ovat moninaistuneet ja, voi sanoa, hyvin monella tavalla tulleet sellaisiksi, että niitten perässä on vaikea pysyä, vaikka me kuinka viranomaisten välistä tietoa parannetaan. Luen yhdestä tapauksesta: rekrytoidaan sosiaalisessa mediassa työntekijöitä, työsopimukset tehdään pöytälaatikkoyrityksille, joiden taustalla on samoja vastuuhenkilöitä, palkat ja verot jätetään maksamatta, ja kun ongelmia tulee, uskolliset työntekijät siirretään seuraaviin pöytälaatikkofirmoihin, aiempi yritys myydään velkojien ulottumattomiin ja vastuuhenkilöt eivät vastaa kysymyksiin. Tämä on tämän päivän todellisuutta tuolla työelämässä. Toivoisin, että ne kysymykset, joita tässä nyt näillä selvityksillä yritetään avata, antavat yhden portin siihen, millä tavalla näitä pystytään torjumaan ja hakemaan ratkaisuja — sinänsä tämä lakiesitys on hyvä ja kannatettava, mutta se on tältä osin puutteellinen, koska rikollisten toiminta ovat niin nopeaa ja me ei sitä pystytä tekemään. Tämä velvoitteidenhoitoselvityshän tehdään automaattisesti tuolla tietoverkoissa, ja se on helposti saatavissa. Nyt tässä laajennetaan niitä saatavissa olevien joukkoa. No, jos oikeasti halutaan harmaaseen talouteen puuttua, niin kyllä siellä kaikkein tärkein asia olisi tämän tilaajan vastuun kasvattaminen. Tilaajan pitäisi olla paremmin selvillä omasta sopimuskumppanistaan ennen sopimuksen tekoa ja käydä läpi se, kuinka on hoidettu velvoitteet, kuinka kaikki eläkevakuutus-, vero- ja velkakysymykset on ratkaistu, kuinka hoidetaan asianomaiset työehdot ja näin poispäin. Sitten jos ongelmia tulee, niin viimekätinen vastuu siinä alihankintaketjussa pitäisi olla sillä tilaajalla, jos tämä kyseinen yritys ei sitä pysty tekemään. Silloin vasta koko ketju tulee tarkistettua siihen kuntoon, että sinne ei viranomaisten tarvitse mennä, koska pääurakoitsija hoitaa tämän selvityksen, jolloin sopimussuhde näihin yrityksiin on olemassa. Sitten voidaan sanoa, että tämä palkkavarkaus eli alipalkkauksen kriminalisointi tarkoittaa käytännössä sitä, että jos on jäänyt joku palkka maksamatta, osa siitä maksamatta, niin kun se huomataan, niin korjataan vain se, mutta sitten ei tule mitään rangaistusta kyseiselle toimijalle, joka on yrittänyt vilpillisesti viedä niitä asioita eteenpäin. Tämä palkkavarkauksen kriminalisointi olisi tässä erittäin tärkeä asia. Norjassa tämmöinen muun muassa on, kun täällä pohjoismaisesta työmarkkinasta aika paljon puhutaan. Sitten mielenkiintoinen ehdotus kuului myöskin näiltä toimijoilta, jotka tekevät tätä selvitystä ammattiliittojen toimesta. He haluaisivat tämmöisen työsuhderekisterin niistä toimijoista, joita tänne tulee. Virossa on käytössä tämmöinen. Voisi tulorekisterin yhteyteen tehdä tämmöisen ja sitä kautta saada tietää, kuka on kyseessä: nimi, veronumero, työnantajatieto, mitä ne ovat, koska tuolla työmailla kuljetaan toisen kulkuluvilla ja ne eivät pidä paikkaansa. Eli meillä on paljon tällaisia konkreettisia toimia, jotka tämän kanneoikeuden ja näitten muitten osalta voitaisiin vielä tehdä, mutta tähän pitäisi saada päävastuullinen, joka pystyy tämän kaikkein parhaiten tekemään, ja se on pääurakoitsija, ja sen osalta meidän pitää tehdä enempi, että tämä tulee paremmin hoidettua jatkossa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+9.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-12T19:34:36,2026-02-12T19:39:51,Käsitelty,1.1 2026_6_236,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 183/2025 vp,Edustaja Rantanen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_237,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 183/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! On helppo jatkaa tässä edustaja Lylyn jälkeen. Itse olisin myös toivonut, että tämä olisi oltu esittelemässä, jotta olisi varmasti tarkemmin ymmärtänyt, mistä juuri tässä lakiesityksessä on kyse. Olen tismalleen samaa mieltä, mitä täällä aiemmissa puheenvuoroissa jo sanottiin, että kaikki se työ, mitä teemme harmaan talouden estämiseksi, on tärkeää työtä, mutta aivan samaan hengenvetoon on kyllä todettava, että vaikuttaa pahasti siltä, että tämä lakiesitys jää vajaaksi ja työtä jää todella paljon vielä tämän jälkeen tehtäväksi. Reilujen työolojen ja reilun kaupan ja reilujen sopimusehtojen edellytys on se, että me kitkemme ja teemme mahdottomaksi harmaan talouden kaikilla osa-alueilla. En voi olla tässä kohtaa viittaamatta Paavo Teittisen Tieto-Finlandia-palkittuun kirjaan Pitkä vuoro, joka erittäin konkreettisesti pureutuu niihin ongelmiin, niihin todella moninaisiin tilanteisiin, mitä harmaa talous ja työntekijöitten hyväksikäyttö tässä maassa on. Kun sen kirjan lukee, niin siitä tulee ihan fyysisesti paha olo, kuinka pahasti me olemme tässä yhteiskunnassa epäonnistuneet niin pitämään huolta työntekijöistä kuin samalla pitämään huolta niistä rehellisesti toimivista suomalaisista ja muistakin yrityksistä, mutta siellä on niin paljon virheitä, joita meidän pitäisi pystyä korjaamaan, että en usko, että se onnistuu muuten kuin tämän salin erittäin laaja-alaisessa yhteistyössä. Toimet ovat siis todella riittämättömiä, ja meidän on yhdessä pystyttävä parempaan. On myös kysymys resursseista, poliisin resursseista, tässä on kysymys myös meidän valvonnan resursseista, ja tässä on kyllä todettava, että olen erittäin huolissani esimerkiksi siitä, mihinkä suuntaan tällä hallituskaudella valvonnan resurssit ovat menossa. Näyttää siltä, että meidän työsuojelu ei pysty tarttumaan kuin niihin aivan jäävuoren huipulla oleviin tapauksiin. Me olemme kuulleet, että tätä työntekijöitten hyväksikäyttöä tapahtuu erittäin laaja-alaisesti monilla sektoreilla, palvelusektoreilla — siivous- ja marja-ala olivat tästä erittäin hyvä esimerkki joku aika sitten — ravintola-alalla, ja ainakin itselläni iso huoli liittyy vielä siihen, että ne eivät ole kaikki vain siellä yksityisellä sektorilla tapahtuvaa vaan nimenomaan myös julkisella sektorilla. Tässä salissa tänään aiemmin käsiteltiin ja jatkuu vielä käsittely hankintalaista, jolla on myös yhteys siihen, kuinka jatkossa voimme estää esimerkiksi siivousalan firmoissa tapahtuvan työntekijöitten hyväksikäytön ja harmaan talouden. Näillä on kyllä aivan selvä yhteys, ja on harmillista, että hankintalaissa ei taida näitäkään korjaavia toimenpiteitä olla. Itseäni jäi kaikista eniten tätä kirjaa lukiessa mietityttämään se seikka, että siellä oli näitä, että vain erittäin harva tapaus saadaan vietyä käräjille ja vielä harvempi tapaus sitten loppujen lopuksi tulee päättymään niin, että niitä tuomioita tulee. Siellä oli esimerkkitapauksia näistä hyväksikäytetyistä työntekijöistä, että heille määrättiin maksettavaksi monen kymmenen tuhannen euron maksamattomia palkkoja — taisi räikeimmässä tapauksessa olla yli 100 000 euron palkka, joka olisi siis kuulunut sille työntekijälle jo alun perinkin maksaa — ja sitten siinä todettiin, että esimerkiksi tälle yhdelle työntekijälle korvauksia tuli alle 200 euroa loppujen lopuksi. Onhan tässä yhteiskunnassa jotakin aivan perustavaa laatua olevasti pielessä. Tältäkin kyseiseltä yritykseltä oli siis saatu kyllä perittyä rahoja jonkun verran takaisin, mutta ne olivatkin sitten menneet maksamattomien verojen maksuun. Kyllä me tarvitsemme jonkun systeemin siihen, että työntekijä, jolta palkat ovat näin törkeästi jääneet maksamatta, keinolla tai toisella ne myöhemmin sitten saisi. Kello käy, ja ehkä tässä totean vain, että meillä on siis olemassa mahdollisuuksia. Tässä edellä edustaja Lyly kertoi niistä, esimerkiksi tilaajavastuulain päivityksestä ja nimenomaan tästä palkkavarkauden elikkä alipalkkauksen kriminalisoinnista niin, että siitä olisi aina seurauksia, ja tästä Norjan mallista, että Norjassa on tämä malli, jossa on kirjaus rikoslakiin. Ja vielä tuntuu jotenkin hassulta, että esimerkiksi Virossa on siis tämä työsuhderekisteri, että jopa siellä maassa, josta meille paljon näitä hyväksikäyttötapauksia on ilmennyt, asiat on hoidettu paremmin. Työtä ja tehtävää kyllä tämän asian tiimoilta vielä riittää. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+9.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2026-02-12T19:39:53,2026-02-12T19:45:52,Käsitelty,1.1 2026_6_238,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 183/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_239,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 183/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta. Tavoitteena on parantaa harmaan talouden torjuntaa vahvistamalla selvitysyksikön roolia ja toimintakykyä. Esitys selkeyttää ja tehostaa tiedon käyttöä ja vaihtoa eri viranomaisten välillä harmaan talouden torjumiseksi. Esitys mahdollistaa tehokkaampia toimia pimeän työn ja muiden harmaan talouden muotojen tunnistamiseksi ja estämiseksi. Tämä esitys on tärkeä askel oikeaan suuntaan, että saadaan tuo harmaa talous edes vähenemään tästä meidän yhteiskunnasta. Tämä esitys antaa viranomaisille lisää työkaluja tämän tärkeän tehtävän hoitamisessa. Siihen on joku ihmeellinen syy — kun me kaikki tiedetään, että se raha, mikä harmaan talouden kitkemiseksi kylvetään, tulee monin-, moninkertaisesti meille takaisin — ettei yksikään hallitus, emme me eikä meitä ennen ole kerennyt tämän enempää tekemään. Tässä on sarkaa vielä ihan varmasti. Minä tunnistan, että Suomessa näyttäytyy korruptio. Sanotaan, että sitä on vaikea havaita, mutta sitä on, sanotaan nyt näin suomeksi ja suoraan. Eli kannatan tätä esitystä. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+9.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-12T19:45:53,2026-02-12T19:47:31,Käsitelty,1.1 2026_6_240,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 183/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_241,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todella tärkeän asian äärellä ollaan, kun puhumme siitä, miten meidän täytyy pystyä harmaata taloutta torjumaan. On ehkä pikkasen särähtänyt korvaan tässä parikin hallituspuolueiden puheenvuoroa, joissa annetaan ymmärtää, että nyt tämä hallitus olisi erityisesti tarttunut tähän ongelmaan ja jotenkin tämä asia edistyisi erityisen paljon tällä lainsäädännöllä. On ehkä hyvä muistuttaa siitä, että tämä hallitushan oli se, joka ensimmäisen kerran 30 vuoteen meinasi jättää kokonaan tekemättä harmaan talouden torjuntaohjelman, mutta onneksi sitten opposition ja laajemminkin yhteiskunnan painostuksen myötä tämä ohjelma tehtiin, ja hyvä niin, koska tämä on yhteinen ongelma ja niitä toimenpiteitä todellakin tarvitaan. Tarvitaan myös riittäviä resursseja koko siinä ketjussa, valvonnassa poliisille, syyttäjälle, tuomioistuimelle, jotta nämä ongelmat saadaan aidosti torjuttua, ja tarvitaan sitä vahvaa lainsäädäntöä. Tämä lainsäädäntö tässä nyt on totta kai askel eteenpäin, mutta tässä edellä hyvin muun muassa edustajat Lyly ja Rantanen toivat esiin niitä konkreettisia muita toimia, mitä me tarvitsisimme liittyen esimerkiksi riittäviin sanktioihin, viranomaisten riittäviin puuttumismahdollisuuksiin, alipalkkauksen kriminalisointiin tai tilaajavastuun vahvistamiseen. Myös nämä olisivat niitä lakiesityksiä, mitä toivon, että hallitus toisi tänne meille päätettäväksi. Olen ihan varma, että niistä löytyisi hyvin vahva yhteisymmärrys. Edustaja Lylyn tapaan olisin kyllä toivonut myös sitä, että tätä lakiesitystä olisi meille täällä ollut ministeri esittelemässä, koska esimerkiksi itselleni jää avoimeksi se, miten viranomaisten välinen tiedonsaanti tässä nyt todellisuudessa paranee. Onko niin, että viranomaiset voivat oma-aloitteisesti antaa tietoja toiselle viranomaiselle, vai onko tilanne niin, että sitä tietoa toinen viranomainen pystyy saamaan vain pyydettäessä? Jos se on tämä jälkimmäinen vaihtoehto, että sitä saa vain pyydettäessä johonkin yksilöityyn tapaukseen, niin silloinhan me emme oikein pääse tässä asiassa kamalasti eteenpäin, vaan nimenomaan se pointti olisi siinä, että viranomainen voi toiselle viranomaiselle nostaa esille tapauksia, jotka aiheuttavat huolta ja joita pitäisi myös toisen viranomaisen sitten tarkastella omasta näkökulmastaan, jotta päästäisiin kiinni näihin ongelmiin. Sitten ihan lopuksi: Kyllä minulla on huoli siitä, että kyllä nimenomaan hallituksen leikkaukset suojaosien poistosta voivat valitettavasti johtaa siihen tilanteeseen, että harmaa talous itse asiassa lisääntyy, kun ennen on voinut tehdä vähän töitä ja ansaita etuuksien päälle. Nyt, kun tämä poistuu, luulenpa, että voidaan siirtyä harmaan talouden puolelle.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+9.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2026-02-12T19:47:33,2026-02-12T19:50:47,Käsitelty,1.1 2026_6_242,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 183/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_243,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 183/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nämä ilmiöselvityksethän ovat julkisia, mutta sitten viranomaisten lisäksi voidaan näitä velvoitteidenhoitoselvityksiä antaa toimiville juridisoikeudellisille laitoksille. Se antaa niille vähän lisää työkaluja katsoa, kuinka velvoitteet on hoidettu näillä toimijoilla, joitten kanssa he tekevät sopimuksia. Harmaasta taloudesta me ollaan kaikki samaa mieltä, että meidän pitää siihen puuttua kaikilla tavoilla mitä vain pystytään, koska se tarkoittaa sitä, että joku varastaa tästä yhteiskunnan pöydästä ja käy niin, että joittenkin muitten pitää maksaa ne velvoitteet, mitkä jäävät hoitamatta, ja sitten tässä epärehelliset yritykset pärjäävät, ja se ei ole kenenkään etu. Meidän pitäisi puolustaa rehellistä yritystoimintaa, ja toivoisi, että kaikki nämä työnantajajärjestöt ja yritysjärjestötkin koko ajan puhuisivat tästä puolesta, kun näitä asioita käydään läpi, ja miettisivät itsekin, mitä tässä pitää tehdä. Se tuo varmasti jotain tämmöistä hallinnollista taakkaa, kun asioita selvitetään, mutta muutenhan niitä ei pystytä selvittämään, ja niitä pitää tehdä. Sitten työsuojeluviranomaiset tarvitsevat lisää oikeuksia puuttua näihin asioihin ja laiminlyönteihin, ja jonkinlaisia sanktioita heidän pitäisi voida antaa näille toimijoille. Liiketoimintakieltoakin pitäisi pystyä harkitsemaan. Arvoisa rouva puhemies! Minkä takia pyysin tämän puheenvuoron, niin jäi sanomatta se, että kun täällä on ammattiyhdistysliikettä aika paljon moitittu siitä, että se hoitelee tätä työntekijöitten edunvalvontaa ja palkka-asioita, ja kun täällä on puhuttu siitä, että pitää tätä verovähennysoikeutta kaventaa, niin tässä yhteydessä ammattiyhdistysliikkeessä esimerkiksi Teollisuusliitto ja Rakennusliitto ovat ihan perustaneet yksikön sitä varten, että ne katsovat ulkomaalaisten työntekijöiden työehtoja ja ovat viranomaisten apuna näissä selvityksissä, jotta me saadaan ne verotulot ja sosiaaliturvamaksut yhteiskunnalle niitten palkkojen ohessa. Tämäkin asia jää täällä aina vähän taka-alalle, ja he tekevät sellaista tärkeää työtä, joka meiltä jää usein huomaamatta. Koko ajan tämä kysymys laajenee tuolla ay-liikkeen piirissä, koska halutaan tehdä myöskin niitten työntekijöitten, jotka eivät ole niitten jäseniä, [Puhemies koputtaa] puolesta sitä valvontaa, että he saisivat asianmukaiset työehdot, jotka tässä maassa pitäisi kaikille taata. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+9.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-12T19:50:47,2026-02-12T19:53:42,Käsitelty,1.1 2026_6_244,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 183/2025 vp,Edustaja Kaarisalo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_6_245,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 183/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen erittäin iloinen, että tästä tärkeästä asiasta tänään tässä salissa keskustellaan, vaikka nyt ministeri ei ollutkaan tätä varsinaista lakiesitystä erikseen täällä esittelemässä. On todellakin niin, että harmaa talous on aito yhteiskunnallinen vitsaus, tarkasteltiinpa tilannetta sitten kansantalouden kestävyyden näkökulmasta, reilun ja rehdin yrittäjyyden toimintaedellytysten näkökulmasta tai sitten työntekijöiden oikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Meillä on viime aikoina ollut julkisuudessa esillä hyvin räikeitä tapauksia, joissa esimerkiksi työntekijöitä on käytetty törkeällä tavalla hyväksi ja riistetty, mutta pakko on kuitenkin tuoda esille se fakta, että kyllä nämä julkisuuteen esille tulleet tapaukset ovat kuitenkin vasta jäävuoren huippu ja ongelma koskee nimenomaan sitä valvontaa ja siihen liittyvien resurssien puutetta. Tästä syystä on ihan aidosti syytä kiinnittää huomiota siihen, että tällä hallituskaudella kuitenkin nimenomaan tätä valvontaa koskevia resursseja on vähennetty. SDP on systemaattisesti ajanut nimenomaan vaikuttavia toimia harmaan talouden kitkemiseksi, ja voi ihan suoraan sanoa, että sen torjunta ja esimerkiksi verovälttelyn ehkäisy on ollut tietyllä tapaa keskeinen osa myös meidän talouspolitiikkaa. Tämä oikeastaan perustuu siihen, että erilaisten arvioiden mukaan harmaan talouden myötä vuosittain valtio menettää verotuloja 300:sta lähes 500 miljoonaan, ja tässä puhutaan siis todella merkittävistä summista. Totta kai nyt tämä lakiesitys on tervetullut ja oikeansuuntainen, mutta kuten on todettu, se ei vielä varsinaisesti pureudu näihin juurisyihin. Kuten esimerkiksi edustaja Lyly toi erinomaisella tavalla esille, niin kyllä meidän on ehdottomasti kyettävä vahvistamaan tätä tilaajavastuuta. Alihankintaketjujen vastuullisuus on voitava varmistaa huomattavasti nykyistä paremmin. Sitten on puhuttu siitä, että kyllä tämä varsinainen alipalkkaus ja palkkavarkaus on kyettävä kriminalisoimaan tässä yhteiskunnassa, koska kyllähän tällaisesta rikollisesta toiminnasta on seurattava myös konkreettinen rangaistus, jos ajatellaan, että aidosti voidaan sitä estää. Näitä kaikkia keinoja olemme oppositiosta nyt esittäneet, ja toivon kyllä vakavasti, että hallitus ottaisi myös näistä esityksistä vaarin. ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+9.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2026-02-12T19:53:43,2026-02-12T19:57:00,Käsitelty,1.1 2026_6_246,6/2026,2026-02-12,16.00,21.05,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Kiitos kaikille., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2026_7_1,7/2026,2026-02-13,13.00,13.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Ilmoituksia,"Arvoisat kansanedustajat! Ilmoitan, että Islannin parlamentin puhemies Þórunn Sveinbjarnardóttir seurueineen on saapunut seuraamaan täysistuntoa. Eduskunnan puolesta toivotan arvoisat vieraat tervetulleiksi. [Suosionosoituksia seisten]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2026+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_7_2,7/2026,2026-02-13,13.00,13.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 25/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelua. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2026+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2026_7_3,7/2026,2026-02-13,13.00,13.13,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 25/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on maa, joka on rakentanut vaurautensa osaamiseen, vastuullisuuteen ja luonnonvaroihin. Kaivoslain uudistuksessa on kyse juuri siitä, miten pidämme huolta maamme arvosta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista kestävällä tavalla. Tällä muutoksella korjaamme siirtymäsäännösten aiheuttaman tulkintaongelman ja mahdollistamme sen, että alan yritykset uskaltavat panostaa tutkimukseen ja vastuulliseen toimintaan. Arvoisa puhemies! Korostan nyt yhteisesti: emme laajenna kaivostoimintaa, muuta ympäristönsuojelun merkitystä emmekä maanomistajien asemaan liittyviä periaatteita. Kyse on tilanteista, joissa toiminnanharjoittaja on investoinut alueeseen ja edistänyt tutkimustoimintaa mutta kaivosoikeuden raukeaminen on aiemman lain siirtymäsäännösten vuoksi johtanut kohtuuttomaan, epäselvään tilanteeseen. Nyt säädettävä erityinen syy perusteena on tarkoitettu juuri näiden tilanteiden ratkaisemiseen, tarkkarajaisesti ja vain silloin, kun kaivosviranomainen arvioi poikkeuksen perustelluksi. Kyse on ennen kaikkea poikkeussäännöksestä. jonka soveltamisen tulee olla kapeaa ja harkittua. Siksi nyt annettava täsmennys vahvistaa koko sektorin oikeusvarmuutta ja tukee Suomen asemaa luotettavana investointiympäristönä. Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on käsittelyssään arvioinut tämän esityksen selkeyttävän kaivosviranomaisten toimintaa ja alan toimintaympäristöä. Tavoitteena tulee olla tasapaino maanomistajien oikeuksien ja kaivostoiminnan harjoittamisen edellytysten välillä. Samalla valiokunnassa nostettiin esiin korvausten sääntelyn ja asianmukaisen tason jatkuva seuranta sekä tarve aiheen osalta myös laajempaan tarkasteluun tulevaisuudessa. Tahdon kiittää valiokuntaa näistä huomioista. On meidän tehtävämme ottaa selvää ja suojella sitä, mikä on tärkeää. Tämä muutos on pieni mutta ratkaiseva osa toimivampaan kaivoslainsäädäntöön. Se selkeyttää viranomaisten työtä ja poistaa kohtuuttomuuksia. Samalla se tukee vastuullisesti toimivien yritysten mahdollisuuksia jatkaa tutkimusta ilman tarpeettomia viivytyksiä ja muuttamatta niitä suojamekanismeja, joihin suomalaiset voivat luottaa. Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan todeta, että kaivoslakiuudistus on osa laajempaa tarinaa suomalaisesta huoltovarmuudesta ja omavaraisuudesta. Kun maailmantalous muuttuu ja kriisit horjuttavat toimitusketjuja, on oikein, että Suomi vahvistaa omaa kykyään hyödyntää luonnonvarojaan vastuullisesti ja paikallisesti. Meidän on muistettava, että kallioperämme rikkaudet eivät ole pelkästään taloudellisia resursseja vaan osa kansallista omaisuuttamme. Siksi niiden käyttö edellyttää viisautta, harkintaa ja huolenpitoa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2026+11.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-13T13:03:15,2026-02-13T13:07:50,Käsitelty,1.1 2026_7_4,7/2026,2026-02-13,13.00,13.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 25/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Karlsson., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2026+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_7_5,7/2026,2026-02-13,13.00,13.13,Anette,Karlsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 25/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Kyse on tärkeästä muutoksesta, joka on syytä saada voimaan. Esitys selkeyttää viranomaisten toimintaa ja alan toimintaympäristöä sekä vahvistaa kuvaa Suomesta luotettavana investointiympäristönä. Nykyisessä taloustilanteessa tällä on painoarvoa. Muutoksella tarkennetaan malminetsintäluvan myöntämisen esteitä koskevaa sääntelyä. Lupa voitaisiin erityisestä syystä myöntää tilanteessa, jossa kaivosoikeus on rauennut tai peruutettu ja este johtuu siirtymäsäännöksistä. Nykyisin uusi lupa voi viivästyä vuosiksi, koska ennen hakemista on käytävä läpi lopettamismenettely ja odotettava lainvoimainen päätös. Muutoksella vältetään kohtuuttomia tilanteita ja joustavoitetaan sääntelyä hallitusti. Laajemmin kyse on siitä, millaisen viestin Suomi antaa investoinneille. Talous ei kasva toiveilla vaan teoilla. Jos haluamme hankkeita ja työpaikkoja, sääntelyn pitää olla selkeää ja ennakoitavaa. Tarpeettomat viiveet syövät uskottavuutta. Lopuksi haluan korostaa ympäristöä ja vastuullisuutta. Kaivostoiminta ei voi perustua oikoteihin. Sen on oltava ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. Paikallisten ihmisten oikeudet, luonnon monimuotoisuus ja vesistöjen suojelu eivät ole sivuseikkoja vaan edellytyksiä toiminnalle. Tämä esitys ei heikennä näitä vaatimuksia, mikä on hyvä asia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2026+11.aspx,fi,Anette Karlsson,911831,2026-02-13T13:07:54,2026-02-13T13:09:44,Käsitelty,1.1 2026_7_6,7/2026,2026-02-13,13.00,13.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 25/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2026+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_7_7,7/2026,2026-02-13,13.00,13.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 25/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Talousvaliokunta on tehnyt erinomaisen mietinnön. Tämä mietintö kannattaa ehdottomasti hyväksyä ja todellakin joustavoittaa näiden malminetsintälupien saantia. Aina kannattaa muistaa, että Suomi on erittäin riippuvainen valtio siitä, saadaanko me tähän maahan metalleja. Noin puolet pystymme omasta maasta kyllä kaivamaan ja jalostamaan, mutta loput on sitten tuotava. On monia, monia metalleja, jotka ovat aivan kriittisiä, esimerkiksi nyt vaikka volframi taikka molybdeeni — niitä on pitkä lista — mutta joita meillä ei ollenkaan ole. Näin ollen tämä hallituksen esitys on todella hyvä ja mietintö vielä parempi. Toivon, että Suomessa nähtäisiin se asia myös niinpäin, että kun malmeja kaivetaan Suomen kallioperästä, niin samalla luomme itsellemme huoltovarmuutta. Ja jos emme niitä malmeja kaiva tässä rakkaassa isänmaassa ylös, niin se tarkoittaa sitä, että tämä kaivostoiminta siirtyy sellaisiin maihin, joissa ympäristöasioista ei huolehdita ollenkaan. Meillä on sellainen näköala tässä maassa... On luotu valtava lupabyrokratia. Juuri kuulin tuolta uudesta lupa- ja aluehallintovirastosta Tampereelta, että kun ovat yritykset ovat Lappiin hakeneet malminetsintälupia, niin niistä on valitettu. Eihän tällainen menettely käy, jossa ruvetaan jo alkuvaiheessa jarruttamaan elinkeinotoimintaa. Meinaako joku aluehallintovirasto, lupavirasto, että he pärjäävät siellä virastossa yksinään, kun kaikki liiketoiminta saadaan lopetettua? Onhan tämä Suomi oudoksi mennyt. Sama koskee montaa muuta elinkeinoalaa. En malta olla mainitsematta vaikka energiapuolelta sitä, että kun moni nostaa tänäpänä turvetta suosta viedäkseen sen esimerkiksi kasvuturpeena Eurooppaan — sitä menee yllättävän paljon — niin niiden lupien saamisesta yksikin yrittäjä kertoi, että hänen lupansa kesti prosessissa 16 vuotta. Onhan tämä järkyttävää, että Suomi on tällaiseksi mennyt. Ja kenen vika se on? No, tässä salissa yleensä istuu puhemiehen lisäksi 199 edustajaa, jotka ovat sallineet tämän. Kyllä meidän pitää ruveta ajattelemaan suomalaisilla aivoilla, jos me halutaan tähän maahan saada työtä ja menestystä lisää. Jos me suojelemme kaikki metsämme ja maaperämme ja kaikki, niin sen jälkeen on aika sujuvaa olla hyvin ekologinen ja luonnonsuojelija, mutta siinä saattaa nälkä tulla ja eläkkeet kyllä jäävät maksamatta, palkoista puhumattakaan. Toivon, että tässä löytyy viisautta. Tämä lakiesitys, mikä nyt on mietinnön muodossa tuotu saliin hyväksyttäväksi, on erinomainen. Toivon, että tämäntyyppisiä tulee lisää, että saadaan yritystoiminta viriämään ja tämä lama vihdoin ja viimein lopetettua. [Juha Hänninen: Erinomainen puhe!]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2026+11.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2026-02-13T13:09:44,2026-02-13T13:12:18,Käsitelty,1.1 2026_7_8,7/2026,2026-02-13,13.00,13.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Seuraava täysistunto,"Kiitoksia kaikille, ja hyvää viikonloppua! Tämä täysistunto on päättynyt.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2026+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2026_8_1,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Ilmoituksia,"Arvoisat kansanedustajat! Ilmoitan, että Ukrainan varapuhemies Olena Kondratjuk seurueineen on saapunut seuraamaan täysistuntoa. Eduskunnan puolesta toivotan arvoisat vieraat lämpimästi tervetulleiksi eduskuntaan. [Suosionosoituksia]", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2026_8_2,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle liikenne- ja viestintävaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan on annettava lausunto. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan esittelypuheenvuoron, kymmenen minuuttia, jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään yksi ryhmäpuheenvuorokierros, jossa puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Myös muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot ovat enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään kaksi tuntia. Jos puhujalistaa ei ehditä tässä ajassa käydä loppuun, niin asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Esittelypuheenvuoro, ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2026_8_3,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Teollisuuden puhtaan siirtymän vauhdittaminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen edellyttävät pitkäjänteistä ja johdonmukaista politiikkaa sekä konkreettista toimintaa kaikkialla maailmassa. Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta kattaa energiapolitiikkaa koskevat linjaukset sekä politiikkatoimet, joilla vähennetään yhteiskunnan kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistetaan nielujen aikaansaamia poistumia. Strategia muodostaa yhdessä valtioneuvoston viime keväänä hyväksymän teollisuuspoliittisen selonteon kanssa kokonaisvaltaisen toimintaohjelman, jolla edetään hiilineutraaliin ja myöhemmin hiilinegatiiviseen yhteiskuntaan. Olemme todistaneet Suomessa viimeisen vuosikymmenen ajan merkittävää energiamurrosta. Tämä on Suomelle ennen kaikkea mahdollisuus. Puhdas energia luo pohjaa talouskasvulle, työllisyydelle ja Suomeen suuntautuville puhtaille investoinneille. Kyse on juuri siitä, mitä Suomi tällä hetkellä kipeästi tarvitsee. Tavoitteenamme on hallitusohjelman mukaisesti tehdä Suomesta puhtaan energian edelläkävijä Euroopassa, puhtaan energian suurvalta. Suomalainen ilmastopolitiikka ei perustu joko—tai-ajattelulle, vaan se tukee sekä ympäristöä että kilpailukykyä. Energia- ja ilmastostrategiassa linjattavin toimin parannetaan yritysten mahdollisuuksia tehdä pitkäjänteisesti investointeja edistyneeseen puhtaaseen teknologiaan. Ennakoitava ja vakaa toimintaympäristö mahdollistaa paitsi investoinnit myös suomalaisen teknologian kehittämistä ja vientiä globaaleille markkinoille. Näin kasvatetaan paitsi Suomen ja suomalaisten yritysten hiilijalanjälkeä myös viennin potentiaalia. Hallituksen pitkäjänteinen politiikka on tuottanut jo konkreettisia tuloksia. Elinkeinoelämän keskusliiton viime viikolla julkaisemien tietojen mukaan Suomessa valmistui viime vuonna yli kahdeksan miljardin euron arvoiset investoinnit puhtaaseen siirtymään. Myös uusia hankkeita laitettiin viime vuonna vireille eri puolilla maata lähes 280 kappaletta, noin 24 miljardin euron arvosta. Suunta on erinomainen, ja tätä työtä on edelleen jatkettava. Siitä hyötyvät lopulta kaikki: Suomi, suomalaiset ja yhteinen ympäristömme. Arvoisa puhemies! Puhtaan siirtymän investointien tärkeyttä on kasvattanut myös geopoliittisen tilanteen muuttuminen. Energiapolitiikassa ovat viimeisinä vuosina korostuneet energian toimitus- ja huoltovarmuus sekä energian käyttäjien ja talouskasvun kannalta olennaiset asiat, kuten energian kilpailukykyinen hinta. Energiamarkkinoiden tehokas toiminta on vahva lähtökohta näiden tavoitteiden saavuttamiselle. Strategian linjauksilla varmistetaan kohtuuhintaisen puhtaan energian toimitusvarma tarjonta niin teollisuuden, elinkeinoelämän kuin kotitalouksienkin tarpeisiin. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa sovittuun energia- ja ilmastostrategiaan on koottu energiapolitiikkaa koskevien linjausten lisäksi ilmastopolitiikkaa koskevat linjaukset kaikilla sektoreilla: päästökauppasektorilla, niin sanotulla taakanjakosektorilla ja maankäyttösektorilla. Energia- ja ilmastostrategia on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Taakanjakosektoria koskevat toimet on valmisteltu ympäristöministeriön johdolla osana ilmastolain mukaista keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa eli KAISUa, joka on annettu myös selontekona eduskunnalle. Tästä käydään myös erillinen keskustelu täällä. Maankäyttösektorin toimet, jotka on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriön johdolla, sisältyvät tähän energia- ja ilmastostrategiaan. Arvoisa puhemies! Energia- ja ilmastostrategiassa ovat mukana kaikkien EU:n energiaunionin viiden ulottuvuuden mukaiset tarkastelut: vähähiilisyys, mukaan lukien uusiutuva energia, energiatehokkuus, energiamarkkinat, energiaturvallisuus sekä tutkimus-, innovointi- ja kilpailukyky. Näihin kaikkiin osa-alueisiin liittyen on strategiaan kirjattu myös politiikkatoimia. Vetytalous on keskeinen väline teollisuuden energiamurroksessa ja puhtaan siirtymän mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Sitä tarvitaan kasvihuonekaasujen vähentämiseen erityisesti sellaisilla sektoreilla, joissa prosessien suora sähköistäminen ei ole mahdollista tai on hyvin kallista. Vetytalous mahdollistaa esimerkiksi tuulivoiman hyödyntämisen aikoina, jolloin halpaa, päästötöntä sähköntuotantoa on tarjolla runsaasti. Suomi tähtää kymmenen prosentin osuuteen EU:n puhtaan vedyn tuotannosta ja vähintään samaan osuuteen vedyn jatkokäytöstä. Vedyllä ja erityisesti siitä tehdyillä sähköpolttoaineilla voi olla merkittävä rooli myös lämmityksen ja liikenteen päästöjen vähentämisessä. Suomessa on merkittäviä biogeenisen hiilidioksidin lähteitä, jotka mahdollistavat hiilidioksidin talteenoton ja hyötykäytön yhdistettynä vetytalouteen. Hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen ovat keskiössä energia- ja ilmastostrategiassa sekä teknisenä nieluna päästöjen vähentämisessä että osana kestävän talouskasvun luontia. Osallistumme aktiivisesti teknisiä nieluja koskevan EU-sääntelyn kehittämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö on avannut haettavaksi täysin uutta piippujen tulppauksen tukea viralliselta nimeltään teollisuuden bioperäisen hiilidioksidin talteenoton tuki. Tukiohjelmaan on varattu 90 miljoonaa euroa. Hallitus edistää ydinenergialain kokonaisuudistuksella ydinvoimainvestointeja. Hallituksen esitys on määrä tuoda eduskuntaan tämän kevään aikana. Suomessa valmistellaan parhaillaan useita ydinvoimahankkeita. Esimerkiksi Helsingin SMR-hanke on jo pilotointivaiheessa. Hallitus selvittää myös ydinvoiman muita edistämiskeinoja rahoituksen mielessä. Selvitys julkaistaan myöhemmin tänä keväänä. Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu kasvu- ja työllisyyspaketti, joka vahvistaa investointien lisääntymisen edellytyksiä. Investointitukien avulla arvioimme voivan käynnistyä jopa miljardin edestä uusia investointeja puhtaaseen kasvuun. Uusille energiateknologian hankkeille tulee demonstraatiotuki, joka on ensi vuonna 50 miljoonaa euroa. Näillä ratkaisuilla rakennamme tulevaisuuden energia- ja vientipotentiaalia. Alueidenkäyttölain uudistuksella sujuvoitamme kaavoitusta kunnissa ja luomme tuuli- ja aurinkovoimainvestointien etenemiselle selkeät säännöt. Kun investoijat tietävät pelisäännöt, hankkeet käynnistyvät nopeammin ja Suomi pysyy houkuttelevana kohteena. Arvoisa puhemies! Päästökauppasektorilla, erityisesti energiantuotannossa, päästöt vähenevät jopa ennakoitua nopeammin. Myös taakanjakosektorilla päästövähennykset etenevät hyvin. Suomi alitti taakanjakosektorin vuosittaiset päästökiintiöt vuosina 21—23, mikä loi ylijäämää ja joustoa tuleville vuosille. Yhdessä lisätoimien ja aiemmissa ilmastosuunnitelmissa linjattujen toimien kanssa tämä tekee EU:n päästövähennysvelvoitteen täyttämisen mahdolliseksi. Vuoden 2030 päästöjenpuolitustavoite saavutetaan siis joustojen avulla. Kokonaispäästöjen kehitys ilman maankäyttösektoria on ilmastolaissa asetettujen vuosia 2030 ja 2040 koskevien tavoitteiden mukainen. Samaan aikaan meillä on mittava nieluvaje maankäyttösektorilla. Maankäyttösektorilla tilannekuva muuttui voimakkaasti keväällä 2022. Muutosta selittävät etenkin Venäjän puuntuonnin loppuminen vuonna 2022 — joka on lisännyt kotimaisia hakkuita, ja hakkuut ovat pysyneet korkealla tasolla noin 73 miljoonassa kuutiotonnissa vuodessa — puuston alentunut kasvu, erityisesti puuston kokonaisbiomassan kasvun pienentyminen, turvemaametsien kasvaneet maaperän hiilidioksidipäästöt sekä kivennäismaametsien maaperänielun ja karikesyötteen hiipuminen. Skenaariolaskelmien mukaan hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi 2035 tarvitaan lisätoimia päästöjen vähentämiseksi ja poistumien lisäämiseksi noin 34 miljoonaa tonnia. Haluan kuitenkin korostaa, että skenaarioiden taustalla oleva hakkuutaso-oletus perustuu Luonnonvarakeskus Luken arvioon kotimaisista hakkuista metsäteollisuuden täydellä käyntiasteella. Tämä oletus on merkittävästi korkeampi kuin viimeisten vuosien keskimääräiset hakkuut, noin 73 miljoonaa kuutiota. Haluan vielä lisätä: meillä on käynnissä hallituksessa lisäksi hanke, jonka avulla pyrimme parantamaan tietopohjaa, jolla saamme tarkempaa tietoa maankäyttösektorin nielujen kehittymisestä ja sinne tarvittavista kustannustehokkaista toimista. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Sari Multala,1299,2026-02-17T14:02:45,2026-02-17T14:11:55,Käsitelty,1.1 2026_8_4,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kiitokset ministerille esittelystä. — Nyt siirrymme ryhmäpuheenvuoroihin. Ensimmäisenä edustaja Aalto-Setälä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_5,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Energia- ja ilmastostrategia kokoaa yhteen hallituksen keinot, joilla vähennetään päästöjä ja vauhditetaan puhdasta siirtymää. Hallitus on sitoutunut vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen sekä EU:n ilmastotavoitteisiin. Yhdessä teollisuuspoliittisen selonteon sekä ilmastosuunnitelmien kanssa on syntynyt toimenpideohjelma, jolla Suomesta tehdään puhtaan energian suurvalta. Sovituissa ilmastotavoitteissa pysyminen on tärkeää paitsi planeettamme kantokyvyn myös kasvun ja talouden kannalta. Arvoisa puhemies! Miten tavoitteemme puhtaan energian suuravallaksi sitten on edennyt? Väitän, että hyvin. Suomeen on suunnitteilla yli kolmensadan miljardin euron edestä puhtaan siirtymän investointeja. Viime vuonna näitä hankkeita valmistui yli kahdeksan miljardin euron edestä, joka on ennätys. Nämä puhtaan siirtymän hankkeet ovat etenkin maatuulivoima- ja datakeskusinvestointeja sekä yksittäisiä suuria tehdasteollisuuden hankkeita, ja ne sijoittuvat ympäri maata. Tämä on valtavan hieno saavutus koko Suomelle. Tavoitetasoa on kuitenkin nostettava, jotta vielä useampi näistä hankkeista toteutuisi. Puhtaan siirtymän investoinneille keskeistä on edullinen ja toimitusvarma energia, jossa Suomella on toistaiseksi kilpailuetu, olihan sähkömme edellisvuonna Euroopan edullisinta ja lähes täysin fossiilivapaata. Tehtävänämme on varmistaa, että tämä arvokas kilpailuetu säilyy jatkossakin ja että Suomeen syntyy vielä enemmän uusia datakeskuksia, energiavarastoja ja esimerkiksi vihreän teräksen tuotantoa. Näin me myös aiomme tehdä. Olemme panostaneet merkittävästi vihreän siirtymän investointiverohyvitykseen, jonka avulla monia hankkeita on saatu liikkeelle. Tuemme nousevia energian tuotanto- ja varastointihankkeita ja kehitämme sähkön siirtoverkkoa. Olemme sujuvoittaneet luvitusta yhdistämällä useita eri virastoja yhden luukun alle. Myös rakentamislain puhtaan siirtymän sijoittamislupa helpottaa uusien hankkeiden toteutumista. Arvoisa rouva puhemies! Suomi on onnistunut energiapolitiikassaan siis hyvin. Myös ilmastopolitiikka etenee pääosin oikeaan suuntaan. Teollisuudessa ja energiatuotannossa päästöt ovat vähentyneet nopeasti ja merkittävästi, mikä osoittaa päästökaupan toimivan tehokkaasti. Me kokoomuksessa uskomme markkinaehtoiseen päästöjen vähentämiseen sekä ”saastuttaja maksaa” -periaatteeseen. Myös liikenteen ja maatalouden osalta olemme keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman perusteella saavuttamassa kumulatiivisesti asetetut tavoitteet. Ilmastopolitiikan suurin haaste, niin kuin tiedätte, liittyy maankäyttösektoriin ja erityisesti metsien hiilinielujen kehitykseen. Ilmaston lämpeneminen on lisännyt maaperäpäästöjä. Tarvitaan parempaa tietopohjaa ja uusia toimia. Ratkaisuja on, mutta pohjaksi tarvitaan tarkka tilannekuva. Tämän vuoksi hallitus rahoittaa tutkimushanketta, jolla vahvistetaan metsien hiilinieluihin liittyvää tieteellistä tutkimusta ja samalla päätöksentekomme perustaa. Ilmastonmuutosta ei ratkaista yksin Suomen tai Euroopan toimilla. Suomen tulee jatkossakin edistää kunnianhimoista ilmastotyötä sekä EU:ssa että muilla kansainvälisillä foorumeilla. Lisää kunnianhimoa tarvitaan. Positiivisiakin merkkejä on. Esimerkiksi globaalisti merkittävän saastuttajan Kiinan ilmastopäästöt ovat kääntymässä laskuun. Vaikka hiilinielutavoitteet ovat vielä kaukana, tarjoavat metsät Suomelle myös merkittäviä mahdollisuuksia. Vahva biotalous yhdistettynä halpaan energiaan tekee Suomesta hyvin houkuttelevan paikan hiilidioksidin talteenotolle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi metsäteollisuudessa syntyvä hiilidioksidi otetaan talteen ennen kuin se pääsee ilmakehään. Talteen otettua hiilidioksidia voidaan varastoida tai käyttää uusien tuotteiden ja puhtaiden polttoaineiden raaka-aineena. Me kokoomuksessa olemmekin erittäin tyytyväisiä hallituksen päätökseen tukea bioperäisen hiilidioksidin talteenottoa 90 miljoonalla eurolla ja olisimme valmiita kasvattamaankin tukea. Arvoisa rouva puhemies! Puhdas siirtymä ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat Suomelle tärkeitä paitsi talouskasvun myös huoltovarmuuden kannalta. Jos emme olisi jo ennen energiakriisiä alkaneet irtautua venäläisestä fossiilienergiasta, tilanteemme olisi karu. Onneksi Suomi selvisi lopulta varsin hyvin energiakriisistä. Keskeinen syy oli se, että meillä on ydinvoimaa ja kotimaista uusiutuvaa tuotantoa. Nykyisin Suomi on vuositasolla jo lähes omavarainen sähköntuotannossa, ja tällä tiellä jatkamme. Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan sähköistyessä ja sähkön tarpeen kasvaessa tarvitaan energiapolitiikassakin uusi ote. Sähkömarkkina toimii pääosin hyvin, ja siihen puuttumiseen tulee olla korkea kynnys. On kuitenkin selvää, että tuulettomien pakkasjaksojen mahdollista tehopulaa tulee ehkäistä. Siksi selvitämme fossiilittoman jouston mekanismia, jotta sähkömarkkinoille saadaan sääriippumatonta lisätehoa silloin kun on tarpeen. Energia- ja ilmastostrategia osoittaa sen, että puhdas siirtymä ja hiilineutraaliuden tavoittelu on Suomelle ennen kaikkea mahdollisuus eikä vain kuluerä. Valtaosa eduskunnasta sekä Suomen yrityskentästä on sitoutunut Suomen hiilineutraaliustavoitteisiin. Sitä kohti etenemme. Se on niin Suomen kuin maapallonkin etu. [Pauli Kiuru: Hyvä, Pauli! — Eduskunnasta: Loistava puheenvuoro! — Aki Lindén: Ei huono!]",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2026-02-17T14:12:19,2026-02-17T14:17:36,Käsitelty,1.1 2026_8_6,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Kangas., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_7,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Antti,Kangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa ja koko Euroopassa on vuosikymmenten ajan harjoitettu energia- ja ilmastopolitiikkaa pää pilvissä ja jalat irti maasta. On asetettu kunnianhimoisia tavoitteita, vailla mitään käsitystä realiteeteista tai tarvittavien tavoitteiden edellyttämien toimenpiteiden seurauksista. Eurooppa on tehnyt itsensä riippuvaiseksi Venäjän kaltaisten roistovaltioiden energiatuonnista. Tuuli- ja aurinkovoimahuumassa taas sidomme itsemme valitettavan tiukasti Kiinaan. Orpo—Purran hallituksessa olemme palauttaneet kauan kaivattua maalaisjärkeä ja realismia energia- ja ilmastopolitiikkaan. Arvoisa puhemies! Sähköenergia on välttämättömyyshyödyke, ja sähköverkko muodostaa luonnollisen monopolin. Siksi kantaverkon tulee pysyä nyt ja tulevaisuudessa suomalaisessa päätäntävallassa. Sähköverkon lisäksi tarvitsemme puhdasta, sää- ja toimitusvarmaa sähköä. Emmekä voi unohtaa myöskään jakeluverkon merkitystä. Sähkön tarpeen odotetaan kasvavan huimasti lähitulevaisuudessa, ja siksi verkon koko riittävyyttä tulee tarkastella kokonaisuutena. Kiinnitämme huomiota myös verkon inertian merkitykseen. Sähkön- ja lämmöntuotantoa on myös Ukrainasta saatujen oppien mukaisesti hyvä hajauttaa. Samalla on pyrittävä minimoimaan siirtohävikkiä. Tämän vuoksi on erinomaista, että strategiassa on huomioitu myös ydinvoiman pienreaktorit, jotka voivatkin vastata näihin edellä mainittuihin haasteisiin. Muun muassa Fingrid on varoittanut siitä, ettei olemassa olevia CHP-laitoksia pidä enää purkaa, vaan olemassa olevat laitokset ja niiden käyttöikä pitäisi pyrkiäkin maksimoimaan. Haluamme myös huomauttaa kotimaisen ja varastoitavan energialähteen, turpeen, merkityksestä. Kuivike- ja kasvuturpeen merkitys ja vientipotentiaali alleviivaavat hyödyllisyyttä. Viime eduskuntakaudella toteutettu turpeen käytön alasajo on pysäytettävä. Huoltovarmuuden kysymyksissä ei ole syytä leikkiä. Turpeen nosto, varastointi ja kiertokäynti on nähtävä vakuutuksen ottamisena. Arvoisa puhemies! Kaikessa politiikassa on huomioitava talouden ja ympäristön asettamat rajat. Perussuomalaisten mielestä energiapolitiikassakin on tähdättävä edulliseen ja ennen kaikkea luotettavaan energiaan. Geopoliittiset muutokset ovat olleet rajuja, mutta Suomessa olemme onneksi varautuneet hyvin ennalta. On siksi korostettava, että energiapolitiikassa emme saa nojata liiaksi ulkomaihin. Arvoisa puhemies! Olemme saaneet ristiriitaista viestiä siitä, ovatko Suomen metsät hiilinielu vai ei. Tämä kertoo siitä, että vertailukelpoista hiilinieludataa ei ole. Suomi on Euroopan metsäisin maa. Suomessa on eri tahoilta esitetty hakkuumäärien romahduttamista, jotta Suomen ylikireät ilmastotavoitteet voitaisiinkin saavuttaa. Mitä tällainen metsäteollisuuden alasajo tarkoittaisi Suomen taloudelle? Perussuomalaisten mielestä metsien hakkuut pitäisikin säilyttää vähintään nykyisellä tasollaan. Kaikkien meidän Suomessa tulisi havaita, että vähentämällä kotimaista puun tarjontaa me emme ratkaise ilmasto-ongelmia vaan todennäköisesti pahennamme niitä. Puuta tarvitseva teollisuus hakee puunsa muualta. Kaikkialla ympäristöstä huolehtiminen ei ole samalla korkealla tasolla kuin Suomessa. Peräänkuulutamme maalaisjärkeä myös ennallistamisessa. Käytöstä poistuvien turvemaiden vettäminen laajassa mitassa on kansantaloudelle suuri tragedia: Metsitetty turvemaa tuottaa puuta Suomen teollisuudelle tulevaisuudessa. Vetetty kuralammikko on sen sijaan vetetty kuralammikko myös viidenkymmenen vuoden kuluttua. Arvoisa puhemies! Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa auto on välttämättömyys. Tämän vuoksi ylikireillä ilmastotavoitteilla ei voi kurittaa auton käyttäjää ja kuljetusalaa. Haluamme pitää teollisuutemme rattaat pyörimässä. Hallitus onkin harjoittanut historian automyönteisintä politiikkaa laskemalla kautensa aikana polttoaineveroa liki neljännesmiljardilla [Tuomas Kettusen välihuuto] ja madaltamalla Marinin—Saarikon hallituksen järjetöntä jakeluvelvoitetasoa. Muistetaan myös, että Suomi on saareke ja vientimme ja tuontimme on merikuljetusten varassa. Talvimerenkulun edellytyksiä on vahvistettava jo turvallisuuspoliittisistakin syistä. Lopuksi haluan vielä korostaa, että energia- ja ilmastopolitiikkaa tehdessä pitää huomioida sen politiikan vaikutukset niin huoltovarmuuteen kun kansalaisten arjen kustannuksiin ja yritysten kilpailukykyynkin. Tämä laaja-alaisempi vaikutusten arviointi on edellisillä hallituksilla jäänyt pitkälti unholaan. Me, Perussuomalaiset, kannatamme lämpimästi uutta suuntaa kohti maalaisjärkeä ja sinivalkoista energia- ja ilmastopolitiikkaa. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Antti Kangas,1535,2026-02-17T14:17:46,2026-02-17T14:23:01,Käsitelty,1.1 2026_8_8,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kumpula-Natri., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_9,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus ansaitsee yhden ruusun: se sitoutui ohjelmassaan pitämään kiinni Marinin hallituksen aikana tehdystä ilmastolaista. Suomessa tultaisiin jatkamaan siirtymää kohti hiilineutraalisuutta vuoteen 2035. Siihen tulisi pohjautua ilmasto- ja energiapolitiikka ja kaksoissiirtymä teknologian avulla. Meillä on jo kansalaisyhteiskunta ja elinkeinoelämä mukana. Käsittelyssä olevan energia- ja ilmastostrategian pitäisi ohjata Suomen kestävää kasvua, investointeja, energiaratkaisuja sekä ilmastopolitiikkaa tulevaisuuteen. Valitettavasti selonteko tulee liian myöhään, ilman riittävää rahoitusta ja ilman niitä konkreettisia toimia, joita yritykset, kunnat ja kansalaiset ovat odottaneet. Ei tule toista ruusua. Sosiaalidemokraattien mielestä strategian pitäisi olla kasvun moottori ja vihreään siirtymään kannustava tiekartta. Tähän liittyvät keskeisesti myös työvoimaan, koulutukseen ja tk-panostuksiin tehdyt linjaukset. Monipuolisesta energiapaletista, huoltovarmuudesta ja päästöpolusta olisi huolehdittava. Arvoisa puhemies! Vihreä siirtymä ei ole kuluerä vaan talouden uusi perusta. Vakaa toimintaympäristö ja viitoitus tulevaan on kilpailuetu, joka ratkaisee, mihin miljardiluokan investoinnit suuntautuvat — ne tulisi saada Suomeen. Hallitus kirjoittaa puhtaan siirtymän vauhdittamisesta, mutta todellisuudessa monet keskeiset päätökset ovat viivästyttäneet ja jopa vieneet kehitystä taaksepäin. Esimerkkinä käy lehmänkauppojen lehmänkauppa, kun kesällä tämä selonteko jumiutui alueidenkäyttölain koplaamiseen, ja nyt sekä tuulivoimalle että aurinkovoimalle heitetään kapuloita rattaisiin, siis heikennetään investointimahdollisuuksia, joihin yritykset haluaisivat ryhtyä. Useilta ilmastotoimilta on leikattu resursseja. On heikennetty suomalaisen biopolttoaineen kunnianhimoa jakeluvelvoitteessa ja tehty fossiiliseen polttoaineeseen veroale. Hallitus leikkasi jopa hiilidioksidin talteenottoteknologian kehittämisestä — siis luvattu kärkihanke, piippujen tulppaus, uhkaa jäädä lähtötelineisiin. Vihreän siirtymän pelko ei ole osoittautunut järkeväksi. Päästötön sähkö ja Euroopan edullisin hinta sekä valtavat investoinnit ja uusi potentiaali todistavat tämän. Pörssisähköasiakkaan kannalta on haaste, että sähkön hinta voi heitellä niin rajusti. Sen kohtuuttomasta heilumisesta voidaan päästä fiksulla regulaatiolla ja sillä, etteivät välttämättömät investoinnit siirto- ja jakeluverkkoon ja joustoon kompastu hitaaseen luvitukseen tai toimimattomaan byrokratiaan. Suomeen ja merille mahtuu yhä tuulivoimaa, datakeskuksia ja vetyhankkeita sekä varastoja ja siirtokapasiteettia, ydinvoimaa ja pienydinvoimaloita. Uusia sähköä kuluttavia investointeja tasapainottaa se, että Suomessa on tulollaan myös runsaasti kysyntää odottavia energiainvestointeja. Näillä yhdessä olisi kestävä kasvuvaikutus talouteemme. Energiaturvallisuus eli saatavuus ja verkon toiminta sekä huoltovarmuus on otettava huomioon pakkasjaksoilla ja kriisitilanteisiin varautumisessa. Turpeellakin on vielä rooli huoltovarmuuspolttoaineena CHP-laitoksissa. Arvoisa puhemies! Kansainvälistä politiikkaa värittää uhittelu ja turvallisuusuhat, jotka uhkaavat jättää puhtaat teknologiainnovaatiot, sitoutuneiden maiden toimet ja sopimukset varjoonsa. Teollisen strategian aikajänteen tulee olla yhden maan poliittista vaalisykliä pidempi. Hajautetut ja polttoaineista riippumattomat energiajärjestelmät ovat vanhoja fossiilikuljetusketjuja kriisinkestävämpiä, ja Venäjän tuontifossiileille emme enää halua eurojamme osoittaa. Poliittiset puheet voivat muuttua nopeammin kuin talouden rakenteet tai varsinkaan pysyvät ilmasto- ja energiahaasteet. Arvoisa puhemies! Hallituksen omat ratkaisut ovat siis lisänneet päästöjä aikana, jolloin ilmasto kuumenee ja ylitämme niin sanottuja keikahduspisteitä, joiden jälkeen ilmasto ja luonto eivät palaudu. Yritykset kertovat, että epävarmuus ja poukkoilevat linjat hidastavat päätöksiä. Jokainen viivästys kasvattaa päästövelkaa — velkaa, jonka maksamme joko kiristyvin EU-velvoittein tai menetettyinä investointeina. Suomi on ollut ilmastopolitiikan edelläkävijä, mutta viime vuosien epäröinti on rapauttanut tätä. Päästökauppasektorilla tavoitteita nopeammin vähenevät päästöt ovat luoneet asetelman, jossa Suomen kannattaa vaatia selkeää hiilen hintaa ja ilmastopolitiikkaa kauppapolitiikassa, EU:ssa ja kansainvälisissä pöydissä. Suomelle haasteelliset sektorit, maankäyttö ja liikenne, on pitkäjänteisellä politiikalla saatava laskevalle päästöuralle. Strategiaa on arvosteltu riittämättömänä vaikutusarvioiltaan ja liian yleisluonteisena, sekavana kokoelmana hallituksen korostuksia. Maankäyttösektoria, energiaverkkojen investointeja ja vetytaloutta olisi pitänyt käsitellä systemaattisemmin ja antaa investointikehikko nyt. Siis, puhemies, vihreä siirtymä on aikamme suurin talousmahdollisuus mutta myös välttämättömyys, jotta planeettamme pysyy elinkelpoisena tuleville sukupolville. Meillä ei ole varaa hukata aikaa. Seuraava hallitus jatkaa työtänsä entistäkin vaikeammissa taloudellisissa olosuhteissa saaden valtionvelan lisäksi Orpon hallitukselta päästövelkaa.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2026-02-17T14:23:07,2026-02-17T14:28:31,Käsitelty,1.1 2026_8_10,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Mehtälä., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_11,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Istuvalla hallituksella, kuten edelliselläkin, on seuraava tavoite: ”Suomi puhtaan energian edelläkävijäksi”. Edellisen hallituksen aikaan oppositio nimitti tätä ilmastokiimaksi. Nyt hallituksessa sitä ollaan edelläkävijöitä. Kun luin tätä kansallista energia- ja ilmastostrategiaa, ensimmäinen ajatukseni oli: kuka johtaa Suomen energia- ja ilmastopolitiikkaa? Hallituksen selonteossa lähtökohdaksi on otettu hiilineutraalisuuden saavuttaminen. Ilmastopolitiikka on isännän asemassa ja energiapolitiikka sekä huoltovarmuus jätetty rengin rooliin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan muutosta ei huomioida energia- ja ilmastopolitiikassa riittävästi. Hallituksen esityksestä käy ilmi, että vuoteen 2030 mennessä merkittävimmin nykytilanteeseen verrattuna vähenee turpeen energiakäyttö ja sen myötä myös kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuus. Tämä on kotimaiselle ruuantuotannolle iso riski. Arvoisa puhemies! Tässä valtion taloustilanteessa on aika korostaa sekä ymmärtää energia- ja ilmastopolitiikan taloudellisia vaikutuksia. Ei tarvitse ihmetellä Suomen talouden tilaa, kun täällä mitataan mittaamisen ilosta ja raportoidaan raportoimisen ilosta kasvottomalle byrokratialle. Energiainvestoinnit ovat pitkäjänteisiä, vuosikymmenten investointeja. Aivan olennaista on silloin vakaa ja ennustettava toimintaympäristö. Energiajärjestelmän ja ilmastopolitiikan muutoksessa tulee myös huomioida, ettei se rapauta kansalaisten ostovoimaa, lisää maatalouden kustannuksia ja heikennä yritysten kilpailukykyä. Arvoisa puhemies! Energia- ja ilmastopolitiikan perusta on maankäyttösektori, jonka hiilinielut ratkaisevat, pääseekö Suomi tavoitteeseen hiilineutraalisuudessa. Tällainen lähestymistapa on erikoinen, koska ruuantuottajat ja metsätalousyrittäjät ovat silloin vastuussa siitä, että suomalaisten päästöt tulevat kuitatuiksi. Ilmaston lämpeneminen tulee ratkaista päästöjä vähentämällä — siis päästöjä vähentämällä. Erikoista on sekin, että ruuantuottajien päästöt lasketaan vain maatalouden päästöiksi, vaikka tietääkseni kukaan meistä ei selviä syömättä kovin pitkään. Ei Norjankaan öljyä lasketa Norjan päästöiksi, vaan sen, joka sitä öljyä kuluttaa. Metsien osalta pitää EU:ssa vaikuttaa siihen, että maaperäpäästöjen ja nielujen laskemisessa tulokset ovat vertailukelpoisia koko EU:n alueella. EU:n laskentapohjat eivät huomioi, ymmärrä, saati arvosta Suomen yli 100 vuotta kestänyttä metsien puumäärän laskentaa. Viimeisimmän tiedon mukaan kasvu ylittää selvästi hakatun puun määrän ja luonnollisen poistuman. Metsien hiilinielu siis vahvistuu koko ajan. Suomessa EU:n laskentamalleilla metsät ovat välillä päästölähde ja välillä hiilinielu, kun laskentapohjat muuttuvat. Päätöksentekijät laitetaan tekemään ratkaisuja epäselvien ja vaihtelevien mittaustulosten perusteella. Onko tässä mitään järkeä? [Anne Kalmari: Ei! — Hannu Hoskonen: Ei kerta kaikkiaan!] Ei ole. Arvoisa puhemies! Sähkö, lämpö ja ruoka muodostavat huoltovarmuutemme perustan kriisitilanteessa. Huoltovarmuuden pitää olla isäntä talossa. Ensinnäkin pitää muistaa, että energiaa tarvitaan sekä sähkön että lämmön tuottamiseen. Molempien riittävyydestä pitää huolehtia kaikissa olosuhteissa. Olemmeko unohtaneet erityisesti lämmön tuottamisen? Tänä talvena turvetta on jouduttu ajamaan lämpölaitoksiin täydellä teholla vastoin suunnitelmia. Toinen uhka on, että polttoon perustuvia CHP-laitoksia on purettu, ja monen kaupungin kaukolämpö tuotetaan nyt sähkökattiloilla. Jos sähkönsiirtoon tulee häiriö, kaupungit kylmenevät. Siis kaupungit kylmenevät — uskomatonta. Ainoastaan CHP-laitokset polttoainetoimittajineen voivat tämän estää. Kurssia on pakko korjata. Erinomainen lämmöntuottaja energiaturve pitää säilyttää vähintään huoltovarmuuskäytössä. Juuri nyt tärkeintä on muistaa ja varmistaa, että olemassa olevaa kapasiteettia ei enää poisteta käytöstä. Arvoisa puhemies! Biokaasu ja biometaanin merkitys uusiutuvan energian lähteenä jäävät vähälle huomiolle hallituksen esityksessä. Tämä on vakava puute. Biokaasu on ainoa — siis ainoa — uusiutuvan energian lähde, mikä ei edellytä metsien raivausta, heikennä hiilinieluja tai poista peltoja viljelyksestä. Alan potentiaali on valtava, mutta istuva hallitus on useilla toimillaan vaikeuttanut erityisesti maatilatasoisten biokaasulaitosten perustamista ja toimintaa. Puolet Suomessa käytetystä biometaanista tuodaan ulkomailta. Tämähän on täysin käsittämätöntä. Samaan aikaan maatalouden ilmastotoimissa hallituksen pääpaino on turvemaiden vettämisessä. Jo on aikoihin eletty. Arvoisa puhemies! Keskustan tavoitteena on, että Suomi pystyy tuottamaan sähkönsä, lämpönsä ja ruokansa itse. Siinä meillä riittää vielä tekemistä. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2026-02-17T14:28:49,2026-02-17T14:34:14,Käsitelty,1.1 2026_8_12,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Harjanne., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_13,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvon kollegat, mikä on strategia? Strategia on suunnitelma siitä, miten johonkin pitkän aikavälin tavoitteeseen päästään. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian pitäisi siis kaiketi kuvata sitä, miten asetettuihin energia- ja ilmastotavoitteisiin päästään. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on ilmastolain mukainen hiilineutraali Suomi 2035. Tästä näkökulmasta tämä on ihmeellinen paperi. Se nimittäin kuvaa, miten hallitus ei aio tehdä Suomesta hiilineutraalia aikataulussa. Jos yrityksen toimitusjohtaja esittelisi hallitukselleen strategian, joka ei edes yritä täyttää tavoitteitaan, toimitusjohtaja passitettaisiin joko valmistelemaan uusi strategia tai etsimään uusia töitä. Tässä on tietysti kyse paljon vakavammasta asiasta. Ilmastolain mukaan ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän tavoitteena on osaltaan varmistaa — varmistaa — että Suomi saavuttaa hiilineutraaliustavoitteen vuonna 2035. On kyseenalaista, noudattaako tämä strategia Suomen lakia. Arvoisa puhemies! Päästöjä ei tietenkään pidä vähentää ja nieluja vahvistaa vain siksi, että laki sanoo niin. Niin on tehtävä, koska se on välttämätöntä, oikein ja paljon paljon parempi vaihtoehto kuin kärsiä etenevän ilmastonmuutoksen seurauksista. Suomi ei tietenkään voi koko maailman puolesta tätä savottaa hoitaa. Vastuumme voimme kuitenkin kantaa. Kuten puhemies Halla-aho valtiopäivien avajaisissa muistutti, Suomi tuottaa globaalia väestöosuuttaan enemmän päästöjä. Jos vielä huomioidaan kulutuksemme muualla aiheuttamat päästöt ja historialliset päästöt, kuva on entistä selkeämpi: emme hoida vielä tonttiamme. On siis tehtävä enemmän. Onneksi se on myös mahdollisuus. Suomen elinkeinoelämän viesti on harvinaisen selkeä. Käynnissä on vihreän siirtymän investointiaalto. Suomi on jo päässyt siitä osaksi, ja meillä on kaikki mahdollisuudet hyötyä tilanteesta vielä paljon enemmänkin. Johdonmukainen, ennakoitava ilmastopolitiikka tuo yrityksille varmuutta jatkuvuudesta. Tätä ei pidä tyriä, eikä mahdollisuuksien ikkuna ole välttämättä kauan auki. Haparointi sen suhteen, onko hallitus sitoutunut ilmastolakiin vai ei, on investoinneille myrkkyä. Fossiilienergiasta irtautuminen on tietysti myös turvallisuus- ja huoltovarmuuskysymys. Taloutemme on yhä aivan liian riippuvainen tuontifossiilipolttoaineista. Kannattaa muistaa sekin, että joka ikinen maailmassa ostettu barreli öljyä kartuttaa loppujen lopuksi myös Putinin sotakassaa, sillä kokonaiskysyntä määrittää lopulta maailmanmarkkinahinnan. Siksi on käsittämätöntä, että hallitus hidastelee — ottaa jopa taka-askelia — fossiilienergiasta irtautumisessa. Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen tilannekuva on synkkä. Viimeiset 11 vuotta ovat olleet kuumimmat 11 vuotta. Maapallon ilmasto on paraikaa siirtymässä ihmiskunnan historialle vieraaseen ja vaaralliseen tilaan. Kaikkein huolestuttavimpia ovat niin sanotut keikahduspisteet, joiden ylityksen myötä planeetan tila muuttuu nopeasti ja peruuttamattomasti. Tutkijat ovat esimerkiksi varoittaneet, että Suomen ilmastoa suoraan määrittelevän Atlantin kiertoliikkeen, niin kutsutun Amocin, romahdus on nykymenolla varteenotettava riski. Tiedeyhteisö peräänkuuluttaa parhaaseen mahdolliseen tutkittuun tietoon pohjaavaa riskienhallintaa. Tämä energia- ja ilmastostrategia ei ota tilannetta riittävän vakavasti. Arvoisa puhemies! Hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa on toki paljon hyvääkin. Ajatus puhtaasta, edullisesta energiasta ja erityisesti sähköstä keskeisenä kilpailuvalttinamme on aivan oikea. Hallitus vie viime kaudella pohjustetun ydinenergialain uudistuksen maaliin — hyvä. Vedyn osalta asento on myös oikea: voimme tuottaa puhdasta vetyä myös vientiin, mutta mieluiten pidemmälle jalostettuna. Strategiaan kirjattu tavoite siitä, ettei suurista teollisista lähteistä pääse enää hiilidioksidia ilmakehään 2030-luvun puoleenväliin mennessä, on erinomainen — keinot piippujen tulppaamiseksi jäävätkin sitten valitettavasti piippuun. Suurin ongelma strategiassa on se, miten hallitus sitoo omat kätensä. Hakkuita ei rajoiteta, verotusta ei uskalleta kunnolla hyödyntää, haitallisia yritystukia ei karsita rohkeasti. Jäljelle jää sitten riittämättömiä toimia ja kustannustehotonta ja ristiriitaista politiikkaa. Arvoisa puhemies! Ilmastokriisin aikana tämä maa tarvitsee kunnollisen ilmasto- ja energiastrategian, joka viitoittaa vastuullisesti tien hiilineutraaliin Suomeen 2035 ja siitä pidemmälle fossiilittomaan, päästöjä sitovaan Suomeen ja joka tarttuu rohkeasti vihreän siirtymän mahdollisuuksiin. Tämä ei sitä valitettavasti ole.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2026-02-17T14:34:26,2026-02-17T14:39:32,Käsitelty,1.1 2026_8_14,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Kivelä., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_15,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sanotaan, että hiljaa hyvä tulee. Mutta tuleeko? Orpon hallituksen energia- ja ilmastostrategiaa saatiin kyllä odotella, mutta on vaikea hahmottaa, mikä sen tekemisessä kesti. Strategia on nimittäin lohduttoman huono: se ei tuo mitään aidosti uusia toimia ilmastopolitiikan ongelmien ratkaisemiseksi, ja tärkeimmät toimet loistavat edelleen poissaolollaan. Sanonta ei siis päde tässä, eikä se päde ilmastopolitiikassa laajemminkaan. Hallituksen esittämä toimenpidepaketti ei ole aikataulussa eikä vastaa niihin tavoitteisiin, joihin me olemme ilmastolaissa ja EU-tasolla sitoutuneet. Strategiaa lukiessa piirtyy kuva, ettei hallitus edes yritä uskottavasti esittää tavoittelevansa päästövähennyssitoumuksiamme. Kokoomus näyttää käytännössä luopuneen ilmastolain vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta. Lisätoimien tarve tavoitteen saavuttamiseksi on 34 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Kysyn hallitukselta, missä ovat ne toimet, joilla tämä päästövähennyskuilu kurotaan umpeen? Vai sanoudutteko julkisesti irti lakiin kirjatusta ilmastotavoitteestamme? Hallituksen ilmastopolitiikan yksi suurimmista häpeäpilkuista on täysi toimettomuus maankäyttösektorilla. Asiantuntija-arvioiden mukaan maankäyttösektorille on muodostumassa massiivinen, peräti 200 miljoonan tonnin kumulatiivinen päästövähennyskuilu vuosien 2021—2030 ajalta. Tämä alijäämä uhkaa kaatua taakanjakosektorille siellä toteutettavina lisätoimina. Samaan aikaan taakanjakosektorin tavoitteiden saavuttaminen näyttää jo nykyisellään epätodennäköiseltä. Hallitus näyttää tuudittautuvan siihen, että maankäyttösektorin velvoitteiden massiivinen laiminlyönti ei tule heijastumaan taakanjakosektorille, vaikka nykyisessä EU-sääntelyssä niin säädetään. Hallitus yrittää nyt pelastautua ennen kaikkea madaltamalla EU-politiikan tavoitetasoa ja asettamalla pelisäännöt uusiksi. Eli yhteenvetona: hallituksen ilmastopolitiikka, kokoomuksen johdolla, on romahtanut kuin korttitalo, ja hallitus yrittää epätoivoisesti lakaista koko sotkun maton alle. Arvoisa puhemies! Maankäyttösektorin kriittisestä asemasta huolimatta hallitus pitää kiinni siitä, että metsien käyttöä ei tulla rajoittamaan. Ei, vaikka tutkijat toistuvasti toteavat, että hakkuiden hillitseminen on välttämätöntä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Tämänhetkisen tilannekuvan perusteella näyttää siltä, että Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii hakkuiden vähentämistä jopa arvioitua enemmän, jos muiden sektorien päästövähennyskehitys on energia- ja ilmastostrategiassa arvioidun mukaista. Puupohjaisia polttoaineita ei ole tällä hetkellä hinnoiteltu samalla tavalla kuin fossiilisia polttoaineita, mikä tarkoittaa sitä, että päästökauppa vuotaa maankäyttösektorin puolelle. Muualla tehdyt panostukset päästövähennyksiin valuvat siis hukkaan metsien päästöintensiivisen ja tehottoman käytön takia, jota tukee muun muassa puupohjaisten polttoaineiden verottomuus. Käytännössä metsäteollisuuden annetaan vapaamatkustaa yhteisissä ilmastotalkoissa samaan aikaan, kun muut hiili-intensiiviset teollisuudenalat kantavat vastuuta. Onko tällainen tilanne teknologianeutraalisuuden nimiin vannovan hallituksen mielestä hyväksyttävää? Ja onko hallituksesta hyväksyttävää, että muut toimijat ja kansalaiset joutuvat maksamaan tästä vapaamatkustamisesta koituvan hintalapun? Arvoisa puhemies! Haluan kuulla hallitukselta: jos se on sitoutunut ilmastolain tavoitteisiin mutta samaan aikaan myös siihen, ettei metsien käyttöä rajoiteta, niin kumpi on sille tärkeämpi linjaus? Koska tilanne on tämä: molemmista ei voida pitää kiinni. Se on ollut selvää jo pitkään ja käy uudestaan ilmi tästä strategiasta. Hallituksen on tehtävä valintoja näihin tosiasioihin pohjaten. Oletteko ihmisten, ilmastolain ja ilmastotoimiin osallistuvien sektoreiden puolella vai vapaamatkustajien puolella? Ilmastokriisin estäminen on edelleen tärkeimpiä tehtäviämme. Hallituksen on aika lopettaa tämä ponneton ilmastopoliittinen esitys, jonka kulmakiviä ovat olleet epätodennäköisyyksiin tuudittautuminen, numeroilla kikkailu ja aktiivinen harhaanjohtaminen, ja alettava kantamaan vastuuta.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2026-02-17T14:39:39,2026-02-17T14:44:48,Käsitelty,1.1 2026_8_16,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Löfström., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_17,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Ärade fru talman! Finland behöver en mångsidig energiproduktion, eftersom det skapar flexibilitet då omständigheterna varierar. När det är vindstilla producerar vindkraften mindre, vid stränga vinterförhållanden kan vattenkraftens energiproduktion försvåras och när det är kallt ute ökar efterfrågan på el, precis som det nu har varit den här vintern. Samtidigt står vi inför en av vår tids största utmaningar, nämligen klimatförändringen. För att minska utsläppen måste vår energiproduktion bli fossilfri så snabbt som möjligt. Det handlar också om att öka självförsörjningen och bli mindre beroende av importerad olja och gas. Tillsammans med förnybara energikällor spelar kärnkraften en viktig roll här. Regeringens mål om att till Finland locka ett nytt investeringsbeslut i ett traditionellt kärnkraftverk stärker förutsättningarna för en stabil elproduktion på lång sikt. ",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2026-02-17T14:44:58,2026-02-17T14:45:56,Käsitelty,1.1 2026_8_18,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta on Orpon hallituksen tärkein energia- ja ilmastopoliittinen asiakirja. Se vaikuttaa oleellisesti koko Suomen tulevaisuuteen. Strategia korostaa muun muassa pitkäjänteisyyttä, johdonmukaisuutta, investointeja ja varautumista. Tämän hetken energiapolitiikan kolme tärkeintä kysymystä ovat resilienssi, resilienssi ja resilienssi. Olemme sivilisaationa tehneet itsestämme täysin riippuvaisia sähkö- ja tietoliikenneverkon toimivuudesta. Ukrainasta näemme, että hyökkäyssota on sotaa energiainfrastruktuuria vastaan. Kaupungin autioittamiseen ei tarvita massapommituksia tai strategisia ydinaseita vaan kyberisku ja muutama halpa drooni, tai ehkä pelkkä ohjelmointivirhe. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan energiaverkkoja vastaan tehdyt kyberiskut ovat globaalisti kolminkertaistuneet neljässä vuodessa. Myös muuttuva ilmasto lisää paineita energiaverkoille. Energiapolitiikan elämän ja kuoleman kysymys on seuraava: olemmeko tehneet kaiken voitavamme varautumisessa? Energiaturvallisuus, huoltovarmuus ja puolustuskykymme ovat saman kolikon kaksi puolta. Tasapainoinen energiapolitiikka tukee sekä turvallisuutta että kilpailukykyä. Arvoisa puhemies! Lenkkeillessä Töölönlahden ympäri törmää Linnunlaulun luona seisovaan muistomerkkiin, häpeäpaaluksikin nimettyyn paasiin. Siihen on kaiverrettu ydinvoiman puolesta äänestäneiden silloisten kansanedustajien nimet. Taitaa siinä olla myös kovasti arvostamamme kansanedustaja Ben Zyskowiczin nimi. Olisikohan jo aika poistaa tämä suomalaista demokratiaa halventava muistomerkki, varsinkin kun ymmärtääksemme myös vihreät ovat kääntyneet kannattamaan ydinvoiman rakentamista juuri sen ympäristöystävällisyyden vuoksi. Tämä esimerkki kuvaa hyvin sitä ongelmaa, joka energia- ja ilmastokysymyksiä vaivaa. Ei ole olemassa energiamuotoa, johon ei sisältyisi joitain ongelmia, haittoja tai riskejä. Kukaan ei halua takapihalleen tuulimyllyä, sähkötolppaa, kaivosta, alumiinisulattoa, ydinvoimalaa tai valtavaa vesiallasta. Puhdas luonto ja seesteinen maisema ovat suomalaisille luovuttamattomia asioita. Hallitus on etsinyt tasapainoa koetun haitan sekä energiaturvallisuuden ja kilpailukyvyn välillä. Prosessi on ollut vaikea, eivätkä nämä kysymykset ole helppoja tulevaisuudessakaan. Arvoisa puhemies! Energia- ja ilmastopolitiikan ratkaisuissa ei ole kyse vain ilmastotavoitteista, vaan samalla on turvattava pitkän aikavälin kilpailukyky, energiajärjestelmän toimintavarmuus sekä ihmisten perustarpeisiin vastaavan alkutuotannon ja biotalouden kehitys ja terveysturvallisuus muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarvitaan myös toimia, joilla turvataan kohtuuhintainen sähkö niin kotitalouksille kuin yrityksille, etenkin kun sähköntarve jatkuvasti kasvaa. Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi puhtaan energian edelläkävijäksi Euroopassa. Keskeistä on teollisuuden energiasiirtymän ja investointien edistäminen. Suomi on usein nimetty EU:n mallioppilaaksi erilaisten asetusten ja säädösten noudattamisessa. Tässä maailmantilanteessa myös kansallisen edun ajaminen on kuitenkin erityisen tärkeää. Ei voi olla niin, että kilpailijamaidemme mittausmenetelmät esimerkiksi hiilipäästöjen suhteen eroavat merkittävästi omistamme. Kristillisdemokraatit pitää hyvänä, että hallitusohjelman mukaisesti huolehditaan metsien kasvusta ja hiilinieluista pitkäjänteisesti, huomioiden vaikutusten osittain hidas realisoituminen, että huolehditaan teollisuuden puun saatavuudesta ja ettei metsien käyttöä rajoiteta. Arvoisa puhemies! Globaali ilmastopolitiikka on synnyttänyt uusia teollisuudenaloja, joiden arvoketjut tuovat kansantalouksiin merkittävää lisäarvoa. On tärkeää, että Suomi panostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Aktiivisella teollisuuspolitiikalla voimme edelleen vahvistaa kilpailukykyämme ja kasvattaa vientiä. Kansainvälisen ilmastohyödyn eli hiilikädenjäljen kasvattaminen tulee asettaa Suomen ilmastopolitiikan tavoitteeksi päästöjen vähentämisen ohella. Etusija tulisi antaa toimille, jotka auttavat tuottamaan maailmalle uusia kilpailukykyisiä ratkaisuja ja joiden mahdollisuudet maailmanlaajuisesti ovat erityisen suuria.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2026-02-17T14:50:15,2026-02-17T14:55:24,Käsitelty,1.1 2026_8_19,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Harkimo., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_20,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Tässä selonteossa sanotaan sanatarkasti näin: ”Huoltovarmuuden kannalta hajautetun tuuli- ja aurinkosähkön etuna on, että tuotantolaitokseen kohdistuva mahdollinen tuhotyö ei tuhoa koko laitosta, vaan ehjänä pysyneet osat voidaan kytkeä verkkoon melko nopeilla kytkennöillä.” No, ei tullut tuhotyötä eikä muuta sabotaasia, tuli Suomen talvi. Ei ollut tuulta, ja lisäksi tuulivoimaloiden potkurit jäätyivät. Energiateollisuus jankuttaa, että sähkö Suomessa on Euroopan halvinta, ja media komppaa. Liian vähälle huomiolle jää, että Energiateollisuus on sähköntuottajien edunvalvoja. Tällainen keskiarvosta höpöttäminen hämärtää koko sähkömarkkinan ongelman. Sähkö on erittäin kallista silloin, kun sähköä eniten tarvitaan ja käytetään. Ei kai ketään kiinnosta, mitä sähkö maksaa juhannusyönä. Tälle sähkömarkkinan toimivuudelle pitäisi tehdä jotain. Sähkö, lämpö ja vesi ovat sellaisia perusasioita, ettei niillä pitäisi tehdä lyhytnäköistä liiketoimintaa. Niin yritysten, niiden investointien kuin kuluttajien kannalta hintojen pitäisi olla ennustettavia. Oma lukunsa on kantaverkkoa ylläpitävä Fingrid, minkä merkitykseen on herätty liian myöhään. Länsirannikolle rakennettiin paljon uutta tuulivoimaa, kun yhtäkkiä tajuttiin, ettei Fingridin kantaverkko pysy perässä. Suunnitelmissa oli tuplata sähköntuotanto, ja Fingridin kantaverkko tarvitsee monen miljardin investoinnit. Siitä huolimatta Fingrid on jakanut samaan aikaan avokätisesti miljardiosingot omistajilleen, kuten pankeille ja vakuutusyhtiöille. Onko tässä sähköntuotannossa pitkän tähtäimen suunnitelma hallussa kenelläkään? Ei voi olla niin, että suomalainen kuluttaja, veronmaksaja ja yrittäjä maksavat päättäjien virheet. Ei voi olla niin, että meidän sähköntuotantomme ja -hinta ovat kiinni siitä, tuuleeko täällä vai paistaako aurinko. Tuulivoimaloiden teoreettinen teho alkaa olla merkittävä, mutta niiden ongelmana on se, että tyynellä tehot putoavat ja sähköverkko tarvitsee jatkuvasti tasaista tehoa. Nyt pakkasella on tullut uusi ongelma eteen: tuulivoimaloiden lavat jäätyvät eivätkä pyöri. Silloin tarvitaan säätövoimaa niin, että sähköverkon teho pysyy tasaisena. Eli, kiitos, Ruotsi! Ilman ruotsalaista vesivoimaa meillä olisi kylmää ja pimeää. Meillä pitäisi olla enemmän ydinvoimaa. Valtio omistaa enemmistön Fortumista, ja Fortum oli edellisellä kerralla hakemassa lupaa Loviisaan, mutta lupaa ei jostain käsittämättömästä syystä myönnetty. Fortumilta voi nyt kysyä, etteivätkö ne samat laskelmat, mitkä he silloin tekivät, enää päde. Sama Fortum myi aikanaan luonnollisen monopolin eli sähkön siirtoverkot Carunalle, ja sen jälkeen Fortum kulutti myynnistä saadut rahat Venäjälle ja Saksaan. Arvoisa puhemies! Sitten ovat nämä datakeskukset, jotka ovat todellisia sähkösyöppöjä. Ne työllistävät rakennusvaiheessa, mutta valmiina ne työllistävät vartijan ja koiran. Ja hyvä kysymys on, kuinka paljon rakennusvaiheen työntekijöistä on yleensäkään suomalaisia. Sähkö on datakeskuksille erittäin edullista, ja suomalaiset veronmaksajat maksavat, maksavat sekä sähkölaskuissa että veroina. Suomi tarvitsee totta kai investointeja, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Hallituksen ohjelmassa tavoitteena on nostaa Suomi puhtaan energian edelläkävijäksi Euroopassa. Maali on hyvä, mutta sitä pitää tavoitella itsekkäästi ja vain Suomen omien etujen mukaisesti. Ei voi olla niin, että tavoitteemme on tuottaa halpaa energiaa Saksan teollisuudelle ja luvata ikuisesti halpaa sähköä datakeskuksille.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2026-02-17T14:55:28,2026-02-17T14:59:57,Käsitelty,1.1 2026_8_21,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Annan tässä vaiheessa ministerille kommenttipuheenvuoron, ja sen jälkeen, mikäli on tarvetta, voimme käydä hetken aikaa lyhyttahtista keskustelua. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_22,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos ryhmille paneutumisesta energia- ja ilmastostrategiaan ja ryhmäpuheenvuoroista. Muutama kommentti niissä esiintyneisiin nostoihin: Ensinnäkin SDP nosti ryhmäpuheenvuorossaan esille esimerkiksi luvituksen sujuvoittamisen. Sitähän me nimenomaan nyt hallituksessa olemme tehneet. Me olemme tehneet ympäristöluvitukselle yhden luukun palvelujen hankkeen, ja nyt tuomme myös alueidenkäyttölaissa lisää sujuvoittamista kaavoituksen kautta. Näillä yhteensä, ja myös rakentamislain aiemmilla muutoksilla, rakentamisluvan käsittelyaikatakuulla ja niin edelleen, on ihan merkittävä vaikutus siihen, että luvitus Suomessa sujuvoituu, kuitenkaan ympäristönormeista tinkimättä. Tätä olemme siis jo nyt tehneet. Myöskin olemme totta kai parantaneet erilaisia edellytyksiä investoida sähköverkkoihin, myös muiden kuin Fingridin osalta, sähkömarkkinalain muutoksella, joka on täällä eduskunnassa jo hyväksytty, ja monia muita sellaisia esityksiä, joita te peräänkuulutitte puheenvuorossanne. Eli paljon tehdään ja on tehty myös sellaista, jota tässä strategiassa tuodaan esiin, ja on ehditty jo eduskunnassa käsitellä ja hyväksyä. Myös kv-politiikasta totesitte, että pitää vaatia hiilen hintaa. No, näinhän me olemme myöskin tehneet, edistäneet nimenomaan sitä, että Euroopassa sisämarkkinat toimivat ja suomalaiset yritykset ovat samalla viivalla kuin muiden maiden yritykset, ja toisaalta niin, että myös muualla päästöt hinnoitellaan tämän hiilirajamekanismin kautta. Se on ollut eurooppalaiselle teollisuudelle erittäin tärkeää. Tätäkin olemme edistäneet. No, keskusta täällä kritisoi biokaasusta, että olisimme tehneet jotain sen hankaloittamiseksi. Päinvastoin, emme lainkaan ole. Olemme päinvastoin tukeneet biokaasuinvestointien käynnistymistä. Valitettavasti vain se, mitä itse meille raportoidaan esteeksi, on se, että moni näistä hankkeista kamppailee aivan samojen haasteiden kanssa kuin moni muukin yritysten hanke, eli rahoitusten saatavuus pankeilta. Meillä on kyllä erinäisiä biokaasutukia ja myös ravinteiden kierrätykseen kytkettyä tukea, joilla pyrimme edesauttamaan näiden investointien etenemistä, mutta se ei aina riitä näiden investointien käynnistämiseksi. Joka tapauksessa toivomme, että biokaasu voisi kotimaisena energianlähteenä säilyä vahvasti muiden rinnalla. Sitten myöskin sitä edistämme, että Euroopan tasolla pystyttäisiin paremmin vertailemaan nielutietoja keskenään. Tästä käynnistämästämme hiilinielujen laskennan parantamisen hankkeesta saamme tämän vuoden kuluessa ensimmäisiä tietoja, ja pystymme myös tarjoamaan samoja ratkaisuja Eurooppaan, jotta meillä on sitten paremmat, vertailukelpoisemmat tiedot eri maiden välillä tästä nielutilanteesta. Ehkä sen kommentoisin myös tässä edustaja Kivelälle, jos piti vasemmistoliiton puheenvuoron, että meidän suurin nieluvajeemme on tullut vuosilta 21—25, joka oli pääosin edellisen hallituskauden aikana. Suurin siihen vaikuttava tekijä on nimenomaan tämä Venäjän puuntuonnin loppuminen ja siitä johtunut hakkuumäärän kasvu, ja ne ovat pysyneet noin samalla tasolla suurin piirtein siitä lähtien. Eli historiaan on vaikea vaikuttaa. Ymmärrän toki teidän vaatimuksenne tulevaisuuteen vaikuttamisesta, mutta iso osa tästä meidän nieluvajeestamme, joka on siis EU-tavoitteessa jo vuonna 30, ei 35, niin kuin meidän oma ilmastolakimme sanoo, tulee näiltä vuosilta, ja se on tietenkin vaikeaa, koska se on historiassa. Sen vuoksi pidän myös kohtuullisena, että tämä muuttunut tilanteemme huomioidaan laskelmissa EU-tasolla eikä meitä niistä kohtuuttomasti rangaista, ja sen eteen tietysti hallitus tekee töitä. Myöskin haluan todeta sen, että kyllä, vahvasti olemme halunneet edistää myös vakaata investointiympäristöä, ei pelkästään Suomessa vaan myös Euroopassa, koska usein kun katsotaan näitä, minne halutaan investoida, myös Eurooppa nähdään hankalana ympäristönä, jos täällä sääntely muuttuu jatkuvasti. Sen vuoksi olemme halunneet, että myös Euroopan tasolla asetetaan tavoite vuodelle 2040 vähentää nettopäästöjä. Se luo sitä vakautta investointiympäristöön myös Euroopan tasolle. Ehkä vielä edustaja Harkimolle datakeskuksista — vaikka hän nyt ei enää kuuntelekaan, tai siellä heräsi salin ulkopuolella — totean, että kyllä näistä kilpaillaan myös muissa meidän kilpailijamaissa, jotka sattuvat vielä olemaan samalla sähkömarkkinalla. Erityisesti Ruotsissa ja Norjassa. Eli jos ne investoinnit ja työpaikat menevät Norjaan tai Ruotsiin, niin en pidä sitäkään kannatettavana vaihtoehtona, vaan kyllä meidän kannattaa huolehtia siitä, että näidenkin osalta investointiympäristö on vakaa ja järkevä ja samaan aikaan saamme ne investoinnit ja työpaikat mieluummin tänne meille. Samaan aikaan totta on sekin, että lisää siirtoyhteyksiä tarvitaan ja lisää myös sitä säävarmaa energiantuotantoa tarvitaan, ja näitäkin hallitus edistää. Tässä kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa tuotiin esiin tämä fossiilittoman jouston tuki. Joudumme sitä vähän muokkaamaan siitä aiemmin suunnitellusta, mutta joka tapauksessa ajatus on se, että lisää säävarmaa tuotantoa saataisiin käyttöön tai käyttöikää pidennettyä erityisesti niille talvikuukausille, jolloin ei ole tuulta ja on kylmää ja pakkasjakso kestää pitkään, jotta voidaan huolehtia ennen kaikkea siitä, että sähköä riittää, mutta myös vakauttaa hintakehitystä näiden kuukausien aikana. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Sari Multala,1299,2026-02-17T15:00:07,2026-02-17T15:05:35,Käsitelty,1.1 2026_8_23,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kiitokset ministerille. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat käyttää minuutin puheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Aalto-Setälä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_24,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ajattelin nostaa kolme asiaa näistä erinomaisista puheenvuoroista, mitä täällä on kuultu. Tietenkin on hienoa, että nämä energia- ja ilmastoasiat kiinnostavat meitä kansanedustajia, koska niitten tuleekin olla kiinnostavia. Kolme juttua: Ensinnäkin Mehtälälle, että huoltovarmuus olisi täysin unohdettu tässä strategiassa. Puhdas energiahan on kotimaista ja huoltovarmaa energiaa. Eli sitä ei todellakaan ole unohdettu, vaan itse asiassa se on ihan keskiössä tässä strategiassa. Sitten Kumpula-Natrille sanoisin, kun viittasitte siihen, että meillä tässä strategiassa mihinkään näihin teknisiin hiilinieluihin ei olisi investoitu eikä mitään tapahtuisi vaan on tulpattu tai jotain sentyyppistä kannustavaa palautetta, niin näitä teknisiin hiilinieluihin liittyviä hankkeita on noin 50 tällä hetkellä ja hallitus käyttää 90 miljoonaa euroa bioperäisen hiilidioksidin talteenottoon. Nämä pari asiaa ajattelin nostaa tässä kohtaa, mutta palaan vielä asiaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2026-02-17T15:05:47,2026-02-17T15:06:50,Käsitelty,1.1 2026_8_25,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Kangas., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_26,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Antti,Kangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmasto on meille kaikille tärkeä asia, mutta ilmastopolitiikka Suomessa on mennyt väärään suuntaan, kun sitä on pakotettu. Tässä taloustilanteessa tilanne on johtanut siihen, että nämä investoinnit eivät ole lähteneet toivotulla tavalla käyntiin ja nyt meillä on energiapulaa. Ilman Aurora Linea Ruotsista me oltaisiin ihan todellisessa energiapulassa. Energiansiirtoverkkoyhtiö Fingrid ja muutamat muutkin asiantuntijat ovat arvioineet, että mikäli CHP-voimaloita puretaan vielä, niin me olemme todellisessa tehopulatilanteessa. Nyt pitäisi kaikkien energiayhtiöitten ottaa lusikka kauniiseen käteen ja todeta, että tämä puhdas siirtymä ei etene niin nopeasti kuin on toivottu ja niitä investointeja ei tule niin paljon, että tästä CHP-voimasta tulisi luopua näin nopeassa aikataulussa. Me tarvitaan kotimaista haketta, me tarvitaan kotimaista turvetta, niin että me voidaan selättää nämä edelleenkin Suomen ilmastossa olevat pakkasjaksot.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Antti Kangas,1535,2026-02-17T15:06:51,2026-02-17T15:07:59,Käsitelty,1.1 2026_8_27,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Kumpula-Natri., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_28,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on tärkeää energia- ja ilmastostrategiassa ja selonteossa niistä molemmista puhua, millä pääsemme päästöjen vähenemään liikenteessä, ja on outoa lukea, että tässä selonteossa ei ole tehty kustannusarviota vaihtoehtoisille poluille, joilla päästäisiin siihen, että mikä on kustannusvaikuttavuusvertailu eri toimenpiteiden kesken kokonaisuudessa, jolla me täyttäisimme oman osuutemme päästövähenemästä ja samalla saisimme meille kaivattua kasvua, työpaikkoja ja investointeja. Ehkä konkreettisemmin joudun tämän minuuttini käyttämään siihen, mitä te sanotte viime päivien uutisista, kun meillä otsikot huutavat perään, että Suomen hallitus uhkaa keskeyttää yli sata isoa aurinkovoimalahanketta. Me tiedämme, että sinne alueidenkäyttölain puolelle tuli esitys kaavamaisesta 50 hehtaarin maksimikatosta, ja noilla syrjäseuduilla, joilla esimerkiksi vanhoja turvemaita voitaisiin käyttää hyödyksi aurinkovoimaan, tämä on liian alhainen raja, samanlainen kuin hihasta vedetty tuulivoimalarajoitus, josta sanottiin, että monen hankkeen kannattavuus heikkenee. Eli Suomeen ei saa tehdä investointeja. Mitä vastaatte?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2026-02-17T15:07:59,2026-02-17T15:09:21,Käsitelty,1.1 2026_8_29,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Mehtälä., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_30,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tässä energiapoliittisessa keskustelussa pitää muistaa se, että meillä nimenomaan suomalainen energiantuotanto voisi kasvaa ja kehittyä. Turpeen osaltahan me voimme vain ihmetellä sitä, miten heikosti vaalilupaukset on tässä lunastettu. Mutta tuohon biokaasuun vielä: Ihan totta puhuen hallituksen toimesta on talousvaliokunnassa tehty neljä eri päätöstä, joilla on heikennetty maatilatasoisten biokaasulaitosten toimintamahdollisuuksia todentamisvaatimuksesta lähtien. Sitten tämä jakeluvelvoitteessa biokaasun, biometaanin, määrän vähentäminen, kun vety tulee tilalle, oli toinen tässä, mitä muistissa on. Me tiedämme, miten valtava potentiaali on biokaasussa meillä tässä maassa. Tällä hetkellähän puolet biometaanista tuodaan ulkomailta, ja Tanska on suurin tuontimaa ja sitten on Ruotsi. Ministeriltä kysyisinkin tätä asiaa: miksi näin, miksi meidän pitää suosia ulkomaista kotimaisen sijaan tässä tilanteessa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2026-02-17T15:09:22,2026-02-17T15:10:35,Käsitelty,1.1 2026_8_31,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Harjanne., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_32,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Energia on koko yhteiskunnan perusta ja äärimmäisen tärkeä kysymys, ja ilmastonmuutos puolestaan eksistentiaalinen kysymys tällä hetkellä. Puhutaan siis todella tärkeästä asiakirjasta, ja poimin sieltä tällaisen lauseen: ”tavoitteisiin pyritään mahdollisimman kustannustehokkaalla, vaikuttavalla ja teknistaloudellisesti kestävällä tavalla”. Tämä hämmentää minua sen takia, että minusta tässä ei pyritä niihin tavoitteisiin, ja kun täällä on todella paljon kustannustehottomia toimia, huonosti vaikuttavia ja teknistaloudellisesti kyseenalaisia, paljon epävarmuuksia, niin olisin kysynyt: Mitä tämä lause ministerille tarkoittaa, ja arvioidaanko tätä? Vai onko eduskunnan tehtävä arvioida tätä selontekoa suhteessa näihin lupauksiin? Yhteen tavoitteeseen, piippujen tulppaamiseen, palaan vielä. Puhutaan siis siitä, että hallituksen tavoite olisi, että yhdeksän vuoden päästä ei olisi teollisia hiilioksidipäästölähteitä enää. On 90 miljoonan investointitukia, vähän sekavaa heittelyä, että onko se nyt hiilensidontaa vai hyödyntämistä vai mitä se on, ja näin. Haluaisin kuulla, miten tämä temppu tehdään, kun se on tässä luvattu tehdä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2026-02-17T15:10:35,2026-02-17T15:11:44,Käsitelty,1.1 2026_8_33,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Kivelä., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_34,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jos ilmastokriisiä ei saada hillittyä, on aivan turha miettiä ihmisten hyvinvoinnin parantamista tai ihmisoikeuksien toteutumista, saati sitten yritysten kilpailukykyä ja Suomen talouden menestymistä. Siksi ekologinen kriisi on edelleen politiikan tärkeimpiä ja myös kiireellisimpiä kysymyksiä, ja siksi riittävät ilmastotoimet ovat sekä pakollisia että oikein. Eivätkä ihmiset ole tyhmiä: enemmistö suomalaisista haluaa, että me pidämme kiinni ilmastolain tavoitteista ja pyrimme saavuttamaan ne, myös kaikki tulevaisuuttaan ajattelevat yritykset ovat sitoutuneet ilmastotyöhön. On siis laajasti Suomen etu, että ilmastotavoitteiden eteen tehdään riittävät toimet, mutta nyt ongelma vain on se, että hallitus ei toimi. Eli haluan kysyä vielä ympäristöministeriltä: onko kokoomus luovuttanut ilmastolain tavoitteen suhteen ja toimii näin tietoisesti lakia vastaan, vai oletteko kantamassa oman vastuunne ja aiotte tehdä riittävät päätökset, jotta tämä tavoite toteutuu?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2026-02-17T15:11:44,2026-02-17T15:12:58,Käsitelty,1.1 2026_8_35,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Löfström., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_36,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää, että Suomella on monipuolinen energiantuotantopaletti, koska se varmistaa, että tuotantokapasiteettimme joustaa vaihtelevissa tilanteissa. Tyynellä säällä tuulivoiman tuotanto laskee ja kylmällä säällä sähkön kysyntä kasvaa, aivan kuten nyt tänä talvena. Samalla torjumme yhtä aikamme suurimmista haasteista eli ilmastonmuutosta. Yhdessä uusiutuvien energialähteiden kanssa ydinvoimalla on tässä tärkeä rooli. Hallituksen tavoite houkutella Suomeen uusi perinteisen ydinvoimalaitoksen investointipäätös vahvistaa pitkän tähtäimen edellytyksiä vakaalle sähköntuotannolle. Haluan kysyä ministeriltä: millaisella aikataululla hallitus luulee, että tämä ydinvoimalahanke voi edistyä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2026-02-17T15:12:58,2026-02-17T15:13:59,Käsitelty,1.1 2026_8_37,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Tanus., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_38,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sähkön tarve kasvaa jatkuvasti: liikenne sähköistyy, ja välimatkat ovat pitkiä, pakkanen paukkuu, ja lämmitykseen kuluu sähköä. Viime viikkoina monessa kotitaloudessa sähkön hinta on noussut kipurajalle ja sen yli. Tarvitsemme eri teollisuudenaloja, joissa käytetään paljon sähköä, ja myös paljon sähköä kuluttavia datakeskuksia on tulossa. Ei kuitenkaan voi olla niin, että kotitaloudet joutuvat maksumiehiksi. Ei voi olla niin, että kotitalouksien harteille tulevat kalliit sähkölaskut. Kysyisinkin ministeriltä: Miten kohtuuhintainen sähkö varmistetaan niin kotitalouksille kuin yrityksille? Voisitteko vielä kertoa, miten sähköntuotantoa aiotaan vahvistaa, ja myös siitä aikataulusta tarkemmin?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2026-02-17T15:13:59,2026-02-17T15:14:57,Käsitelty,1.1 2026_8_39,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Eestilä., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_40,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Onhan se aika hieno saavutus Suomelta, että ydinvoimasähkön tuotanto, vesivoimasähkön tuotanto ja tuulivoimasähkön tuotanto olivat viime vuonna 83 prosenttia koko tuotannosta. Kun tähän lisätään biomassa 11 prosenttia, niin päästään 94:ään. Eihän meillä nyt hirveän paljon ole tässä suhteessa häpeämistä. On yksi ongelma, mikä tästä lisääntyneestä tuulivoimasta on tullut. Tuulivoimahan on lisääntynyt seitsemänkertaiseksi, jos ajatellaan 10 vuoden periodia mitattuna gigawattitunnilla, ja sitten tämä kuuluisa CHP-tuotanto, mihin edustaja Kangas viittasi, on samaa vauhtia mennyt alas. Eli siitä on tullut ongelma niin, että meidän on pakko saada jostain säätövoimaa. Sitä voidaan nopeasti toteuttaa kaasulla, dieselillä tai sitten näillä pumppuvoimalaitoksilla. Valitettavasti Kemijärven valtuusto itsemääräämisoikeuttaan käyttäen hylkäsi nämä pumppuvoimalaitokset. Sitä en tiedä, mitä voidaan tehdä, mutta ne olisivat erittäin tärkeitä ja paljon järkevämpiä kuin käyttää kaasua tai dieseliä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2026-02-17T15:14:57,2026-02-17T15:16:09,Käsitelty,1.1 2026_8_41,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Elomaa., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_42,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Metsien hiilinielut on ollut kuuma puheenaihe jo pitkään. Suomelle on elintärkeää metsien maana, että tutkimustieto hiilinielusta on totuudenmukaista. Ristiriitaista tietoa kuitenkin on tällä hetkellä tästä hyvin paljon. Turpeen alasajo pitää pysäyttää heti. On kysymys huoltovarmuudesta niin lämmön tuottamisen kuin kasvu- ja kuiviketurpeenkin saatavuuden kohdalla, kuten edustaja Kangas perussuomalaisten ryhmäpuheessa otti vahvasti esille. Eläintilat ovat hädissään, koska turvekuivikkeelle ei näy hyvää vaihtoehtoa. Onhan kysymys eläinten hyvinvoinnista, kun puhutaan kuiviketurpeesta. Ei liioin kasvuturpeelle löydy hyvää korvaavaa tuotetta. Suomen päästöt ovat minimaaliset saastuttajavaltioihin nähden. Me Suomessa teemme toimia ilmaston ja ympäristön hyväksi ja olemme niitä tehneet, ja se on aivan oikein ja tarpeellista, mutta tässäkin pitää olla järki mukana, ettei aja itseään seinään.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2026-02-17T15:16:09,2026-02-17T15:17:24,Käsitelty,1.1 2026_8_43,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Mäkynen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_44,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aluksi haluan kiittää hallitusta siitä, että monessa energiapolitiikan asiassa on yhteinen ja pitkäjänteinen linja. Esimerkiksi liikenteen päästökaupan edistäminen tai sähkömarkkinan kehittäminen on tapahtunut yhteisymmärryksessä. Ikävä kyllä muuten tämä strategia ei tue tämmöistä pitkäjänteistä ja ennakoitavaa päätöksentekoa — talousvaliokunnan saamissa lausunnoissa strategia jopa tyrmätään. Yhteenvetona voi todeta, että hallitus ei edes yritä hahmottaa askeleita, joilla Suomi saavuttaa ilmastolain tavoitteen vuonna 2035. Keinoja on liian vähän, ja vähätkin keinot ovat alirahoitettuja. Ilmaston lisäksi tämä on haitallista Suomen taloudelle. Esimerkkinä voidaan mainita, että Suomessa poltetaan jopa viisi miljoonaa kiintokuutiota kuitupuuta energiaksi sen sijaan, että se jalostettaisiin metsäteollisuudessa. Siirtämällä tämä puuvirta metsäteollisuuteen voitaisiin hakkuita laskea saman verran ja metsäteollisuuden puunkäyttö säilyisi ennallaan ja puun hintapaine hellittäisi. Markku Ollikaisen johtaman tutkimusryhmän mukaan hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen ja sen eteen tehtävät investoinnit johtaisivat vahvempaan kasvuun ja jopa kaksi miljardia euroa pienempään julkisen talouden alijäämään. [Puhemies koputtaa] Mitä hallitus aikoo tehdä siirtääkseen puunkäyttöä poltosta teollisuuteen?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2026-02-17T15:17:24,2026-02-17T15:18:42,Hyväksytty,1.1 2026_8_45,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Kemppi., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_8_46,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Talousvaliokunnassa totta tosiaan vuosi sitten tehtiin neljä eri sääntelyä, joilla selvästi hankaloitettiin biokaasun investointeja, joten toivon, että ministeri ottaa ne uudelleen tarkasteluun ja katsotte, olisiko siellä sääntelymaailmassa jotain sellaista, mitä pystyisi helpottamaan niin, että näitä investointeja tulisi. Energiapolitiikkaa tulisi totta tosiaan johtaa pitkäjänteisesti. Se tuli näkyväksi muun muassa vuonna 2022 energiakriisin myötä. Vähän aikaisemmin, 2016, tässä samassa strategiassa me muun muassa johdimme Suomea voimakkaasti omavaraisempaan suuntaan energiatuotannossa: tuontiöljy puolitettiin, tuli kivihiilikielto, uusiutuvaa energiaa lisättiin rajusti. Energiaomavaraisuuden ja turvallisuuden tulisi olla energiapolitiikkamme ydin nytkin, ja osaltaan tämä strategia vastaa siihen, mutta toivon, että tässä myös petrattaisiin. Tarvitsemme vakaan, ennakoitavan ja pitkäjänteisen investointiympäristön, ja esimerkiksi sähkön kantaverkoista huolehtiminen olisi nyt erittäin kriittistä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2026-02-17T15:18:42,2026-02-17T15:19:53,Hyväksytty,1.1 2026_8_47,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Pitko., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_8_48,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme siinä mielessä ilmastopolitiikassa hyvässä asemassa, että me tiedämme kaikki ne keinot, mitä meidän pitäisi tehdä, jotta olemme hiilineutraali. Me vain olemme odottaneet näiden toimien tuomista tänne eduskuntaan jo kolme vuotta. Te lupasitte tuoda ne osana tätä energia- ja ilmastostrategiaa, ja nyt kun paperi on meillä tässä, te sanotte erityisesti näiden maankäyttösektorin toimien suhteen, että tarvitaan lisää tietoa — tarvitaan lisää tietoa, vaikka kaikille tulisi olla selvä tässä vaiheessa, että jokainen toimi, joka lisää maankäyttösektorin hiilinieluja, täytyy toteuttaa mahdollisimman pian. Oli meidän maankäyttösektori sitten pieni päästö tai pieni nielu, tärkeintä on lisätä hiilinieluja. Hyvä hallitus, laskelmat tarkentuvat, mutta se ei ole oikea syy nyt pysähtyä. Tämä energia- ja ilmastostrategia ei ota huomioon ilmastokriisin kiireellisyyttä. Haluankin kysyä ministeri Multalalta: onko hallitus tiputtanut hanskat täysin näiden maankäyttösektorin ilmastotoimien suhteen?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2026-02-17T15:19:53,2026-02-17T15:21:02,Käsitelty,1.1 2026_8_49,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Lohikoski., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_50,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtioneuvoston energia- ja ilmastostrategia ei tuo mitään uutta nykyisen ilmastopolitiikan keskeisimpien ongelmien ratkaisemiseksi. Tärkeimmät ilmastopoliittiset toimet, kuten taloudelliset ohjauskeinot esimerkiksi kestävään metsänhoitoon kannustamiseksi, loistavat poissaolollaan. Missä ovat uudet toimet, missä riittävät toimet? Hallitus ei edes yritä näyttäytyä ilmastopoliittisesti uskottavana. Sen sijaan näytätte siltä, että laskette EU-maiden kollektiivisen epäonnistumisen varaan. Hakkuiden hillitseminen on tutkitusti vaikuttavin ja varmin keino kasvattaa Suomen hiilinieluja, mutta hallitus on kannustanut entistä suurempiin hakkuisiin. Hallitus on päättänyt olla linjaamatta uusista veromuutoksista, joilla voitaisiin parantaa verotuksen ympäristöohjaavuutta. Sen sijaan olette keventäneet fossiilitalouden verotusta sadoilla miljoonilla. Ihmisten ja planeetan hyvinvoinnin turvaamiseksi ilmasto- ja ympäristöpolitiikka tulisi asettaa politiikanteon keskiöön.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2026-02-17T15:21:02,2026-02-17T15:22:20,Käsitelty,1.1 2026_8_51,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Ollikainen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_52,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Ärade fru talman! Finland har alla förutsättningar att vara en föregångare då det gäller grön omställning och just då det gäller klimat- och energistrategin, och vi tar fram den. Vi har alla möjligheter att föra fram den kunskap som vi har i många av våra företag i Finland, och där är det också viktigt att utbildningssidan går hand i hand med det här. ",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2026-02-17T15:22:20,2026-02-17T15:22:51,Hyväksytty,1.1 2026_8_53,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Teemu,Kinnari,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Vasemmalta laidalta on kuultu useammasta suunnasta nyt tätä hakkuiden rajoittamista reseptinä tähän hiilinielujen vahvistamiseen, mutta minä otan kyllä ihan erilaisen näkökulman siihen. Hyvä metsienhoito on se, jolla me voidaan tosiasiassa meidän metsien kasvua ja sitä kautta hiilinieluja parantaa. Se nykyinen 103 miljoonan kuutiometrin kasvu — oikeilla toimenpiteillä uskon, että sinne 110 miljoonaan kuutiometriin voidaan päästä. Enemmän nuorten metsien hoitoa, uudistusaloilla käytetään jalostettua taimiainesta, turvemaiden tuhkalannoitus, kivennäismaiden kasvatuslannoitukset: nämä ovat niitä asioita, millä aidosti saadaan tehtyä hyvää sinne luontoon ja ympäristöön, ja näitä toimia tarvitaan lisää. Tosiasiassa näihin toimiin on myös hallitus jo osin puoliväliriihessä rahaa osoittanut. Eli sillä 73 miljoonalla kuutiometrillä, mitä tänä päivänä hakataan, me ollaan edelleen kestävällä tasolla, mutta näitten hiilinielujen vahvistamiseksi tehdään toimia metsien kasvun turvaamiseksi. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Teemu Kinnari,1510,2026-02-17T15:23:47,2026-02-17T15:24:54,Käsitelty,1.1 2026_8_54,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Seppänen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_55,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaiset lähtevät energia- ja ilmastopolitiikassaan yhdestä perusperiaatteesta: Suomen etu ja huoltovarmuus aina ensin. Me haluamme vähentää totta kai päästöjä, mutta emme romuttaa suomalaisten ostovoimaa, teollisuutta tai etenkään kotimaista ruuantuotantoa vihreän ideologian nimissä. Suomen sähköntuotanto on jo nyt lähes kokonaan puhdasta. Siksi ongelma eivät olekaan sähköntuotannon päästöt vaan se, onko sähköä saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan, myös pakkasilla ja tyynellä säällä. [Anne Kalmari: Miten meni noin omasta mielestä?] Kuten tänä talvena olemme nähneet, sääriippuvainen tuotanto ei ole ratkaisu. Tarvitsemme lisää säävarmaa perus- ja säätövoimaa. Siksi ydinvoiman, mukaan lukien pienydinvoima, kehittäminen on täysin välttämätöntä. Sinivalkoinen siirtymä tarkoittaa sitä, että me teemme tämän siirtymän suomalaisille järkevällä tavalla, ei Brysselin ehdoilla vaan Suomen arktiset olosuhteet huomioiden. Turve on kotimainen, kriisitilanteissa korvaamaton energianlähde. Miten, hyvä ministeri, edistätte turpeen hyödyntämisen tulevaisuutta Suomessa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2026-02-17T15:24:54,2026-02-17T15:26:14,Käsitelty,1.1 2026_8_56,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Kaarisalo., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_57,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me tarvitsemme kokonaisvaltaisia investointeja, osaamista ja kestävää kasvua edistävää politiikkaa, jossa myös teollisuuspolitiikalla edistetään vihreää siirtymää, joka luo työpaikkoja ja kasvua ja tekee myös siirtymästä oikeudenmukaisemman. Siksi hieman ihmettelen sitä, että tässä strategiassa näkemys teollisuuspolitiikasta on kuitenkin verrattain kapea, jos huomioidaan, että esimerkiksi kansainvälisesti teollisuuspolitiikkaan kuuluvat myös t&k-osaaminen ja alue-, ilmasto- ja datapolitiikka. Hieman mietin sitä, eikö näin tulisi olla myös meillä täällä Suomessa. Huomiota on myös kiinnitettävä nimenomaan osaamisen ja koulutuksen rooliin. Tässä strategiassa ei juuri puhuta suomalaisten osaamis- ja koulutustasosta tai kotimaisen työvoiman saatavuudesta. Korkeakouluista löytyy hyvin niukat kirjaukset, ja yliopistoja ei mainittane lainkaan. On vähän vaikea ymmärtää, millä tämä selittyy. Osaisiko ministeri vastata tähän?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2026-02-17T15:26:14,2026-02-17T15:27:25,Käsitelty,1.1 2026_8_58,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_59,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kokoomuslainen ympäristöministeri Kai Mykkänen totesi syksyllä 23, että polttoturpeen käyttö loppuu viimeistään vuonna 2030. Nykyinen ministeri on todennut samaa ja vuonna 2019 Mykkäsen kanssa kritisoi edellistä hallitusta turpeen verotuesta. Täällä on tuotu jo esille, että perussuomalaiset lupasivat viime eduskuntavaaleissa keskeyttää päästökaupan, julistaa turpeen uusiutuvaksi ja poistaa siltä energiaveron. Näistä yksikään ei tullut hallitusohjelmaan. Edellisellä hallituskaudella Huoltovarmuuskeskus perusti polttoturpeen varmuusvaraston, jota oli tavoitteena ylläpitää vähintään vuoteen 2028 saakka. Tästä ei ole mitään konkreettisia kirjauksia tässä energia- ja ilmasto-ohjelmassa. Koska hallitus ei ole turvetuotantoa edistänyt, niin nyt on kansalaisaloite, jonka kaikki varmaan tietävät, jossa esitetään turpeen määrittelemistä uusiutuvaksi sekä poistamista päästökaupan piiristä. Toivottavasti mahdollisimman moni allekirjoittaa sen, että se tulee tänne käsittelyyn, niin että saadaan lopultakin jonkinlainen tolkku siihen, mikä hallituksen turvelinjaus sitten on. [Juha Mäenpää: Kuka esti sen käsittelyn viime kaudella? Se oli kepu!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2026-02-17T15:27:25,2026-02-17T15:28:34,Käsitelty,1.1 2026_8_60,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_61,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jos hallituksen energia- ja ilmastostrategia pitäisi jotenkin havainnollistaa, niin kuvaisin sitä valkoiseksi lipuksi — valkoiseksi lipuksi, jonka hallitus nostaa antautumisen merkkinä, kun se selvästi on päättänyt luovuttaa hiilineutraaliustavoitteen suhteen. Enkä yhtään ujostele sanoa, että hiilineutraalius on haastava tavoite, enkä mitenkään sitäkään kainostele sanoa, että se vaatisi isoja ja osittain vaikeitakin toimenpiteitä. Minulla olisi jopa ymmärrystä sille, jos tämä hallitus ensin kaikkensa antaen yrittäisi tosissaan tehdä voitavansa hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi ja sitten siellä loppusuoralla todettaisiin, että vähän jäisi vajaaksi, mutta kun te ette edes yritä. Tällä hallituksen politiikalla kuilua Suomen hiilineutraaliustavoitteen ja toteutuvan päästömäärän välillä on 34 miljoonaa tonnia. Se on hurja määrä, ja se osoittaa, että te hallituksessa olette luovuttaneet.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2026-02-17T15:28:34,2026-02-17T15:29:43,Käsitelty,1.1 2026_8_62,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Jukkola., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_63,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Energiapolitiikan tärkein tehtävä on varmistaa, että Suomessa sähköä riittää aina — kaikissa sääolosuhteissa ja kaikissa tilanteissa. Hallitus on tehnyt oikeita toimia energiapolitiikan edellytysten vahvistamiseksi muun muassa sujuvoittamalla luvitusta sekä ostamalla Fingridin osakkeita, joilla varmistetaan, että kantaverkko pysyy kotimaisessa omistuksessa. Tämä on tärkeää Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuudenkin kannalta. Suomeen on tulossa ja on tullut merkittäviä puhtaan siirtymän investointeja — vaikka täällä vähän toista sanotaan — ja niiden toteutuminen edellyttää toimitusvarmaa ja kohtuuhintaista sähköä. Siksi energiajärjestelmämme on oltava monipuolinen. Tuuli- ja aurinkovoima ovat tärkeä osa kokonaisuutta, mutta niiden rinnalle tarvitaan ydinvoimaa, vesivoimaa, energiavarastoja ja muuta säästä riippumatonta tuotantoa, kuten turvetta, [Puhemies koputtaa] joka turvaa sähkön riittävyyden myös vaikeissa olosuhteissa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2026-02-17T15:29:43,2026-02-17T15:31:05,Käsitelty,1.1 2026_8_64,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_65,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Energia- ja ilmastopolitiikka on ennen kaikkea turvallisuuskysymys. Suomi ei saa olla tilanteessa, jossa sähkö loppuu pakkasella tai hinta karkaa tavallisten ihmisten ulottumattomiin. Sota Ukrainassa on osoittanut, että omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat välttämättömyys. Tuulivoimaa rakennetaan nyt ennätystahtia, mutta se on sääriippuvaista. Siksi tarvitsemme lisää ydinvoimaa turvaamaan perus- ja säätövoiman. Samalla meidän on säilytettävä turve varavoimana. Se on kotimainen ja varastoitava polttoaine myös poikkeusoloihin. Hiilineutraalisuustavoitteet eivät saa romuttaa teollisuuden kilpailukykyä, maataloutta tai suomalaisten ostovoimaa. Ilmastopolitiikan on oltava realistista ja Suomen etua palvelevaa. Arvoisa puhemies! Sähkön on oltava kohtuuhintaista ja kotimainen tuotanto turvattava. Se on todellista maalaisjärkeä energiapolitiikassa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2026-02-17T15:31:05,2026-02-17T15:32:06,Käsitelty,1.1 2026_8_66,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_67,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä sähkönkäyttö on Suomessa pysynyt 20 vuotta käytännöllisesti katsoen samalla tasolla. Vuodesta 2007 lähtien me ollaan pysytty samalla tasolla sähkön kokonaiskäytön osalta, noin 85 terawattituntia vuodessa. Tämä on ollut yksi kuva siitä. Ehkä se kertoo meidän taloudestakin aika paljon, että me ollaan pysytty tällä tasolla. Metsäteollisuuden sähkönkäyttö on tippunut, ja kotitalouksien ja muiden käyttö on vähän kasvanut, mutta aika lailla aneemista on ollut. Energian ratkaisuissa monipuolisuus, puhtaus, edullisuus, ennustettavuus sekä toimitus- ja huoltovarmuus ovat tärkeitä kriteereitä, ja niihin tässä pitäisi puuttua. Nyt kun sääriippuvuus on tässä kasvanut, niin kysyisinkin ministeriltä: Kun me tarvitsemme paljon säätövoimaa ja vahvempia verkkoja, niin mitä toimenpiteitä tehdään nimenomaan näitten kahden asian osalta? Tämän säätövoiman merkitys kasvaa lisää joka päivä, mitä enempi me ollaan sääriippuvaisia. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-17T15:32:06,2026-02-17T15:33:23,Käsitelty,1.1 2026_8_68,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Kalmari., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_69,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Laskentamallit vaihtelevat jokaisessa Euroopan maassa. Jokainen yrittää optimoida sellaisen laskentamallin, mikä olisi maalle edullista. Meillä tämä laskenta on ideologista ja perustuu siihen, että puun käyttö vähenisi mahdollisimman paljon. Laskentatavan muutoksien nieluvähenemä on 32,1 miljoonaa tonnia. Kun kävimme Romaniassa valiokuntamatkalla, kysyin, miten he ovat taklanneet turvepeltojen ongelman, mikä meillä yksin on yhdeksän miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia — siellä paljon isompi luku, koska siellä on mustan mullan maat. He totesivat, että me päätimme, että emme laske niitä. Romania onkin tällä hetkellä ainoa maa, mistä voisi noita nieluja ostaa. Onko siinä mitään järkeä, että meille on yhteinen nielukauppa tulossa, jos jokainen maa tekee mallinsa juuri niin kuin haluaa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2026-02-17T15:33:23,2026-02-17T15:34:27,Käsitelty,1.1 2026_8_70,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Partanen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_71,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille hyvästä työstä. On hienoa, että vihreän siirtymän investointeja valmistui viime vuonna yli kahdeksalla miljardilla eurolla ja uusia hankkeita tuli vireille melkein 25 miljardilla eurolla. Tämä on ehdottomasti oikea suunta. Sähkön hinta on puhututtanut viime aikoina paljon, ja pörssisähkön hinta on ollut korkealla. Kyse on ihmisten arjen kustannuksista, ja siksi se toki meitä puhututtaa. Siksi onkin tärkeää, että säävarman ydinenergian käytön lisääminen etenee. Ydinenergialainsäädännön laajan uudistuksen valmistelu on käsittääkseni loppuvaiheessa, ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle pian. Suomeen onkin suunnitteilla useita pienydinvoimaloita. Ministeri Multala, kun sähkön hinta nyt puhututtaa, niin kysyn: eihän hallitus valmistele sellaista sähkön kriisiajan hintakattoa, jonka näimme neljä vuotta sitten ja joka johti siihen, että esimerkiksi Nalle Wahlroos sai tukea sähkölaskuihinsa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2026-02-17T15:34:27,2026-02-17T15:35:36,Käsitelty,1.1 2026_8_72,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Mäenpää., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_73,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt kyllä vety- ja datakeskuspuhe pitää laittaa jäähylle, jos ei sähkö meinaa nytkään riittää. Me Suomen kansalaiset asumme saaressa Venäjän kainalossa. Entä jos tulee kriisi? Naton korkeimman johdon viesti puolustusvaliokuntaan korosti, että sotilaallisen varautumisen rinnalla on yhtä tärkeää varautua energian osalta. Kriisin kohdatessa energiariippuvuutemme aiheuttaisi ongelmia. Turpeessa on tähän ratkaisu, sillä se on ainoa kotimainen huoltovarma, säävarma ja helposti varastoitava energiamuoto. Hallitusohjelmassa on liitteenä muistio, jossa todetaan, että polttoturpeen käyttö yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa olisi energian riittävyyden varmistamiseksi turvattava tulevalla hallituskaudella. Tätä myös Fingrid on vaatinut. Polttoturpeen toimitus ja huoltovarmuus voidaan turvata ainoastaan siten, että se on normaalioloissa kilpailukykyinen energiatuotannon polttoaineena. Käytännössä kilpailukyvyn varmistaminen tarkoittaa energiakustannusten päästöoikeuden tai valmisteveron kompensointia. Arvoisa ministeri, kysyn: milloin nämä verot poistetaan, ja milloin helpottuvat soiden luvitukset?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2026-02-17T15:35:36,2026-02-17T15:37:04,Käsitelty,1.1 2026_8_74,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_75,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kollegat ovat käyttäneet täällä hyviä puheenvuoroja suurista linjoista. Otan esille hyvin konkreettisen ja tietyllä tavalla pienen asian, mutta sille hallitus ymmärtääkseni voi tehdä välittömästi jotakin. Olen Turku Energian hallituksen varapuheenjohtaja, ja meillä oli tuossa kuukausi sitten yhteinen tapaaminen Fingridin edustajien kanssa, enkä nyt tässä paljasta mitään sellaista yrityssalaisuuksiin liittyvää, vaan sellaisen julkisen tiedon, joka siinä keskustelussa tuli esille, että kun puhutaan kantaverkon vahvistamisesta ja siihen liittyvistä erittäin pitkistä luvitusprosesseista, niin ei mitään arvostelua esitetty esimerkiksi siihen, että yva-prosessivaiheeseen kuluu paljon aikaa, koska pidettiin äärimmäisen tärkeänä, että se tehdään huolella. Mutta asioiden käsittely työ- ja elinkeinoministeriössä vie käsittämättömän pitkän ajan, ja siihen kerrottiin konkreettinen syy: aivan liian vähäinen resurssi; aikanaan yksi virkamies, nyt kuulemma kaksi. Eli tässä yhden virkamiehen lisäyksellä voitaisiin kuulemani tiedon mukaan saada yksi vuosi tästä seitsemän, kahdeksan vuoden prosessista pois, ja sen hallitus voisi tehdä vaikka heti.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2026-02-17T15:37:04,2026-02-17T15:38:20,Käsitelty,1.1 2026_8_76,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_77,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi on todella hiilineutraali maa, ihan oikeasti, jos olemme rehellisiä. Ensinnäkin meidän päästöluvut on laskettu aivan väärin. Arvoisa ministeri, teillä on nyt valta ja voima oikaista ne. Siellä on meille 15 miljoonaa tonnia joko liian pieniä nieluja tai sitten liian suuria päästöjä. Ne ovat laskentavirheitä, ihan tietoisesti tehty, ympäristöministeriön virkamiestyönä tehty. Toinen on sitten tämä... Meillä tällä hetkellä on ihan varmasti tiedossa tämä — tarkistan, että se on oikein: Luonnonvarakeskus tekee laskelmat Yasso-ohjelmalla. Siinä on vähän kohtalonyhteys, kun aikoinaan oli huoltoaseman baareissa pajatsot, joita sanottiin jassoiksi. Nekin olivat luotettavampia luvunantajia kuin tämä teidän ohjelma, Luonnonvarakeskuksen ohjelma. Siellä on 40 prosentin virheitä. Kun pikkusen laskentaperusteita muutetaan, niin 40 prosentin virhe. Kuten edustaja Kalmari äsken todisti, 32 miljoonaa tonnia meillä on aivan älyttömän väärät päästöt. Ja viimeisenä, kuten kokoomuslainen edustaja tuolta takarivistä äsken todisti, me pystymme lisäämään metsien hiilinielua parikymmentä miljoonaa mottia ihan helposti, kun teemme sen. Jos vain annatte hieman rahaa ja sitten ennen kaikkea tehdään niitä toimenpiteitä, mitä metsissä vaaditaan, niin me olemme hiilineutraaleja ja voimme myydä päästöoikeuksia. Te voitte vapaasti minulle nauraa, minua se ei enää säikytä, mutta pysykää totuudessa kuitenkin. Se on ministerin valan veroinen homma se.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2026-02-17T15:38:20,2026-02-17T15:39:49,Hyväksytty,1.1 2026_8_78,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Elo., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_8_79,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Huippututkijoiden mukaan maapallo on siirtymässä aikaan, jossa ilmasto ei enää tue ihmiskunnan selviytymistä. Ilmastokriisin torjumisella on kiire, mutta hallitus on yli kolme vuotta vetkutellut toimien kanssa, ja nyt te annatte eduskunnalle energia- ja ilmastostrategian, joka on toimenpiteiden osalta täysin riittämätön. Te jarrutatte uusiutuvien energiahankkeiden etenemistä ja te kieltäydytte hakkuiden maltillisesta rajoittamisesta. Edes tässä vaikeassa taloustilanteessa teille eivät kelpaa kustannustehokkaat ilmastotoimet tai toimet, joilla voitaisiin vahvistaa taloutta, kuten teollisen puunpolton verotukien poisto tai maankäytön muutosmaksu. Arvoisa puhemies! Vaihtoehtoja on. Vihreät on koonnut paketin, joka osoittaa, että Suomesta on edelleen täysin mahdollista tehdä hiilineutraali. Keinot ovat siis olemassa, ja kysynkin ympäristöministeriltä, miksi te ette niihin tartu.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2026-02-17T15:39:49,2026-02-17T15:40:52,Käsitelty,1.1 2026_8_80,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_81,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän myös ministeri Multalaa erinomaisesta työstä ja tämän asiakirjan hyvästä valmistelusta ja esittelystä. Hyvin hoidettu metsä on parasta ilmastotyötä. Tämä on lähtökohtatilanne ainakin minulla. Ydinvoiman tarve on tällä hetkellä suuri. Tunnistan, että sen olisi pitänyt olla jo eilettäin, mutta minkälaisella aikataululla nyt nämä meidän ydinvoimahankkeet etenevät tässä maassa? Toinen iso asia on tämä säätövoima. Millä aikataululla ne hankkeet etenevät Suomessa? Oikeastaan kolmas, semmoinen huoltovarmuuskysymys, joka on tullut tässä jo muutaman kerran esille, liittyy tähän turpeeseen: Eli miten me voidaan tehostaa turpeen käyttöä huoltovarmuuskysymyksessä? — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-17T15:40:52,2026-02-17T15:41:52,Käsitelty,1.1 2026_8_82,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Riipi., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_83,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy sanoa, että hallituksen energiapolitiikka on kyllä kirjaimellisesti tuuliajolla. Sitä ei nyt oikeasti johda kukaan. Te ajatte aika kritiikittömästi nyt tätä vihreätä siirtymää, lisää sääriippuvaista energiantuotantoa ja niitä kuuluisia datakeskuksia. Näille käytännössä ulkomaisten yritysten ja rahastojen omistuksessa oleville yrityksille te annatte kyllä auliit tuet, ja maksajina on valitettavasti ihan tavallinen kansa omissa sähkölaskuissaan, ja nyt vielä tehomaksu päälle, tai maanomistajat, joiden metsät silvotaan ilmaiseksi siirtolinjojen alle. Huoltovarmuus ja säätövoima ovat valitettavasti vain hurskaita puheita, turpeen aseman parantamiseksi ei ole tehty yhtään mitään, ydinvoimaa on pitkällä tuolla tulevaisuudessa suunnittelupöydällä, ja kemijärveläiset kertoivat, mitä mieltä ovat pumppuvoimasta — ei niitä voittoja Fortumille ja etelän kaupungeille enää niin vain tulla vuolemaan lappilaisten luonnosta. Kaiken tämän jälkeenkin se 2035-ilmastotavoite on käytännössä karannut. Pitäisikö nyt tunnustaa tosiasiat ja asettaa energiapolitiikan ytimeen suomalainen ihminen kansainvälisten pörssiyhtiöiden sijaan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2026-02-17T15:41:52,2026-02-17T15:43:06,Käsitelty,1.1 2026_8_84,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_85,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen hyvinvointi lepää vahvan teollisuuden varassa. Erityisesti metsäteollisuus on monen alueen elinehto. Metsät ovat Suomen talouden perusta, Suomi on Euroopan metsäisin maa ja Etelä-Savo Suomen metsäisin maakunta. Hakkuumäärien merkittävistä vähennyksistä on käyty paljon keskustelua, ja on syytä tiedostaa, että niiden vaikutukset heijastuvat suoraan teolliseen puunkäyttöön, työpaikkoihin ja kansantalouteen eri puolilla maata. Energiaratkaisujen ei pidä ohjata jalostuskelpoista puuta poltettavaksi vaan turvata teollisuuden raaka-aineet ja vientitulot. Ilmastotoimet eivät saa kurittaa sinivalkoisen Suomen elinvoimaa, ruoantuotantoa eivätkä vaarantaa kotimaista työtä, yrittämistä ja alueiden elinvoimaa. Päätösten on perustuttava realismiin, kokonaisvaikutusten arviointiin ja kansallisen edun johdonmukaiseen puolustamiseen kaikissa olosuhteissa. Tästä on esimerkkinä metsien hiilinielujen tutkimus. Suomen metsät ovat hiilinieluja ja nuoret hoidetut metsät niistä parhaimpia. Arvoisa ministeri, kuinka tämä metsien hiilinielun veivaaminen saadaan luotettavalle ja totuudenmukaiselle tasolle? [Hannu Hoskonen: Se vaatii päätöksiä eikä mitään muuta!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2026-02-17T15:43:06,2026-02-17T15:44:26,Käsitelty,1.1 2026_8_86,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,Edustaja Siponen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_87,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nostan tähän keskusteluun vielä biokaasutuotannon ja sen tilanteen, koska meillä olisi valtavasti potentiaalia Suomessa biokaasun edistämiseen, mutta valitettavasti tuntuu siltä, että tällä hallituskaudella asiat eivät ole oikein edenneet. Sen palautteen mukaan, mikä on tuolta kentältä tullut, biokaasun tuotantoa ei ole pystytty edistämään, vaikka meillä tietenkin isoja hankkeita ympäri Suomea on suunnitteilla. On kuitenkin hyvä muistaa, niin kuin tuossa keskustan ryhmäpuheenvuorossa aiemmin tuotiin esiin, että biokaasu on kuitenkin se uusiutuva energiamuoto, mikä ei vaadi metsien raivausta, ja voidaan myöskin pellot pitää viljelyksessä ja myöskin hyödyntää kiertotalouden avulla ja tuottaa sitä biokaasua. Vähän ihmetyttää, että kun olisi hyvä edistää biokaasun tuotantoa, niin tuntuu, että ollaan tehty päinvastaisia ratkaisuja ja vaikeutettu esimerkiksi näitten maatilatasoisten biokaasulaitosten perustamista ja toimintaa. Haluaisin kysyä ministeriltä: aikooko hallitus nyt joitakin toimenpiteitä tehdä biokaasun edistämiseksi Suomessa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2026-02-17T15:44:26,2026-02-17T15:45:45,Käsitelty,1.1 2026_8_88,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Meillä alkaa käydä aika vähiin. Otetaan tässä vaiheessa ministerin puheenvuoro. Kaikki ne, jotka ovat pyytäneet, ovat käsittääkseni saaneet ainakin yhden puheenvuoron tässä debattivaiheessa. — Ministeri, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_89,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Paljon tuli samaan suuntaan olevia kysymyksiä. Pyrin niitä sitten yhdessä vastauksessa käsittelemään. — Ensinnäkin siirtoverkoista: Aivan oikein, meillä energiansiirtoa ja sähkönsiirtoa erityisesti tarvitaan, erityisesti siitä syystä, että meillä tällä hetkellä on tilanne, että pohjoisessa Suomessa ja Pohjanmaalla on enemmän sähköntuotantoa ja sitten eteläisessä Suomessa taas tarvittaisiin sitä sähköä enemmän, eli on paljon enemmän kulutusta ja halua myöskin lisäkulutusta tänne tuoda, ja sitten taas Itä-Suomessa ollaan enemmän tasapainossa tilanteen kanssa. Kaikki tämä johtaa siihen, että sähkön siirtoverkkoon investointipaine on kova ja tarvitaan lisää siirtoyhteyksiä, ja tähän hallitus on reagoinut. Me olemme päättäneet puoliväliriihessä vahvistaa Fingridin investointikykyä vuoteen 2034 mennessä yli miljardilla eurolla, eli se käytännössä mahdollistaa myös tämän nopeamman investointikyvyn. Aivan erinomainen nosto myös edustaja Lindéniltä täällä siitä, että tällä työ- ja elinkeinoministeriön vahvistetulla resurssilla olemme pyrkineet purkamaan myös tätä luvitukseen liittyvää jonoa, ja kyllä tarkastelemme edelleen sitä, olisiko tarvetta edelleen vahvistaa resursseja siltä osin. Joka tapauksessa tämä puoli etenee. Samoin olemme antaneet eduskunnalle ja eduskunta on hyväksynyt sähköverkkoihin liittyvän esityksen, jolla mahdollistetaan näiden järeämpien siirtoyhteyksien rakentaminen myös muille kuin Fingridille, millä pyritään helpottamaan tätä investointipainetta ja mahdollistamaan se, että sähkön kulutus ja tuotanto voisivat jatkossa sijoittua toisiaan lähemmäksi helpommin. Lisäksi tämän esityksen perusteella ei tarvitse silloin myöskään siihen kantaverkkoon liittyä täydellä teholla, vaan voidaan tämmöinen portaittainen liittyminen mahdollistaa, ja tämä mahdollistaa sen, että niitä uusia investointeja niin tuotantoon kuin kulutukseen voi syntyä lähemmäs toisiaan, mikä tietenkin on myöskin huoltovarmuuden näkökulmasta ja energiaturvallisuuden näkökulmasta kannatettava asia. [Anne Kalmari: Mutta missä lunastuskorvaukset?] — Anteeksi, nyt meni vähän kysymys ohi. Yritän vastata näihin, joita puheenvuoroissa tuli, jos vain aika riittää. Piippujen tulppauksesta eli tästä hiilidioksidin talteenotosta: Todellakin tämä tuki-instrumentti on vain yksi asia tässä, eli tämä 90 miljoonan euron suora tuki näihin hankkeisiin. Tätä tarvitaan varsinkin tässä käynnistysvaiheessa. Sen lisäksi me olemme päättäneet laajentaa puhtaan siirtymän investointien verohyvityksen koskemaan myös hiilidioksidin talteenottoa koskevia hankkeita. Se on toisensuuntainen kannustin, eli voidaan saada sitten, kun nämä hankkeet toteutuvat, verohyvityksenä näille hankkeille. Ajattelen kuitenkin niin, että se pysyvä kannustin sille, että hiilidioksidia talteenotetaan, hyötykäytetään ja laitetaan niin sanotusti kiertoon — erityisesti biogeenistä hiilidioksidia, jota meillä paljon Suomessa on — syntyy, kun pystytään luomaan kannusteet esimerkiksi päästökaupan kautta, vaikkapa nyt ensimmäisessä vaiheessa näille jätteenpolttolaitoksille. Niistä EU-komissio on ainakin todennut, että toisivat esityksen nyt tämän vuoden aikana vielä, millä aikataululla tämä tulisi Euroopan tasolla toteutumaan. Tällä tavalla saataisiin laajemminkin ja pysyvämpi kannuste tälle, ja itse ainakin sitä kyllä kannatan. ", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Sari Multala,1299,2026-02-17T15:45:49,2026-02-17T15:49:15,Hyväksytty,1.1 2026_8_90,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Timo,Vornanen,Kansanedustaja,TV,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan tänään puhua erityisesti siitä, mihin suuntaan Suomen energiapolitiikkaa on vietävä realismi ja isänmaan etu edellä. Mitä ilmastopolitiikkaan tulee, meidän on ensinnäkin asetettava asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Suomen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on vaivaiset 0,8 promillea — 0,8 promillea. On selvää, että Suomen päästöillä ei ole mitään globaalissa mittakaavassa ratkaisevaa merkitystä, ei juuri mitään merkitystä. On muistettava, että esimerkiksi öljyvaroja hallitsevat maat käyttävät niitä täysin häpeilemättä vahvistaakseen omaa talouttaan ja valta-asemaansa. Miksi emme käytä turvetta? [Miapetra Kumpula-Natri: Miksi käytämme öljyä?] Siksi meidänkin on pidettävä järki kädessä, ja politiikan ensisijaisena tavoitteena on oltava oman kansamme ja isänmaamme etu. Me emme saa olla niin hölmöjä, että kuristamme oman maamme kilpailukyvyn ja kansalaistemme toimeentulon liian tiukoilla ilmastotavoitteilla, joilla ei ole vaikutusta maailman pelastumiseen mutta joilla on valtava negatiivinen vaikutus suomalaisten arkeen. Lisäksi meidän on otettava oppia varoittavista esimerkeistä kuten Saksasta, joka on tehnyt ideologisia ja suorastaan typeriä päätöksiä energiapolitiikkaan ajamalla alas puhdasta ydinvoimaansa ja luottamalla epävarmaan tuontienergiaan. Nyt Saksan teollisuus ja tavalliset kansalaiset maksavat tästä virheestä todella kovaa hintaa menetettynä kilpailukykynä ja kalliina laskuina. Meillä ei pienenä maana ole varaa kulkea tätä samaa tietä. Arvoisa puhemies! On välttämätöntä esittää suoraa ja rehellistä kritiikkiä edelliselle, Marinin, hallitukselle. Viime vaalikaudella toteutettu kotimaisen turvealan alasajo oli suorastaan epäisänmaallinen teko. Koko toimiala ajettiin tietoisesti alas, mikä vei töitä tuhansilta ihmisiltä ja heikensi oleellisesti Suomen kriisiajan huoltovarmuutta. Tästä kuningasideasta kärsivät niin maatalous kuin energiateollisuuskin. Ja mikä on lopputulos? Tämän järjettömyyden seurauksena meillä ajetaan nyt rekkalasteittain arvokasta tukkipuuta lämmityskattiloihin, koska muuta kotimaista polttoainetta ei ole riittävästi saatavilla. Tässä touhussa ei ole mitään järkeä. Arvoisa puhemies! Turve on meidän merkittävä kansallinen energiavarantomme, ja on täyttä hulluutta, ettei sitä pidetä mukana energiapalettimme vahvana osana. Suomi tarvitsee turvetta, sillä se on huoltovarmuuskysymys, se on talouskysymys ja se on järkikysymys. Turveala on ajettava ylös mahdollisimman pikaisesti, ja turve on palautettava osaksi energiantuotantoa. Me emme voi jatkaa nykyisellä linjalla, jossa jätämme omat resurssimme hyödyntämättä samalla, kun energiakriisi koettelee maatamme. Niin hölmöjä me emme yksinkertaisesti saa olla. Meidän on palautettava päätöksentekoon terve järki, parannettava maamme energiaomavaraisuutta ja laitettava Suomen ja suomalaisten etu aina kaiken muun edelle. Tämä on Suomen kansan ja isänmaan edun mukaista. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Timo Vornanen,1522,2026-02-17T15:55:01,2026-02-17T15:59:12,Käsitelty,1.1 2026_8_91,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Nyt tässä vaiheessa tähän aiheeseen varattu aika on päättynyt, joten keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2026_8_92,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 6 käsittelyä. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_8_93,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Meillä on käsittelyssä valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia‑ ja ilmastostrategiasta. Tuossa kun saliin kävelin ja kuuntelin siinä ensimmäisiä puheenvuoroja, niin kovasti fanitettiin datakeskuksia ja kaikenlaisia vetyjuttuja. Nämä pitää kyllä minun mielestäni panna jäähylle niin pitkäksi aikaa, että tiedetään, että meillä piisaa niihin sähköä. Tuossa viime kaudella jo, noin kolme neljä vuotta sitten, ensimmäisiä kertoja kyselin noilta asiantuntijoilta, että kun halutaan datakeskuksia ja ‑teollisuutta, niin onko meillä varaa ottaa niitä tänne elikkä tuottavatko datakeskukset yhteiskunnalle enemmän verotuloja kuin ne nostavat meidän kansalaisten yhteenlaskettua sähkölaskua. Silloin asiantuntijoilla oli kaikilla hyvin samanlainen vastaus. He sanoivat, että onpa erittäin hyvä kysymys. Se oli heidän vastauksensa. Arvoisa puhemies! Me Suomen kansalaiset asumme saaressa Venäjän kainalossa. Mitäs jos tulee kriisi? Naton korkeimman johdon viesti meille puolustusvaliokunnan jäsenille oli, että sotilaallisen varautumisen rinnalla on yhtä tärkeää varautua energian osalta. Kriisin kohdatessa energiariippuvuutemme aiheuttaisi ongelmia. Turpeessa on tähän ratkaisu, sillä se on ainoa kotimainen, huoltovarma, säävarma ja helposti varastoitava energiamuoto. On ymmärrettävä se, että turpeen puolustaminen on ennen kaikkea turvallisuus‑ ja huoltovarmuusteko. Naton energiapoliittinen huomautus on nyt juuri ajankohtainen, kun käsittelemme tätä ilmasto‑ ja energiastrategiaa. Siinä todetaan: ”Etenkin Venäjän aggressiivinen hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on luonut merkittävää taloudellista epävakautta maailmaan uhkaamalla energian luotettavaa ja edullista saatavuutta, minkä seurauksena EU on muuttanut ilmastopolitiikkaansa kulkemaan enemmän käsi kädessä eurooppalaisen kilpailukyvyn kanssa ja muuttanut energiapolitiikkansa painopisteitä huomioiden myös omavaraisuuden ja huoltovarmuuden.” Lisäksi selonteko huomauttaa: ”Ruuantuotannon kannalta tärkeää kasvu‑ ja kuiviketurvetta tuotetaan yhä pääsääntöisesti energiaturpeen noston yhteydessä.” Elikkä samalla kun me käytämme energiaturvetta, me tuemme suomalaisen puhtaan ruuan edullisuutta ja sen turvallisuutta — se suojaa meitä antibioottiresistenssin kehittymiseltä. Puolustusvoimien tuoreen, vuoden 2026 sotilastiedustelun julkisen katsauksen mukaan Venäjän ja lännen pitkään jännitteiset ja Venäjän hyökkäyssodan äärimmilleen kärjistämät suhteet jatkuvat erittäin heikkoina ja Venäjä myös jatkaa laaja-alaista vaikuttamistaan Euroopassa. Vastakkainasettelu lännen kanssa näkyy yhä selvemmin Itämeren alueella, jossa jännitteet ovat lisääntyneet selvästi vuodesta 22 alkaen. Sotilastiedustelun julkisuuteen antamista tiedoista käy siis selvästi ilmi, ettei vaikeaan turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen ole luvassa nopeaa helpotusta. Arvoisa puhemies! Keskellä maailman myrskyjä kansalaisten pitäisi voida luottaa siihen, että päättäjät tekevät kaikkensa paremman huomisen puolesta. Jonninjoutavuuksien ja suorastaan haitallisten ehdotusten sijaan poliitikkojen tulisi tarjota ratkaisuja. Jälkimmäisestä saatiin oiva esimerkki elinkeinoministeri Sakari Puiston vieraillessa vastikään Ylen Ykkösaamussa. Perussuomalainen ministeri arvioi, että turve parantaisi Suomen huoltovarmuutta ja antaisi säätövoimaa sähköntuotantoon. Voimassa oleva hallitusohjelma on turvemyönteinen. Siinä todetaan muun muassa, että kasvu‑ ja kuiviketurve määritellään strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi ja turvepeltoja käytetään jatkossakin huoltovarmuuden ja ruokaturvan varmistamiseksi ja että energiahuoltovarmuutta vahvistetaan varmistamalla kotimaisten polttoaineiden, kuten puupohjaisten polttoaineiden ja turpeen, saatavuus ja vahvat toimitusketjut. Arvoisa puhemies! Erityisen tärkeä on hallitusohjelman kohta, jossa vaaditaan seuraavaa: ”Turvataan huoltovarmuussyistä polttoturpeen saatavuus siirtymäkauden ajan Huoltovarmuuskeskuksen 17.5.2023 päivätyssä muistiossa arvioidun tarpeen mukaisesti.” Kyseisen muistion mukaan ”polttoturpeen käyttö yhdistetyssä lämmön‑ ja sähköntuotannossa olisi energian riittävyyden varmistamiseksi turvattava tulevalla hallituskaudella, koska korvaavia vaihtoehtoja ei ole vielä tarpeeksi”. Arvoisa puhemies! Tähän on talousvaliokunnassa Fingrid juuri samanlaisen kannan ilmoittanut. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2026-02-17T20:04:16,2026-02-17T20:10:43,Käsitelty,1.1 2026_8_94,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Garedew, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_95,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi tuottaa vain 0,8 promillea koko maailman hiilidioksidipäästöistä. Me kaikki täällä olevat varmasti ymmärrämme sen, että tällä ei ole yhtään mitään todellista vaikutusta mihinkään ilmaston lämpenemiseen. Tämä kaikki ilmastokiihko täällä on tällaista ilmastoideologista poseeraamista. Hirttäytyminen kaikenlaiseen niin sanottuun vihreään energiaan ja ilmastoagendaan on aiheuttanut kuluja suomalaisille veronmaksajille, heitteleviä sähkönhintoja ja maatalouden kannattavuuden rapautumista. Sen sijaan Suomi tarvitsee vakaata toimintaympäristöä teollisuudelle, teknologianeutraalia innovaatioiden edistämistä, huoltovarmuuden priorisoimista sekä arjen kustannusten pysymistä kohtuullisina. Jokainen ihminen ja yritys tarvitsee energiaa, joten ei ole yhdentekevää, miten sen lähteisiin suhtaudutaan. Jos ilmastoideologian annetaan rajoittaa energiantuotantoa ja teollisuutta, ymmärrämme täällä varmasti, että teemme itsellemme ja Suomen kilpailukyvylle hallaa. Maailmassa on monta suurta maata, joissa tuotanto on merkittävästi halvempaa ja paljon vähemmän säädeltyä. Ilmasto muuttuu ja tulee aina muuttumaan. Uutta tutkimustietoa tästä ilmastonmuutoksesta saadaan jatkuvasti, esimerkiksi siitä, miten merten ominaisuus varastoida lämpöä valtavan pitkiä aikoja vaikuttaa eri mittausasemilta mitattuihin lämpötilatrendeihin. Ilmasto on maailmanlaajuinen, ja Suomen päästöt ovat mitättömät. Silti Marinin hallitus sääti tänne maailman kireimmät ilmastotavoitteet ja täysin ilman kustannusarvioita — aivan vastuutonta. Olen jättänyt toimenpidealoitteen hiilineutraalisuustoimien kustannusten laskemiseksi ja ilmastolain hiilineutraalisuustavoitteen siirtämiseksi eteenpäin. Sen ehdotuksia olisikin nyt hyvä käsitellä tämän selonteon yhteydessä. Suomen tulisi aina kaikissa päätöksissään huomioida ensin tietenkin Suomen kansallinen turvallisuus ja sitten toiseksi kustannukset valtiolle, yrityksille ja tavallisille Suomen kansalaisille. Suomi on Euroopan metsäisin ja soisin maa, ja silti EU painostaa meitä hakkuiden ja turpeen käytön rajoittamiseen. Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että metsät ovat kuin ovatkin hiilinielu — apua, mitä sekoilua — ja että turvekoneita ei olisikaan kannattanut romuttaa, koska turvetta todella tarvitaan huoltovarmuussyistä ja lämmitysenergiaksi, myös kasvuturpeeksi ja moniin muihin käyttötarpeisiin, joihin se on täysin ylivoimainen ainesosa, Suomen myyntivaltti. Tällä kaudella olemme onneksi saaneet jo peruttua joitain pahimpia ilmastoideologisia pakkopaitoja, kuten jakeluvelvoitteen merkittävää nousua ja kuntien ilmastosuunnitelma-pakkoa. Seuraavaksi Suomi voisi ottaa mallia Yhdysvalloista, missä kumottiin viime viikolla polttomoottoriautoja koskevat päästörajoitukset. Samoin Yhdysvallat on vetäytynyt Pariisin ilmastosopimuksesta, siitä, missä sitoudutaan rajoittamaan maailman keskilämpötilan nousua. Suomi on tietysti siihenkin mennyt aikoinaan liittymään mukaan, vaikka ei tietenkään olisi kannattanut. Arvoisa puhemies! On ainoastaan tosiasioiden tunnustamista ja realismia todeta, että tarvitsemme myös fossiilisia polttoaineita sekä säistä riippumatonta energiaa ja ydinvoimaa. Tarvitsemme metsiemme puita ja maaperämme raaka-aineita oman hyvinvointimme kasvattamiseen. Oman kansan edun on tultava aina ensin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2026-02-17T20:10:48,2026-02-17T20:15:37,Käsitelty,1.1 2026_8_96,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Keskisarja on poissa, edustaja Elo poissa. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_97,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen energiajärjestelmä on muutoksessa. Muutos ei ole vain ilmastopolitiikkaa vaan ennen kaikkea turvallisuuspolitiikkaa. Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota on osoittanut, että energia on turvallisuutta ja huoltovarmuutta kaikkein konkreettisimmillaan. Suomi on nyt lähes kokonaan irti venäläisestä energiasta, ja tämä päätös vahvistaa koko yhteiskunnan kestävyyttä. Arvoisa puhemies! Tämä on ennen kaikkea strateginen vahvuus. Se on turvaa kriisejä vastaan. Halpa, puhdas ja kotimainen energia on paras vakuutus niin taloudelle kuin huoltovarmuudelle. Siksi tämän strategian ytimessä on puhtaan energian suuri lisärakentaminen. Tarvitsemme lisää tuulivoimaa, ydinvoimaa, merituulivoimaa ja joustavaa säätövoimaa. Vain näin turvaamme sähkön riittävyyden myös pakkasilla ja tuulettomina hetkinä. Lisäksi valmistelemme jo nyt fossiilittoman jouston tukimekanismeja, joka lisää nopeasti käynnistyvää ja säävarmaa kapasiteettia osana huoltovarmuutta. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuus ei ole vain sähköä, se on koko energiajärjestelmän kestävyyttä. Siksi strategia sisältää vahvat kirjaukset kaasun, öljyn, lämmön ja kriittisten rakenteiden varautumisesta. Kaikki vaihtoehdot tulee selvittää ajoissa. Huoltovarmuus on sellainen asia, että se pitää tehdä syvän rauhan tilan vallitessa. Öljyvarastoja pidetään yllä vähintään viiden kuukauden kriisin tarpeisiin. Puupolttoaineiden ja erityisesti turpeen rooli huomioidaan lämmön toimitusvarmuudessa. Myös kyberturvallisuus on osa energiahuoltovarmuutta. Energiasektorin järjestelmät ovat suoran hybridivaikuttamisen kohteita. Siksi sähköisen turvallisuuden vahvistaminen ja kriittisten verkkojen suojaaminen nostetaan nyt ensimmäistä kertaa strategiassa keskiöön. Tämä on oivallinen suunta Suomelle. Arvoisa puhemies! Suomi on vahvassa asemassa. Meillä on puhdas sähkö, vakaat markkinat ja toimiva kantaverkko, jonka kehittämisestä pidetään hyvää huolta. Tämä houkuttelee meille investointeja, jotka lisäävät työtä ja samalla vahvistavat huoltovarmuuttamme. Jokainen uusi sähköä käyttävä tehdas on samalla myös syy rakentaa lisää puhdasta sähköntuotantoa Suomeen. Energia- ja ilmastostrategia on siis suunnitelma turvallisuudesta. Se pitää sisällään vision huoltovarmuudesta, mutta se on myös osoitus siitä, että Suomi pysyy pystyssä kriiseissä ja vaurastuu. Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-17T20:15:52,2026-02-17T20:20:06,Käsitelty,1.1 2026_8_98,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_99,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä eduskunnassa joku sanoi, että ei pitäisi aina mainita, että on ensimmäisen kauden edustaja tai jonkun kauden, mutta sanonpahan nyt kuitenkin, että ensimmäisen kauden edustajana olen monia asioita joutunut pohtimaan. Yksi semmoinen aihe on ollut se — erään kollegan kanssa tätä ruodittiin — että on olemassa todellisuus ja sitten on tämmöinen poliittinen todellisuus, ja päädyttiin siihen, että meillä kaikilla, meitä on 200 kappaletta täällä, on vähän semmoinen oma poliittinen todellisuus. Se tietysti voi vähän vaihdellakin siinä, että ollaanko oppositiossa vai hallituksessa. On tietyt aiheet, joissa tämä erityisesti nousee esille. Tämä ilmasto on varmasti yksi semmoinen. Välillä ehkä myös itseltä unohtuu se, mikä se todellisuus on, joka on tämän salin ulkopuolella, ja mikä on sitten se poliittinen todellisuus ja minkälaisia puheita me täällä pidämme. Ikävää on tietysti siinä se, jos kansalaisille, joidenka toivotaan meitä äänestävän, annetaan semmoinen kuva, että se poliittinen todellisuus olisi lähempänä totta kuin se oikea todellisuus. Mutta, turpeesta on tänään puhuttu, ja, arvoisa puhemies, energia- ja ilmastostrategian mukaan 2000-luvun alusta huomattavat määrät fossiilisia polttoaineita ja turvetta on korvattu puupolttoaineilla. Yhdessä Venäjän puuntuonnin loppumisen kanssa tämä on nostanut kotimaisen puun käyttöä. Tämä turpeen energiakäyttö nousee, tänäänkin on noussut monta kertaa, kovasti keskusteluun johtuen siitä, että meidän soilla tietysti on suuri energiaresurssi olemassa. Nyt tullaan siihen poliittiseen todellisuuteen, elikkä pidetään puheita, joilla ei kyllä todellisuuden kanssa välttämättä ole kovinkaan suurta yhtymäkohtaa. Eikä tämä tarkoita sitä, ettenkö olisi samaa mieltä, että turve on äärimmäisen merkittävä resurssi, joka meidän pitäisi pystyä hyödyntämään. Mutta se energiaturpeen asema ratkaistiin kuitenkin jo vuosituhannen alkupuolella EU:n päästökauppalailla, mitä erityisesti edustaja Mehtälä on hyvin pitänyt julkisuudessakin esillä. Silloin kun päästöoikeuksien hinta nousi voimakkaasti, turpeen käyttö romahti. Sillä ei ole käytännössä mitään merkitystä, äänestetäänkö täällä turve uusiutuvaksi vai ei, sillä ei ole vaikutusta päästökauppaan. Mikäli polttoturve halutaan takaisin, hallituksen tulisi aloittaa neuvottelut turpeen irrottamiseksi päästökaupasta. Silloin sen kotimainen käyttö voisi teoriassa lisääntyä, siis teoriassa. Hallitus voisi jo nyt poistaa turpeen energiaveron tai nostaa sen verotonta käyttömäärää, kuten viime kaudella tehtiin. Päästökaupan takia veron poisto ei tosin alentaisi turpeen hintaa juurikaan. Arvoisa puhemies! Kiireellisintä on varmistaa suomalaiselle metsätaloudelle, kasvihuonetuotannolle ja ruuantuotannolle välttämättömän kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuus. Tästä on ilmeisesti menossa joku selvitystyö, mutta kovin hidasta tuntuu olevan sen eteneminen. Tämä edellyttäisi uusien turvetuotantoalueiden avaamista, joista olisi elintärkeän kasvu- ja kuiviketurpeen lisäksi mahdollista saada nostettua energiaturvetta varmuusvarastoon pahan päivän varalle. Varmuusvarastoinnista vuoteen 2028 on olemassa edellisen hallituksen aikana tehty päätös, mutta tässä strategiassa ei esitetä mitään konkreettista, miten mennään siitä eteenpäin. Eli tässäkin kohtaa hallitus on laahannut jalkoja eikä tuloksia ole nähty. Tässä on esimerkki siitä, että omistajuus puuttuu tässä asiassa, niin kuin se puuttuu esimerkiksi biokaasussa, mistä myös täällä on tänään puhuttu useampaan otteeseen, ja hyvä niin, että on puhuttu. Suomen huoltovarmuudesta voidaan lakata puhumasta, mikäli meillä ei ole maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä. Siinä turve on keskeisessä roolissa, mutta täytyy löytyä ne realistiset, oikeat keinot, millä se asia ratkaistaan. Se ratkeaa siellä todellisuudessa, ei täällä meidän poliittisessa todellisuudessa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2026-02-17T20:20:11,2026-02-17T20:24:11,Käsitelty,1.1 2026_8_100,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_101,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Näihin energia-asioihin liittyen aloitan ensin tuosta biokaasusta, josta jo aiemmin päivällä täällä puhuttiin. Ehkä hieman hämmästelinkin muutamia puheenvuoroja, kun täällä vähän vähäteltiin biokaasun merkitystä energiantuotannossa. Jos katsotaan, mihin maailma on menossa ja mihin maa on menossa energiantarpeen osalta, niin aivan varmasti biokaasullekin on paikkansa ja sitä tarvitaan. Jos katsotaan biokaasua, joka täyttää todella erinomaisesti nämä uusiutuvan energian tavoitteet tärkeänä lähteenä, niin kyllä se on valitettavasti jäänyt tässä hallituksen politiikassa hyvin vähälle ja ne toimenpiteet, mitä biokaasun osalta on tehty, ovat ennemminkin vieneet väärään suuntaan. Jos katsotaan, mitä tosiaan on esimerkiksi näitten maatilatasoisten biokaasulaitosten perustamiseen ja toimintaan liittyen, niin hallitus on omalla toiminnallaan vaikeuttanut biokaasun tuloa ja biokaasun toimintaa. Nyt kannattaisi pikaisesti perehtyä tähän biokaasun tuotantoon sekä maatilatasoisten laitosten että myöskin näitten isompien laitosten osalta, joita nyt on onneksi suunnitteilla ja joitakin jopa rakenteillakin. Nämä jos mitkä toteuttavat kiertotaloutta ja uusiutuvaa energiaa parhaimmillaan, ja kyllä minä kannustan hallitusta nyt tarttumaan toimeen biokaasun edistämisessä koko maassa. Sitten, arvoisa puhemies, vähän laajemmin sähköön ja sähköistymiseen. Niin kuin hyvin tiedetään, meillä on maahan suunnitteilla iso määrä sääriippuvaista sähköntuotantoa, mutta näyttää siltä, että tämä kokonaisuus ei ole oikein kenelläkään hallussa. Nyt pikaisesti kannustaisin maan hallitusta, sähköntuottajia ja ‑kuluttajia tiiviimpään yhteistyöhön niin, että tämä kokonaisuus olisi hallussa, vai väittääkö joku, että se tällä hetkellä olisi? Tuntuu, että erityisesti säästä riippuvaa sähköntuotantoa on paljon suunnitteilla, mutta sitten tätä säätövoimaa, jota moni on tänäänkin peräänkuuluttanut, ei ole kuitenkaan pystytty kiirehtimään — säätövoimaa, pumppuvoimaloita, sitä, että pystytään nimenomaan turvaamaan se hallituksenkin tavoittelema kohtuuhintainen sähköntuotanto myös pitkinä pakkasjaksoina. Jos joku väittää, että 80 senttiä kilowattitunnilta on kohtuuhinta, niin ei se kyllä sitä ole, kuten on tänäkin talvena nähty. Olisi pitänyt kiirehtiä säätövoimaa, pumppuvoimaloita. Tuntuu, että on kiirehditty vain tätä sähkön tehomaksua tavallisille omakotitaloasujille. Kyllä tässä on ollut väärät kiirehtimisen kohteet sähköntuotannon osalta. Arvoisa puhemies! Tietysti yksi tärkeä osa sähköverkkoihin liittyen on tietysti tämä omaisuudensuoja, miten pystytään varmistamaan, että sähköistämisen edetessä myöskin siirtoyhteyksiä rakennetaan. On äärimmäisen tärkeää tietysti kunnioittaa maanomistajien oikeuksia ja sitä, että vihdoin saadaan maanomistajille myöskin riittävä korvaustaso. Arvoisa puhemies! Vielä viimeisenä tästä turpeesta, josta on paljon puhetta riittänyt. Tässä käsittelyssä olevassa strategiassa todetaan, että Huoltovarmuuskeskus on perustanut polttoturpeen varmuusvaraston, jonka tavoitteena on ylläpitää vähintään vuodet 2022—2028 tätä varmuusvarastoa, mutta jatkosta ei ole tietoa. Sanotaan, että varmuusvarastojen ylläpidon jatkamista vuodesta 2028 eteenpäin arvioidaan geopoliittisen riskikuvan kehittyessä. Kyllä jokainen tässäkin kohtaa voi jo arvioida tätä geopoliittista riskikuvaa, että varmuusvarastoja tarvitaan myöskin jatkossa. Kyllä edelleen on voimassa tämä hallituksen linjaus siitä, että energiaturpeen käyttöä ollaan nykytilanteeseen verrattuna ajamassa alaspäin tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Kyllä tämä turpeen tilanne on edelleen se, että tarvitaan ehdottomasti huoltovarmuuspolttoaineena turvetta tässä maassa, ja tämä linja, jolla ollaan energiaturvetta ajamassa alaspäin, vaarantaa myöskin kasvu‑ ja kuiviketurpean saatavuuden, mikä on sitten myöskin ruuantuotannon kannalta iso riskitekijä. En voi myöskään olla palaamatta niihin koviin lupauksiin, mitä tässäkin salissa istuvat kansanedustajat vielä ennen vaaleja kertoivat siitä, kuinka turve otetaan pois päästökaupasta, turpeen verotusta alennetaan. Mitään näitä konkreettisia toimia ei ole pystytty tekemään. Vähintä nyt olisi se, että tämä turpeen asema huoltovarmuuspolttoaineena yhdessä turvataan ja sitä kautta myöskin kasvu‑ ja kuiviketurpeen saatavuus. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2026-02-17T20:24:31,2026-02-17T20:30:20,Käsitelty,1.1 2026_8_102,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_103,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ilmastopolitiikassa on kyse toisaalta meidän kaikkien ja erityisesti tulevien sukupolvien tulevaisuuden kysymyksestä, mutta ilmastopolitiikka on myös Suomen taloudelle suuri mahdollisuus. Vihreä kasvu ei kuitenkaan synny itsestään, vaan tarvitaan myös sitä tukevaa politiikkaa. Hallituksen selonteossa on tähän tähtääviä tärkeitä kirjauksia, mutta valitettavasti hallituksen politiikka tähän asti ei ole riittävästi tukenut vihreää kasvua. Hallituksen U-käännös ilmastotavoitteista sekä tempoileva veropolitiikka ovat toimia, jotka rapauttavat yritysten investointiympäristöjä. Lisäksi päätökset, kuten jakeluvelvoitteen kevennykset, ovat jarruttaneet investointeja tähän maahan. Puhtaan energian saatavuus ja sen ripeä lisääminen on erittäin keskeistä ja keskeinen edellytys vihreän siirtymän onnistumiselle. Ilman laajaa päästöttömän energian tuotantoa ei teollisuuden sähköistäminen, vetytalous eikä uuden vähähiilisen teollisuuden syntyminen ole mahdollista. Tämä ei onnistu uusiutuvien energiamuotojen rajoittamisella. Pitää muistaa tässä yhtälössä myös se, että tarvitsemme myös perusvoimaa ja säätövoimaa ja sen lisäämistä, ja myös ydinvoimasta onkin erittäin hyvä käydä keskustelua tässä yhteydessä. Sitäkin me kyllä vielä tarvitsemme. Arvoisa puhemies! Samalla on syytä korostaa osaamisen merkitystä vihreän siirtymän onnistumiselle. On vaikea hahmottaa, miten Suomi voi menestyä kestävässä kasvussa ja houkutella korkean jalostusarvon investointeja, jos emme samaan aikaan panosta suomalaisen työvoiman osaamiseen, korkeakoulutukseen ja tutkimukseen. Erityisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen asema vihreän siirtymän mahdollistajina pitäisi nostaa tässä keskiöön. On myös pidettävä mielessä, että kestävä, puhdas siirtymä ei ole vain ilmasto- ja talouspolitiikkaa. Ilmastotoimien kustannusten on jakauduttava reilusti eri väestöryhmien ja alueiden kesken. Samalla hajautettu ja päästötön energiajärjestelmä vahvistaa Suomen huoltovarmuutta. Vihreä siirtymä voi tuoda Suomeen mittavaa talouskasvua ja uusia työpaikkoja, mutta se edellyttää pitkälle katsovia päätöksiä. Koulutukseen ja tutkimukseen tehdyt panostukset ratkaisevat sen, pystymmekö hyödyntämään siirtymän tarjoamat mahdollisuudet täysimääräisesti myös taloudellisesti. On tärkeää nähdä, että ilmastotavoitteet, talouskasvu ja huoltovarmuus eivät ole ristiriidassa keskenään. Fossiilienergiasta irtautuminen, uusiutuvan energian hajautettu tuotanto sekä energiajärjestelmämme vahvistaminen tukevat sekä päästövähennyksiä että kansallista turvallisuuttamme. Suomi tarvitsee menestyäkseen pitkän ja selkeän teollisuuspoliittisen katseen, jonka yhtenä isona teemana on nimenomaan energia- ja ilmastostrategia. Me tarvitaan vihreitä teollisuuden investointeja ja korkean jalostusarvon uusia vientituotteita, ja tämän vuoksi korostan sitä pitkää aikajännettä ja ylivaalikautista katsetta, jotta voimme tarjota yrityksille houkuttelevia investointiympäristöjä. Arvoisa puhemies! Tähän loppuun vielä edustajien Hoskonen ja Kettunen innoittamana hieman metsäteollisuudesta, [Tuomas Kettunen: Tärkeä aihe!] kun muistan, että olen tästä tärkeästä aiheesta kuullut teidänkin puhuvan. [Tuomas Kettunen: Voisin puhua vaikka koko illan!] Myös itse olen sillä kannalla, että meidän pitää mahdollistaa myös metsäteollisuudelle toimintaedellytykset tulevaisuudessa, ja sen vuoksi meidän pitää keskittyä metsien kasvuun ja metsien hoitoon entistä tarkemmin ja suunnitelmallisemmin. Metsäteollisuuden tuotteilla korvataan fossiilisilla raaka-aineilla tehtyjä tuotteita, se on hyvä muistaa siinä metsä-hiili-keskustelussa. Se on edelleen todella merkittävä elinkeino Suomelle ja koko kansantaloudelle. Biopolttoaineista voisin puhua pitkäänkin, mutta aika rupeaa nyt loppumaan. Ehkä vielä viimeiset sekunnit tästä metsien hoidosta sen verran, että oikea-aikaisesti toteutettu, kasvupaikalle sopiva metsänhoito vahvistaa kasvua ja hiilensidontaa pitkällä aikajänteellä, mutta se samalla myös tarjoaa sitä raaka-ainetta meille elintärkeälle metsäteollisuudelle. [Timo Suhonen: Loistava puheenvuoro! — Keskeltä: Järkipuhetta!]", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2026-02-17T20:30:27,2026-02-17T20:35:38,Käsitelty,1.1 2026_8_104,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_105,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä ilmasto- ja energiastrategia on varsin ajankohtainen aihe. Oma huomioni muutamalla lauseella. Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, jos me halutaan tehdä ilmastopolitiikkaa, niin meidän pitää ensinnä oikaista ne väärät päästökauppaluvut. Siellä on 15 miljoonaa tonnia meidän kannalta vääriä lukuja, liian isoja päästöjä tai liian pieniä nieluja. Minkä takia näitä lukuja ei haluta oikaista? Ajatelkaa: kun meille tulee nyt kohtapuoliin uudet tarkastelut, sitten liikennepolttoaineet menevät päästökauppaan ja vielä tämä liikennepolttoaineiden sekoitevelvoite nousee vuonna 28, niin Suomen elämä täällä pohjoisella nurkalla menee aivan sietämättömän kalliiksi, ja näillä väärillä luvuilla suomalaisia rangaistaan. Minkä takia? Olen odottanut monelta ministeriltä tähän vastausta, mutta mitään ei ole kuulunut. Kaiken lisäksi meillä on vaihtoehto: oikaisemme ne väärät luvut, sitten lisäämme metsien kasvua. Lannoittamalla ja järkevällä metsänhoidolla 10—15 miljoonaa mottia vuosikasvua lisää on täysin mahdollista saada. Sitten on tämä Yasso, mikä on tämä Luonnonvarakeskuksen päästöjä laskeva tietokonemallinnus, joka on aivan naurettava: pieniä lukumuutoksia tekemällä se antaa jopa 40 prosentin virheen, ja tämmöisellä älyttömällä arpakoneella meidän suomalaisten verotuksia säädetään. Onhan tämä nyt jotain ennenkuulumatonta. Miksi tämä sallitaan Suomessa, joka on olevinaan, että osaa tietokonehommat ja osaa laskea? Metsäntutkimuslaitos tietää motilleen Suomen metsien pinta-alat, mottimäärät, kasvut ja puurakenteet ja vaikka mitä. Niillä ei ole enää mitään arvoa, on vain joku jasso, jolla heitetään arpaa niin kuin lottokoneessa. Tämän takia, arvoisa puhemies, meidän on saatava tämä oikea tieto nyt käyttöön. Turve on otettava takaisin. Nyt me poltamme viidestä seitsemään miljoonaa mottia tukkipuuta ja kuitupuuta kattiloissa energiaksi. Arvoisa puhemies! Luitte viikko sitten — Helsingin Sanomissa varmaan oli tämä — ja huomasitte UPM:n nykyisen pääjohtajan Massimo Reynaudon haastattelun. Hänhän varoitti siitä meidän puunpoltosta, miten valtavaa typeryyttä se on. Saman on sanonut — tosin eri sanoilla — Hans Sohlström, Stora Enson toimitusjohtaja, ja myös Metsäliiton ylin johto on tämän saman viestittänyt. Kun korkein Suomen teollisuusjohto varoittaa meitä eduskuntalaisia tästä asiasta, niin kuullaanko täällä? Ovatko korvat täynnä vaikkua, vai onko kuullun ymmärtämisessä vaikeuksia? Onhan tämä käsittämätöntä touhua, kun ei tällaista selvää puhetta ymmärretä. Työpaikat ovat menossa, ja Suomi on menossa syöksyvällä vauhdilla kohti valtavia talousvaikeuksia. Sitä tärkeintä asiaa, mikä meillä on, metsien arvokasta, rikasta, vihreää kultaa, ollaan tuhoamassa koko ajan, ja Euroopan unioni hakee nyt lisäoikeuksia päästäkseen meidän metsänomistajien niskaan ja tekemään päätöksiä Suomen metsistä Suomen eduskunnan ohi. Eihän tämä tällainen käy. Arvoisa puhemies! Nämä pitää oikoa, mitä äsken sanoin, jotta pääsemme taas sille oikealle tielle, millä Suomen metsäteollisuus on tähän saakka ollut ja millä on Suomelle tämä elintaso luotu. Sitten toinen asia: Kun me ollaan tätä turvetta vihattu ja energiantuotannosta se on käytännössä pois pelattu, niin silloin kun meillä turve oli oikeasti energian raaka-aineena, niin tuotimme sähköä kovina pakkaspäivinä CHP-sähköllä, eli yhdistetyllä kaukolämmön ja sähkön tuotannolla, ja tuotantoteho sähköllä oli parhaina päivinä eli kylmimpinä päivinä 3 500 megaa. Sieltä on leikattu reilu tuhannen megaa jo nyt pois, ja pelkällä puulla sähköä ei kannata enää ajaa. Se on liian kallista se. Sitten me tarvitsemme muutaman ydinvoimalan lisää, se on selvä asia. Muuten ei tule mitään tästä hommasta, että me tuulimyllyjen varaan muka rakennamme sitten meidän energiantuotantomme — höpö höpö! Vain 30 prosenttia sähkötehoa se voi tuottaa nimellistehosta, ja niin kuin tiedämme nyt näiden pakkaskausien jälkeen, ei tule sitäkään, kun ne värkit jäätyvät ja mitään ei tule. Sitten ollaan aivan avuttomia. Meidän pitää rakentaa yhä enemmän hajautettua energiantuotantoa, hieman ydinvoimaa lisää, turve takaisin. Sitten kun me luotamme noihin Ruotsista tuleviin sähkökaapeleihin, kuten viimeksi siihen Auroraan, joka tuolla pohjoisessa Suomessa tulee Suomen puolelle Ruotsista, niin se onkin sellaista joulupukin uskoa siinä mielessä, että Ruotsi hakee koko ajan omaa energiapolitiikkaansa ja takuulla jonain päivänä käyttää sähkönsä itse. Eivät ne meitä rakasta niin paljon, että meille ilmaista sähköä antaisivat. Arvoisa puhemies! Lopuksi viimeinen kommentti tästä sähkönkäytöstä: nämä datakeskukset. Tällä hetkellä meillä on semmoinen tilanne, että vajaat tuhannen megaa menee sähköä näihin datakeskuksiin, ja tämän vuosikymmenen loppuun mennessä noin 1 500—1 600 megaa tarvitaan sähkötehoa pyörittämään näitä datakeskuksia, elikkä Olkiluoto kolmosen ydinvoimalan verran menee sähköä sinne. Kuka sen maksaa? Tässä salissa äkkilaskemalta on noin kymmenen maksajaa jo tiedossa. Me kuluttajat maksamme sen, että tänne saa tulla joku amerikkalainen Alphabet rakentamaan valtavan datakeskuksen ja keräämään hillot täältä kotia, ja suomalainen maksaa. Tässä hommassa ei ole enää mitään järkeä, ja olen hyvin murheissani tämän sanoessani, mutta toivottavasti tämä koetaan herätyksenä, että isänmaan asiaa pitää ruveta Suomen eduskunnassa enemmän ajamaan.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2026-02-17T20:35:46,2026-02-17T20:41:15,Käsitelty,1.1 2026_8_106,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_107,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kansallinen energia- ja ilmastostrategia on ennen kaikkea turvallisuuskysymys. Kysymys on huoltovarmuudesta, kriittisestä infrastruktuurista ja siitä, riittääkö suomalaisille sähköä kohtuulliseen hintaan kaikissa olosuhteissa. Näissä asioissa on syytä käyttää maalaisjärkeä. Näemme, mihin Saksassa tilanne on kehittynyt, kun vihreän pelon lietsomana ollaan luovuttu ydinvoimasta. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuden merkitys on korostunut Ukrainan sodan myötä. Meidän on suojattava kriittinen infrastruktuuri, olivatpa kyseessä merenalaiset kaapelit tai putket tai sähkönjakelu. Energian tarve tulee kasvamaan, vaikka aiemmat arviot nopeammasta sähköistymisestä eivät ole toteutuneet. Teollisuuden investointeja on siirtynyt, kustannustaso on noussut, ja Euroopan talous on ollut paineessa. Kuitenkin Suomi sähköistyy valtavaa vauhtia, ja siihen tulee varautua. Strategiassa todetaan, että Suomeen rakennetaan tällä vuosikymmenellä ennätyksellisen paljon uutta sähköntuotantokapasiteettia. Tästä iso osa on sääriippuvaista tuulivoimaa. Siksi perus- ja säätövoiman riittävyys on turvattava. Meidän on huolehdittava, että sähköä riittää myös tuulettomina pakkasjaksoina, kun kulutus on huipussaan. On myös huomioitava geopoliittiset riippuvuudet, esimerkiksi tuulivoimakomponenteissa. Lisäksi tuulivoimaloiden purku- ja ennallistamisvastuut on hoidettava alusta loppuun saakka kunnolla. Omasta mielestäni tuulivoimaloille tulisi hakea ympäristölupa. Perussuomalaiset kannattavat ydinvoiman lisäämistä. Suomi tarvitsee lisää puhdasta perus- ja säätövoimaa. Energiantuotannon hajauttaminen on turvallisuuskysymys. Pienmodulaariset ydinvoimalat mahdollistavat paikallisen sähkö- ja lämpöenergiantuotannon asutuskeskuksissa ja vähentävät siirtoyhteyksien haavoittuvuutta. Arvoisa puhemies! Kannatamme myös turpeen käyttöä erityisesti varavoimana. Kyse on huoltovarmuudesta. Turve on kotimainen ja varastoitava polttoaine. Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa on viisasta säilyttää kyky turvata energiansaanti myös poikkeusoloissa. Siksi on ikävää, että turvetta on alasajettu muun muassa romutustuen kautta viime hallituskaudella keskustan ja SDP:n voimin. Onneksi perussuomalaisen elinkeinoministeri Puiston tuella pyrimme saamaan alaa taas ylös. Meidän tulee turvata olemassa olevaa omavaraisuutta turpeen osalta myös Suomessa. Suomalaisella turpeella on kysyntää myös vientiin. Henkilökohtaisesti näen myös biokaasulla olevan tulevaisuudessa merkittävä mahdollisuus. Suomen tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta, mutta se ei saa tapahtua hinnalla millä hyvänsä. Ilmastotoimilla ei saa nostaa arjen kustannuksia, maatalouden kustannuksia eikä heikentää elinkeinoelämän kilpailukykyä. Ilmastopolitiikan on oltava realistista, taloudellisesti kestävää ja Suomen etua palvelevaa. Arvoisa puhemies! Energiapolitiikassa tarvitaan maalaisjärkeä, turvataan kotimainen tuotanto, vahvistetaan huoltovarmuutta ja pidetään sähkö kohtuuhintaisena suomalaisille kotitalouksille ja yrityksille. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2026-02-17T20:41:20,2026-02-17T20:45:01,Käsitelty,1.1 2026_8_108,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman on poissa. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_109,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston energia- ja ilmastostrategia rakentuu realismille. Tavoitteena on hiilineutraali Suomi 2035, mutta samalla muistetaan huoltovarmuus, kohtuuhintainen energia ja kilpailukykyinen teollisuus. Tämä selonteko tunnistaa sen tosiasian, että ilmastotyö onnistuu vain, jos ihmiset ja yritykset pysyvät mukana. Strategia nojaa vahvasti puhtaaseen sähköön, erityisesti tuuli- ja ydinvoimaan, energiatehokkuuteen sekä kotimaisiin ratkaisuihin. Samalla se korostaa sähköistyvää yhteiskuntaa ja vetytalouden mahdollisuuksia. Tämä on järkevää, koska Suomi ei voita ilmastoa sillä, että ajamme oman teollisuutemme alas, vaan sillä, että tuotamme puhdasta energiaa ja ratkaisuja myös vientiin. Arvoisa puhemies! On tärkeää, että selonteossa nähdään metsien ja maankäytön merkitys osana kokonaisuutta. Hiilinielut, puun kestävä käyttö ja biotalous eivät ole ilmasto-ongelma vaan osa ratkaisua. Esimerkiksi puusta on moneksi, ja siksi metsäteollisuus ei ole ongelma vaan osa vastausta. Kestävä ja kannattava metsätalous voidaan yhdistää ilmastotavoitteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen. Tätä ymmärretään nyt yhä paremmin myös EU-tasolla, missä suuri osa metsää koskevasta sääntelystä syntyy. Metsät ovat Suomen tärkein luonnollinen hiilinielu, ja niiden merkitys kasvaa entisestään, kun yhteiskunta sähköistyy ja fossiilisista materiaaleista irtaudutaan. Ja jotta tiedämme, missä oikeasti mennään, tarvitsemme paremman tilannekuvan hiilinieluista. Siksi hallitus panostaa nyt metsien hiilinieluja koskevaan tutkimukseen ja siihen, että päätöksenteko perustuu faktoihin. Tutkimusten mukaan aktiivisesti hoidettu kasvava metsä sitoo enemmän hiiltä kuin hoitamaton metsä. Lisäksi puupohjaiset tuotteet varastoivat hiiltä koko elinkaarensa ajan ja korvaavat samalla betonin, teräksen ja muovin kaltaisia fossiilisia ja erittäin päästöintensiivisiä materiaaleja. Tämä on kaksoishyöty, jota ei voi ohittaa ideologisella kädenheilautuksella. Myös Luonnonvarakeskus on todennut, että metsien hiilinielujen vahvistaminen edellyttää sekä kasvun ylläpitämistä että puun kestävää käyttöä. Pelkkä hakkuukieltopolitiikka ei rakenna nieluja vaan pitkäjänteinen metsänhoito, uudistaminen ja jalostusasteen nostaminen. Siksi on tärkeää, että ilmastopolitiikasta tunnustetaan koko ketju. Metsä sitoo hiiltä, puutuotteet varastoivat, ja samalla syntyy vientiä, työpaikkoja ja alueellista elinvoimaa. Tämä on juuri sitä ilmastotyötä, joka toimii myös taloudellisesti. Esitys huomioi myös ennaltaehkäisyn merkityksen ja metsätuhojen riskin. Kuten tiedämme, hoitamaton tai ylikypsä metsä voi lisätä tuholaisen riskiä. Tähän sopiikin lausahdus, joka mielestäni pohjautuu myös esityksen viestiin, eli emme halua tuhoa ja täitä vaan tuloja ja töitä. Strategia tunnistaa myös huoltovarmuuden merkityksen. Viime vuosien kriisit ovat opettaneet, että energia ei ole vain markkinakysymys, se on myös turvallisuuskysymys. Kotimainen tuotanto, toimivat verkot ja varautuminen ovat välttämättömiä. Pidän tärkeänä, että linja on teknologianeutraali. Emme lukitse itseämme yhteen ratkaisuun, vaan annamme tilaa innovaatioille, yrityksille ja alueellisille vahvuuksille. Näin syntyy työpaikkoja myös kasvukeskusten ulkopuolella. Arvoisa puhemies! Tämä selonteko on askel oikeaan suuntaan. Se yhdistää ilmastotavoitteet talouskasvuun, tunnistaa alueelliset erot ja rakentaa Suomen vahvuuksien varaan. Siksi pidän selontekoa perusteltuna ja kannatettavana osana Petteri Orpon hallituksen linjaa: puhdasta energiaa, vahvaa huoltovarmuutta ja ilmastopolitiikkaa, joka ei unohda ihmisiä eikä elinkeinoja. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2026-02-17T20:45:09,2026-02-17T20:49:31,Käsitelty,1.1 2026_8_110,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jukkola, poissa. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_111,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta käsittelyssä, ja täytyy sanoa, että Suomi on sitoutunut hiilineutraalisuustavoitteeseen, joka on ensiarvoisen tärkeätä myös ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa. Se, päästäänkö siihen 2035 näillä toimenpiteillä, on kyllä ison kysymysmerkin takana. Kunnianhimoinen politiikka avaa ovia suomalaisyritysten osaamiselle ja luo mahdollisuuksia työllisyydelle ja teollisuudelle. Arvoisa puhemies! Meidän ydinpolitiikan pitäisi olla energian osalta se, että se on riittävän monipuolisesti tuotettua, se on puhdasta, se on edullista, se on ennustettavaa ja se on toimitusvarmaa ja myös huoltovarmaa. Nämä kriteerit kun täyttyvät, niin me ollaan aika pitkällä siinä, mitä meillä pitäisi ajatella energiaomavaraisuudesta. Erityisesti tämä koskee sähköenergiaa. Mielenkiintoista tässä koko raportissa ja strategiassa on se, että tässä puhutaan puhtaan energian suurvallaksi pääsemisestä. Nyt otan muutamia lukuja siihen tilanteeseen. Meillä sähköenergian kokonaiskäyttö on ollut keskimäärin noin 85 terawattituntia vuodessa vuodesta 2007 lähtien tähän päivään asti. Noin 20 vuotta olemme pysyneet sähköenergiassa tällä tasolla. Nyt täällä raportissa, strategiassa tuodaan esiin, että 2030 meillä olisi kulutus 110 terawattituntia ja 2040 130 terawattituntia. Eli tässä vajaassa 15 vuodessa sähkön kokonaiskäyttö kasvaisi puolitoistakertaiseksi nykyisestä, ja 20 vuotta se on ollut paikallaan. Eli tässä mielessä meillä on aika iso haaste, jos siihen päästään. Näinä viimeisinä vuosina on tapahtunut niin, että teollisuuden sähkönkäyttö on pienentynyt ja kotitalouksien ja muun käyttö on kasvanut. Isot muutokset ovat tapahtuneet meidän tuotantotavassa. 2010 meillä oli tuulivoimaa vain noin 0,3 prosenttia, kun se tällä hetkellä on 26 prosenttia, ja ydinvoima on kasvanut 25:stä 37 prosenttiin. Sitten toiseen suuntaan olevat muutokset, jotka ovat puhdistaneet meidän sähköntuotantoa, hiilidioksidipäästöjä: kivihiili on tippunut 15 prosentista 0,3:een, turve on pudonnut 6,7:stä 0,6 prosenttiin ja maakaasu 12,5 prosentista 0,9:ään. Eli tämä muutos on ollut todella merkittävä. Tuulivoiman osuus ja ydinvoiman osuus on tosi korkea. Miten hyvin me olemme sitten onnistuneet koko tässä muutoksessa? Meillä on tällä hetkellä tuotantotavoistaan johtuen Euroopan halvin sähkö. Se on noin 40 euroa megawattitunti, ja se on Euroopan halvin. Voi sanoa, että kun katsotaan EU-maiden tasolla ja mennään Unkariin, Italiaan ja Irlantiin, joissa on tukkuhinta yli 100 euroa megawattitunti, niin se kertoo sen kokonaisuuden. Ruotsi on aika lähellä meitä ja Norja, ja meillähän on yhteiset pohjoismaiset sähkömarkkinat, ja se tuo siihen semmoista varmuutta. Suomen vuosihintojen keskimuutos, kun sitä on suhteutettu kuluttajahintaindeksiin, on ollut pitkään tämä 40—50 euroa per megawattitunti. Venäjän hyökättyä 2022 Ukrainaan se kolminkertaistui suurin piirtein, kolmin—nelinkertaistui. Se oli se piikki, mutta muuten me ollaan pystytty pitämään tämä kohtuullisen hyvänä, ja nyt meillä on todella puhdas sähköenergiantuotanto. Nyt jos tätä kokonaisuutta arvioidaan tästä eteenpäin, niin täytyy sanoa, että meidän pitää löytää tähän investointikohteita, joilla me panostetaan eri tuotantotapoihin, säätövoimaan, verkkoon eri alueille, huippujen tasaamiseen ja huoltovarmuuteen. — Kiitoksia. Jatkan seuraavassa.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-17T20:49:38,2026-02-17T20:55:04,Käsitelty,1.1 2026_8_112,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen poissa, edustaja Pitko poissa, edustaja Kalmari poissa, edustaja Bergbom poissa, edustaja Partanen poissa, edustaja Viljanen poissa. Edustaja Eestilä poissa. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_113,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Tosiaan keskustelussa on valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta, ja melkoinen paperihan tästä on sitten kehkeytynyt. Kiitoksia paperin tehneille, ja kiitoksia tästä hyvästä keskustelusta. Tämä energia- ja ilmastostrategian viritys, puhutaan nyt virityksestä, on samanlainen kuin edellisellä hallituksella. On samanlainen tavoite, elikkä olla hiilineutraali valtio vuoteen 2035 mennessä, mikä tarkoittaa, että nettopäästöjen osalta hiilipäästöjen on oltava Suomessa nolla viimeistään vuonna 2035. No, viime vaalikaudella kun tätä tietyllä tavalla kunnianhimoisesti... Tämä on kunnianhimoinen tavoite, ja nähtäväksi sitten jää, pääsemmekö vuoteen 2035 mennessä hiilineutraaliksi. Mutta kun tätä viime vaalikaudella vietiin eteenpäin, niin silloiset oppositiopuolueet totesivat, että tämä on tämmöistä kiilusilmäistä ilmastopolitiikkaa. Mutta nyt kun on tämän nykyisen hallituksen toimesta sama tavoite, niin se on sitten realistista politiikkaa hiilineutraalisuustavoitteen osalta. No, nähtäväksi sitten jää, miten tässä tulee käymään. Puhemies! Tämä valtioneuvoston selonteko on laaja paperi, ja täällä loppuosassa on sitten ihan liitetiedosto, Liitetiedosto 2: Energia- ja ilmastostrategian lausuntoyhteenveto, sivulta 131 lähtien. Haluan tästä muutaman asian tähän lähetekeskusteluun tuoda esille, kun tämä sitten valiokuntakäsittelyihin menee. Lausuntokierroksella on ihan pyydetty lausuntoja erityisesti 141 taholta, mutta vastaaminen on sitten ollut aivan avointa kaikille. Lausuntoja on tullut ihan mukavasti, 195 kappaletta, ja ne ovat edustaneet laajasti yhteiskunnan eri toimijoita, kuten ministeriöitä, viranomaisia, kuntia, maakuntia, yrityksiä, etujärjestöjä, tutkimuslaitoksia ja yksityishenkilöitä. Eniten avoimia vastauksia on annettu koskien kasvihuonepäästöjä ja hiilinieluja (metsien käyttö, turvemaat, tekniset nielut), uusiutuvan energian edistämistä (tuulivoiman etäisyysvaatimukset, paikalliset vaikutukset, biokaasu ja merituulivoima). No, näitähän asioita tänäänkin tässä lähetekeskustelussa on laajasti sivuttu. Täällä näiden lausuntojen osalta on myös tuotu esille näitä luonnollisten nielujen, kuten metsien, turvemaiden, vahvistamista. Sitä on pidetty kustannustehokkaimpana ja varmimpana keinona päästövähennysten saavuttamiseksi. Metsien osalta näkemykset ovat jakautuneet näissä lausuntopalautteissa. Osa lausunnonantajista on vaatinut hakkuiden vähentämistä ja metsänhoidon uudistamista, kun taas muun muassa metsäsektorin toimijat ovat vastustaneet näitä rajoituksia hakkuisiin ja korostaneet metsien kasvun edistämistä hoitotoimin. Tätä keskusteluahan on myös tässäkin keskustelussa tullut esille, ja kyllä täytyy edustaja Viitalaa kiittää hyvästä, järkevästä puheenvuorosta sen osalta, että jos me haluamme mennä fossiilitaloudesta kohti biotaloutta, niin kyllä siihen kuuluu se, että metsiä hoidetaan ja metsiä hyötykäytetään kestävän kehityksen kriteereitten mukaisesti Kyllä siellä metsäteollisuudessa se on tämän päivän ekotaloutta, ekotaloutta isolla E:llä, koska tällä mennään sieltä fossiilitalouden tuotteista biotalouden uusiutuviin tuotteisiin. Puhemies, haluan vielä nostaa sen, kun minulla on minuutti aikaa, että uusiutuvan energian edistäminen oli lausuntokierroksessa eniten kommentoitu osa-alue, siis uusiutuvan energian edistäminen. Yleisesti uusiutuvan energian merkitys nähtiin keskeisenä, mutta lausunnoissa tuotiin esiin huolia erityisesti tuulivoiman sääntelystä ja sen luontovaikutuksista. Kuntien ja maakuntien lausunnoissa kritisoitiin erityisesti kahdeksankertaisen voimalan korkeuden etäisyysvaatimusta, jonka katsottiin vaikeuttavan investointeja ja heikentävän kuntien itsehallintoa. Merituulivoimaa pidettiin laajemmin myönteisenä, joskin osa yksityishenkilöiden lausunnoista suhtautui kriittisesti merituulivoiman ja laajamittaisen tuuli- ja aurinkovoiman rakentamiseen. Näiden tuotantomuotojen katsottiin aiheuttavan merkittäviä ympäristöhaittoja, kuten luontokatoa, maisemavaikutuksia, meluhaittoja ja vaikutuksia eläimistöön. Toivon, että nämä huolet otetaan asianmukaisesti huomioon, kun tätä selontekoa tuolla valiokunnissa käsitellään. Herra puhemies! Menee kyllä yliajalle, mutta haluan vielä tähän puheenvuoroni loppuun todeta sen, [Puhemies koputtaa] että kun tätä metsäkatoa käydään eritoten tietyn puolueen puheenvuoroissa eli vihreän puolueen puheenvuoroissa, niin toivoisin, että kun puhuvat uusiutuvasta energiasta, niin ottavat myös luontokadon huomioon, kun näitä tuulivoimaloita [Puhemies koputtaa] ja sähkönsiirtolinjoja tehdään tuonne metsiin. Toivoisin myös, että jos luontokadosta puhutaan, niin puhuttaisiin sitten myös metsänomistajien tilanteesta, että saavat asianmukaisen korvauksen, kun näitä isoja, laajoja, leveitä [Puhemies koputtaa] sähkönsiirtolinjoja tehdään.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2026-02-17T20:55:37,2026-02-17T21:01:32,Käsitelty,1.1 2026_8_114,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tanus poissa. Edustaja Mäkynen poissa. — Edustaja Mehtälä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_115,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Se, onko huoltovarmuus isäntä vai renki, tuli mieleen, kun tätä päivän keskustelua on tässä kuunnellut. Näin kun Suomessa on ollut nyt hyvin kylmä jakso, nämä energia-asiat silloin nousevat tietysti pinnalle, koska sähkölasku meitä muistuttaa siitä, että energia maksaa silloin, kun on kylmää. Päivällisen puheeni keskeinen viesti oli se, että energia‑ ja ilmastopolitiikkaa ei tunnu johtavan oikein kukaan. Tämä kokemus tuli siitä, että olemme valiokunnassa kuulleet yli 20:tä asiantuntijaa, ja siihen kirjalliset lausunnot päälle, ja tämmöinen tuntuma on tullut. Hallituksen strategiassa on lähtökohdaksi otettu hiilineutraalisuuden saavuttaminen, niin kuin edelliselläkin hallituksella oli, ja ilmastopolitiikka on jotenkin isännän asemassa, ja energiapolitiikka sekä huoltovarmuus on jätetty rengin rooliin. Päästöjen vähentäminen ja uusiutuvan kotimaisen energian lisääminen ovat lähtökohtaisesti ihan kannatettavia asioita, mutta tosiasia on se, että ulko‑ ja turvallisuuspoliittinen tilanne kun on muuttunut, niin tätä ei huomioida riittävästi tässä energia‑ ja ilmastopolitiikassa. Ensinnäkin pitää muistaa, että energiaa tarvitaan sekä sähkön että lämmön muodossa. Molempien riittävyydestä pitää huolehtia joka tilanteessa. Sähköntuotantokapasiteetti on viime vuosina kasvanut merkittävästi tuulivoiman ja aurinkovoiman perusteella, ja sitten on Olkiluoto kolmosen käynnistyminen, ja sitten tämä uusi Aurora-linja Pohjois-Ruotsista, siirtoyhteys, on parantanut sähkön liikuteltavuutta. Samalla myös sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan voimakkaasti sähköautojen, datakeskusten ja lämmöntuotannon sähköistymisen myötä. Pullonkaula on jo nyt sähkönsiirto. Tälläkään hetkellä Pohjois-Suomen sähköä ei täydellä teholla saa siirrettyä tänne etelään. Ei myöskään ole oikein, että Pohjois-Suomesta tehdään tämmöinen tuotantoreservaatti Kehä kolmosen ja datakeskusten tarpeisiin. Tällä hetkellä niin Fingrid kuin jakeluverkkoyhtiötkin nostavat kädet pystyyn lähiajan investointitarpeille. Meillä Fingrid antoi selvän kuvan valiokunnassa: verkon rakentamiseen menee tänä päivänä jopa 7—8 vuotta — siis kantaverkon rakentaminen kestää 7—8 vuotta. Tämä korostaa erityisesti hajautetun energiajärjestelmän merkitystä. Energiaa täytyy tuottaa siellä, missä sitä myös tarvitaan. Toinen vakava ongelma liittyy lämmöntuotantoon, joka on yhä enemmän sähkön varassa. Polttoon perustuvia CHP-laitoksia on purettu, ja monen kaupungin kaukolämpö tuotetaan nyt sähkökattiloilla. Jos sähkönsiirtoon tulee häiriö, niin silloin kaupungissa tulee kylmä, ja näin on jo tapahtunut, Kajaanissa lähiaikoina. Tänä talvena turvetta on jouduttu ajamaan lämpölaitoksiin täydellä teholla vastoin suunnitelmia, ja ilman turpeen toimittajia meillä olisi hätä kädessä. Kurssia on pakko korjata. Erinomainen lämmöntuottaja energiaturve pitää säilyttää vähintään huoltovarmuuskäytössä, ja samalla kotimaista energiaomavaraisuutta, kuten biokaasun tuotantoa, pitää vahvistaa. Biokaasu tukee myös maaseudun elinvoimaa ja on erittäin tärkeä osa hajautettua energiantuotantoa. Kuulimme päivällä myös pienydinvoimasta, ja se voi myös olla osa ratkaisua ja onkin hyvä, mutta sen toteuttaminen vie vielä aikaa. Nyt juuri tällä hetkellä on tärkeintä varmistaa, että olemassa olevaa kapasiteettia ei pureta ennen kuin meillä nämä järjestelmät ovat voimassa. Sähkö, lämpö ja ruoka muodostavat kaiken perustan huoltovarmuudelle, jonka pitää olla isäntä talossa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2026-02-17T21:01:48,2026-02-17T21:06:43,Käsitelty,1.1 2026_8_116,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kontu, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_117,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Mauri,Kontu,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvostosta meille nyt saatu selonteko on laaja ja meille, ainakin keskustalaisille ja varmaan kaikille suomalaisille, tärkeä asia hoitaa hyvin ja kattavasti. Otan nyt muutamia huomioita tähän. Täällä on päivän mittaan kuultu hyvin, hyvin hyviä esityksiä. Energiajärjestelmässämme kokonaisuus perustuu useisiin toisiaan tukeviin osiin, ja siksi keskustelussa nousee välttämättä esiin myös kysymys tiedon luotettavuudesta. Ensimmäinen kokonaisuus liittyy hiilinieluihin. Niiden laskentamenetelmät vaikuttavat Suomen ilmastovelvoitteisiin ja koko maankäyttösektorin asemaan. Siksi on tärkeää, että hiilinielulaskelmat perustuvat mahdollisimman ajantasaiseen mittausdataan ja ‑menetelmiin, joissa yhdistetään satelliittihavaintoja, mittausdataa, maastomittauksia ja mallinnuksia. Kun laskelmat ovat tarkkoja, myös päätöksenteko on vakaammalla pohjalla. Toinen osa liittyy energiantuotannon huoltovarmuuteen. Energiamurros etenee voimakkaasti, mutta samalla on huolehdittava siitä, että järjestelmä toimii kaikissa olosuhteissa. Tietyt perinteiset polttoaineet ovat edelleen osa varautumista. Turpeella on yhä erityisrooli laitosten varapolttoaineena ja tietyissä teollisissa prosesseissa, joissa korvaavia vaihtoehtoja ei ole laajassa mittakaavassa. Samalla tiedostetaan, että puulla on useissa tapauksissa korkeamman jalostusasteen käyttökohteita kuin energiantuotannossa. Siksi energiavalikoimaa arvioitaessa on perusteltua tarkastella, mitkä polttoaineet turvaavat huoltovarmuutta ja missä polttoaineiden taloudellinen kokonaishyöty on suurin. Kolmanneksi on huomioitava sähkönsiirtoverkko. Suomen energiajärjestelmä sähköistyy nopeasti. Teollisuuden prosessit, lämmitysratkaisut ja muun muassa uudet datakeskukset lisäävät sähkön tarvetta merkittävästi. Tämä merkitsee suurta painetta siirtoverkoille. Jos siirtoyhteyksistä tulee pullonkauloja, se voi heijastua sähkön hintaan ja investointien viivästymiseen ja erityisesti teollisuuden kilpailukykyyn. Tarve riittävän kapasiteetin ennakointiin ja luvituksen sujuvuuteen korostuu, sillä uudet kulutuskeskittymät syntyvät nopeasti, kuten nyt ollaan havaittu muun muassa datakeskusten suhteen. On tärkeää varmistaa, että verkko kasvaa samassa tahdissa kuin sähköistetty taloutemme. Sitten yksittäinen neljäs asia liittyy vetytalouteen. Vedyllä ja siitä jalostetuilla synteettisillä polttoaineilla voi olla tulevaisuudessa keskeinen rooli päästöjen vähentämisessä erityisesti esimerkiksi raskaassa liikenteessä — meillähän viennistä 85 prosenttia kulkee raskaalla liikenteellä — ja sitten teollisuudessa ja kemianteollisuudessa. Samalla on kuitenkin todettava, että teknologia on vielä vedyn suhteen aika kehitysvaiheessa. Tuotantokustannukset ovat korkeat, vaikka meidän sähkön hinta on Euroopan halvimpia. Laitosinvestoinnit ovat suuria, ja kilpailukyky riippuu edullisen, hiilivapaan sähkön saatavuudesta Suomessa. Suomessa ja laajemmin Euroopan unionissa ollaan mielestäni vasta alkuvaiheessa sen arvioimisessa, milloin ja missä vety tai sen jatkojalosteet voivat olla markkinaehtoisesti kannattavia. Siksi on perusteltua korostaa riippumattomien ja realististen kustannusarvioiden tarvetta ennen kuin lähdemme suuriin vetyinvestointeihin Suomessa. Arvoisa puhemies! Kaikkia näitä osa-alueita yhdistää yksi yhteinen nimittäjä. Onnistunut energiapolitiikka perustuu oikeaan tietoon, teknologiseen realismiin ja pitkäjänteiseen suunnitteluun. Kun huoltovarmuutta, ilmastotavoitteita ja investointeja arvioidaan samasta kokonaisuudesta käsin, on mahdollista rakentaa energiajärjestelmä, joka on sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta kestävä. Tässä meillä on kaikilla paljon yhdessä tekemistä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Mauri Kontu,911830,2026-02-17T21:06:51,2026-02-17T21:11:58,Käsitelty,1.1 2026_8_118,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_119,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä kohdassa aiemmin ovat puheenvuoroja pitäneet edustajat Lahdenperä, Viitala ja Kettunen, ja moni muukin edustaja, Suomen metsäteollisuuden puolesta. Kyllä kiitän edustajia äärimmäisen hyvistä puheenvuoroista, ja jatkan vähän tästä aiheesta. Suomi on Euroopan metsäisin maa. Metsien vuotuinen kasvu on pitkään ylittänyt hakkuut, eli puuston kokonaismäärä on kasvanut. Metsäteollisuus on Suomen talouden avainsektori, ja puu on sille välttämätön raaka-aine. Metsäteollisuuden näkökulmasta nykyinen tuotanto on pääosin mahdollista turvata kotimaisella puulla. Siksi keskustelu ei ole enää sitä, että onko metsää, vaan sitä, mihin käyttöön puu ohjataan. Suomessa riittää metsää metsäteollisuuden käyttöön, kun hakkuut pidetään kestävällä tasolla. Metsähallituksesta saamieni tietojen mukaan esimerkiksi vuonna 2024 puuston kasvu monikäyttömetsissä oli 12,6 miljoonaa kuutiota vuodessa ja metsälain ja metsäsertifikaatin mukainen kestävä hakkuumahdollisuus oli 9 miljoonaa kuutiota vuodessa ja käyttöä rajoittavien velvoitteiden mukainen kestävä hakkuumahdollisuus 7 miljoonaa kuutiota vuodessa ja toteutuneet hakkuut vuonna 2024 olivat 6,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Elikkä tämä lukujana kuvastaa sitä, että meillä on mahdollista vielä ihan turvallisesti ja kestävästi jopa vähän lisätäkin hakkuumäärää ja ettei ainakaan lähdettäisi sitä pienentämään. Valtion metsillä on totta kai tässä keskeinen rooli, ja keskeinen rooli siinä, että Suomessa metsäteollisuus jatkossakin olisi olemassa. Sillä on valtava työllistävä vaikutus, valtava kansallinen vaikutus tulojen osalta ja hyvinvoinnin vakauttajana ja tuojana. Kaiken kaikkiaan erittäin merkittävä tekijä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2026-02-17T21:12:00,2026-02-17T21:13:48,Käsitelty,1.1 2026_8_120,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Garedew, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_121,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Turve on tuotava takaisin ja nostettava sille kuuluvaan arvoon. Kiitos elinkeinoministeri Sakari Puistolle, joka on myös ottanut julkisuudessa kantaa turpeen puolesta, ja tästä aiheesta nyt keskustellaan yhteiskunnassa. Turve jää kuitenkin tässä energia- ja ilmastostrategiassa valitettavan pieneen osaan. On täysin käsittämätöntä, että turvetta ei luokitella uusiutuvaksi luonnonvaraksi, vaikka sitä muodostuu maaperässä koko ajan. Muutenkaan turpeen demonisointi ei perustu faktoihin, vaan vääriin laskelmiin. Esimerkiksi päästölaskelmissa ei huomioida sitä, että kasvuturpeen hiilimäärästä valtaosa säilyy maassa jopa sata vuotta, ja se pieni määrä, mikä haihtuu ilmaan, haihtuu erittäin hitaasti. Itse toki en olisi koko hiilidioksidiagendaan ja -laskemiseen ikinä lähtenyt mukaan. Toisekseen tunnutaan unohtavan, että myöskään suot eivät jää lopullisesti tuhotuiksi turpeen noston jäljiltä, vaan ne ennallistetaan ja niistä tulee erinomaisia luonnon monimuotoisuutta lisääviä elinalueita ja uusia hiilinieluja. Tämä pitäisi huomioida, jos halutaan uskoa, että hiilinielut pelastavat ilmaston. Turpeen rooli lämpöenergian lähteenä on tällä hetkellä melko pieni. Tämä ei ole mikään ihme, koska sen käyttöä on aiemmin niin raivokkaasti ajettu alas ilmaston nimissä. On kuitenkin huoltovarmuuden näkökulmasta äärimmäisen tärkeää, että turvekoneita ja turpeenpolttokattiloita ei enää tuhottaisi. Pieni valmis varmuusvarasto ei luonnollisesti riitä kriisien varalle, mutta turvetta pitää pystyä nostamaan ja polttamaan myös jatkossa koko ajan. Arvoisa puhemies! Tämä tammikuu oli kylmin 40 vuoteen. Oli tuuletonta, ja tuulivoimaloiden lavatkin jäätyivät. Meillä olisi mahdollisuus nostaa omasta takaa turvetta, mitä juuri talvikuukausina olisi tarpeellista käyttää, mutta on erittäin surullista, että EU on tehnyt sen käytön niin kalliiksi ideologisen päästökaupan takia. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2026-02-17T21:13:54,2026-02-17T21:16:32,Käsitelty,1.1 2026_8_122,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_123,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lähtökohtaisesti meidän pitää tavoitella koko ajan puhdasta tuotantoa sähköenergian ja muunkin osalta, ja se on semmoinen iso tavoite, jota meidän tässä pitää tehdä. Energia-ala on sikäli meille sellainen alue, jossa investointien tekeminen ja näitten pääomien liikuttaminen niin, että niistä tulee tuotantoa, vie yleensä vuosia. Ydinvoimassa se vie toistakymmentä vuotta, kantaverkon rakentamisessa helposti 10 vuotta, että me saadaan kantaverkkoa rakennettua. Siihen liittyy myös se, että se luvituskäytäntö, että saadaan joku uusi linja maastoon vietyä, vie oman aikansa, eli niistä tulee aina aika pitkäkestoisia projekteja. Tuulivoima on tässä mielessä hieman paremmassa tilanteessa, sillä se pystytään aika nopeasti viemään eteenpäin. Tämä tilanne ja nämä asiat, joita me tässä nyt strategialla katsotaan, ovat sellaisia asioita, joissa tapahtuu aika hitaasti asioita. Tuossa lopetin äskeistä puheenvuoroa siihen, miten investoinnit pitäisi tässä miettiä ja kohdentaa, niin se on se eri tuotantotapoihin liittyvä kohdentaminen. Me tarvitaan perusvoimaa. Ydinvoima olisi siinä erittäin hyvä vaihtoehto, mutta tämäntyyppisiä, Loviisan ja Olkiluodon tyyppisiä ydinvoimalaitoksia ei noin vain rakenneta. Se, mistä me puhumme täällä, ovat nämä pienet ydinvoimalaitokset. Ne ovat lämpövoimalaitoksia, ne ovat kaupunkien kaukolämpöön liittyviä laitoksia. Käytännössä niistä ei tule sähköenergiatuotantoon juurikaan apua. Tämä aina sekoittuu aika helposti. Tässä on siinä mielessä semmoinen kokonaisuus, että ydinvoiman rakentamisen pitää olla keinovalikoimassa sekä nämä pienet lämpöydinvoimalaitokset, jotka tulisivat kaupunkien lähelle, ja sitten sähkön perustuotanto. Sitten tuulivoima, joka on kasvanut tuotantomäärältään aika nopeasti. Sillä taitaa olla tuotantoteho noin yhdeksän ja puolituhatta megawattituntia tällä hetkellä. Silloin parhaimmillaan, kun koko maassa tuulee, se voi olla lähellä käytössä, mutta käytännössä se ei ole kovinkaan usein niin. Sen vuoksi tuulivoiman osalta pitää saada ne merituulivoimat Itä-Suomeen rakennettua ja ympärille näitä tuulivoimaloita, jotka tasaisivat sitten sen tuulivoiman tuotantoa jo siitä syystä, että ne tuuliolosuhteet vaihtelevat eri alueilla. Nämä ovat sellaisia asioita, jotka tässä strategiassa ovat jääneet taka-alalle. Sitten kun me lisäämme tämmöistä sääriippuvaista energiantuotantoa, niin säätövoima tulee keskeiseksi asiaksi, ja säätövoimassa tarvitaan niitä ratkaisuja. Vesivoima meillä on käytännössä parasta säätövoimaa, mutta sitten me tarvitaan pumppuvoimaloita, me tarvitaan vetyvoimaloita, vetyratkaisuja, me tarvitaan akkuteknologiaa, me tarvitaan akkuja, sähköakkuja, kattiloita tuonne kaupunkeihin, että me voimme tasata näitä kuormia. Ne sähkökattilat niissä kaupungeissa, ainakaan Tampereella ja aika monessa kaupungissa, eivät ole ainoita kattiloita. Kyllä siellä on aina tämä tuotantotapa myös muulla tavalla hoidettu. Sitten ehkä kaikkein hankalin asia on nämä verkkoinvestoinnit. Verkkoinvestointien aikaansaaminen, niin kantaverkon kuin sitten keskijänniteverkon, vie aikaa, ja sen osalta investointeja pitäisi saada tehtyä ja luvitusta saada nopeutettua. Huippujen tasaaminen olisi tärkeätä, ja siinä täytyy kaikkia toimenpiteitä käyttää, koska se vaikuttaa sähkön hintaan. Jos huippuja pystytään niistämään, niin me pystymme sitten tuotantotehoa käyttämään täysipainoisesti paremmin. Tässä mielessä säätövoima on tässä erittäin tärkeässä osassa. Sitten tärkeimpänä ehkä tämä huoltovarmuus. Sen osalta me tarvitsemme pohjoismaista sähköverkkoa, yhteyksiä ulkomaille, ja sitä kautta me saadaan sitä huoltovarmuutta, mutta meillä pitää olla oma huoltovarmuus, ja sen vuoksi tämä monipuolinen energiatuotanto on meillä se väline, jolla me pystytään näitä asioita hoitamaan hyvin. Eli palettia pitää olla laajasti, ja Suomen sähköntuotannossa tämä on ollut vuosikymmeniä aina se pääidea, että monipuolisella energiatuotannolla hoidetaan sitä varmuutta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-17T21:16:37,2026-02-17T21:22:01,Käsitelty,1.1 2026_8_124,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_125,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Vielä tästä lausuntoyhteenvetoliitteestä sivulta 134. — Tästä edustaja Lylyn ansiokkaasta puheenvuorosta on hyvä jatkaa. Toitte esille nämä sähkönsiirtoverkot, kantaverkot, pienemmät verkot. — Niin, tästä lausuntoyhteenvedosta. Täällä todetaan näin: ”Energiamarkkinoiden kehittämisessä sähköverkon kapasiteetin pullonkaulat nähtiin merkittävänä investointien esteenä, erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Fingridin investointien nopeuttamista ja merituulivoiman liityntöjen ottamista kantaverkon vastuulle pidettiin keskeisinä kehitysehdotuksina.” Toivon, että sitten myös, kun tätä valiokunnat käsittelevät, ne ottavat tämän huomioon. Lisäksi jakeluverkon investointitarpeet tulee tunnistaa ja huomioida strategian toimeenpanossa. Sitten vielä tähän, kun edustaja Lylykin toitte esille, että tarvitaan monipuolista energiantuotantoa, sähköntuotantoa. Täälläkin Lausuntopalveluissa on tämä ydinenergian rooli puhtaan energian ja toimitusvarmuuden turvaajana saanut laajaa kannatusta. Erityisesti tämä pienydinreaktoreitten käyttöönoton mahdollistaminen edellyttäisi sääntely- ja lupaprosessien selkeyttämistä. Tässä varmasti, puhemies, tälläkin talolla on vielä tekemistä, että saadaan lainsäädäntöä ajan tasalle näitten pienydinvoimaloitten mahdollistamiseksi meidän yhteiskuntaan. Näitten alueiden lausunnoissa toivottiin ohjeistusta pienydinvoimaloiden sijoittamisesta kaavoituksessa. Säteilyturvakeskus on korostanut turvallisuusmääräysten päivittämisen tarvetta. Ympäristöjärjestöjen näkemykset sitten ovat vaihdelleet: osa on hyväksynyt nämä pienydinvoimalat, ja osa on sitten vastustanut uusien reaktoreitten valmistamista. Mutta kyllä näen, puhemies, niin, että tähän yhteiskuntaan vielä ydinvoimaa mahtuu, kerta tätä sähköistämistäkin ollaan edistetty. Jos yhteiskunta sähköistyy, niin sitten pitää sitä sähköntuotantoakin olla. Herra puhemies! Tähän sähkönsiirtoon ja sähköverkkoihin liittyen sain tämmöisen mielenkiintoisen taulukon. Energiavirastohan valvoo näitä sähkönjakeluverkkoyhtiöitä tuottokaton osalta elikkä valvoo niin, että tuotot eivät pääse liikaa niin sanotusti kerääntymään näille sähkönsiirtoyhtiöille. Tämmöinen kohtuullisen tuoton prosentti on sitten aina määritelty Energiaviraston osalta. Hieman luen tätä taulukkoa, herra puhemies, eduskunnalle. Elikkä kohtuullisen tuoton WACC valvontajaksoittain: Vuosina 2005—2007 tämä kohtuullinen tuottoprosentti on ollut 7,03. Vuosina 2008—2011 tuottoprosentti on ollut 6,2 prosenttia, 2012—2015 se oli 5,58 ja 2016—2019 se oli 4,39, ja 2020—2023 se on ollut 3,27. Ja nyt tällä viimeisimmällä valvontajaksolla, mikä nyt on käynnissä, tämä kohtuullisen tuoton tuottoprosenttitavoite vuosina 24—27 on 6,87. Elikkä siis ne, mitä minä luin tässä, ovat realistisia, ennen veroja laskettuja WACC-prosentteja, mitä Energiavirasto käyttää määrittäessään verkkoyhtiöille kohtuullisen tuoton tason. No, mikä tässä äskeisessä taulukossa on olennaista? Vuosina 2005—2013 kehitys on ollut selvästi laskeva. No, siinä ovat korkotaso ja markkinatuottovaatimukset mukana. 2020—2023 jakson 3,27 prosenttia oli historian matalin, ja nyt 2024—2027 jakson 6,87 prosenttia on selkeä hyppäys ylöspäin, mikä heijastaa tietenkin korkotason nousua ja muutoksia pääomamarkkinoilla. No kuten, puhemies, huomaatte, nämä sallitut Energiaviraston asettamat tuotot ovat nousseet nyt merkittävästi elikkä 3,6 prosenttia, niin kysynpähän vaan, eikö köyhällä veroa maksavalla kansalaisella ole sitten tälle rahalle muuta käyttöä kuin rikastuttaa näitä energiayhtiöitä, siirtoyhtiöitä. Yhtenä esimerkkinä Caruna, Suomen suurimpia sähkönsiirtoyhtiöitä, enemmistöomistus ulkomailla — että sinne näitä meidän suomalaisten rahoja sitten kulkeutuu. [Puhemies koputtaa] Pitäisi saada vihdoin ja viimein nämä siirtoyhtiöt semmoiselle tasolle, että ei olisi kohtuutonta rahastamista varsinkaan tuolla pohjoisessa [Puhemies koputtaa] näitten siirtoyhtiöitten osalta.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2026-02-17T21:22:17,2026-02-17T21:27:59,Hyväksytty,1.1 2026_8_126,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_8_127,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä muutama asia. Ensinnäkin kun ydinenergialaki on ilmeisesti jossain vaiheessa tulossa tänne taloon, niin toivoisi, että siinä huomioitaisiin näitä huolia, mitä nyt tässä meillä näissä keskusteluissa on tullut esiin. Sitten alueidenkäyttölain uudistus tuulivoiman etäisyysvaatimuksista ja aurinkovoiman kaavoitusmäärittelystä yli 50 hehtaarin osalta — ne hidastavat hankkeita, niin kuin tässä päivän keskustelussa on tullut esiin. Sitten tässä strategiassa biopohjainen sähkön ja lämmön yhteistuotanto on jäänyt vähän vähemmälle, ja sitä olisi ehkä tässä pitänyt käsitellä myöskin enemmän. Ja kaasumarkkinoista me puhuttiin tämän pykälän jälkeisessä keskustelussa aikaisemmin, siitä, miten huomioidaan biokaasun osalta tilanne ja miten paljon sitä voitaisiin hyödyntää. Siellä ei ole kovin iso se markkina, mutta siellä sitä voisi hyödyntää tietenkin. Sitten, arvoisa puhemies, kaikki semmoinen keskustelu, jossa ruvetaan sanomaan, että pitää antaa tukea tähän energiamarkkinaan yhteiskunnan toimesta — esimerkiksi ydinvoimaan niin että sitä rakennettaisiin — on minusta haitallista toimintaa. Tämä on markkinaehtoista toimintaa, ja se pitää pystyä markkinahintaisesti tuottamaan ja toteuttamaan, ja siinä mielessä nämä investoinnit ja muut pitää saada liikkeelle. Näiden viranomaisille annettavien rajojen pitää olla semmoisia, että investoinnit lähtevät liikkeelle myöskin verkon osalta. Täällä on puhuttu aika monta kertaa turpeesta, ja näen, että turpeella on edelleenkin rooli tulevaisuudessa. Se tarvitaan niin huoltovarmuuden kuin maataloudenkin näkökulmasta. Sitä näkökulmaa meidän pitää pitää yllä, mutta se ei ole mikään vaihtoehto isompaan energiatuotantoon. Se on tämmöinen poikkeusolojen ratkaisu, mutta meidän tarvitsee pitää kunnossa niitä soita, joissa turvetuotantoa on. Tässä pitää olla aika pragmaattinen lähestymistapa. Arvoisa puhemies! On tärkeätä luoda kuluttajille turvattu ja kohtuuhintainen sähköntuotanto, joka kuitenkin kannustaa taloudelliseen energiakäyttöön. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-17T21:27:59,2026-02-17T21:30:34,Käsitelty,1.1 2026_8_128,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Garedew, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_129,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan vielä tästä turveteemasta. Selonteossa nostetaan esiin myös se näkökulma, että ruoantuotannon kannalta tärkeää kasvu- ja kuiviketurvetta tuotetaan yhä pääsääntöisesti energiaturpeen noston yhteydessä. Tulisi tiedostaa, miten valtava merkitys ja vientimarkkina kasvuturpeelle ja turpeen uusille käyttötavoille olisi. Esimerkiksi kasvihuoneviljelyyn tarvittavien kasvualustojen tarpeen odotetaan jopa kolminkertaistuvan maailmalla vuoteen 2050 mennessä. Turve on tosiaan aivan käsittämättömän ihmeaine, jonka potentiaalia ei olla osattu tunnustaa. Sitä pystytään Suomessa jalostamaan eläinrehuksi, joka parantaa eläinten terveyttä, tai biostimulantiksi parantamaan maaperää niin, että siitä saa enemmän satoa. Siitä valmistetaan jopa aktiivihiiltä, jolla puhdistetaan vettä. Jos turvetta ei ole tarjolla, niin seuraavaksi paras vaihtoehto esimerkiksi kasvualustaksi olisi alkaa rahdata kookoskuituja maailman toiselta laidalta. Siitäkö ilmasto kiittäisi? Turpeenpolton kannattavuuteen lämmöntuotannossa vaikuttavat eniten EU:n päästökauppa sekä energiayhtiöiden hiilineutraalisuusstrategiat, koska päästökaupan takia kaikesta ei-uusiutuvasta energiantuotannosta tulee liian kallista. Etenkin lämmöntuotannossa turve on tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta. Pohjoinen sijaintimme pakottaa meidät laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen ja huolehtimaan energian ja lämmön tuotannostamme kaikissa olosuhteissa. Paljon puhutaan tästä ilmaston lämpenemisestä mutta ei juurikaan siitä, että viimeisten kuukausien aikana Suomi on ollut maailman kylmin maa suhteessa pitkän ajan keskiarvoon. Jotta turvetta olisi huoltovarmuusvarastoissa, sen kotimainen tuotanto on säilytettävä ja tuotantokoneiston on oltava kunnossa. Energiaturpeen huoltovarmuusroolin varmistamiseksi konkreettisia toimia olisivat esimerkiksi turveveron poistaminen sekä SGEI-järjestelyn valmistelu. SGEI-menettelyn kautta voitaisiin huoltovarmuusperusteisesti antaa tietyille tahoille tehtäväksi tuottaa kaukolämpöä nimenomaan turpeella. Käytännössä yrityksille tulisi julkisen palvelun velvoite, jolloin sitä voitaisiin rahoittaa julkisista varoista. Turve on kotimainen ja monikäyttöinen luonnonvara, jonka potentiaalia ei tule väheksyä, ja sen rooli energiahuoltovarmuuden osalta on todellakin turvattava. Onneksi Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu, että turvepeltoja tullaan jatkossakin käyttämään huoltovarmuuden ja ruokaturvan varmistamiseksi. Jätin jo aiemmin eduskunnalle usean muun kansanedustajan allekirjoittaman toimenpidealoitteen turveveron poistamiseksi sekä SGEI-järjestelyn valmistelemiseksi. Toivon, että tämä toimenpidealoite todella etenisi. Arvoisa puhemies! Meillä on raaka-ainetta omasta takaa, turve, meillä on osaamista ja innovaatioita, ja meillä tarvitaan talouskasvua ja lisää energian huoltovarmuutta. Tätä tilaisuutta meidän ei kannata hukata. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2026-02-17T21:30:38,2026-02-17T21:34:44,Käsitelty,1.1 2026_8_130,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_131,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2025 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Haluan kiittää omalta osaltani tätä polveilevaa, hyvää keskustelua ja kiittää edustaja Garedewia tästä äskeisestä puheenvuorosta. Olette perehtynyt turpeeseen ja turpeen hyötyihin laaja-alaisesti, ja olen siitä kiitollinen, että olette tehnyt tämmöisen toimenpidealoitteen. Toivon myös, että se etenee mahdollisimman nopeasti, vielä tämän vuoden aikana, tähän isoon saliin käsittelyyn. Toitte esille kasvuturpeen ja kasvuturpeen mahdollisuudet kasvualustana. Me kaikki tiedämme sen, että sitä käytetään kasvihuoneissa, ja sitä kautta sato-odotuksetkin ovat asianmukaiset, ja toitte esille, että jos sitä ei ole, niin sitten sitä kookoskuitua tai vastaavia muita tuodaan maailman toiselta laidalta. Mutta niinhän siinä on nyt käynyt viime vuosien aikana siellä polttopuolella — nyt kun kasvupuolelta mennään sinne polttopuolelle — niin kuin edustaja Hoskonen tuossa jo aikaisemmin omassa puheenvuorossaan toi esille, että viidestä seitsemään miljoonaan mottia ainespuuta elikkä sitä tukkipuuta ja kuitupuuta menee polttolaitosten kattiloihin. Ennemminhän me siellä sitä turvetta käytettäisiin osana, seospolttoaineena esimerkiksi metsähakkeen kanssa, ettei tarvitsisi niitä metsäteollisuuden ainespuita sitten polttaa savuna ilmaan. Mutta kun puhuitte juurikin tästä, että kun tuodaan sitten muualta, niin kyllähän tätä italialaista jätettä sitten on tuotu. Se on sitten haisemassa tuolla meillä Suomen satamissa, varsinkin tämmöistä italialaista jätettä, jolla on vielä hyvin hämärät tuontikuviot tänne Suomen suuntaan. Se on kyllä hieman kyseenalaista. Italialaista jätettä palaa sitten meidän voimalaitoksissa, kun voisimme käyttää kotimaista uusiutuvaa turvetta. No, mitä tähän turpeeseen tulee, niin varmasti myös elinkeinoministeri Puisto on kuunnellut edustaja Garedewia, olen huomannut sen. Nimittäin hänhän viime viikonloppuna taisi olla Ylen aamutelevisiossa haastattelussa, ja hän uskoi, että turpeentuotannon kasvattaminen parantaisi Suomen huoltovarmuutta. Hänhän vastaa elinkeinoministerinä tästä huoltovarmuudesta niin että jäämme nyt odottamaan, minkälaisia toimenpiteitä sitten on tulossa, tuleeko turpeelle jotain lisäystä. Totta kai sehän on jo tosiaan hallitusohjelmassa, ja huoltovarmuusaumat ovat käytössä, mutta mielestäni se ei riitä. Ja kun puhutaan siitä, että joku edellinen hallitus loi tämän romutuspalkkion näille turvekoneille, niin huoli pois. Kyllä niitä turvekoneita on myös mennyt sinne romutukseen, mutta kyllä niitä vielä turveyrittäjillä on. Oli mukavia uutisia — en muista, kuinka monta päivää takaperin — siitä, että turveala ei ole kuollut, vaikka työpaikat romahtivat. Nyt suomalaiselle turpeelle on kysyntää maailmalla. Eli kyllä sitä turvetta nostetaan, mutta kun saisimme sen vielä palaamaan tuolla suomalaisten voimalaitosten kattiloissa, niin siinä kyllä ihan varmasti kansantalous ja suomalainen kiittävät. ", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+6.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2026-02-17T21:34:45,2026-02-17T21:38:05,Käsitelty,1.1 2026_8_132,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 7/2026 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei ehditä käydä läpi, niin asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Ministeri Multala, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2026_8_133,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 7/2026 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hallituksen esitys koskee EU:n kaasun toimitusvarmuusasetuksessa säädetyn kaasun varastointivelvoitteen kansallisen toimeenpanon jatkamista. Kaasun toimitusvarmuusasetuksessa säädettiin vuonna 2022 markkinatoimijoihin kohdistuvasta kaasuvarastojen täyttövelvoitteesta. Kaasun varastointivelvoite on osa vastausta vallitsevaan kaasumarkkinoiden tilanteeseen ja varautumista talvikausiin. Varastointivelvoitteen voimassaoloa jatkettiin EU:ssa syksyllä 2025 kahdella vuodella, ja se on voimassa 31.12.2027 saakka. Sääntely edellyttää kansallisen toimeenpanon jatkamista. Asetuksen mukaiset velvoitteet esitetään säilytettäviksi väliaikaisella muutoksella tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annettuun lakiin. Esitetty lainmuutos vastaa vuosina 2023—2025 voimassa ollutta kansallista sääntelyä huomioiden kuitenkin EU:n kaasun toimitusvarmuusasetukseen lisätyt joustot. Arvoisa puhemies! Kaasun toimitusvarmuusasetus velvoittaa Suomen varmistamaan, että markkinatoimijat toteuttavat vuosittain 1. päivä lokakuuta — 1. päivä joulukuuta mennessä kaasun varastoinnin niin, että varastoitu määrä pääsäännön mukaan vastaa 15:tä prosenttia Suomen edeltävän viiden vuoden kaasun kulutuksesta. Lisävarastointivelvoite koskisi noin 50:tä markkinatoimijaa mukaan lukien maakaasun velvoitevarastoinnista käytännössä vapautetut maakaasulaitokset. Lisävarastointivelvoitteen piirissä olisivat myös teollisuuden toimijat, jotka vastaavat suuresta osasta kaasun kulutusta Suomessa. Huoltovarmuuskeskus vahvistaisi vuosittain lisävarastointivelvoitteen määrän huomioiden asetuksessa olevat poikkeukset varastoinnin pääsääntöön. Lisävarastoinnin toteuttamisessa esitetään asetuksen mahdollistamissa määrin hyödynnettäväksi Suomessa jo olemassa olevia velvoitevarastoja, jottei markkinatoimijoihin kohdistuisi kaksinkertaista varastointivelvoitetta. Varastointivelvoitteeseen luettava kaasu tai vaihtoehtoinen polttoaine on tarkoitettu voitavaksi käyttää talvikauden aikana. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa kaasun varastointivelvoitteen kohdistuessa jo tulevaan talveen. Lain esitetään olevan voimassa 31.12.27 saakka. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+7.aspx,fi,Sari Multala,1299,2026-02-17T15:59:45,2026-02-17T16:02:09,Käsitelty,1.1 2026_8_134,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 7/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_135,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 7/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä ja äskeisestä energia- ja ilmastopoliittisesta keskustelusta. Minulla ei ole suoraan tähän ehdotukseen liittyen sinänsä huomautettavaa, mutta nostaisin esille kysymyksen tästä meidän huoltovarmuuden tilasta ja tulevaisuudesta energian osalta vähän laajemmin. Eli meillähän nyt syystäkin käytännössä velvoitevarastoidaan fossiilienergiaa, ja sitten samaan aikaan me tiedetään, että siitä pitäisi päästä irti. Minun käsittääkseni tämä nykyinen järjestelmä tavallaan aika lailla hyvin toimii tähän tilanteeseen, että se pyörii sillä, että meillä pysyvät tietyt velvoitevarastot ja muut, mutta sen pitäisi myös tukea sitä siirtymää pois siitä fossiilienergiasta ja sitä kautta syvään huoltovarmuuteen, jolloin me ei oltaisi ylipäänsä riippuvaisia tuontifossiilienergiasta. Olen itse esittänyt tällaista mallia, jossa joitakin näistä velvoitevarastoista täytettäisiin synteettisillä polttoaineilla ja luotaisiin sillä myös kysyntää tälle teollisuudelle ja mainituille teknisille nieluille, itse asiassa, tätä kautta. Se on selvää, että se vaatii rahoitusta jollain tavalla tehdä tällaista, ja ehkä siihen liittyen pitäisin mielen auki esimerkiksi huoltovarmuusmaksujen määrittelyyn niin, että siellä olisi joku tällainen siirtymään allokoitu ikään kuin huoltovarmuusmaksun osuus myös. Nythän meillä on vähän haaste — viime viikolla oli käsittelyssä tämä toinen HE täällä — liittyen siihen, että itse sähköstä tavallaan peritään sitä, vaikka meidän pitäisi edistää sitä sähköistämistä ja näin. Tämä on aika kompleksinen juttu, mutta kiinnostaisi kuulla, jos ministerillä on ajatuksia, miten tätä meidän sinänsä hyvään huoltovarmuuskoneistoon ja mekanismeihin lisättäisiin ja niitä täydennettäisiin tavoilla, jotka tukisivat tämmöistä syvää huoltovarmuutta ja irtautumista fossiilienergiasta laajemminkin, jotta me tavallaan osutaan tässä liikkuvaan maaliin, että samalla kun putsataan meidän energiajärjestelmää, niin huolehditaan tietysti jatkuvasta huoltovarmuudesta ja lopulta siis huomattavasti parannetaan sitä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+7.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2026-02-17T16:02:12,2026-02-17T16:04:08,Käsitelty,1.1 2026_8_136,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 7/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_137,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 7/2026 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tämä on varsin selkeä asia sinänsä, mutta käyn nyt vähän tätä läpi. Tämä on kuitenkin mielenkiintoinen, ja monella tapaa, niin kuin edustaja Harjannekin toi tuossa esille, asiat aina kytkeytyvät vähän laajemminkin toisiinsa. Tässä esityksessä ehdotetaan tosiaan muutettavaksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annettua lakia, ja tämän maailmanlaajuisten kaasumarkkinoiden tilanteen vuoksi Euroopan unionin kaasun toimitusvarmuusasetuksen määräaikaisten kaasun varastointia koskevien muutosten voimassaolon jatkamista vuoden 27 loppuun saakka voidaan pitää perusteltuna. Kaasun varastointivelvoitteen jatkamisella varmistetaan EU:n energiajärjestelmän energiaturvallisuus ja häiriönsietokyky. Erityisen tärkeää tämä on talvikuukausina, niin kuin täällä on myös edellisessä asiakohdassa aiheeseen liittyen keskusteltu. Meillähän tosiaan maakaasun käyttö on vähäistä verrattuna moneen Manner-Euroopan maahan ja muodostaa noin neljä prosenttia vuosittaisesta kokonaisenergiankulutuksesta. Kulutus painottuu käytännössä talvikuukausille, jolloin kaasua voidaan käyttää tasaamaan energiankulutushuippuja. Nämä huiputhan ovat aina se ongelmakohta, johonka pitää löytää monenlaisia ratkaisuja. Sitten tämä pakkasjaksojen pituus ja talven lämpötilat vaikuttavat siihen kulutukseen. Arvoisa puhemies! Myös maakaasun kulutuksen rakenne poikkeaa meillä merkittävästi muista EU-maista. Meillä sitä käytetään lähinnä teollisuudessa sekä sähkön ja lämmön tuotannossa. Koska Suomessa ei ole omia kaasuvarantoja tai ‑varastoja, on kaasun käyttö tuonnin varassa, ja tähän liittyy tämä Balticconnector-kaasuputki. Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan takia suorat maakaasun ja nesteytetyn maakaasun toimitukset Venäjältä Suomeen ovat loppuneet, kuten kaikki me hyvin tiedetään. Meillä on pienen kokoluokan LNG-terminaali Haminassa ja sitten suuren kokoluokan kelluva LNG-laivaterminaali Inkoossa. Arvoisa puhemies! Kaasun toimitusvarmuus Suomeen on ollut hyvä, mutta geopoliittisen tilanteen takia epävarmuus on kasvanut. Tästä esimerkkinä tämä Balticconnector-kaasuputken vaurioituminen syksyllä 23. Sen takia sitten tuotiinkin vain näiden terminaalien kautta seuraavina kuukausina sitä kaasua. Samaan aikaan on nähtävissä, että kaasumarkkinoiden hintataso ja entisestään epävarmemmaksi muuttuva geopoliittinen tilanne johtavat toimijoiden siirtymiseen vaihtoehtoisiin energialähteisiin, eli kaasun käyttötarve mitä todennäköisimmin vähenee tulevaisuudessa. Varastointivelvoitetta pidetään yleisesti kannatettavana huoltovarmuuden näkökulmasta sekä kaasun ja sähkön hintatason hillitsemisessä. Lausunnonantajat kannattivat myös lainsäädäntöön esitettyä lisäjoustoa, ja Huoltovarmuuskeskus korosti lausunnossaan ehdotetun lainsäädännön kiireellisyyttä. Maanalaisten kaasuvarastojen kapasiteetti varataan tyypillisesti aikaisin keväällä, jolloin varastointivelvollisella tulisi olla riittävästi aikaa varautua mahdolliseen varastokapasiteetin hankkimiseen. Tämän vuoksi lakiehdotus tulee käsitellä mahdollisimman nopeassa aikataulussa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+7.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2026-02-17T16:04:14,2026-02-17T16:07:20,Käsitelty,1.1 2026_8_138,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 7/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_139,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 7/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että valmistaudumme varastoimalla energiaa kaikenlaisiin kriisitilanteisiin. Käymme tätä ilmasto- ja energiapoliittista keskustelua, ja silläkin puolella nousee esille tämä kotimaisen energian puute silloin, kun sitä tarvitaan. Olen hieman ihmetellyt näitä keskusteluja molemmissa asioissa, tässä asiassa ja edellisessä asiassa, mistä keskusteltiin juuri äsken, sitä, että me emme näe tätä suomalaista omaa näkökulmaa siinä. Meille Euroopan unioni on jonkinasteinen suuri voima, joka antaa meille kaikkea hyvää. Näin ei ole — uskokaa nyt jo, hyvät ystävät. Me olemme maksaneet eurooppalaisten velkoja ensimmäisessä elvytyspaketissa. Yli 700 miljardia annettiin rahaa sinne, Suomen osuus on 12 miljardia. Kun se loppuu joskus, maksamme, jos rahat riittävät tai jos luottokelpoisuutta ei ole ennen sitä jo menetetty. Meidän pitää ruveta ajattelemaan suomalaisilla aivoilla, että varastoimme tänne sopivasti energiaa. Totta kai Euroopan unioni antaa meille, niin kuin tässäkin esityksessä, säädöksiä siitä, miten se pitää tehdä. Mutta mitä meidän pitäisi oikeasti tehdä? Biokaasua pitäisi ruveta tuottamaan tässä maassa paljon enemmän ja varastoimaan sitä. Sehän on täällä aina, se järjestelmä toimii aina. Suomessa on investointihalukkuutta vaikka kuinka paljon. Tällä hetkellä, parhaillaan Savoonkin, tuonne Sonkajärvelle, sille seudulle, on tulossa St1:n ja paikallisten yrittäjien ja viljelijöiden yhteistyöllä valtava biokaasumädättämö, joka tuottaa biokaasua. Niitä on paljon muitakin. Mutta kun jatkuvasti elinkeinoministeriö muuttaa näitä systeemejä niin, että se tulee kannattamattomaksi, niin semmoista pitkäjänteistä energiapolitiikkaa ei ikävä kyllä ole. Ja jos me emme tähän maahan saa turvetta takaisin, me olemme todella, todella vaikeuksissa. Kun olimme kovan pakkaskauden vallassa kaksi viikkoa sitten, meillä oli sillä hetkellä Suomessa vapaata energiareserviä, sähköntuotantoreserviä kymmenen megaa. Jos yksi pieni voimalaitos olisi mennyt verkosta pois, niin olisi koko Suomea ruvettu pimentämään, koska sillä hetkellä, kun alijännite syntyy verkkoon, se tarkoittaa, että siellä sekä jännite että sähköntaajuus rupeaa heittelehtimään. Näinhän kävi Espanjassa, Portugalissa ja Ranskassa, kun siellä kaatui koko valtava alueverkko, nimenomaan tuulivoiman takia. Siitähän ei vaan saa puhua tässä maassa, kun tuulivoima on semmoinen jumala, että sitä kaikki kumartaa, ja kaikkiin paikkoihin työnnetään tuulivoimaa lisää. Mitä sillä tekee? Ei kerta kaikkiaan mitään. Sillä ei datakeskuksia lämmitellä eikä mitään muutakaan, koska vain 30 prosenttia nimellistehosta voi sähköä saada. Kaksi kolmasosaa se lepää tyhjänä. Millä me sen aukon täytämme? Tämä kaasuasia on aivan samanlainen. Jos emme ala itse toimia suomalaisten hyväksi, on turha 30 asteen pakkasella soittaa Brysseliin, mitä tehdään. Silloin todennäköisesti ei puhelinverkkokaan toimi, koska siellä linkkimastot ovat pimeinä, kun siellä ei ole sähköä. Arvoisa herra puhemies! Olisikohan vihdoin aika ajatella suomalaisilla aivoilla, koska jos me jatkamme tätä oman maamme alasajoa liittyen metsäpolitiikkaan, liittyen energiapolitiikkaan ja liittyen vaikka mihin, niin Euroopan unioni ei meitä tule auttamaan, se on aivan varmaa.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2026-02-17T16:07:22,2026-02-17T16:10:31,Käsitelty,1.1 2026_8_140,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 7/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_141,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 7/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on erinomainen keskustelu tähän äskeisen keskustelun perään, koska samasta aiheesta puhutaan ja tämä on yksi osa sitä meidän energiapalettia. Tämä kaasuvarastointi selvisi kyllä varsin hyvin 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja energiapaletti meni Euroopassa kokonaisuudessaan sekaisin. Siinä mielessä, nämä taustat huomioiden, tämä on erittäin tärkeä asia, mitä tässä tuodaan meille käsiteltäväksi. Arvoisa puhemies! Olisin vähän samasta asiasta kysynyt kuin edustaja Hoskonen tässä kysyi biokaasun merkityksestä tämän ympärillä. Kun me nyt mietitään tätä varastointia täällä, niin tietyllä tavalla myöskin kannattaa katsoa, mitä mahdollisuuksia täällä on myöskin omin voimin tehdä asioita, joilla saadaan kaasua aikaiseksi. Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt ministeriltä vielä, kuinka paljon tätä lisävarastointivelvoitetta meille tulee. Tuleeko meille uusia laivoja tuonne Inkoon satamaan tai muualle, että me saadaan tämä varastointi täällä Suomessa toteutettua riittävällä määrällä, vai onko meillä kapasiteettia olemassa sillä tavalla, että me pystytään tätä tekemään? Ja toinen kysymys koskee sitä, minkälaisia pullonkauloja te, ministeri, näette tässä meidän kaasuverkossa noin käytännössä, kun myöskin nämä yhteydet Eurooppaan tarvitsee sen kautta hoitaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-17T16:10:34,2026-02-17T16:12:17,Käsitelty,1.1 2026_8_142,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 7/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kumpula-Natri, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_143,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 7/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Äsken käytiin laajempi keskustelu energia- ja ilmastopolitiikasta. Kiitos ministerille siitä hyvästä työstä ja perusteluista niille asioille, mitä on tehty, vaikka oppositiossa koetimme myös sanoa sitä, mitä ei ole tehty. Nyt on tässä kyseessä kaasuvarastoasetuksen jatkaminen ja Eurooppaa kohdanneet epäselvät kaasumarkkinat. Vuonna 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, me emme halunneet enää ostaa venäläistä kaasua ja rahoittaa tuota sotataloutta. Valitettavasti ensi viikolla tulee neljä vuotta sodan alusta ja kaasumarkkinat ovat edelleen kireät globaalisti. On hyvä, että Eurooppa tätä kautta sitten toimintavarmuuttaan odottaa, ja Suomella on kaikki järkevät syyt myös tähän parin vuoden jatkoaikaan oma lainsäädäntönsä kuntoon laittaa ja hoitaa osaltaan myös tämä, vaikka meillä on se hyvä tilanne, että emme tuo kaasua Venäjältä ylipäätänsä. Kaasu ei ole meille asumiseen lämmitysehtona niin merkittävä kuin monelle muulle. Edelleen nähdään, että on toiminut erittäin hyvinä, tasapainottavina toimina, kun välittömästi vuonna 22 saimme LNG-terminaalin Haminaan ja seuraavana vuonna Inkoon laivaterminaalin. Niistä nähdään nytkin hyötyä hintaheittelyiden vakauttamiseksi, ja on todella hyvä, että näin on. Kaiken kaikkiaan hallituksen selvityksessä myös näitten joustavuuslaitosten tekeminen on osa isoa pakettia, mutta nyt tehtävässä päätöksessä en näe haasteita sitä viedä eteenpäin, koska tosiaan me haluamme olla osa eurooppalaista verkkoa, ja meilläkin kaasuyhteys nykyään onneksi on myös tuonne Latviaan, jossa varastoa voidaan yhdessä käyttää, kun olemme osa eurooppalaista kaasuverkkoa. Sitten tämä kaupattava, laivoilla liikuteltava nesteytetty kaasu on myös validia markkinatavaraa, toki Suomessa pienessä osassa, mutta hyvä, että se hoidetaan varastointina myös sitten mahdollisia kriisejä varten ja hintaa vakauttavasti.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+7.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2026-02-17T16:12:17,2026-02-17T16:14:31,Käsitelty,1.1 2026_8_144,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 7/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_145,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 7/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen todellakin ihmetellyt näiden energia-asioiden puitteissa sitä, että mikä meitä suomalaisia oikein riivaa, kun ei millään meinata haluta omaan energiantuotantoon rahaa sijoittaa. Fortum työnsi rahaa sekä Venäjälle että Uniperin kauppoihin Saksaan noin 15 miljardia. Kun nyt sitten puhutaan sähköntuotannon tehosta, niin ei millään. Ei kuulemma kannata. No, ei varmasti kannata, kun rahat on hävitetty maailman tuuliin. Jos omat rahat hävittää, niin sitten on peeaa. Näinhän se menee. Toinen juttu on tämä biokaasuasia, mistä nyt puhutaan. Tämä asiahan on myös ihan helppo homma. Me voisimme tehdä tästä maasta esimerkiksi liikenteen kannalta todella todella kotimaisilla kaasuilla toimivan järjestelmän, mutta ei millään. Nyt jo elinkeinoministeriö on vaikeuttanut niitä sääntöjä niin paljon, että moni on lopettamassa nekin hankkeet, mitkä ovat laskeneet valmiiksi ja kustannuslaskelmat ovat valmiina, ja ei enää onnistu. Yhden tämmöisen yrittäjän kanssa viime viikolla puhelimessa keskustelimme tästä asiasta, että turhahan se on lähteä investoimaan semmoiseen, mikä ei kannata. Sitten kolmantena vielä tämä turveasia. Haluan nostaa sen esille, kun me puhumme kriisin ajan energiavarastoista. Turve on ainoa raaka-aine, jota voidaan varastoida voimalaitoksia varten vuosiksi eteenpäin. Oikein varastoituna viisikin vuotta säilyy, ei ole mitään ongelmaa. Ja kun me olemme metsäinen maa, niin kuin tiedämme, hakkaamme paljon metsiämme ja teemme energiaa, niin turve tarvitaan tukipolttoaineeksi, muuten ne kuoret eivät pala. Tämä biokaasuasia olkoon sitten esimerkki siitä, että kun on mahdollisuus tehdä jotakin, niin sekään ei meille käy, koska me sitten rupeamme ulkomailta tuomaan sitä biokaasua, hyvänen aika. Mitä siinä tapahtuu? Siinä tapahtuu se perinteinen homma, että suomalainen työ loppuu, suomalainen pääoma häviää Suomesta pois. Tälläkin hetkellä suomalaista metsäomaisuutta ostetaan ulkomaille kiireellä. Maatiloja on kuulemma menossa nyt ulkomaiseen omistukseen. En ole vielä yhtään kauppaa kuullut, mutta monta ehdotusta, tarjouksia on tehty jo. Elikkä suomalaista maaperää myydään ulkomaille, suomalaisia yrityksiä myydään ulkomaille, ja näin ollen se rahavirta, minkä pitäisi kohdistua suomalaisten elintason nostoon, menee ulkomaille koko ajan. Kaikki hyöty häviää maasta. Olen siitä äärimmäisen huolissani. Jos me ei tätä kotimaista energiahommaa panna tässä maassa kuntoon, niin me olemme vuoden kuluttua semmoisessa tilanteessa, jota en uskalla ääneen sanoa, etten syyllisty pelotteluun. Mutta senhän me näemme sitten, kun sinne asti elämme, mutta sittenhän se on myöhäistä nähdä, kun se on jo tapahtunut. Silloin ei voi tehdä enää mitään muuta kuin kärsiä seuraukset.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2026-02-17T16:14:34,2026-02-17T16:17:03,Käsitelty,1.1 2026_8_146,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 7/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_147,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 7/2026 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ajattelin nyt sanoa tähän biokaasuun muutaman sanan. Itse asiassa jo tuossa edellisessä keskustelussa toivoin tähän puheenvuoroa, mutta aika silloin riensi. Minä kannatan biokaasun käytön lisäämistä ja sen tuotannon, potentiaalin hyödyntämistä nykyistä laajemmin. Samalla totean, että Suomen kokonaisenergiankulutus on noin 360 terawattituntia, ja liikenteen on muistaakseni joku 45—50 terawattituntia tästä potista. Suomessa käytetään kaasua jotain 10 ja 15 terawattitunnin väliltä, nyt. Biokaasuvisio 2030 eli alan toimijoiden visio, paljonko biokaasua voisi tuottaa, on 4 terawattituntia. Teknistaloudellinen potentiaali, joka on arvioitu joitain vuosia sitten, on 10 terawattituntia. Eli on hyvä havaita, että biokaasu ei riitä edes liikenteen kattamisessa kuin pieneen murto-osaan, ja kun sille olisi varmaan muutakin käyttöä, niin ehkä peräänkuulutan, että paitsi että biokaasua tuetaan, niin myös mietitään, missä se on sitten tehokkaimmassa käytössä. Varmaan käytännössä tässä hetkessä itse asiassa nimenomaan tässä kaasun käytössä — se, että meillä olisi kotimaisia huoltovarmuusratkaisuja tuontikaasulle, on varmaan hyvä asia, ja joku muu miettii tämän varmasti minua paremmin — on minusta hyvä pitää se suhteellisuudentaju, eli että se on hyvä asia, mutta sitä ei millään riitä kuin pieneen osaan energiantarpeesta, eikä se itse asiassa kaikkeen nykyiseen kaasunkäyttöönkään tässä meidän taloudessa nähtävästi tule riittämään.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+7.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2026-02-17T16:17:07,2026-02-17T16:18:43,Hyväksytty,1.1 2026_8_148,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 7/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_8_149,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 7/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Harjanne sai minut pyytämään tämän puheenvuoron. Hyvä, että hän toi näitä biokaasun mittaluokkia tässä esiin, mutta kyllä biokaasu on yksi ratkaisuvaihtoehto esimerkiksi kaupunkien joukkoliikenteen hoitamisessa. Tavallaan kun siellä syntyy biokaasua, niin tätä pitäisi hyödyntää joukkoliikenneratkaisuissa. Kysynkin samalla tässä ministeriltä: Ovatko nämä ratkaisut olleet siellä keskustelussa kuinka vahvasti mukana? Se voisi olla semmoinen tapa, ja se olisi myös osa tätä huoltovarmuutta. Myöskään jätteiden kuljetuksessa isot autot eivät sähköllä kulje varmasti lähitulevaisuudessakaan, niin varmaan sen tyyppisissä ratkaisuissa voisi olla markkinaa, jossa voisi toimia, ja se olisi aika kompaktia rakennetta. Muun muassa meillä Pirkanmaalla pohditaan kaikkia tämäntyyppisiä asioita nyt kun mietitään, miten biokaasua hyödynnettäisiin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-17T16:18:43,2026-02-17T16:19:48,Hyväksytty,1.1 2026_8_150,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 7/2026 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Multala, neljä minuuttia, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_8_151,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 7/2026 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hieman keskustelu rönsyili tästä kyseisestä esityksestä laajemmaltikin, mutta niihin nyt muutama vastaus. Ensinnäkin kun tähän esitykseen liittyen kysyttiin, laajenevatko nämä velvoitteet tai tuleeko tästä nyt ikään kuin uusia varastoja, niin kyllä, tämän piiriin tulee nyt uusiakin toimijoita. Tätä kaasua, jota tässä tarkoitetaan, tuontipolttoaineena tuotavaa maakaasua, meillä pääosin käytetään esimerkiksi teollisuudessa. Ja koska käyttäjien piirissä on myös uusia toimijoita, niin on arvioitu, että olisi liian suuri kustannus vain näille nykyisille toimijoille sälyttää tämä lisävarastointivelvoite, joka tästä nyt tulee. Sitten samaan aikaan vähän vastauksena näihin pullonkauloihin: Ne ovat oikeastaan niitä, mihin tässä osittain myöskin edustaja Kumpula-Natri viittasi, kun puhui Latviasta. Eli me voimme kyllä osittain näihin perustaa myös tätä kaasun saatavuutta, mutta sitten taas pitää huomioida, että meidän pitää myös kotimaisin toimin varastoida ja varautua siihen, että tulee erilaisia häiriötilanteita. Esimerkiksi tämä Balticconnectorin häiriö oli sellainen, joka olisi ollut pullonkaula, jos silloin ei olisi ollut riittävästi meillä omasta takaa täällä tuotantoa, tuontia tai varastointia. Eli kyllä pitää huomioida tämäntyyppiset pullonkaulat, ja siihen tällä lakiesityksellä nyt myös varaudutaan. Sitten tässä ehkä laajemmin puhuttiin myös biokaasusta, ja kiitos siitä, että edustaja Harjanne toi tämän mittakaavan esiin. Biokaasu on tärkeä ja mahdollinen polttoaine esimerkiksi liikenteessä — joukkoliikenteessä, niin kuin edustaja Lyly täällä totesi — mutta sen käyttöpotentiaali on kuitenkin rajallinen, ehkä voi sanoa, että valitettavasti. Meillä olisi sitä kotimaista perää olevaa biokaasua kyllä täällä saatavilla, mutta me emme pysty millään täyttämään sitä koko suomalaisen energiapaletin tarvetta biokaasulla. Mutta siellä, missä sen käyttö on järkevää, totta kai sitä pitää edistää, ja sitä tietysti teemmekin, niin meidän ministeriöstä kuin sitten maa- ja metsätalousministeriöstä käsin. Sitten tähän edustaja Harjanteen ajatukseen tämmöisestä laajemmasta huoltovarmuudesta ja varautumisesta tulevaisuuteen: Ajattelen itse aika samalla tavoin. Ehkä tämä olisikin hyvää ajatustyötä sitten, kun jossain vaiheessa — ei nyt varmaan aivan lähivuosina, mutta tulevina vuosina — varmasti pohditaan huoltovarmuusselonteon päivittämistä, joka on täällä eduskunnassa parlamentaarisesti hyväksytty vuonna 2023. Varmastikin tässä lähivuosina sekin tulee uudelleen päivitettäväksi, ja siellä varmasti esimerkiksi tämä synteettisten polttoaineiden huomioiminen olisi erittäin tärkeää. Itsekin ajattelen, että meillä on valtavasti potentiaalia tehdä kotimaista polttoainetta päästöttömällä sähköllä ja sillä, että biogeeninen hiilidioksidi otetaan talteen, näitä yhdistämällä. Ja kun me olemme lukinneet itsemme näiden nestemäisten polttoaineiden käyttöön esimerkiksi lentoliikenteessä paitsi nykyisellä kaupallisella kalustolla, mutta totta kai myös meidän maanpuolustusratkaisu sen varmistaa, että sitä tulemme tarvitsemaan, niin silloin näiden synteettisten polttoaineiden tuominen siihen rinnalle, ennen kuin voidaan kokonaan luopua näistä fossiilispohjaisista liikenteessä, olisi tärkeää ja se, että luodaan sitä kysyntänäkymää myös sinne. Ajattelen, että tämä huoltovarmuusselonteko tulevina vuosina voisi olla yksi työkalu tähän — muitakin varmaan tullaan tarvitsemaan — ja tietysti pyrimme edistämään näitä hankkeita. Niitä investointeja on ikään kuin odottamassa jonkun verran, ja niissä kaikissa on hieman eri syyt, miksi ne eivät nyt ole vielä realisoituneet. Mutta varmaan isossa kuvassa on se, että pystytään luomaan näkymä siitä kysynnästä. Toinen on se, että ne hinnaltaan tulevat hieman lähemmäksi fossiilisia ratkaisuja. Tällekin alkaa olla nyt jo näkymää ja suomalaisia innovaatioita, jotka tämän mahdollistavat. — Kiitos, puhemies.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+7.aspx,fi,Sari Multala,1299,2026-02-17T16:19:51,2026-02-17T16:23:51,Käsitelty,1.1 2026_8_152,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 191/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Talvitie, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_8_153,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 191/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Koulutus on vaikuttavin ja parhain investointi niin henkilökohtaiseen kuin yhteiskunnalliseen kehitykseen. Koulutus on keskeinen tekijä niin kulttuuriseen, sosiaaliseen kuin taloudelliseen menestykseemme ja hyvinvointiimme vaikuttava tekijä. Koulutus vaikuttaa myös ympäristöasioihin, sillä tarvitsemme uusia ympäristöystävällisiä teknologioita, jotta voimme pelastaa yhteisen planeettamme. Meillä on ollut jo muutaman hallituskauden yhteinen tavoite: eli vähintään puolet nuorista aikuisista olisi korkeasti koulutettu. On aika myöntää, että Suomen koulutustaso ei kuitenkaan ole noussut vuosiin. OECD-maissa koulutustasoa tarkastellaan korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuudella, ja siinä Suomi on pudonnut kärkisijoilta OECD-maiden keskiarvon alapuolelle. Tässä hallituksen esityksessä on kyse yhdestä toimenpiteestä koulutustason nostamiseen eli yhden opiskeluoikeuden säännöstä. Se tarkoittaa, että ottaessaan vastaan opiskelupaikan korkeakoulussa opiskelijan tulee luopua aiemmista saman tasoisista tai alemman tasoisista opiskelupaikoista. Yhden opiskelupaikan säännös toteutetaan muuttamalla yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia. Esityksen tavoitteena on vahvistaa nuorten sivistyksellisiä oikeuksia. On tärkeää, että tiedostamme, että vaikka ikäluokat pienenevät, myös koulutukseen osoitettavat voimavarat ovat rajalliset. Koulutustason noston mutta myös oikeudenmukaisuuden kannalta on perusteltua, että mahdollisimman moni, jolla on taidot ja kyvyt sekä motivaatio, pääsisi opiskelemaan korkeakoulussa. Arvoisa puhemies! Pääministeri Petteri Orpon hallitus käynnisti keväällä 24 edeltäjäni, ministeri Multalan johdolla toimenpidekokonaisuuden, jonka tavoitteena on nostaa koulutustasoa ja sujuvoittaa korkeakoulutuksen opintopolkuja. Korkeakouluja on kannustettu muun muassa kehittämään valintakokeita ja siirtohakuja sekä parantamaan läpäisyä, muun muassa tämä on ensi kertaa huomioitu myös korkeakoulujen rahoituskehyksessä 25—28. Näillä ja muilla toimilla pystymme suuntaamaan korkeakoulutusta entistä enemmän niille, joilla ei vielä ole korkeakoulussa opiskelupaikkaa tai korkeakoulututkintoa. Joka vuosi huomattava määrä jo aiemmin opiskelupaikan saaneita hakee uutta opiskelupaikkaa. Vuonna 2024 opiskelupaikan vastaanottaneista noin 6 500:lla oli voimassa oleva muu opiskeluoikeus. Monet uuden opiskeluoikeuden saaneista myös pitävät aiemmat opiskeluoikeutensa, koska ymmärrettävästi opiskelijalla ei ole ollut mitään tarvetta tai syytä luopua aiemmin saamistaan opiskeluoikeuksista. Yhden opiskelupaikan sääntelyehdotus tarkoittaa, että kun opiskelija ottaa vastaan uuden tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden, hänen voimassa olevat saman ja alemman tasoiset opiskeluoikeudet päättyisivät. Esitys ei siis kohdistu ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeviin, vaan niihin, joilla opiskelupaikka jo on. Esityksen keskeisenä tavoitteena on nimenomaan tarjota mahdollisuus korkeakoulututkinnon suorittamiseen entistä useammalle henkilölle, jolla tutkintoa tai opiskeluoikeutta ei vielä ole. Esitys ei koske niin sanottua ensikertalaisuuskiintiötä, eikä esitys vaikuta näihin kiintiösäännöksiin. Ehdotettu sääntely päinvastoin parantaa ensikertalaisten asemaa, ja sen arvioidaan kohdentavan paikkoja heille nykyistä enemmän, sillä sääntely todennäköisesti vähentää opiskeluoikeuden jo saaneiden hakua toiseen, rinnakkaiseen opiskelupaikkaan. Nykytilanteessa usean alan yhtäaikainen tutkinnonsuorittamisoikeus voi olla houkutteleva keino kokeilla uutta opintoalaa, mutta opiskelupaikkojen oikeudenmukaisen jakautumisen ja koulutusjärjestelmän kestävyyden ja tuottavuuden kannalta se on ongelmallista. Tutkinnon suorittamisen aikana voisi jatkossa hakeutua toiseen koulutukseen tai kokeilla toista opintoalaa. Lisäksi olisi mahdollisuus täydentää osaamistaan sivuaineoikeudella tutkinto-opiskelijaksi hakeutumisen sijaan tai tehdä korkeakoulujen välistä ristiin opiskelua ja hyödyntää avointa korkeakouluopetusta niin kuin nytkin. Arvoisa puhemies! Esityksen toisena tavoitteena on parantaa myös korkeakoulujen resursointia. Vähentämällä korkeakouluissa vailla aktiivista käyttöä olevia opiskeluoikeuksia ja näistä johtuvaa työtä mahdollistetaan korkeakouluille säästyvien resurssien kohdentaminen koulutustarjontaan ja koulutuksen laadun kehittämiseen. Nykytilanteessa yhteiskunnan ja korkeakoulujen resursseja ei käytetä mahdollisimman tehokkaasti, jos aiemmin saatu opiskeluoikeus on vailla aktiivista käyttöä. Opintosuoritustietojen perusteella näin käy valtaosalle niistä opiskelijoista, joilla on useampia tutkintoon johtavia opiskeluoikeuksia. Vain pieni osa aktiivisesti opiskelee kahta tai useampaa tutkintoa yhtäaikaisesti. Kolmantena tavoitteena on kannustaa opiskelijoita suunnitelmallisempaan opiskeluun ja keskittymään yhden tutkinnon suorittamiseen ja siten helpottamaan suorittamista tavoiteajassa. Korostan vielä, että alan vaihtaminen olisi mahdollista jatkossakin eikä esitys vaikeuta uuden opiskelupaikan hakemista tai vastaanottamista. Arvoisa puhemies! Entä sitten kahden tutkinnon suorittaminen? Jatkossa siis toisen saman tasoisen tutkinnon suorittaminen on mahdollista mutta peräkkäin, ei samaan aikaan. Aktiivisille ja lahjakkaille opiskelijoille avoin korkeakouluopetus, sivuaineoikeus ja ristiin opiskelu antavat mahdollisuuksia suorittaa toisen tutkinnon opintoja tutkinto-opiskelun rinnalla, ja suoritetut opinnot voidaan hyväksilukea toiseen tutkintoon. Yhden opiskelupaikan muutoksesta on tärkeä kertoa ja viestiä selkeästi tulevan kevään aikana. Tunnistan jo nyt, että se on aiheuttanut epätietoisuutta ja epävarmuutta opiskelupaikan säilymisestä. Siksi on tärkeää ohjauksella ja viestinnällä tehdä erityisesti ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville tiettäväksi, että muutos ei vaikeuta alan vaihtamista vaan ainoastaan estää useamman tutkinnon suorittamisen yhtäaikaisesti. Tavoitteena on, että laki tulisi voimaan 1.8.2026. Silti lakeja sovellettaisiin ensimmäisen kerran syksyn 26 opiskelijavalinnassa eli tammikuussa 27 alkavassa koulutuksessa. Koulutustason nostamisen tarpeellisuudesta on meillä laaja yksimielisyys. Esitys ei vielä yksin vie Suomea kohti sitä, mutta se on yksi esitys niistä tärkeistä toimenpiteistä, joilla etenemme kohti yhteistä tavoitetta. Näillä ajatuksilla mielellään kuuntelen lähetekeskustelua ja vastaan edustajien esiin nostamiin mahdollisiin kysymyksiin. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+8.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2026-02-17T16:24:21,2026-02-17T16:31:36,Hyväksytty,1.1 2026_8_154,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 191/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_8_155,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 191/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sivistys ei ole vain arvo, se on myös turvaa. Korkea osaaminen vahvistaa yhteiskunnan kriisinsietokykyä, työvoiman riittävyyttä ja kansantalouden kantokykyä. Nämä ovat erottamattomat osat arjen turvallisuuttamme. Tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen nuorten osuus mahdollisimman lähelle 50:tä prosenttia. Se ei ole vain koulutuspoliittinen tavoite, vaan se on myös turvallisuuspoliittinen teko. Tänä päivänä Suomessa yli 25 prosenttia korkeakoulujen aloituspaikoista menee hakijoille, joilla on jo opiskeluoikeus tai tutkinto. Samanaikaisesti moni nuori jää ilman ensimmäistä opiskelupaikkaansa. Tämä on ongelma paitsi koulutukselle myös huoltovarmuudelle. Yhteiskunnan selkäranka syntyy siitä, että mahdollisimman moni saa koulutuksen ja osaamisen, joilla Suomea rakennetaan ja puolustetaan. Tähän ongelmaan puututaan nyt. Arvoisa puhemies! Yhden opiskeluoikeuden sääntö on tässä ratkaiseva keino. Kun jokaisella voi olla kerrallaan vain yksi samantasoinen opiskeluoikeus, vapautuu vuosittain huomattava määrä opiskelupaikkoja heille, joilla ei ole vielä tutkintoa. Se on sivistyksen laajentamista. Mitä laajempi on koulutettujen joukko, sitä vahvempi on yhteiskunnan turvallisuus. Turvallisuus syntyy osaamisesta. Se syntyy opettajista, insinööreistä, sairaanhoitajista, tietoturva-asiantuntijoista ja kaikista heistä, jotka pitävät yhteiskuntaa käynnissä. Kun korkeakoulujen resurssit kohdistuvat aidosti opiskeleviin eikä passiivisiin rinnakkaisopiskeluoikeuksiin, saamme nopeammin valmistuvia ja paremmin työelämään sijoittuvia osaajia. Tämä on suoraan myös talouden ja huoltovarmuuden etu. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä on selkeä yhteys koko kansallisen turvallisuuden kenttään. Vahva, osaava ja sivistynyt kansakunta on tulevaisuuden paras turvatakuu. Siksi tästä uudistuksesta ei pidä ajatella, että se rajoittaisi mahdollisuuksia, vaan päinvastoin: se avaa ovia tuhansille nuorille, joille koulutus on sekä mahdollisuus että turva. Opiskeluoikeudet eivät saa kasaantua harvoille. Sivistys kuuluu aivan kaikille, ja kun se kuuluu kaikille, myös turvallisuus kuuluu kaikille. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-17T16:31:46,2026-02-17T16:35:31,Käsitelty,1.1 2026_8_156,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 191/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hiltunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_157,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 191/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä taustalla on koulutuksen kasautumisen ehkäisy ja ensikertalaisuuskiintiön kasvattaminen. Sinänsä tavoitteet ovat hyviä, mutta ottaessa huomioon kaikki hallituksen tekemät koulutussektorin uudistukset ja leikkaukset tämä esitys hankaloittaa entisestään jatkokouluttautumista ja alanvaihtoa. Aikuiskoulutustuen alasajo ei myöskään helpota tilannetta. On erittäin tärkeää, että nuoret saavat riittävän koulutuksen, sillä tänä päivänä ei juuri ole ammatteja, joihin työllistyisi ilman koulutusta. Samalla työelämän murros, jossa ei enää ajatella pysyvänsä samassa tehtävässä loppuelämäänsä, vaatii kuitenkin jatkuvaa oppimista ja osaamisen kehittämistä. Näiden tasapaino täytyisi säilyttää uudistusten yhteydessä. Nyt ensikertalaisuuskiintiöt ovat jo todella isot. Tämän lain osalta vaikutus tarkoittaisi 2 000 opiskelupaikasta noin 1 500:aa paikkaa lisää ensikertalaisille hakijoille. Hallituksen esityksessä kuitenkin todetaan myös, että koska kyse on erityisesti muutoksista hakukäyttäytymiseen, määrällisen vaikutuksen arviointi on erittäin vaikeaa eikä halutuista tuloksista ole mitään varmuutta. Arvoisa puhemies! Suomi pärjää vain korkealla osaamisella, joten myös tulevaisuudessa on voitava mahdollistaa monialainen korkea osaaminen. Ristiinopiskelusta, sivuaineiden mahdollistamisesta ja peräkkäisten tutkintojen mahdollistamisesta on pidettävä kiinni ja kehitettävä näitä polkuja entisestään. Arvoisa ministeri! Lakiesitys ei sisällä budjettivaikutuksia. Esityksen mukaan se todennäköisesti ei avaa uusia aloituspaikkoja ja vaikeuttaa lahjakkaiden opiskelijoiden monialaisen osaamisen hankkimista, jota yhteiskuntamme kuitenkin tarvitsee. Miten tämä esityksenne nyt parantaa opiskelijoiden tilannetta?", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+8.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2026-02-17T16:35:40,2026-02-17T16:37:33,Käsitelty,1.1 2026_8_158,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 191/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_159,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 191/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys yhden opiskeluoikeuden säännöstä on merkittävä muutos. Esityksen mukaan opiskelijan ottaessa vastaan uuden opiskeluoikeuden hänen aiemmat saman- tai alemmantasoiset voimassa olevat opiskeluoikeutensa päättyisivät. Tavoitteena on suunnata aloituspaikkoja niille, joilla ei vielä ole korkeakoulututkintoa tai opiskelupaikkaa, sekä nostaa koulutustasoa. Tavoite on oikea, ja se on tärkeä. On välttämätöntä, että yhä useampi pääsee korkeakouluun ja että koulutustaso Suomessa nousee. Mutta koulutustaso ei nouse rajaamalla mahdollisuuksia, se nousee lisäämällä mahdollisuuksia. Vaikuttava teko hallitukselta olisi jo tekemiensä koulutusleikkausten peruminen Jos haluamme aidosti parantaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta, meidän tulee lisätä aloituspaikkoja ja varmistaa korkeakouluille riittävä ja vakaa perusrahoitus. Rajaaminen ei luo uusia opiskelupaikkoja. Se ei myöskään poista niitä esteitä, jotka estävät monia nuoria hakeutumasta korkeakouluun alun perinkään. Arvoisa puhemies! On tärkeää ymmärtää, että useamman opiskeluoikeuden samanaikaisesti omaavat opiskelijat ovat pieni vähemmistö. Heidän tilanteensa taustalla on usein epävarmuutta omasta suunnasta, huolta työllistymisestä tai opintoihin liittyviä haasteita. Nuoruuteen kuuluu aivan olennaisesti oman polun etsiminen. Kaikki eivät löydä suuntaansa heti, eikä heidän paineitaan pidä lisätä. Tämä esitys tekee juuri niin. Se lisää nuorten paineita valita ala oikein ensimmäisellä kerralla. Se voi nostaa kynnystä kokonaan aloittaa opinnot, ehkä ei uskallakaan, ja samalla se rajaa sivistyksellisiä perusoikeuksia: oikeutta kouluttautua ja kehittää itseään. Korkeakoulut ovat jo kehittäneet itse ratkaisuja, jotka helpottavat alan vaihtamista ilman tarvetta useisiin opiskeluoikeuksiin. Hallituksen esitys pyrkiikin nyt ratkaisemaan varsin marginaalista ongelmaa, mutta se voi samalla lisätä korkeakoulujen hallinnollista taakkaa ja opiskelijoiden epävarmuutta. Hyödyt koulutustason noston kannalta ovat hyvin rajallisia, mutta haitat voivat olla merkittäviä. Arvoisa puhemies! Jos haluamme nostaa koulutustasoa, meidän on katsottava sinne, missä suurin potentiaali on. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden siirtyminen korkeakoulutukseen on avainasemassa. Se edellyttää parempaa oppimisen tukea, vahvempaa yleissivistävää opetusta ja riittäviä resursseja. Samalla meidän on tunnistettava ne todelliset esteet, jotka estävät nuoria hakeutumasta koulutukseen. Hallitus on esimerkiksi lisännyt opintotuen lainapainotteisuutta tilanteessa, jossa opintolainat ovat nousseet hurjaa tahtia. Samoin opiskelijat siirrettiin takaisin opintojen asumistuelle, pois yleiseltä asumistuelta. Isot lainat huolestuttavat varsinkin taloudellisesti vaikeasta asemasta tulevia nuoria, ja velkaantuminen on yksi suuri este opiskelulle. Suomen vahvuus on ollut tasa-arvo ja usko koulutukseen. Näistä arvoista meidän pitää pitää kiinni myös nyt. Nuoret tarvitsisivat tulevaisuudenuskoa, mutta tämä esitys ei valitettavasti sitä lisää. [Heikki Autto pyytää vastauspuheenvuoroa]", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+8.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2026-02-17T16:37:43,2026-02-17T16:41:40,Käsitelty,1.1 2026_8_160,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 191/2025 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Autto, yksi minuutti, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_161,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 191/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä kaikilla on varmasti se yhteinen tavoite, että yhä useampi nuori suomalainen pääsee opinpolullaan eteenpäin. Toki edustaja Lohikoskihan tunnetaan taitavana retorikkona, mutta vetoaisin kuitenkin oppositioon myös siinä, että emme luo sellaista mielikuvaa, että tämä esitys jotenkin heikentäisi nuorten mahdollisuuksia hakea sitten sitä omaa opinpolkuaan, vaan tämä esityshän vain tarjoaa yhä useammalle nuorelle mahdollisuuden päästä mukaan tutkintoon johtavaan koulutukseen. Jokaisella on mahdollisuus halutessaan hakeutua uuteen koulutukseen, mikäli on kokenut, että ala ei ole itselle oikea, mutta tällä nimenomaan estetään se, että lahjakkaat, järjestelmässä hyvin pärjäävät voivat varastoida itselleen monia tutkintoon valmistavia koulutuksia ja siten blokata joitain muita pois sieltä opinpolulta. Eli tällä lisätään nimenomaan yhdenvertaisuutta ja sivistyksellistä tasa-arvoa yhteiskuntaan. Tuntuu aika jännältä itse asiassa ikään kuin oikeistohallituksen näkökulmasta toivoa vasemmisto-oppositiolta tällaista, [Puhemies koputtaa] että puhuisimme tämän yhdenvertaisuuden puolesta ja toisimme toivoa suomalaisille nuorille, mitä hallituksen esitys tässä on tuomassa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+8.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2026-02-17T16:41:47,2026-02-17T16:43:05,Käsitelty,1.1 2026_8_162,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 191/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja vastauspuheenvuoro, edustaja Lohikoski, ja sitten palaamme listalle.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_163,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 191/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Täytyy tässä ihmetellä sitä, että kun kuitenkin opiskelijajärjestöt omissa lausunnoissaan hallituksen esitykselle ovat todenneet, että tämä lisää epävarmuutta opiskelijoille, niin ikään kuin se epävarmuus olisi täällä opposition keksimä, kun opiskelijajärjestöt itse ihmettelevät sitä, että tämähän ei tuo yhtään uutta opiskelupaikkaa. Tämä ainoastaan asettaa monen opiskelijan epävarmaan tilanteeseen, luo heille tilanteen, jossa on mahdollista, että aiemmin aloitetut opinnot alalla, joka oli ehkä se kakkosvaihtoehto, menevät hukkaan, jos sitten seuraavana vuonna tai tulevana vuonna pääsee sinne enemmän haluamaansa opiskelupaikkaan. Nyt tämä hallituksen esitys ei tuo yhtään uutta opiskelupaikkaa näille nuorille, jotka päinvastoin menettävät sen aiemmin tekemänsä opiskelun. En usko, että tämä esitys tästä paranee, vaikka kuinka oppositio nyt pakittaisi kannoissaan. Toivotaan sieltä hallituksen riveistä vähän tsemppaamista tähän sisältöön. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+8.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2026-02-17T16:43:09,2026-02-17T16:44:18,Käsitelty,1.1 2026_8_164,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 191/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen on poissa. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_165,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 191/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ensinnäkin ministerille tästä esittelypuheenvuorosta. Esityksen keskeisenä tavoitteena on tosiaan kerrottu olevan se, että nostetaan väestön koulutustasoa, erityisesti korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuutta, koulutuksen ja oppimistulosten korkeaa laatua laskematta. Tässä vaiheessa lienee ihan rehellistä todeta, että tämä alkuperäinen 60 prosentin tavoite ei enää nykytiedon valossa ole niinkään realistinen. Meillä on todella paljon tehtävissä ylipäätään tämän osaamistason nostamisen kanssa tässä yhteiskunnassa ihan näistä oppimistuloksista lähtien, mutta siitä huolimatta tästä 50 prosentin tavoitteesta on ehdottomasti pidettävä edelleen kiinni ja sitä tulee aktiivisesti tavoitella. Tämä todella edellyttää merkittävää osaamistason nostoa nykyisestä. Tavoitteen saavuttamiseksi esityksessä on ajatuksena tarjota mahdollisuus korkeakoulututkinnon suorittamiseen mahdollisimman monelle sellaiselle henkilölle, jolla tutkinto- tai opiskeluoikeutta ei vielä ole, ja tätä tavoitetta voidaan sinänsä pitää kannatettavana. Esityksen tavoitteena on myös vähentää korkeakouluissa vailla aktiivista käyttöä olevia opiskeluoikeuksia ja niistä koituvaa tarpeetonta hallinnollista ja opetussuunnitteluun liittyvää työtä. Hallitus myös lähtee siitä ajatuksesta, että korkeakoulut voisivat tällöin kohdentaa mahdollisesti näitä säästyviä voimavaroja koulutustarjontaan ja koulutuksen laadun vahvistamiseen. Arvoisa puhemies! Pidän kuitenkin erittäin tärkeänä, että valiokunta kuulee lakiesitystä käsitellessään tarkalla korvalla asiantuntijoita. Lausuntokierroksen aikana esitykseen kohdistettiin myös merkittävää ja painavaakin kritiikkiä, jota mielestäni ei tule sivuuttaa. Lausunnoissa kannatettiin yleisesti esityksen tavoitteita koulutustason nostamisesta, ensikertalaisten aseman parantamisesta, koulutuksen kasautumisen vähentämisestä ja korkeakoulujen resurssien tehokkaammasta käytöstä, mutta monet lausunnonantajat kuitenkin epäilivät, että esitys ei käytännössä johda tavoitteiden saavuttamiseen ja resurssien vapautumiseen automaattisesti ensikertalaisten hyväksi. Useimmat korkeakoulut esimerkiksi arvioivat, että esitys on korkeakouluille hallinnollisesti raskas eikä vaikuta merkittävästi keskeisten sille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Monissa lausunnoissa pidettiin opiskelijoiden useampia opiskeluoikeuksia myös loppuviimein hyvin marginaalisena ilmiönä eikä niiden rajoittamisella nähty merkittävästi vaikutettavan tavoitteiden saavuttamiseen. Nostan esille myös huolen siitä, että esitettyä avoimen korkeakouluopetuksen maksullisuutta ei missään tapauksessa voida pitää tarkoituksenmukaisena kehityssuuntana, vaikka uusi — nyt on pakko suoraan se tässä ääneen todeta — ei tavoite, erityisesti kokoomuksen, ylipäätään korkeakoulutuksen maksullisuudesta suinkaan ole. Tässä on kyse kuitenkin suomalaisessa koulutuspolitiikassa hyvin merkittävästä muutoksesta, mikä vaikuttaisi pienessä maassa perustavanlaatuisella tavalla yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin kouluttautua ja nostaa nimenomaan kollektiivisesti, laaja-alaisesti osaamistasoa yhdenvertaisella tavalla, ja mielestäni tätä kehityssuuntaa ei tule edistää edes asteittaisella hivutuksella. Mutta luotan siihen, että valiokunta kuulee asiantuntijoita ja punnitsee tarkoin tehtäviä ratkaisuja, jotta nämä asetetut tavoitteet itsessään toteutuisivat. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+8.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2026-02-17T16:44:35,2026-02-17T16:48:47,Käsitelty,1.1 2026_8_166,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 191/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eloranta, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_167,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 191/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän esityksen tavoitteena on nostaa koulutustasoa, ja tämä tavoite on tietenkin hyvä ja meidän kaikkien yhdessä jakama. Tämä esitys jakaa näitä samantasoisia opiskeluoikeuksia siten, että aiempi opiskeluoikeus päättyy, kun opiskelija ottaa vastaan sen uuden opiskeluoikeuden, ja tämä opiskeluoikeus päättyisi heti, kun uuden paikan ottaa vastaan. Eli opiskelijalle ei jäisi mahdollisuutta saada sitä aiempaa tutkintoa valmiiksi, vaikka edes aiemman tutkinnon tasoisesti, eli ei edes siinä tapauksessa, että se olisi vain vaikka ihan vähäsen kesken. Sitten tietenkin tulee muistaa myöskin se, että me ollaan käytetty jo niitä yhteiskunnan resursseja siihen. Jos tämä opiskelija on opiskellut vaikka kaksi vuotta ja saa uuden paikan, niin nyt se opiskeluaika tavallaan menee hukkaan. Korkeakoulut ovat käyttäneet siihen aikaa, ja opiskelijalla ei ole mahdollisuutta suorittaa sitä missään vaiheessa valmiiksi. Se on tavallaan meidän omien resurssien hukkaamista. Sitten vielä on todettu, että todennäköisesti vain aika vähän korkeakoulujen resursseja tässä sitten vapautuu, mutta toisaalta sitä hallinnollista taakkaa, jota korkeakouluilla on nytkin tarpeeksi, se lisää. Todellakin on vaikea nähdä, miten tämä nostaa sitä koulutustasoa, eikä tämä tosiaan lisää niitä aloituspaikkoja. Jos siltä kolmannen vuoden opiskelijalta jää opiskeluoikeus pois, niin ei se lisää sinne alkupäähän niitä paikkoja. Ja tosiaan, niin kuin tässä ovat edustajat todenneet, on aika pienestä määrästä, ehkä parista prosentista opiskelijoita, kysymys. Eli on todella vaikea nähdä, miten tämä sitä koulutustasoa nostaisi, elikkä pitäisi nostaa selkeästi niitä aloituspaikkamääriä. Sitten on myöskin se seikka, että me tarvitaan täällä Suomessa myös monialaista osaamista. Meillä on sellaisia tilanteita, joissa edelleen tarvitaan kaksi korkeakoulututkintoa. Jos ottaa esimerkin vaikka varhaiskasvatuksesta, niin siellä meillä saattaa olla sosionomin tutkintoa suorittava, joka on erikoistumassa varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviin, ja sitten hän aloittaa varhaiskasvatuksen opettajan tutkinnon, jotta hän saavuttaisi pätevyyden vaikka päiväkodin johtajan tehtävään, jota ei voi muuten saada. Meillä on molemmista näistä ammattiryhmistä tosi kova pula, ja nyt sitten sekään ei ole enää mahdollista, kun tämä menee tällä tavalla. Voi olla, että se sosionomitutkinto on ihan vähän vain enää kesken, niin ihan tyhmää lopettaa se sitten kesken. No, toki, niin kuin ministeri sanoi, kahden tutkinnon suorittaminen on jatkossa edelleenkin mahdollista, mutta se pitäisi tehdä peräkkäin. Meillä on monia opiskelijoita, jotka pystyvät tekemään tehokkaammin ja päällekkäin, jolloin valmistuminenkin kävisi nopeammin, niin minkä takia pitää laittaa tähän estettä tälle asialle. Ja niin kuin sanottu, jopa esityksen perusteluissa on todettu, että nämä vaikutukset ovat epävarmoja. En pitäisi tätä viisaana. Pitäisi ainakin miettiä, olisiko siinä vaikka joku vuoden siirtymäaika, että voit saattaa valmiiksi tai jotain. Tämä ei nyt tunnu kyllä hyvältä näin äkkipäätään mietittynä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+8.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2026-02-17T16:48:50,2026-02-17T16:51:49,Käsitelty,1.1 2026_8_168,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 191/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_169,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 191/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus perustelee tutkinto-oikeuden rajaamista yhteen tutkintoon kerrallaan sillä, että näin saataisiin korkeakoulujen resurssia kohdennettua ensikertalaisten opiskelupaikkoihin. Korkeakoulut kuitenkin kertovat lausunnossaan, etteivät lakkautetut opinto-oikeudet muutu uusiksi aloituspaikoiksi. Käytännössä hallituksen esitys siis rajoittaa nuorten mahdollisuuksia etsiä omaa polkuaan ja sopivaa alaa. Hallituksen viesti on, että se ei näe tarpeelliseksi mahdollistaa opiskelualan vaihtoa ja monimuotoista, poikkitieteellistä kouluttautumista. Esityksessä kuvataan, että hallituksen tavoite on nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus mahdollisimman lähelle 50:tä prosenttia vuoteen 2030 mennessä, mikä on ollut yhteinen tavoite jo pitkään ja mistä toimet valitettavasti ovat puuttuneet. Tulevaisuudessa meillä olisi tarve päästä lähemmäs OECD:n kärkimaita ja 60 prosentin korkeakoulutusastetta nuorten aikuisten osalta. Koulutustaso ei kuitenkaan nouse keinoilla, joilla oman mielekkään opiskelualan etsimistä rajataan ja vaikeutetaan. Nuorilla on jo nyt aiempaa kovemmat paineet valita heti alussa oikea opiskeluala, ja ensikertalaisuuden painottaminen opiskelijavalinnoissa yhdessä tämän esityksen kanssa on omiaan lisäämään paineita. Myös hallituksen aiemmat toimet jatkuvan oppimisen ja aikuiskoulutuksen rajaamisesta luovat vielä entisestään painetta siihen, että ensimmäisellä valintakerralla pitäisi osua oikeaan. Tilanteessa, jossa opiskelija todella haluaa suorittaa ja kykenee suorittamaan kahta tutkintoa yhtä aikaa, joutuu hän nyt hallituksen esittämässä mallissa opiskelemaan ne peräjälkeen, eli opintoajat pitenevät. On vaikea ymmärtää, mikä lisähyöty saavutetaan sillä, että opintoja ei pystyisi suorittamaan lainkaan limittäin. Arvoisa puhemies! Vain alle kolmella prosentilla opiskelijoista on useita opinto-oikeuksia. Näiden taustalla on lukuisia erilaisia elämäntilanteita ja työllistymiseen liittyviä opiskelijan arvioita. Pelkkä opinto-oikeus ei myöskään kuluta korkeakoulujen resursseja. Olennaista on se, suorittavatko opiskelijat näitä opintoja. Esityksen perusteluissa viitataan Suomen ylioppilaskuntien liiton ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen vuonna 2019 tekemään tutkimukseen, jonka tulosten mukaan useamman opiskeluoikeuden hankkiminen on yleisemmin kytköksissä 1) omien kiinnostuksen kohteiden selkiytymättömyyteen ensimmäisiin opintoihin haettaessa tai niiden muotoutumiseen ensimmäisten opintojen aikana, 2) valmistumisen lähestyessä tärkeiksi nouseviin työllistymiseen liittyviin pohdintoihin ja lisäopintoihin, joita ne edellyttävät, 3) opintoihin liittyviin tekijöihin, kuten opiskeluvaikeuksiin ja lisäksi 4) elämäntilanteeseen, itsenäistymiseen, perheeseen, sosiaalisiin suhteisiin sekä terveyteen liittyviin tekijöihin, jotka vaikuttavat oleellisesti siihen, millaiseksi kunkin opiskelijan opintopolku muodostuu. Korkeakoulut siis osaavat tällä hetkellä mitoittaa annettavan opetuksen ja aloituspaikat sillä perusteella, kuinka paljon niihin todellisuudessa osallistuu opiskelijoita. Tiukennusten sijaan tarvittaisiin opintojen ohjausta, tukea opintoihin, riittävää opintotukea — työssäkäynti on usein yksi tekijä, joka hidastaa opintojen etenemistä — riittäviä resursseja tukipalveluihin ja opiskelijoiden terveydenhuoltoon. Jo nykyään moni nuori pitää välivuosia, koska he haluavat saada opinto-oikeuden juuri haluamastaan koulutusohjelmasta, siis opintojen välivuosia toisen asteen ja korkeakoulutuksen aloituksen välissä, ja he säästävät näitä ensikertalaispisteitä. Me ollaan vihreissä esitetty, että ensimmäisen vuoden korkeakouluopinnot 60 opintopisteen suorittamiseen saakka eivät vielä kuluttaisi tätä opiskelijan ensikertalaiskiintiötä, eli silloin olisi kannattavampaa ottaa vastaan se opiskelupaikka, jonka haussa saa, vaikka se ei välttämättä olisi se ensimmäinen ja suosittu vaihtoehto. Tällöin tämä vastaanottamisen kynnys siis madaltuisi ja opiskelija pääsisi tutustumaan korkeakouluopintoihin ja voisi sitten vuoden jälkeen halutessaan hakeutua vielä uudestaan sille haluamalleen alalle, tai jos vaikka lääkäriksi haluavalle kemian opinnot osoittautuvatkin vuoden aikana mielenkiintoisiksi, niin sitten jatkaa sillä alalla. Lisäksi olemme esittäneet merkittävää lisäpanostusta uusiin aloituspaikkoihin, painottuen juuri tuleviin vuosiin, jolloin sitä hakijasumaa, joka meille on kertynyt näistä opiskelijoista, jotka kerta toisensa jälkeen pyrkivät korkeakouluihin, päästäisiin purkamaan. Tässä työllisyystilanteessa uudet aloituspaikat myös mahdollistaisivat nuorille järkevän opiskelupaikan sen sijaan, että he odottavat työttömyyskorvauksella.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+8.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2026-02-17T16:51:53,2026-02-17T16:57:50,Käsitelty,1.1 2026_8_170,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 191/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_171,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 191/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee oppositiokollegojen kritiikkiä tätä hallituksen esitystä kohtaan, niin ei voi välttyä siltä, että mieleen nousee filosofi Senecan ajatukset tuolta ajanlaskun alusta. Senecahan pohdiskeli varsin osuvasti sitä, että emme suinkaan opiskele koulua varten vaan elämää varten. Siksi mielestäni tämä taitavana tunnetun ministeri Talvitien esittelemä hallituksen esitys on hyvä, siinä, että yhä useampi nuori suomalainen pääsee tämän hallituksen myötä, mikäli eduskunta tästä lain säätää, elämänpolulla eteenpäin siten, että tutkintoon johtavaan koulutukseen pääsee mahdollisimman moni nuori ja näin sitten myös tutkinnon kautta osoittamaan paitsi sellaisen laaja-alaisen sivistyksen myös osaamisen ja ennen kaikkea sitoutumisen oppimiseen. Varmasti sitten siellä työelämässä tietysti myös sen sivistyksen itseisarvon ohella kaikkein tärkeintä on se osaaminen. Ja kun tässä on muutamissa puheenvuoroissa käytetty sellaista kieltä, että ikään kuin jotkut tehdyt opinnot menevät vaikka hukkaan, niin ei se niin ole. Ei oppi koskaan ojaan kaada. Kaikki oppi on aina hyvästä. Olennaista on se, että nuoret saavat sen tutkinnon, joka auttaa sitten työllistymään ja joka auttaa elämässä eteenpäin. Ja siksi tämä hallituksen esitys vauhdittaa aivan oikealla tavalla sitä, että suomalaiset nuoret pääsevät tutkintoon johtaviin opintoihin. Toivoisin, että tosiaan viesti olisi nimenomaan se, että nuorilta ei viedä mahdollisuuksia myöskään vaihtaa alaa, mikäli se koetaan tarpeelliseksi, vaan nimenomaan tällä vain tuodaan kaikille tasavertaisemmin niitä mahdollisuuksia. — Kiitos, puhemies. Kannatan puhemiesneuvoston esitystä asian käsittelyn osalta.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+8.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2026-02-17T16:57:52,2026-02-17T16:59:59,Käsitelty,1.1 2026_8_172,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 191/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_173,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 191/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun ministeri on paikalla, niin kyselen tässä pari kysymystä. Totta kai on hyvä, että halutaan nopeasti ihmiset kouluttaa työuralle ja saada valmistumisia aika nopeasti aikaiseksi, ja toinen, että tätä osaamistason nostoa ja korkeakoulutettujen määrän osuutta kasvattaa väestössä. Ne ovat kaikki hyviä tavoitteita, mutta kysyisin nyt tällä tavalla: Nyt kun meillä tämä ikäluokka, joka meillä menee korkeakouluun, siellä on 2005—2006 ikäluokkia suurin piirtein, niin silloin syntyvyys oli 58 000, abouttiarallaa, ja tällä hetkellä meillä on korkea-asteen aloituspaikkoja ammattikorkeakoulussa 31 000 ja yliopistossa noin 25 000, eli noin 56 000 aloituspaikkaa korkeakoulussa tällä hetkellä. Tämä mietityttää minua tässä nyt, kun me katsotaan tätä meidän ruuhkan syntymistä tähän hakutilanteeseen, että meillä on näin monia paikkoja, joihin haetaan, ja sitten meillä ei kuitenkaan tämä suma lähde eteenpäin. Meillä on ikäluokan verran nyt sitten korkeakoulupaikkoja tälläkin hetkellä, aloituspaikkoja. Eli mitä tämän osalta pitäisi tehdä? Me ollaan tässä aika paljon tehty nytten sellaisia asioita itse, kaikki täällä, että me ollaan aika iso hakurumba rakennettu tänne korkeakoulujen yhteyteen. Voisikin miettiä, että voisiko sitä jotenkin miettiä uudella tavalla, koska niistä tulee niitä välivuosia aina sitten. Voisiko tätä jollain tavalla eurooppalaisittain viedä, että joissain maissa mennään sinne korkeakouluun ja sitten katsotaan, kuinka siellä pärjätään? Nyt me valmennetaan niitä hakemaan, ja ehkä olisi parempi valmentaa siellä koulutuksessa. Tätä puolta ehkä pitäisi miettiä enempi kuin tätä esitystä tässä. Sitten edustaja Lohikoski tässä hyvin minusta toi esiin sen, että ammatillisesta koulutuksesta tämä väylä korkeakouluopintoihin pitäisi pystyä pitämään yllä. Meillä on tällä hetkellä toisen asteen aloituspaikkoja 78 000, ja ikäluokka on tuo 58 000—60 000 suurin piirtein. Meillä on paikkoja. Nyt kun muistetaan, että syntyvyys on viime vuonna ollut 46 000, niin meillä on koulutuksessa paikkoja, ja nyt pitäisi ehkä enempi keskittyä siihen, että me parannetaan sen koulutuksen laatua ja sitten tätä prosessia, miten ne... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu]", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+8.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-17T17:00:02,2026-02-17T17:02:53,Käsitelty,1.1 2026_8_174,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 191/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_175,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 191/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri! Todellakin tämän hallituksen esityksen tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuutta mahdollisimman lähelle 50:tä prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kaikki varmasti täällä salissa tiedämme, että pääsy tähän tavoitteeseen ei ole viime vuosina edennyt niin kuin olisi toivottu. Suomi on polkenut paikallaan tässä korkeakoulutettujen määrässä, ja varmasti meillä on yhteinen huoli ja haaste siitä, miten tähän tavoitteeseen päästään. Nyt tässä käsittelyssä olevassa esityksessä kohdennetaan aloituspaikkoja ensimmäistä tutkintoaan suorittaville. Tämän esityksen mukaan opiskelijan saman- ja alemmantasoiset opiskeluoikeudet päättyisivät, jos hän ottaa vastaan uuteen tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden. Tämän esityksen keskeisenä tavoitteena on tarjota mahdollisuus korkeakoulututkinnon suorittamiseen mahdollisimman monelle, jolla tutkintoa tai aiempaa opiskeluoikeutta ei vielä ole. Se, mikä on tullut tässä esille, on se, että tämä esitys ei rajoita suoritettavien korkeakoulututkintojen määrää, vaan jatkossakin opiskelijan olisi mahdollista suorittaa useampi korkeakoulututkinto. Ja mikä on tosiaan äärettömän tärkeätä, on se, että jatkossakin olisi mahdollista vaihtaa alaa ja hakeutua opiskelemaan uudelle alalle. Arvoisa puhemies! Kun arvoisa ministeri on täällä paikalla, kiitokset siitä, niin tässä kohtaa tietysti herää vielä aika paljon kysymyksiä, että miten tämä nyt käsittelyssä oleva esitys sitten todellisuudessa tulisi tehoamaan tähän tavoitteeseen nähden. Siihen esittäisinkin tässä pari kysymystä: Elikkä mihin perustuu oletus, että nämä menetetyt, pois otetut opiskelupaikat toisivat samassa suhteessa uusia aloituspaikkoja? Ja toisena kysymyksenä sitten se, että kuinka monelle opiskelijalle tällä nyt olisi vaikutusta ja vaikuttavuutta, jos tätä opiskeluoikeutta lähdetään rajaamaan. Elikkä kuinka isoon joukkoon tämä sitten todellisuudessa tässä kohtaa vaikuttaisi, koska tämän esityksenkin mukaan nämä lain vaikutukset ovat epävarmoja suhteessa siihen tavoitteeseen? Siitä tietysti ollaan keskustassa myöskin erittäin, tai ei välttämättä, huolissaan, mutta toivotaan, että huomioidaan erittäin tarkasti sitten myöskin se, että jos opiskelija vaihtaa sitä alaa, jatkossa pystyy olemaan tämän esityksen läpi mennessä vain yksi opiskeluoikeus, niin millä tavalla näitä aiempia opintoja, aiempia kertyneitä opintosuorituksia sitten pystytään hyväksilukemaan uusissa opinnoissa. Me todellakin katsomme, että kun tämä työelämä muuttuu nopeasti, niin jokaisen korkeakoulun tutkintoihin tulisi voida lisätä joustavasti niitä työelämää tukevia ja työllistymistä edistäviä sivuaineita ja pienempiä osaamiskokonaisuuksia. Näitten opintojen ja tutkintojen joustavaa valinnaisuutta ja monitieteistä ristiinopiskelua toisiaan tukevilla tieteenaloilla tulee samaan aikaan edistää ja mahdollistaa, vaikkapa esimerkkinä nyt aineopettaja, joka haluaa työllistyäkseen täydentää opintojaan uusien opetettavien aineiden opinnoilla, saattaa joutua hakemaan kokonaan uudelleen pääaineopiskelijaksi ja vie näin taas paikan ensikertalaiselta opiskelijalta. Eli nämä ovat, arvoisa puhemies, niitä, mihinkä keskustassa halutaan kiinnittää huomiota, ja todellakin siihen, että varmistetaan se alanvaihtajien asema ja kiinnitetään huomiota näiden aiempien opintojen hyväksi lukemiseen. Arvoisa puhemies! Keskusta käy tätä asiaa vielä läpi valiokuntakuulemisissa, ja katsotaan sitten, päästäänkö tällä esityksellä niihin tavoitteisiin, mitkä sille on asetettu. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+8.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2026-02-17T17:02:55,2026-02-17T17:07:34,Käsitelty,1.1 2026_8_176,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 191/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Talvitie, neljä minuuttia, olkaa hyvä. — Voitte puhua sieltä tai puhujakorokkeelta.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_177,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 191/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia hyvistä nostoista ja kysymyksistä. Lähden nyt poikkeuksellisesti täältä toisesta aikajärjestyksestä. Ensinnäkin edustaja Siposelle: Tässä hallituksen esityksessä on tosiaan arvioitu, että kun 66 000 paikasta noin 6 000:lla oli jo aikaisemmin opiskelupaikka, joista puolet luopui siitä vapaaehtoisesti, eli reilu 3 000 jäi, ja sitten kun tästä on tehty käyttäytymisvaikutusten arviointia tarkoittaen sitä, että on arvioitu, että noin puolet niistä paikoista pystyttäisiin siirtämään ensikertalaisille — ei tietenkään sillä hetkellä elikkä sinä syksynä, kun he vapauttavat sen aikaisemman, vaan sitten seuraavina vuosina — niin siirtyisi 1 500 paikkaa ensikertalaisille seuraavana vuonna. Kuten siinä hallituksen esityksessä lukee, se on käyttäytymisarviointia, joten ei voi suoraan laittaa, että exactly näin juuri. Sitten edustaja Lylyltä todella hyvä kysymys. Juuri tästä syystä... Tätä kun on nyt analysoitu, niin me emme pärjää pelkästään sillä, että me lisäämme niitä koulutuspaikkoja. Se ei yksinkertaisesti nosta meidän koulutustasoa. Edellinen hallitus lisäsi 10 500 aloituspaikkaa kolmessa vuodessa. Miten kävi 23 kevään ylioppilaille? Yli 20 000 oli syksyllä vailla opiskelupaikkaa, ja 23 syksyllä aloittaneista joka neljäs oli sellainen, jolla oli jo tutkinto tai kaksi tai kolme paikkaa avoimena. Eli se, että me vain lisäämme korkeakoulun aloituspaikkoja — olemme lisänneet kaikki nämä viimeiset vuodet, kolme hallituskautta — ja meidän ikäluokat pienenevät samassa suunnassa — ei lisää meidän osaamistasoa. Ainoastaan koulutus kasaantuu ihmisille kahden kolmen samantasoisen tutkinnon osalta. Tämä on myös siellä ammatillisella koulutuksella. En ole siitä vastuussa, mutta dataa kun olen käynyt läpi, niin meillä on aloja, joissa työllistymisvaikutukset ovat 40 prosenttia, ja työllistymisvaikutuksiin ei vaikuta se, minkä tutkinnon on käynyt, vaan lähinnä se, missä kohdassa on tavallaan sen tutkinnon käynyt työmarkkinatilanteeseen liittyen, ja takana voi olla kaksi tai kolmekin ammatillista tutkintoa. Eli me emme voi ratkaista varsinkaan tämän koulutusjärjestelmän kestävyyden osalta sitä niin, että me vain lisäämme niitä aloituspaikkoja. Sen takia me tarvitsemme toimia. Me tarvitsemme tämän toimen, mutta me tarvitsemme myös sen opintosetelin, joka juuri — niin kuin edustaja Lyly hyvin kuvasi tässä — avaa ovia korkeakoulutukselle. Edustaja Hopsu ja muutamat muut kysyivät ensikertalaisuuden pisteiden vaikutuksesta, ettei se ole liian voimakas. Tässä oli useampi edustaja, joka kysyi siitä, että jos ensikertalaisuuskiintiön vaikutus on liian suuri yhdessä tämän kanssa, niin käykö niin, että ei uskalla ottaa sitä koulutuspaikkaa vastaan. Täällä on sivistysvaliokunnan puheenjohtaja ja useampia edustajia, jotka ovat sivistysvaliokunnan jäseniä: meillä on todella kova tavoite, että tässä tämän vuoden aikana yhdessä saisimme tämän opintosetelin voimaan syksyksi, mikä tarkoittaa sitä, että pystyy opiskelemaan avoimen kautta ja kokeilemaankin sitä alaa eikä menetä sitä ensikertalaisuuspistettä, jos kokee, että ei ole niin varma siitä, että haluaa ottaa sen paikan vastaan. Sitten tässä tuotiin esiin, että moni tällä hetkellä suorittaa kahta tutkintoa yhtä aikaa. Jos on niin, että opinnot ovat loppuvaiheessa, niin mikään ei estä opintojen suorittamista loppuun ja ottamasta sitä paikkaa vastaan sitten. Minä oikeastaan mietin, että mikä on se kannustin sellaisella henkilöllä, joka haluaa suorittaa sen tutkinnon, mitä nyt suorittaa, hakeutua toiselle alalle kesken tutkinnon, jos kerran aikoo suorittaa molemmat tutkinnot. [Puhemies koputtaa] Näkisin tässä, että ne, jotka suorittavat kahta tutkintoa aktiivisesti — ainakin datan perusteella, [Puhemies koputtaa] mitä on tässä hallituksen esityksessäkin käyty läpi — ovat marginaaliryhmä. Niitä ei ole se 6 000 ja risat. — Kiitos. ", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+8.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2026-02-17T17:07:38,2026-02-17T17:12:55,Käsitelty,1.1 2026_8_178,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 191/2025 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_8_179,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 191/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 8 käsittelyä. — Keskustelu. Edustaja Hopsu poissa. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_8_180,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 191/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksen ydin on hyvin yksinkertainen: eli korkeakoulutuspaikat pitää kohdentaa mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja vaikuttavasti. Tällä esityksellä selkeytetään opiskeluoikeuksia ja otetaan käyttöön yhden samantasoisen tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden periaate. Nykytilannehan on se, että osa opiskelupaikoista on niin sanottuja säilytyspaikkoja, eli saatu opiskeluoikeus pidetään varalla, mutta opintoja ei kuitenkaan edistetä, ja samalla moni ensikertalainen jää kokonaan ilman paikkaa. Tämä esitys ohjaa paikkoja niille, joilla ei ole vielä tutkintoa, ja se tukee koulutuspolkujen sujuvuutta ja nopeuttaa siirtymistä työelämään sekä nostaa myös korkeakoulutettujen määrää. On myös hyvä muistaa, että se ei estä alan vaihtoa eikä estä jatko-opintoja eikä estä kansainvälisiä ja kaksoistutkintoja. Arvoisa puhemies! Meillä on samaan aikaan pula osaajista, nuoria ilman opiskelupaikkaa ja työmarkkinoita, jotka tarvitsevat tekijöitä. Tässä tilanteessa ei ole perusteltua ylläpitää mallia, jossa tutkintopaikkoja voidaan varastoida. Tämä esitys tuo selkeyttä, tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta. Siksi pidän esitystä perusteltuna ja kannatettavana osana Petteri Orpon hallituksen koulutuslinjaa. Enemmän tutkintoja, sujuvammat polut ja parempi vastaavuus työelämän tarpeisiin. — Kiitos. ", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+8.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2026-02-17T21:38:30,2026-02-17T21:40:00,Käsitelty,1.1 2026_8_181,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain ja opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 197/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan, jolle sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Talvitie, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_8_182,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain ja opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 197/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ammattikorkeakoululakia ja opintotukilakia. Eli kyse on esityksestä niin sanotuille sotekaksoistutkinnoille. Kokonaisuutenaan tämä muutos on yksi pieni osa niistä keinoista, joilla toteutetaan koulutustason nostoa. Kuten äskeisessäkin esityksessä, yhteisenä tavoitteena on, että nostetaan korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuutta mahdollisimman lähelle 50:tä prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Muutos mahdollistaa opiskelupaikkojen tarjoamisen mahdollisimman monelle sellaiselle, jolla ei ole vielä tutkintoa tai opiskeluoikeutta. Ja tämä lakimuutos auttaa jonkin verran myös siinä, koska lakimuutoksella ehkäistään koulutuksen kasautumista. Toisena tavoitteena on toimeenpanna EU:n ammattipätevyysdirektiiviä, ja siitä siis tulee tämä vaade, että jatkossa kätilön koulutus suoritetaan vasta sairaanhoitajatutkinnon jälkeen. Nykytilanteessa sairaanhoitaja, joka haluaa kouluttautua ensihoitajaksi, kätilöksi tai terveydenhoitajaksi, suorittaa samantasoisen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, vaikka hän olisi suorittanut jo sairaanhoitajakoulutuksen. Se vie kuitenkin opiskelupaikan henkilöltä, joka voisi muuten aloittaa suorittamaan ensimmäistä korkeakoulututkintoa. Ammattikorkeakoululakia ehdotetaan siis muutettavaksi siten, että lakiin lisätään uusi koulutustyyppi. Kyseessä on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen tai sen lisäksi suoritettava ensihoitaja-, kätilö- tai terveydenhoitajakoulutus, ei siis -tutkinto. Vastaavia, jo pitkään käytössä olleita koulutuksia, jotka eivät ole tutkintoja, ovat esimerkiksi erikoislääkärin ja opettajan koulutukset, jotka suoritetaan tutkinnon jälkeen. Uudistuksen jälkeen sairaanhoitajakoulutuksen jo suorittanut, joka haluaa ensihoitajan, kätilön tai terveydenhoitajan tehtäviin, voisi suorittaa pelkän ensihoitajan, kätilön tai terveydenhoitajan koulutuksen. Jatkossa ei siis tarvitsisi enää hakeutua suorittamaan toista kokonaista ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Arvoisa puhemies! Nuorten toiselta asteelta valmistuvien koulutuspolut on pyritty pitämään uudistuksessa mahdollisimman samanlaisina kuin nyt. Opiskelija suorittaa nelivuotisen koulutusohjelman, joka antaa osaamisen sekä sairaanhoitajaksi että ensihoitajaksi tai terveydenhoitajaksi. Nuorille koulutukseen hakeutuville hakemisessa ei siis näkyisi merkittävää eroa nykytilanteeseen. Sen sijaan sairaanhoitajakoulutuksen jo suorittaneiden koulutuspolku ensihoitajaksi tai terveydenhoitajaksi muuttuu: opiskelija suorittaa terveydenhoitajaksi yksivuotisen 60 opintopisteen koulutuksen tai ensihoitajaksi puolitoistavuotisen 90 opintopisteen koulutuksen. Myös kätilökoulutukseen voi hakeutua yhtä aikaa sairaanhoitajakoulutuksen kanssa. Kätilökoulutus kuitenkin voidaan suorittaa EU-direktiivin vaatimusten mukaisesti aina vasta sairaanhoitajakoulutuksen jälkeen. Kätilöiden koulutuspolku pitenee muodollisesti nykyisestä neljästä ja puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Ja tietenkin tämä koulutuspolun piteneminen tällaisenaan on harmittavaa. Siltä ei kuitenkaan voitu välttyä, koska sairaanhoitajakoulutuksen laajuus on Suomessa kolme ja puoli vuotta ja kätilökoulutuksen laajuus on vuoden 2005 ammattipätevyysdirektiivin nojalla puolitoista vuotta. Suomalaista laadukasta sairaanhoitajakoulutusta ei haluttu heikentää lyhentämällä sitä. Samalla halusimme varmistaa myös sen, että kätilöillä on jatkossakin myös sairaanhoitajakoulutus. Koulutusajan kokonaiskesto kuitenkin lyhenee, jos opiskelija ottaa kätilökoulutuksen sisältöjä sairaanhoitajakoulutuksen vapaavalintaisiin opintoihin, ja näin ollen koulutuksen pituus on neljä ja puoli vuotta. Arvoisa puhemies! Esitetyt uudet koulutukset eivät ole siis suoria tutkintoja, mutta ensihoitajat, kätilöt ja terveydenhoitajat suorittavat jatkossakin sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, jonka sisältönä on sairaanhoitajan pätevyys. Tähän sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon liitetään kaksi tutkintonimikettä tai useampi tutkintonimike eli sairaanhoitaja (AMK) -tutkintonimikkeen lisäksi ensihoitaja-, kätilö- tai terveydenhoitaja (AMK) -tutkintonimike. Koulutukset suoritetaan joko sairaanhoitajan tutkintokoulutuksen yhteydessä tai sen jälkeen. Ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutus olisi jatkossakin aivan samalla tavalla säänneltyä koulutusta ja niitä järjestettäisiin ammattikorkeakoululakiin lisättävien uusien säännösten nojalla. Uudistuksen tavoitteena on turvata ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutuksen toteutuminen jatkossakin ammattikorkeakouluissa nykyisen tasoisena laadukkaana ja arvostettuna koulutuksena. Toisin kuin julkisuudessa on nostettu esiin huolia, uudistuksella ei heikennetä koulutuksen laatua tai rahoitusta. Opiskelija voisi koulutuksen suoritettuaan hakea laillistusta terveydenhoitajaksi tai kätilöksi Valvirasta kuten nykyisinkin. Myös ensihoitajakoulutus tuottaisi saman ammatillisen kelpoisuuden. Arvoisa puhemies! Opiskelijoiden oikeus opintotukeen ja opintolainahyvityksen säilyy samana, ja se turvataan samassa esityksessä lainsäädäntömuutoksin. Opiskelijoiden asema on samanlainen kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Ensihoitajat, kätilöt ja terveydenhoitajat saisivat siis jatkossakin laadukasta, laeilla säänneltyä koulutusta, joka johtaa samoihin pätevyyksiin ja ammattinimikkeisiin kuin aiemmin. Heillä olisi myös oikeus opintotukeen vastaavissa tilanteissa kuin nykyäänkin. Muutoksena olisi koulutuksen keston lyheneminen jo tutkinnon suorittaneille ja kokonaisten tutkintojen koulutuspaikkojen vapautuminen ensikertalaisille. Viime vuoden lopussa opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti sidosryhmille keskustelutilaisuuden uudistuksesta. Olemme myös erikseen kuulleet alojen liittoja. Näissä keskusteluissa on noussut tärkeitä asioita huomioina, ja kiitän siitä palautteesta ja dialogista. Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana ammatillisesta opettajankoulutuksesta. Osana tätä uudistusta ammattikorkeakoululakiin lisättäisiin ammatillisen opettajankoulutuksen asetuksenantovaltuus. Tämä tarkoittaa, että jatkossa ammatilliseen opettajankoulutukseen kuuluvista opinnoista, opintojen rakenteesta ja osaamistavoitteista voidaan säätää asetuksella tarkemmin. Ammatillisen opettajankoulutuksen osalta tehtäisiin tarkennuksia myös muihin lain säännöksiin, osin vastaavasti kuin ensihoitaja-, terveydenhoitaja- ja kätilökoulutusten osalta. Muutoksilla ei ole tarkoitus ammatillisen opettajakoulutuksen osalta muuttaa merkittävästi nykytilaa, vaan tavoitteena on tehdä näkyväksi eri opintojen tuottamaa osaamista sekä säätää kyseisten opintojen osaamistavoitteista, jotta ammattikorkeakouluissa suoritettavien opettajankoulutuksen opintojen sisällyttäminen Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehykseen olisi jatkossa mahdollista. Olen valmiina keskustelemaan ja kuuntelemaan edustajien kysymyksiä ja vastaamaan niihin.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+9.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2026-02-17T17:13:38,2026-02-17T17:21:57,Käsitelty,1.1 2026_8_183,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain ja opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 197/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Castrén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_184,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Maaret,Castrén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain ja opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 197/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen vuodesta 92 ollut mukana ensihoidon maailmassa ja kehittämässä ensihoitoa, mukana asetuksen kirjoittamisessa, kansallisten hoitolinjausten aikaiseksi saamisessa, ja ensimmäinen ensihoidon professori on minulle aikanaan väitöskirjan tehnyt. Nyt on aika viedä ensihoito vielä yksi askel eteenpäin. Silloin kun aloitin ensihoitotyön, palomiehet antoivat liuotuslääkkeitä sydäninfarktipotilaille. Se loppui saman tien, kun astuin Mäntsälän pelastuslaitokselle. Tänään olemme keskustelemassa siitä, että ensihoitajien ammattitutkinnon kautta pitää tulla laillistuminen, mikä on todella tärkeä asia. Valiokunnassa keskusteltiin tänään asiantuntijoiden kanssa mutta ensihoidosta varsin vähän. Ne ensihoitajat, jotka ovat suorittaneet ammattikorkeakoulussa 240 opintopisteen ensihoitajan koulutuksen tai 90 opintopisteen ensihoitajakoulutuksen sairaanhoitajaksi valmistumisen jälkeen, tulisi todellakin laillistaa sairaanhoitajan lisäksi myös ensihoitajina. Ensihoitajan työ sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa on työtä, johon sairaanhoitajakoulutus ei anna riittäviä valmiuksia. Ensihoitaja vastaa usein ainoana terveydenhuollon ammattilaisena kriittisesti sairaan potilaan hoidosta sairaalan ulkopuolella. Hän vastaa sairaalan ulkopuolella kiireettömien potilaiden hoidon tarpeen arvioinnista ja palveluohjauksesta ja niihin liittyvistä päätöksenteosta. Ensihoitaja vastaa myös sairaalan ulkopuolella useista operatiivisten tilanteiden johtamisista viranomaisyhteistyössä. Kriittisesti sairastuneiden ja vammautuneiden hätätilapotilaiden sairaalan ulkopuolinen ensihoito on erikoisosaamista, jota ei kouluteta vastaavalla tavalla muille terveydenhuollon ammattihenkilöille. Vain laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö saa tehdä hoidon tarpeen arviointia. Hoidon tarpeen arvioinnin osaaminen on keskeinen osa ensihoitajan tehtävää ja edellyttää yleissairaanhoitajan tehtävistä poikkeavaa erityisosaamista siksi, että päätökset tehdään sairaalan ulkopuolella varsin erilaisin rajatiedoin kuin sairaalan tai terveyskeskuksen sisällä. Hoidon tarpeen arvioinnin osaaminen on keskeinen edellytys potilasturvallisuudelle. Tällä hetkellä ensihoitopalvelussa ensihoitajan nimikkeellä työskentelee hyvin erilaisella koulutustaustalla olevia, ja tämä aiheuttaa sekaannusta ja väärinymmärrystä vastuista, velvollisuuksista ja oikeuksista. Lisäksi moniammatillinen yhteistyö eri viranomaisten kanssa edellyttää, että myös ensihoitajan nimikkeeseen liittyvä osaamisen taso ja vastuualue tehdään näkyviksi ensihoitaja-ammattinimikkeen laillistamisella. Moniammatillinen yhteistyö edellyttää, että ensihoitaja tunnustetaan omaksi laillistetuksi ammatikseen, jotta muut toimijat tietävät selkeästi ensihoitajan osaamisen ja vastuualueet. Ensihoitaja-ammattinimikkeen laillistaminen on keskeinen tekijä sairaalan ulkopuolisessa potilas- ja työturvallisuuden varmistamisessa, sillä se auttaa takaamaan, että ensihoitajan osaaminen on valtakunnallisesti määriteltyä ja yhtenevää. Nykyinen hajanainen koulutuskenttä muodostaa potilas- ja työturvallisuusriskin sekä lisää vaihtelua potilaalle tarjotun hoidon laadussa, koska ensihoitaja-nimikkeellä voi työskennellä henkilöitä, joiden todellisesta osaamistasosta ei ole varmuutta. Laillistaminen varmistaa, että jokainen nimikettä käyttävä on täyttänyt tietyt koulutus- ja osaamisvaatimukset. Ammattinimikkeen laillistaminen auttaa yleisesti lisäämään luottamusta ensihoitopalveluun, sillä se antaa viranomaisille työkalut valvoa ammatinharjoittajia ja puuttua tarvittaessa epäasianmukaiseen toimintaan. Yleinen luottamus viranomaisiin on myös keskeinen tekijä yhteiskunnallisen resilienssin ja kokonaisturvallisuuden vahvistamisessa. Ensihoitaja-ammattinimikkeen laillistaminen on käytännön askel kohti hoitokäytäntöjen yhtenäistämistä, hoitotulosten parantamista ja ensihoitajien roolin vahvistamista monialaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä. Olemme puhuneet usein tässä salissakin siitä, että ensihoidolla on yhä merkittävämpi rooli, kun yksiköitä suljetaan ja matkat potilailla hoitoon ovat varsin pitkiä. Nyt on aika ottaa seuraava askel ja katsoa, että ensihoitajan laillistaminen tulee todeksi. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+9.aspx,fi,Maaret Castrén,911822,2026-02-17T17:22:00,2026-02-17T17:26:47,Käsitelty,1.1 2026_8_185,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain ja opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 197/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_186,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain ja opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 197/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus rakentuu monesta kerroksesta. Yksi niistä on vahva, osaava ja oikea-aikaisesti käytettävissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö. Turvallisuus ei synny vain rajoilta tai viranomaisista. Sitä ovat luomassa myös ensihoitajat, kätilöt ja terveydenhoitajat, jotka ovat yhteiskunnan arjen ja kriisin etulinjassa. Juuri tämän vuoksi käsiteltävänä oleva hallituksen esitys on ennen kaikkea turvallisuutta vahvistava esitys. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysalalla on Suomessa pitkäkestoinen ja laaja henkilöstöpula. Se näkyy ensihoidon vasteajoissa, perheiden palveluiden saatavuudessa sekä synnytys- ja äitiyshuollon kuormituksessa. Kun koulutuspolut ovat nykyisin päällekkäisiä ja hitaita, osaavaa henkilöstöä valmistuu liian vähän ja liian myöhään. Tällä uudistuksella puramme juuri näitä esteitä. Jatkossa sairaanhoitajakoulutuksen jo suorittanut voisi pätevöityä ensihoitajaksi, kätilöksi tai terveydenhoitajaksi ilman uuden samantasoisen tutkinnon tekemistä. Jatkossa ensihoitajaksi tai kätilöksi voisi valmistua puolessatoista vuodessa ja terveydenhoitajaksi jopa yhdessä vuodessa sairaanhoitajakoulutuksen jälkeen. Arvoisa puhemies! Tämä ei ole vain koulutusjärjestelmän tehostamista, se on kriisinsietokyvyn vahvistamista. Ensihoitajat ovat usein ensimmäiset, jotka saapuvat onnettomuuspaikalle. Terveydenhoitajat ovat koulujen ja perheiden turvallisuusverkko. Kätilöt puolestaan turvaavat synnytysten turvallisuuden ja äitiyshuollon jatkuvuuden. Kun koulutuspolut lyhenevät ja selkeytyvät, osaajia valmistuu enemmän ja nopeammin. Tämä lisää pitkällä aikavälillä koko alan työvoiman saatavuutta ja vahvistaa meidän huoltovarmuuttamme myös niillä alueilla, joilla henkilöstöpula on jo akuutti. Arvoisa puhemies! Turvallinen Suomi tarvitsee toimivan ensihoidon, vahvan äitiyshuollon ja kattavat peruspalvelut. Jokainen näistä aloista kantaa vastuuta ihmishenkien pelastamisesta ja yhteiskunnan toimintakyvystä. Tämä esitys ei ainoastaan selkeytä koulutusjärjestelmää, vaan se turvaa palvelut, joihin kansalaiset luottavat silloin, kun hätä on suurin. Siksi tämä esitys on ennen kaikkea investointi Suomen turvallisuuteen. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+9.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-17T17:26:59,2026-02-17T17:30:45,Käsitelty,1.1 2026_8_187,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain ja opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 197/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hiltunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_188,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain ja opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 197/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on maailman parhaat kätilöt. Opiskelijat ovat nyt opiskelleet sairaanhoitajiksi ja siinä samalla kätilöiksi, jolloin koulutus on kestänyt neljä ja puoli vuotta. Tämän käsittelyssä olevan esityksen myötä uudistuksen jälkeen opiskeltaisiin ensin sairaanhoitajaksi kolme ja puoli vuotta ja sen jälkeen noin kaksi vuotta lisää kätilöksi. Tämä tarkoittaa siis esityksen mukaan käytännössä pidempää koulutusta, jopa vuodella. Kuitenkaan pätevyys ei nostaisi koulutustasoa eikä parantaisi palkkaa ja tuskin muuttaisi työnkuvaakaan. Näiden tietojen puitteissa on herännyt laajemminkin huoli siitä, kuka lähtee enää tekemään jatko-opintoja tulevaisuudessa, ja siitä, miten huolehdimme siitä, että meillä olisi edelleen riittävästi päteviä kätilöitä. Koulutuksen kestohan lähentelee tällöin jo lääkäriopintoja. Arvoisa ministeri, nykyisestä mallista on kuulunut positiivista ammattikorkeakouluilta. Mikä on tämä perimmäinen syy ja tarve nyt tälle uudistukselle? — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+9.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2026-02-17T17:30:49,2026-02-17T17:31:54,Käsitelty,1.1 2026_8_189,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain ja opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 197/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_190,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain ja opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 197/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys muuttaisi ammattikorkeakoululakia siten, että ensihoitajakoulutus, kätilökoulutus ja terveydenhoitajakoulutus olisivat erilliseen sääntelyyn perustuvia koulutuksia, jotka suoritettaisiin sairaanhoitajakoulutuksen lisäksi. Ensihoitajakoulutuksen ja kätilökoulutuksen tavoitteellinen suoritusaika olisi puolitoista lukuvuotta ja terveydenhoitajakoulutuksen yksi lukuvuosi. Ensihoitaja- ja terveydenhoitajakoulutuksen voisi kuitenkin suorittaa edelleen myös nykyiseen tapaan yhtenäisenä koulutuksena sairaanhoitajakoulutuksen kanssa. Uudistuksen tavoitteeksi hallitus kertoo, että sairaanhoitajakoulutuksen aiemmin suorittaneet voisivat pätevöityä ensihoitajan, kätilön ja terveydenhoitajan tehtäviin muulla tavoin kuin suorittamalla toisen samantasoisen ammattikorkeakoulututkinnon. Tämä selkeyttäisi ja sujuvoittaisi esityksen mukaan tutkinnon jo suorittaneiden koulutuspolkuja. Samalla se mahdollistaisi tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikkojen kohdentamisen niille, joilla ei ole vielä korkeakoulututkintoa tai opinto-oikeutta samantasoisen korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutus olisivat opintotukeen oikeuttavaa koulutusta. Opintolainan saaja olisi oikeutettu opintolainahyvitykseen silloin, kun koulutus suoritetaan tavoiteajassa sairaanhoitajakoulutuksen lisäksi. Arvoisa puhemies! Koulutusta tarjoavien tahojen osalta on tuotu esille, että hallituksen esityksessä tulisi huomioida, että säännellystä ensihoitajakoulutuksesta valmistuneet henkilöt laillistetaan ensihoitajiksi. Vastaavasti on tärkeää varmistaa, että terveydenhoitajakoulutuksen suorittanut henkilö käyttää terveydenhoitajan ammattinimikettä ja että laillistaminen ja rekisteröityminen terveydenhoitajaksi tapahtuvat. Erikseen säännellyn koulutuksen osalta ensihoitajan, kätilön ja terveydenhoitajan osaamisen tulisi olla sama kuin tutkintokoulutuksessa. Tällä voidaan varmistaa ammattiin laillistettujen, ammattinimikettä käyttävien, tutkintokoulutuksen ja erikseen säännellyn koulutuksen käyneiden yhdenvertaisuus työelämässä. Osaaminen tulisi kuvata erikseen säädetyn koulutuksen osaamistavoitteena, joka auttaa aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseksi. Lisäksi tulisi huomioida, että opiskelijoiden opintososiaaliset edut pysyvät samoina kuin nyt. Olisikin hyvä, että muutos huomioitaisiin myös ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+9.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2026-02-17T17:31:59,2026-02-17T17:34:24,Käsitelty,1.1 2026_8_191,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain ja opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 197/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo on poissa. — Edustaja Eloranta, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_192,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain ja opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 197/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Uudistuksen tavoite sujuvoittaa ensihoitajan, kätilön ja terveydenhoitajan ammatteihin johtavia koulutuspolkuja siten, että tarve suorittaa useampia samantasoisia tutkintoja vähenee ja jatkuvan oppimisen mahdollisuudet paranevat, on hyvä tavoite. Ensihoitajan ja terveydenhoitajan osalta esitys on kannatettava. Sen sijaan kätilökoulutuksen osalta esityksen tapa sujuvoittamiseen ei vaikuta kaikilta osin perustellulta tai parhaalta mahdolliselta. Esityksen mukaan kätilökoulutus pitenee viiteen vuoteen, mikä vastaa maisteriopintojen laajuutta, mutta tutkinnon taso ei kuitenkaan nouse ammattikorkeakoulututkinnon tasolta ylemmän AMK-tutkinnon tasolle, mikä sen sijaan olisi perusteltu vaihtoehto. Koulutustaso ei siis itse asiassa nouse. Tämä, että tutkinnon taso ei nouse YAMKin tasolle, vaikeuttaa muun muassa kansainvälistä liikkuvuutta eikä ole Bolognan prosessin mukainen, elikkä olisi tärkeää, että koulutus tuottaisi ihan automaattisen tunnustamisen EU-alueella. Nyt tämä esitetty malli tekee tämän tunnustamisen hieman hankalammaksi. Ihmetystä herättää myös se, miksi opintojen laajuutta ei ole ilmaistu opintopisteinä, mikä on normaali tapa, vaan tunteina ja kuukausina, mikä on käytännössä varsin hankalaa esimerkiksi sen vuoksi, että kesäkuukausina on vaikea opiskella. Tosiaankin tutkinnon laajuus on myös epärealistinen suorittaa tavoiteajassa, elikkä hyvin pieneen aikaan pitäisi mahduttaa hyvin paljon sisältöjä. Herää kysymys, että nyt kun kätilökoulutusta uudistetaan, niin minkä takia ei sitten tehdä tämmöistä todellista perusteellista uudistusta niin, että todellakin sitä uudistettaisiin, eikä tämmöisellä hieman epätarkoituksenmukaisella ja ehkä vähän näennäiselläkin tavalla. Mutta sen sijaan siltä osin kuin tämä hallituksen esitys koskee opintotukilakia, muutokset ovat kannatettavia, eli se, että nämä tutkinnot saa suorittaa pidemmässä ajassa. Elikkä se on hyvä asia, ja siitä kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+9.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2026-02-17T17:34:31,2026-02-17T17:36:44,Käsitelty,1.1 2026_8_193,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain ja opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 197/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_194,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain ja opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 197/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukaan ammattikorkeakoululakia muutettaisiin siten, että ensihoitajakoulutus, kätilökoulutus ja terveydenhoitajakoulutus olisivat erilliseen sääntelyyn perustuvia koulutuksia, jotka suoritettaisiin sairaanhoitajakoulutuksen lisäksi. Mielestäni uudistuksen lähtökohdat ovat hyvät, sillä on sekä yksilön että julkisten resurssien käytön kannalta viisasta, että opiskelijoita ei laiteta opiskelemaan pätevöitymisen vuoksi päällekkäisiä samantasoisia tutkintoja, vaan he voivat erikoistua suorittamalla tarvittavat täsmäopinnot. Myös esitykset ammatillisen koulutuksen opetuksen osalta vaikuttavat järkeviltä. Esityksen pohdintaa herättäväksi kohdaksi muodostuu kuitenkin koulutuksista pisin eli kätilökoulutus. Se sisältäisi jatkossa kolmen ja puolen vuoden sairaanhoitaja (AMK) -tutkinnon ja puolentoista vuoden pätevöitymiskoulutuksen kätilöksi. Tosiaan tästä puolestatoista vuodesta on jo useampi taho todennut, että siihen ei kyllä se harjoitteluaika tunnu millään mahtuvan. Tämän esityksen mukaan tämä olisi yhteensä viiden vuoden mittainen, sisällöltään vaativa mutta ei antaisi suorittajalle silti ylempää ammattikorkeakoulututkintoa vaan kaksi alempaa korkeakoulututkintoa. Kätilöliitto on painottanut, että kätilökoulutuksen pituus ja laajuus ilman ylemmän tutkinnon statusta heikentävät kätilön ammatin ja koulutuksen vetovoimaa. Vaatimukset ovat kyllä todella kovat: viiden vuoden opiskelu ja sen lisäksi vielä kahden vuoden työkokemusvelvoite siihen väliin ennen kuin voi tätä erikoistumista lähteä tekemään, eli se vastaa aivan korkeakoulujen, yliopistojen maisteritutkintojen kestoa. Esimerkiksi Ruotsissa kätilökoulutus on puolitoistavuotinen, 90 opintopisteen ylemmän tason jatkokoulutus sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneille. Ruotsissa tutkintoa tarjotaan ammattiin tähtäävänä ylemmän tason korkeakoulututkintona, joka vastaa tätä Bolognan prosessin toisen portaan tutkintoa. Se ei kuitenkaan ole maisterin tutkinto eli vastaa pitkälti suomalaista ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Hallituksen esitys vaikuttaa mukailevan pitkälti Ruotsin tutkintomallia sillä poikkeuksella, että tosiaan kätilötutkintoa ei lasketa ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi. Meidän on mahdollista Ruotsin mallin mukaisesti pitää tutkintoa ylempänä korkeakoulututkintona, ja oikeastaan haluaisin kysyä hallitukselta, miksi tähän ratkaisuun ei ole päädytty. Voisin kysyä myös, voisiko tätä koulutukseen hakeutumisen kahden vuoden työssäoloehtoa muuttaa tai voisiko sen poistaa. Ruotsissa ammattipätevyysdirektiivin C-mallissa työssäoloehto on Suomesta poiketen vain vuoden mittainen. Asiantuntijalausunnoissa HUS on nostanut esiin myös sellaisen vaihtoehdon, että meillä olisi tällainen alempi AMK-tutkinto, joka olisi kätilötutkinto erikseen, ja sitten siitä voisi vielä jatkaa kätilötutkinnon ylempään AMK-tutkintoon. He nostavat tätä vaihtoehtoa sen vuoksi, että pulaa kätilöistä on, ja on huoli siitä, että nämä pidentyneet tutkinnot entisestään lisäävät tätä kätilöpulaa. Suomalainen kätilökoulutus täyttää tänä vuonna 210 vuotta. Vuonna 1816 Turkuun perustettiin ensimmäinen kätilökoulu, ja sen myötä Suomessa on pitkä kätilökoulutuksen historia. Se oli myös ensimmäinen naisille suunnattu ammatillinen koulutus. Tämän juhlavuodenkin kunniaksi toivon, että meillä tätä kätilöiden pätevyyttä ja osaamista naisvaltaisessa asiantuntija-ammatissa todella arvostetaan ja pohditaan vielä sitä, voisiko tästä tutkinnosta hyvin kevyesti kehittää myös sen ylemmän korkeakoulututkinnon. Vielä loppuun haluan nostaa huolen uusien kätilöiden valmistumisen esteistä. Eilen Helsingin Sanomista saimme lukea kahdesta kätilöopiskelijasta, jotka kertoivat, millaista on, kun harjoittelupaikat menevät sekunneissa ja kilpailu on kovaa erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla. Opiskelijat tunnistavat, miten tärkeitä harjoittelut ovat täyden ammattipätevyyden saamiselle. Harjoittelupaikkojen pulan ohella haasteita ovat tuoneet hankaluus sovittaa niitä osaksi opintoja. Tosiaan muun muassa Tehy on nähnyt tämän esityksen ongelmana sen, että tähän puoleentoista vuoteen näitä harjoitteluaikoja ei pysty sovittamaan, koska harjoittelujen ohjausta ei ole kesäisin kätilöopiskelijoille tarjolla, ja sen takia käytännössä tämä opintojen pituus tulee olemaan se kaksi vuotta, tai näin on arvioitu. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene teki tämmöisen isommankin selvityksen sosiaali- ja terveysalan harjoittelupaikkojen pulasta, ja sen selvityksen mukaan on 3 500 opiskelijan valmistuminen viivästynyt sen takia, että näitä harjoittelupaikkoja sotealalle ei löydy, ja toivon, että hallitus kyllä lähtee tätä myös ratkomaan.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+9.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2026-02-17T17:36:47,2026-02-17T17:42:44,Käsitelty,1.1 2026_8_195,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain ja opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 197/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Talvitie, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_196,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain ja opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 197/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitos edustajille hyvistä kysymyksistä ja nostoista. Tässä kysyttiin, edustaja Hiltunen kysyi, miksi kätilökoulutuksen osalta tätä kestoa nyt pidennettäisiin, ja vastaus löytyy tosiaan siitä EU:n ammattipätevyysdirektiivistä, joka nyt jatkossa edellyttää, että kätilön koulutus suoritetaan vasta sairaanhoitajatutkinnon suorittamisen jälkeen. Sitten tässä oli useampi kysymys siitä, miksi kätilökoulutuksesta ei tehdä eikä esitetä tehtävän YAMK-tasoista tutkintoa. No, ensinnäkin siis kätilöiden kouluttaminen YAMK-tutkintoon edellyttäisi kätilökoulutuksen sisältöjen muuttamista. Kun YAMK-tutkinnoille on säädetty edellytyksiä, muun muassa valmiudet tieteellisen jatkotutkinnon suorittamiseen, niin näiden edellytysten lisääminen kätilökoulutukseen pidentäisi siis huomattavasti sitä koulutuksen pituutta. Eli sinne tulisi lisää koulutussisältöjä, joita pitäisi käydä, jos se olisi YAMK-tutkinto. Edustaja Hopsu ihan oikein tuossa totesi, että yksi este on myöskin työssäoloehdon täyttyminen. Mutta siinä ei ole pelkästään se työssäoloehto, elikkä jos YAMK-tutkintoa haluaa suorittaa, niin tarvitaan vähintään kaksi vuotta työkokemusta. Mutta se ei ole se ainut este, vaan myös ne, mitä toin äsken esiin. Mutta jatkossa meillä on esimerkiksi nyt korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyöskentely ja toimenpiteiden pohtiminen ja työstäminen tämän loppukevään aikana. Tämä YAMK-tutkinnon työssäoloehto on minun mielestäni sellainen asia, jota on syytä tässä miettiä. Kuten edustaja Hopsu toi esiin, siinä on myöskin tämmöisiä kansainväliseen vertailuun liittyviä asioita, joita on ehkä syytä poistaa. Ja sitten Eloranta kysyi, miksi tätä ei uudistettu kokonaisuutena. No, silloin ei olisi ollut mahdollisuutta tehdä tässä ajassa tätä muutosta, joka sitten kuitenkin vastaa siihen, että jos me mietitään ammattikorkeakoulututkintoja, joita on suoritettu vuosina 2015—2023, niin nimenomaan terveydenhoitaja-, kätilö- ja ensihoitajapuolella on ollut 16—20 prosentilla jo se edellinen sotealan tutkinto, eli aika laajalla osalla on sitä päällekkäistä koulutusta. Sitten edustaja Castrén totesi tästä ensihoitajan ammattinimikkeen laillistamisesta, että se on tärkeä, ja Hänninen Suomen turvallisuuden näkökulmasta. Ja sitten Kallio totesi säännellystä koulutuksesta laillistaa ensihoitaja ja sitten tästä rahoitusmallista. Meillä on korkeakoulujen rahoitusmalli nyt voimassa 25—28, ja osana tätä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen [Puhemies koputtaa] visiotyöskentelyä valmistaudutaan sitten siihen vuoden 28 jälkeiseen rahoitusmalliin. — Kiitos. ", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+9.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2026-02-17T17:42:47,2026-02-17T17:46:18,Käsitelty,1.1 2026_8_197,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain ja opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 197/2025 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_8_198,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain ja opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 197/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 9 käsittelyä. — Edustaja Siponen, poissa. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_8_199,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain ja opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 197/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä esitys on meillä sivistysvaliokunnassa juuri käsittelyssä. Tässä on tietysti monenlaisia kannanottoja, mutta nyt tärkein on tämä, että kun meillä on sairaanhoitajia, jotka ovat siis valmistuneet ensihoitajiksi, terveydenhoitajiksi tai kätilöiksi ja haluavat jatkossa vaihtaa sitä omaa koulutussuuntaa elikkä tavallaan täydennyskouluttautua, niin he joutuvat niin sanotusti aloittamaan alusta. He saavat kyllä hyväksiluettua koulutuksen aikana näitä aiemmin suoritettuja opintoja mutta sitten toisaalta vievät sen uuden opiskelijan paikan, koska heillä on jo se tutkinto. He pääsevät nyt sitten jatkossa nopeammin tämän täydennyskoulutuksen tekemiseen eivätkä vie sitä ensimmäistä paikkaa. Eli toisin sanoen he pystyvät opiskelemaan nopeutetusti siihen toiseen tutkintoon, vuodessa tai puolessatoista vuodessa riippuen siitä, mikä tutkinto on kyseessä. Lisäksi tähän tutkintotodistukseen tulee selkeästi, että he suorittavat sairaanhoitajakoulutuksen, jonka lisäksi he valmistuvat ensihoitajaksi, terveydenhoitajaksi tai kätilöksi. Tämä selkeyttää näitten koulutuksien kokonaisuuksia ja vie sitten uudelleenopiskelussa nopeammin siihen päämäärään. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+9.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2026-02-17T21:40:17,2026-02-17T21:41:43,Käsitelty,1.1 2026_8_200,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtioneuvostosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 6/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 6/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_8_201,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtioneuvostosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 137/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunnassa on valmistunut siis mietintö esityksestä laiksi valtioneuvostosta annetun lain muuttamisesta. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtioneuvostosta annettua lakia siten, että siihen lisätään hallituksen arkistoon kuuluvia asiakirjoja koskevaa sääntelyä ja säännökset tehtävään määräämisestä ja siihen liittyvistä menettelyistä. Lisäksi hallituksen esityksessä ehdotetaan lisättäväksi lakiin lainsäädännön arviointineuvostoa koskevaa sääntelyä. Perustuslakivaliokunta ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään muutettuna. Mietintö on yksimielinen. Ensinnäkin valtioneuvostosta annettuun lakiin lisättäisiin siis säännökset hallituksen arkistosta ja arkistoon tallennettuihin asiakirjoihin kohdistuvasta tutkimusluvasta. Valtioneuvoston kanslia on jo nykyisin ylläpitänyt hallituksen arkistoa, mutta siitä ei aikaisemmin ole säädetty laissa. Valiokunta pitää perusteltuna, että asiasta säädetään laissa. Perustuslakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan hallituksen arkistoa koskevalla sääntelyllä ei pyritä rajoittamaan julkisuusperiaatteen toteutumista. Säännösehdotusten eräät muotoilut saattavat kuitenkin olla omiaan johtamaan toisenlaiseen tulkintaan. Ehdotetun sääntelyn ei ole tarkoitettu merkitsevän, että asiakirjan hallituksen arkistoon tallentamisen perusteella voitaisiin todeta, että asiakirja ei kuulu julkisuuslain soveltamisalaan. Jos hallituksen arkistoon tallennettuun asiakirjaan kohdistuu myöhemmin julkisuuslain mukainen tietopyyntö, käsiteltäisiin se normaaliin tapaan. Käsittelyn perusteella viranomainen voisi päätyä myös aikaisemmasta poikkeavaan ratkaisuun siitä, onko asiakirja julkisuuslaissa tarkoitettu viranomaisen asiakirja. Se, että jokin asiakirja tallennetaan hallituksen arkistoon, ei siis tarkoita sitä, että asiakirja jäisi julkisuusperiaatteen ja julkisuusperusoikeuden ulkopuolelle. Valiokunta pitää julkisuusperiaatteen toteutumisen ja rajoittamisen kannalta olennaisena, että hallituksen arkistoon sisältyviin asiakirjoihin voidaan kohdistaa julkisuuslain mukaisia tietopyyntöjä ja näihin vastataan julkisuuslakia soveltaen. On mahdollista, että viranomainen tekee virheellisen arvion arkistoon tallennettavan asiakirjan luonteesta julkisuuslain perusteella tallentamisen hetkellä, ja näin ollen kysymys asiakirjan luonteesta viranomaisen asiakirjana tulisi olla mahdollista saattaa tuomioistuimen arvioitavaksi. Säännösten sanamuotoja on valiokunnan mietinnössä täsmennetty, jotta sanottu lakiehdotuksen tarkoitus käy selvemmin ilmi lakitekstistä. Toisena asiana hallituksen esityksessä valtioneuvostosta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi 26 d § tehtävään määräämisestä. Perustuslakivaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä tarpeellisena. Hallintovaliokunta on antanut esityksestä perustuslakivaliokunnalle lausunnon, joka koskee ehdotettua 26 d §:ää. Hallintovaliokunta on ehdottanut muutoksia 26 d §:ään siltä osin kuin kyse on tehtävän määrittelystä, tehtävään määräämisen lähtökohdista, ilmoittautumismenettelystä, kelpoisuusvaatimuksista ja muutoksenhausta. Perustuslakivaliokunta yhtyy pääosin hallintovaliokunnan lausunnossaan esittämään. Perustuslakivaliokunta ehdottaa hallintovaliokunnan lausuntoon perustuen pykälän muuttamista joiltakin osin. Merkittävin näistä muutoksista liittyy tehtävään määräämiseen ilman virkamiehen suostumusta. Perustuslakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan pääsääntöisesti tehtävään määrääminen perustuisi virkamiehen suostumukseen ja ilman suostumusta tehtävään määräämisten arvioitaisiin ministeriöissä jäävän määrältään vähäisiksi. Valiokunta ehdottaa kuitenkin, että lakiin otetaan asiasta säännös. Kolmantena asiana hallituksen esityksessä ehdotetaan lisättäväksi valtioneuvostosta annettuun lakiin säännös lainsäädännön arviointineuvostosta. Lainsäädännön arviointineuvostosta säädetään nykyisin valtioneuvoston asetuksessa. Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että ministeriöissä ennen hallituksen esityksen antamista tapahtuvaa lainvalmistelua säännellään lailla tai asetuksella nykyisellään varsin niukasti. Lainvalmistelua ohjataan pääosin valtioneuvoston piirissä hyväksytyillä ohjeilla, kuten hallituksen esityksen laatimisohjeilla, Lainkirjoittajan oppaalla ja erilaisilla vaikutusten arviointeja koskevilla ohjeilla. Valiokunnan mielestä nyt arvioitava hallituksen esitys ilmentää lainvalmistelun oikeudellisen sääntelyn lisäämistä. Valiokunta ei ole vakuuttunut, että tällainen kehitys olisi perusteltua, koska siihen kytkeytyy riski lainvalmistelun liiallisesta oikeudellistumisesta. Demokraattisessa järjestelmässä on valiokunnan mielestä olennaisen tärkeää, että lainvalmistelussa keskeisenä elementtinä säilyy lakiehdotusten rooli eduskunnan luottamuksen varassa toimivan hallituksen poliittisten tavoitteiden toteuttamisen välineenä. Perustuslakivaliokunta pitää mietinnössä tarkemmin esitettyihin näkökohtiin viitaten tarkoituksenmukaisimpana ratkaisuna sitä, että lainsäädännön arviointineuvostosta ei säädetä nyt ehdotetulla tavalla valtioneuvostosta annetussa laissa vaan sääntely jätetään nykyiseen tapaan valtioneuvoston asetukseen. Hallituksen esityksen perustelujen epäselvyyden vuoksi valiokunta kiinnittää lisäksi erityisesti huomiota esityksessä olevaan pohdintaan siitä, että lakiehdotusten vaikutusarviointien arviointiin keskittyvälle lainsäädännön arviointineuvostolle olisi harkittu annettavaksi toimivaltuuksia puuttua jopa säädösehdotusten etenemiseen. Perusteluissa kuvattu toimivalta merkitsisi perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan olennaista puuttumista valtioneuvoston perustuslaissa säädettyyn toimivaltaan saattaa lain säätäminen eduskunnassa vireille hallituksen esityksellä, eikä se siten selvästikään tule kyseeseen. Valiokunta toteaa lisäksi mietinnössä, että lainvalmistelun laatua kehitettäessä huomion tulisi ensisijaisesti keskittyä itse säädökseen ja sitten säädösehdotusten perusteluihin ja ehdotuksen valtiosääntöoikeudelliseen arviointiin. Lainsäädäntö tulee valmistella perustuslain mukaiseksi ja muuhun oikeusjärjestykseen sopivaksi sekä selkeäksi ja ymmärrettäväksi. Valiokunta on toistanut mietinnössä aikaisemman käsityksensä siitä, että lainvalmisteluprosessissa avainasemassa perustuslaillisten näkökohtien huomioon ottamisessa ovat asianomaiset ministeriöt. Sama koskee valiokunnan mielestä myös lainvalmisteluprosessia yleisemminkin. Valmisteluvaiheessa tapahtuvien puutteiden ja virheiden korjaaminen prosessin myöhemmissä vaiheissa saattaa olla vaikeaa. Valiokunnan mielestä ministeriöiden on huolehdittava, että niissä on riittävän ammattitaitoista, myös perustuslakikysymyksiä tunnistavaa ja tuntevaa henkilökuntaa. Valiokunta kiinnittää lisäksi erityistä huomiota yhteiskunnan peruslainsäädännön valmistelusta, valtioneuvoston lainvalmistelun kehittämisestä ja esimerkiksi laintarkastuksesta huolehtivan oikeusministeriön resursseihin ja mahdollisuuksiin tukea muiden ministeriöiden lainvalmistelua.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+10.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2026-02-17T17:46:46,2026-02-17T17:54:04,Käsitelty,1.1 2026_8_202,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 32/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_8_203,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 32/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käsiteltävänä oleva lakiesitys vahvistaa sitä työtä, jota Suomi tekee oman turvallisuutensa eteen muuttuneessa maailmassa. Turvallisuuttamme horjuttavat uhkat eivät tule enää vain rajan takaa. Ne ovat monimuotoisia, vaikeasti tunnistettavia ja liikkuvat verkossa vaikutusyrityksissä ja harmaalla alueella. Meidän on taattava oikean tiedon sujuva liikkuminen viranomaiselta toiselle. Lain ei tule olla esteenä tulkinnalliselle työlle erityisesti silloin, kun kyse on vakavimmista uhista, kuten maanpetoksesta, terrorismista tai valtiopetoksesta. Tällä esityksellä selvennetään niin sanottua palomuurisääntelyä. Siis varmistetaan, että kun suojelupoliisi tai sotilastiedustelu havaitsee uhan, tieto voi siirtyä oikealle viranomaiselle ajoissa ja selkeästi. Silloin viranomaiset voivat toimia, estää rikoksia, suojella ihmisiä ja turvata yhteiskuntaamme. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+11.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-17T17:54:32,2026-02-17T17:55:57,Käsitelty,1.1 2026_8_204,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 32/2025 vp,"Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_205,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 32/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi niin sanottua palomuurisääntelyä eli sääntelyä siviilitiedustelun aikana saadun tiedon luovuttamisesta rikostorjuntaan. Esityksessä arvioidaan, että se voisi parantaa viranomaisten kykyä reagoida kansallisen turvallisuuden uhkiin. Tätä tavoitetta voidaan pitää lähtökohtaisesti kannatettavana. Muuttuneessa turvallisuusympäristössä kansallisen turvallisuuden uhkiin reagointia voidaan pitää välttämättömänä. Kansallisen turvallisuuden puolustamisessa on kuitenkin ensisijaisen tärkeää kiinnittää huomiota sääntelyn perus- ja ihmisoikeusnäkökohtiin ja huolehtia kansalaisten oikeusturvasta. Esityksessä puhutaan sääntelyn täsmentämisestä, mutta termi on harhaanjohtava. Kyse on melko perustavanlaatuisista muutoksista, joilla laajennettaisiin mahdollisuutta luovuttaa siviilitiedustelun tietoja rikostorjuntaan. Ongelmalliseksi asian tekee se, että siviilitiedustelumenetelmiä ei ole lähtökohtaisesti tarkoitettu rikostorjuntaan. Tietojen luovuttamisessa rikostorjuntaan onkin siten aina kyse poikkeamisesta tietojen käyttötarkoitussidonnaisuudesta. Rikostorjuntaan tietoja voidaan sen sijaan hankkia muun muassa salaisilla tiedonhankintakeinoilla ja pakkokeinoilla. Erona rikosten torjuntaan käytettävien poliisin salaisten tiedonhankintakeinojen ja siviilitiedustelumenetelmien käytön välillä on se, että käytännössä samoja keinoja tai menetelmiä voidaan käyttää tiedustelussa paljon väljemmin edellytyksin kuin salaisessa tiedonhankinnassa. Perustuslakivaliokunta onkin palomuurisääntelyä koskevassa aiemmassa lausuntokäytännössä kiinnittänyt huomiota siihen, että tiedustelutoimintaa ei pidä säännellä siten, että se avaisi tosiasiallisen mahdollisuuden kiertää tai väljentää salaisille tiedonhankintakeinoille tai salaisille pakkokeinoille asetettuja edellytyksiä. Arvoisa puhemies! Tiedustelumenetelmillä saadun tiedon luovuttamiseen rikostorjunnan käyttöön tulee suhtautua hyvin pidättyväisesti. Tiedustelutoimivaltuuksien laajempi käyttömahdollisuus on katsottu hyväksyttäväksi nimenomaan tiedustelutoiminnan kohteena olevan toiminnan vakavuuden ja rikostorjunnan kohteista poikkeavan luonteensa vuoksi. Palomuurisääntelyn heikentämisessä vaarana on tiedustelun ja rikostorjunnan erottelun murentaminen. Perustuslakivaliokunta kiinnitti esitystä koskevassa lausunnossaan huomiota siihen, että ehdotettu sääntely tiedon luovuttamisesta muodostuu varsin väljäksi perusoikeuksien rajoittamista koskevan täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimuksen kannalta. Sisäministeriö on täsmentänyt esitystä perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta, mutta täsmennykset vastaavat nähdäkseni vain osittain perustuslakivaliokunnan esittämään kritiikkiin. Esityksen käsittelyä ja arviointia on osaltaan vaikeuttanut se, että sisäministeriö on valiokuntakäsittelyn aikana esittänyt useita jopa päinvastaisiin suuntiin vieneitä muutoksia. Arvoisa puhemies! Esitetyt muutokset eivät ole välttämättömiä ja oikeasuhtaisia tavalla, jota perusoikeusrajoituksilta on syytä edellyttää. Vaikka tässä esityksessä olevat perusoikeusrajoitusten täsmällisyyteen liittyvät ongelmat korjattaisiin, tulisi lisäksi esittää konkreettisia perusteita muutokselle, kun ehdotetaan näin syvälle käyviä muutoksia. Pelkästään kansalliseen turvallisuuteen vetoamista ei voi pitää riittävänä, vaan muutosten välttämättömyyden tueksi olisi syytä esittää tietoja konkreettisista ongelmista, joita voimassa oleva laki ja palomuurisääntely ovat aiheuttaneet. Tällaisia esimerkkejä ei kuitenkaan ole riittävässä määrin esitetty. Arvoisa puhemies! Edellä mainituista syistä esitän, että tämä lakiesitys hylätään.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+11.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2026-02-17T17:56:01,2026-02-17T18:00:14,Käsitelty,1.1 2026_8_206,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 32/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vornanen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_207,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Timo,Vornanen,Kansanedustaja,TV,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 32/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olemme tällä kaudella käsitelleet runsaasti viranomaisten tiedonkulkua parantavia lakimuutoksia. Kun puhutaan tiedustelusta ja rikostorjunnasta, meillä on lainsäädännössä tällä hetkellä erikoinen tilanne. Meillä on niin sanottu palomuuri, jonka alkuperäinen tarkoitus on ollut hyvä. Tämä tarkoitus on tiedustelun ja poliisin toiminnan pitäminen erillään toisistaan, mutta käytännössä tästä muurista on tullut niin paksu, että se on alkanut haitata viranomaisten perustehtävää eli suomalaisten suojelemista. Nykyinen laki on liian tulkinnanvarainen. Kuten hallintovaliokunnan mietinnöstä käy ilmi, jopa laillisuusvalvojat ovat olleet eri mieltä siitä, mitä tietoa saa luovuttaa ja mitä ei. Tämä ei voi olla oikein, sillä kentällä tilannekuvan on oltava kirkas, ei juridisen arpomisen sumentama. Arvoisa rouva puhemies! Tämän lakiesityksen ydin on selkeyttää sitä, milloin suojelupoliisi tai sotilastiedustelu voi antaa tietoa poliisille rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi. Erityisen tärkeä on muutos, joka koskee kansallista turvallisuutta vaarantavia rikoksia, kuten maanpetoksia, vakoilua tai terrorismia. Tähän asti tiedon luovuttaminen on ollut liian tiukasti sidoksissa rikoksen rangaistusmaksimiin, mikä on vanhentunutta ajattelua. Mietinnössä nostetaan esiin se tosiasia, että rikoslaissa rangaistusasteikko kertoo teon moitittavuudesta, mutta se ei kerro teon vaarallisuudesta valtakunnan turvallisuudelle. Esimerkiksi tuottamuksellisen turvallisuussalaisuuden paljastamisesta rangaistus voi olla lievä, sakkoja tai vähän vankeutta, mutta jos väärä tieto vuotaa väärään paikkaan, vahinko Suomen kansalliselle turvallisuudelle voi olla massiivinen. Olisi järjetöntä, jos suojelupoliisi istuisi tämän tiedon päällä eikä voisi varoittaa rikostorjuntaa vain siksi, että pykälässä lukee liian pieni vankeusuhka. Kun tämä ongelma korjataan listaamalla lakiin nimenomaisesti ne teot, joista tiedon on kuljettava, tämä asia saadaan nykyaikaiselle tasolle. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä ei edistetä poliisivaltiota vaan toimivaa oikeusvaltiota. Suojelupoliisi hankkii tiedon uhkista, mutta vastoin arkijärkeä sillä ei ole samoja toimivaltuuksia kuin poliisilla. Jotta uhka voidaan pysäyttää, tiedon on siirryttävä poliisille. Kannatan lämpimästi tätä lakiesitystä ja hallintovaliokunnan mietintöä. Maailma on muuttunut, ja meidän lainsäädäntömme on vastattava siihen todellisuuteen, jossa turvallisuusviranomaiset toimivat tänä päivänä. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+11.aspx,fi,Timo Vornanen,1522,2026-02-17T18:00:14,2026-02-17T18:03:14,Käsitelty,1.1 2026_8_208,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 32/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_209,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 32/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme olevalla hallituksen esityksellä on perimmäisenä tarkoituksena vastata kysymykseen, onko suomalaisella poliisilla riittävät keinot suojata suomalaisia vai jätämmekö viranomaiset kädet sidottuina tilanteessa, jossa rikollisuus kovenee ja kansainvälistyy. Meillä perussuomalaisilla lähtökohta on selvä. Valtion ensimmäinen ja tärkein tehtävä on huolehtia omien kansalaistensa turvallisuudesta. Turvallisuus ei ole mikään sivujuonne vaan koko hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Ilman sisäistä turvallisuutta ei ole toimivia kouluja, ei yritystoimintaa, ei arjen rauhaa. Poliisilain 5 a luku koskee salaisia tiedonhankintakeinoja. On tosiasia, että vakava rikollisuus, kuten järjestäytynyt rikollisuus, huumekauppa, ihmiskauppa ja terrorismiin kytkeytyvät ilmiöt, toimii yhä useammin verkossa, suljetuissa viestintäkanavissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Jos viranomaisten toimivaltuudet laahaavat perässä, rikolliset voittavat kilpajuoksun. Hallituksen esityksessä vahvistetaan poliisin mahdollisuuksia estää ennalta vakavia rikoksia. Tämä on oikea suunta. Perussuomalaiset eivät hyväksy sellaista ajattelua, jossa rikoksen uhrin oikeudet jäävät toissijaisiksi suhteessa rikoksentekijän yksityisyydensuojaan. Uhrin näkökulma on nostettava keskiöön. Arvoisa puhemies! Samalla on selvää, että toimivaltuuksien tulee olla tarkkarajaisia ja valvottuja. Olemme oikeusvaltio, emme mielivaltainen järjestelmä. Hallintovaliokunnan tekemät täsmennykset valvonnan ja oikeusturvan vahvistamiseksi ovat perusteltuja. Emme saa kuitenkaan ajautua tilanteeseen, jossa byrokratia halvaannuttaa poliisin operatiivisen toiminnan. Opposition vastalause, joka sisältää ehdotuksen esityksen hylkäämiseksi tai kaventamiseksi, on tässä turvallisuustilanteessa vastuuton. Se antaa kuvan, että ideologinen epäluulo viranomaisia kohtaan on tärkeämpää kuin kansalaisten arjen turvallisuus. On pakko kysyä, mikä on vaihtoehto: jätetäänkö poliisi ilman nykyaikaisia keinoja siksi, että pelätään periaatteellisesti toimivaltuuksien laajentamista? On hyvä muistaa, että rikolliset eivät epäröi käyttää uusia teknologioita. Miksi siis Suomen valtion pitäisi vapaaehtoisesti rajoittaa itseään enemmän kuin se on välttämätöntä? Arvoisa puhemies! Turvallisuuspolitiikka ei saa olla sinisilmäistä tai naiivia. Suomi on muuttunut, ja myös turvallisuusympäristömme on muuttunut. Meidän on uskallettava tunnustaa se. Perussuomalaisille on tärkeää, että viranomaisilla on todelliset mahdollisuudet puuttua vakaviin uhkiin ajoissa eikä vasta sitten, kun vahinko on jo tapahtunut. Tämä ei ole vastakkainasettelua turvallisuuden ja perusoikeuksien välillä. On kysymys siitä, miten turvaamme suomalaisten oikeuden elää ilman pelkoa. Siksi suhtaudumme esitykseen myönteisesti, kuitenkin tarkasti valvontaa ja rajauksia seuraten. Sen sijaan vastalauseen linja, jossa turvallisuus asetetaan toissijaiseksi, ei saa meidän tukeamme. Arvoisa puhemies! Suomalaiset ansaitsevat valtion, joka seisoo heidän puolellaan. Tässä asiassa se tarkoittaa sitä, että viranomaisilla on riittävät ja ajantasaiset valtuudet suojella Suomea ja suomalaisia.— Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+11.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2026-02-17T18:03:18,2026-02-17T18:07:05,Käsitelty,1.1 2026_8_210,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 32/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kontula., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_211,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 32/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan ensin edustaja Rasinkankaalle, joka vaikutti kovin hämmentyneeltä vastalauseen johdosta. [Anne Rintamäki: Rintamäki!] — Aah, anteeksi, [Anne Rintamäki: Ei haittaa!] Rintamäelle. Kysehän ei ole vain rikollisista ja uhreista ja näiden kohtelun välisestä tasapainosta, vaan kysymys on myös lukuisista sivullisista ihmisistä, sellaisista ihmisistä, jotka eivät päädy rikoksen uhreiksi eivätkä ole itse syyllistyneet rikokseen, mutta jotka sattuvat olemaan väärässä paikassa väärään aikaan, tuntemaan vääriä henkilöitä tai muodostamaan perhesiteen väärän henkilön kanssa, kaikkien näiden ihmisten perusoikeuksista. Se, mitä kuvasitte puheenvuorossanne ideologiseksi, on itse asiassa vahvasti sidottu meidän perusoikeusjärjestelmään, ei suinkaan mihinkään vasemmistolaiseen tai vihreään ideologiaan, ellette sitten ajattele, että meidän perustuslakimme on vihervasemmistolainen. Samalla haluaisin muistuttaa, että myös huonosti harkitut valtaoikeudet viranomaisille, mutta erityisesti väkivaltamonopolia hallitseville viranomaisille, ovat turvallisuusriski. Tämän takia meillä on aina pyrkimys tasapainoon perusoikeusrajoitusten ja toisaalta erilaisten valtaoikeuksien välillä. Nyt tässä kohtaa me, jotka olemme vastalausetta olleet laatimassa, olemme sitä mieltä, että se tasapaino ei toteudu. Ottaen huomioon, kuinka vakavasta asiasta tässä esityksessä on kyse ja kuinka pitkään keskusteluun palomuurisääntelystä se kiinnittyy, esitystä leimaa hämmästyttävän huono valmistelu. Se näkyy itse esityksen riittämättömissä perusteluissa, mutta se näkyy myös siinä, että esityksen valiokuntakäsittelyn aikana ministeriö toi lukuisia erisuuntaisia ja moneen kertaan asiaa puurouttavia esityksiä valiokunnalle siitä, mihinkä suuntaan tässä nyt pitäisi sitten edetä. Silloin kun on kysymys näin keskeisistä, tärkeistä asioista, olisi hyvä, jos asiat tehtäisiin alusta alkaen hyvin, pohdinnat olisivat alusta alkaen kohdillaan, ja ainakin sitten siinä vaiheessa kun ongelmia havaitaan, niihin suhtauduttaisiin vakavasti, ja viimeistään siinä vaiheessa sitten asia saisi sen ansaitsemansa huomion. Edelleen tässä nyt tähän saliin päätyneessä versiossa, lukuisten versioiden joukossa, puuttuu perusoikeusrajoitusten edellyttämä täsmällisyys ja puuttuvat muutostarpeen konkreettiset perustelut, jotka kumpikin ovat vähintäänkin kohtuullisia vaatimuksia silloin, kun mennään hyvin pitkälle ihmisten yksityisyydensuojaan. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Elon tekemää hylkäysesitystä. Tämän esityksen keskeinen ongelma on, että tiedustelumenetelmiä ei ole tarkoitettu rikostorjuntaan ja esitys murentaa oleellisesti näiden kahden välistä palomuuria, eikä esitys anna perusteita tällaiselle muutokselle.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+11.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2026-02-17T18:07:12,2026-02-17T18:11:13,Käsitelty,1.1 2026_8_212,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 32/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_213,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 32/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä, hallintovaliokunnan mietintöä, jonka tarkoituksena on selkeyttää poliisilain palomuurisäännöksiä. Kyse ei ole uusien tiedusteluvaltuuksien luomisesta vaan siitä, että jo laillisesti hankittu tieto voidaan tarvittaessa luovuttaa toimivaltaiselle viranomaiselle, kun kyse on maanpetos-, valtiopetos- tai terrorismirikoksesta. On välttämätöntä, ettei epäselvä sääntely estä suojelupoliisia tai sotilastiedustelua luovuttamasta tietoa keskusrikospoliisille tai muulle viranomaiselle tilanteissa, joissa rikos on tehty tai on vielä estettävissä. Kansainvälisen turvallisuuden suojaaminen ei saa kaatua tulkinnanvaraisuuksiin. Arvoisa puhemies! Esityksessä täsmennetään myös uusia rikostiedon luovutustarkoituksia, kuten kansallisen turvallisuuden suojaaminen. Tämä on keskeistä yhteisen tilannekuvan muodostamisessa ilman oikea-aikaista tiedonvaihtoa. Viranomaiset eivät kykene toimimaan tehokkaasti. On tärkeää korostaa, että tiedot vastaanottava viranomainen käyttää aina omia, laissa säädettyjä toimivaltuuksiaan. Lisäksi esityksessä mahdollistetaan henkilötietojen luovuttaminen puolustusliitto Natolle laissa säädetyin edellytyksin. Turvallisuusympäristössä, jossa uhkat ovat yhä kansainvälisempiä, yhteistyön on oltava sujuvaa myös kumppaneiden, kuten Naton, kanssa. Arvoisa puhemies! Tällä hallituskaudella on perussuomalaisen sisäministeri Rantasen johdolla tehty ansiokasta työtä viranomaisten toimivaltuuksien parantamiseksi ja viranomaisten yhteistyön helpottamiseksi muun muassa tiedonsiirtoa helpottamalla. Itsekin poliisitaustaisena voin sanoa, että nämä kaikki lakiuudistukset ovat todella tarpeen. Mietinnössä kerrotaan, että valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotettu lainsäädäntö parantaa rikostietojen luovuttamisen osalta nykytilaa poliisin näkökulmasta. Tämä on erittäin hyvä asia. Näillä sanoin pidän esitystä perusteltuna, kannatettavana ja Suomen turvallisuutta vahvistavana. — Kiitos. ", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+11.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2026-02-17T18:11:18,2026-02-17T18:13:41,Käsitelty,1.1 2026_8_214,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp. — Keskustelua. Edustaja Eerola, olkaapa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2026_8_215,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Esittelen nyt tosiaan siis aiheeseen liittyen lakivaliokunnan mietinnön, mutta sitä ennen kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä. Näitä on aina virkistävää käsitellä, olipa itse mitä mieltä tahansa itse asiasta. Tässä mainitussa kansalaisaloitteessa ehdotetaan ryhtymistä lainvalmisteluun, jolla kannabiksen laittomuus kumottaisiin ja se korvattaisiin siten, että kannabiksen käyttö, hallussapito, omatarveviljely, valmistus ja myynti sallittaisiin ikärajoin. Valmistukselle ja myynnille ehdotetaan luotavaksi muihin, jo ennestään laillisiin päihteisiin rinnastuva sääntelyjärjestelmä. Lisäksi tämä kansalaisaloite sisältää kannabiksen osalta ehdotuksia liittyen verotukseen, maatalouteen ja rekisterimerkintöihin. Lakivaliokunta toteaa, että kansalaisaloite on sinänsä ajankohtainen ja kytkeytyy maailmalla käytävään keskusteluun kannabiksen asemasta ja huumausainepolitiikan mahdollisista muutostarpeista. Lakivaliokunta ei kuitenkaan kannata kansalaisaloitteessa tarkoitettua laillistamista ja aloitteen mukaisen sääntelyjärjestelmän luomista, eikä laillistamisen tarkempaan arviointiin ja selvittämiseen ole valiokunnan näkemyksen mukaan perusteltua nyt ryhtyä. Valiokunta ei pidä todennäköisenä, että kannabiksen saatavuutta lisäämällä voitaisiin vähentää kokeilijoiden ja käyttäjien määrää. Päinvastoin saatavuuden kasvu voi johtaa kulutuksen ja sitä myöten myös haittojen kasvuun väestötasolla. Edelleen lakivaliokunta katsoo, että aloitteen tavoitteet haittojen vähentämisestä ja lasten ja nuorten suojelemisesta tulee pyrkiä tavoittamaan muilla keinoin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kansalaisaloitteessa tarkoitettu laillistaminen ei olisi myöskään nykyisen EU-lainsäädännön mukaista. Lakivaliokunta ehdottaa, että kansalaisaloitteeseen sisältyvä ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä siis hylätään. Siltä osin kuin kyse olisi kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamisesta lakivaliokunta toteaa, että se on melko hiljattain arvioinut tätä asiaa aiemman kansalaisaloitteen yhteydessä, jossa siis ehdotettiin kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamista. No, tuolloin muutamia vuosia sitten lakivaliokunta ei puoltanut tässäkään kansalaisaloitteessa ehdotettua. Valiokunta ei pitänyt myöskään tarpeellisena ryhtyä selvittämään yleisesti kaikkien huumeiden rangaistavuudesta luopumista. Lakivaliokunta siis katsoo, että yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa nyt ollaan, ei ole sittemmin tapahtunut tältä kannalta sellaisia merkittäviä muutoksia, joiden myötä kannabiksen tai sitten muidenkaan huumeiden käytön rangaistavuutta olisi perusteltua arvioida eri tavoin kuin tässä valiokunnan aiemmassa mietinnössä. Rouva puhemies! Lakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että huumeiden käytön ja siitä aiheutuvien haittojen vähentämisessä on keskeisessä asemassa tietenkin myös tämä ennaltaehkäisevä työ, valistus ja varhainen puuttuminen. Syrjäytymisen estäminen eri käytettävissä olevin keinoin on myöskin tärkeää. Lakivaliokunta näkee ja katsoo, että on täysin selvää, että huumeiden käytön haittojen vähentämisessä on joka tapauksessa keskeisessä roolissa ennen muuta muu kuin rikoslainsäädäntö. Keskeistä on hoitoonpääsyn mahdollisuudet ja sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus. Sitten lopuksi, arvoisa rouva puhemies, mainitsen, että tämä käsittely lakivaliokunnassa tämän asian osalta, niin kuin aina muittenkin asioitten osalta, oli oikein rakentavaa, mukaan lukien nämä asiantuntijakuulemiset, joita meillä runsaasti oli. Lopputulos ei ollut täysin yksimielinen, vaan vasemmistoliitto ja vihreät tekivät tähän mietintöön vastalauseen, ja niitä perusteita varmaan sitten tulevissa puheenvuoroissa kenties kuulemme. — Kiitokset.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2026-02-17T18:14:01,2026-02-17T18:19:32,Käsitelty,1.1 2026_8_216,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Kiitoksia. — Mennään puhujalistaan. — Garedew, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_217,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta niittasi eduskunnan kannan: kannabista ei laillisteta — ainoa oikea päätös. Kannabis on vaarallinen huume, jonka käyttöä ei tule edistää millään tavoin. Kannabiksen käyttö on yleistynyt räjähdysmäisesti. Osittain tämä voi johtua siitä, että kannabiksen polttamisesta saa helposti median välityksellä sellaisen kuvan, että se olisi harmitonta tai jopa hyödyllistä touhua. Laillistaminen antaisi saman signaalin. Tämä on täysin väärä käsitys, joka tulisi tehokkaasti saada kitkettyä varsinkin nuorten mielikuvista. Mietinnössä kerrotaan, että kannabiksen aiheuttamat psykoosit ovat lisääntyneet. Näistä psykoosiin joutuneista joka kolmas sairastuu myöhemmin skitsofreniaan. Sairauteen liittyvä harhaisuus, vainotuksi tulemisen tuntemus ja olemattomien äänien kuuleminen ovat oireita, joita kukaan ei varmasti haluaisi kokea. Nuoruudessa kannabis vaikuttaa aivojen kehitykseen ja mielenterveyteen. Kannabiksen käyttö suurentaa myös keuhkosyövän ja keuhkoputkentulehduksen riskiä. Se voi laskea kehon lämpötilaa sekä nostaa sydämen sykettä ja verenpainetta. Kannabiksen käyttö raskausaikana on yhteydessä komplikaatioihin ja voi aiheuttaa lapselle myöhemmin tarkkaavuus- ja käytösongelmia. Kannabis heikentää huomiokykyä, työmuistia, motorista koordinaatiokykyä ja reaktionopeutta. Liikenneonnettomuuksien riski luonnollisesti näiden myötä kasvaa, mikäli liikenteeseen lähdetään kannabista käytettyään. Kannabiksen käyttö voi aiheuttaa myös ahdistusta, vainoharhaisuutta, levottomuutta ja kuolemanpelkoa. Kannabiksen käytön tiedetään olevan yhteydessä myös sosiaaliseen eristäytymiseen, koulunkäynnin ja työelämän ulkopuolelle jäämiseen sekä muihin sosiaalisiin haasteisiin. Tämä ei siis todellakaan ole mikään leikin asia — tai siis leikitään lasten ja nuorten terveydellä ja heidän tulevaisuudellaan. Kannabis aiheuttaa tietysti myös riippuvuutta. Kaikkein alttiimpia sekä haittavaikutuksille että riippuvuuden kehittymiselle ovat tietenkin nuoret. Arvoisa puhemies! Kiitos lakivaliokunnalle kannabiksen laillistamista ajaneen kansalaisaloitteen hylkäämisestä. Kannabis on huumausaine, eikä Suomi kaipaa yhtään enempää huumeongelmia. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2026-02-17T18:19:38,2026-02-17T18:22:49,Käsitelty,1.1 2026_8_218,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kaunistola., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_219,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Lakivaliokunnan puheenjohtaja Eerola esitteli hyvin ja kattavasti lakivaliokunnan kantaa asiaan. Oma kantani on valiokunnan jäsenenä myöskin selkeä: meidän ei tule laillistaa kyseistä huumetta. Meillä nimittäin on valmiiksi jo monen monta murhetta. Yhä nuoremmat ajautuvat huumeiden pariin jo tämänhetkisen helpon saatavuuden vuoksi. Saatavuutta helpottavat muun muassa netin anonyymi verkkokauppa sekä kotikasvatettu kannabis. Samalla käytön lisääntyminen johtaa huumausaineiden kaupan ja maahantuonnin määrän kasvuun. Emme voi helpottaa saatavuutta entisestään laillistamalla kannabista ja hyväksymällä yhteiskunnan tasolla sen käyttöä. Syitä sille, miksi kannabista ei tule laillistaa, on lukuisia. Ensinnäkin kyse on terveydestä. Kannabista tunnutaan usein vähättelevän mietona huumeena tai päihteenä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat sen vaikuttavan merkittävästi erityisesti nuorten aivojen kehitykseen. Säännöllinen käyttö myös lisää riskiä mielenterveysongelmiin, kuten ahdistukseen, masennukseen ja jopa psykooseihin. Nuorena aloitettu kannabiksen käyttö voi jopa moninkertaistaa riskin sairastua myöhemmin psykoosisairauteen. Lisäksi tutkimusten mukaan noin kolmasosalle kannabispsykoosin vuoksi hoidossa olleista kehittyy myöhemmin skitsofreniaa. Kyse on siis vakavista sairauksista, joita emme voi vähätellä. Poliisin arjessa huumeidenkäyttö näyttäytyy konkreettisesti juuri esimerkiksi hälytyksinä liittyen nuorten väkivaltaisuuteen tai ahdistuksen aiheuttamaan itsetuhoiseen käyttäytymiseen. On selvää, että emme voi yhteiskuntana hyväksyä päätöstä, joka todennäköisesti kasvattaisi näitä ongelmia, lisäisi nuorten pahoinvointia sekä kuormittaisi terveydenhuoltoa entisestään. Toisekseen laillistaminen normalisoisi kannabiksen käyttöä. Kyse on huumeesta. Kun jokin aine muuttuu lailliseksi, kynnys sen kokeilemiseen madaltuu erityisesti nuorten keskuudessa. Yleinen hyväksyttävyys tulisi lisäämään kannabiksen käyttöä ja laajentamaan käyttäjäpiiriä hyväksyttävyyden ja tarjonnan lisääntyessä. Erityisen huolestuttavaa on entistä nuorempien huumausaineiden käytön ja levittämisen lisääntyminen. Samalla käytön lisääntyminen johtaa maahantuonnin ja huumekaupan määrän kasvuun. Kyse on siis siitä, millaisia mielikuvia luomme huumeidenkäytöstä ja millaisia signaaleja annamme etenkin yhteiskunnan lapsille ja nuorille. Huumeisiin kytkeytyvien toimenpiteiden tulee keskittyä päihderiippuvaisten henkilöiden hoitoonohjaukseen, hoitoonpääsyn helpottamiseen sekä huumeiden käytön, maahantuonnin ja levittämisen vähentämiseen eli kaikkeen päinvastaiseen kuin mitä kannabiksen laillistamisesta seuraisi. Kolmanneksi yhteiskuntamme turvallisuudessa huumausaineongelma on keskeinen turvallisuusuhka sisäisen turvallisuuden kentällä. Poliisiurani aikana olen nähnyt monia huumekuolemia ja vielä enemmän näihin kuolemiin ja huumeisiin kytkeytyviä ilmiöitä: väkivaltaa, terveysongelmia ja syrjäytymistä. Huumeisiin linkittyy monia muitakin rikollisuuden muotoja, joiden kitkeminen muuttuisi entistä vaikeammaksi kannabiksen laillistamisen myötä. On huomioitavaa, että lakialoite heikentäisi poliisin mahdollisuuksia rikosten selvittämisessä ja lisäksi valmiudet järjestäytyneen rikollisuuden sekä vakavan rikollisuuden torjumisessa heikkenisivät. Yhteiskunnan tehtävä on suojella kansalaisiaan, ei lisätä riskejä. Arvoisa rouva puhemies! Kaiken tämän vuoksi seison lakivaliokunnan päätösehdotuksen takana kansalaisaloitteen hylkäämisestä. Meidän ei tule antaa pienintäkään signaalia siitä, että huumausaineiden käyttö olisi yhteiskunnallisesti hyväksyttävää ja harmitonta. Huumerikollisuus on myös lähtökohtaisesti aina piilorikollisuutta, mikä vaikeuttaa ilmiötä entisestään. Poliisille rikollisuudesta paljastuu vain jäävuoren huippu. Poliisi tekeekin hartiavoimin töitä torjuakseen huumeiden aiheuttamia ongelmia ja rikollisuutta, mutta tähän tarvitaan myös moniammatillista yhteistyötä ja nimenomaan poliittista tahtotilaa kitkeä kaikki huumeet, kannabis mukaan lukien, katukuvasta. Kannabista ei tule laillistaa nyt, eikä sitä tule laillistaa tulevaisuudessa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2026-02-17T18:23:00,2026-02-17T18:27:50,Käsitelty,1.1 2026_8_220,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_221,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kannabisaloite on hylättävä. Kiitän kuitenkin kansalaisaloitteen tekijöitä aktiivisuudesta ja perusteellisesta työstä. On arvokasta, että suomalaiset osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun ja haastavat meitä päättäjiä arvioimaan lainsäädäntöä avoimesti. Tässä asiassa lakivaliokunta on kuitenkin tehnyt hyvin perustellun ja viisaasti harkitun ratkaisun, ja haluan tuoda esiin, miksi sen johtopäätökset ovat oikeita ja turvallisuuden näkökulmasta välttämättömiä. Arvoisa puhemies! Suomessa huumeiden käytön ja jakelun ympärille on vuosien varrella muodostunut vakavaa ja määrätietoisesti toimivaa järjestäytynyttä rikollisuutta. Lakivaliokunta on tuonut esiin, että kannabiksen käytön ja saatavuuden lisääntyminen todennäköisesti kasvattaisi myös huumausainerikollisuuden toimintaedellytyksiä. Saatavuuden kasvaessa kysyntä kasvaa, ja juuri sitä kautta rikolliset verkostot vahvistuvat. Valiokunnan mukaan lailliset markkinat eivät poistaisi laitonta markkinaa vaan voisivat jopa antaa sille uusia mahdollisuuksia kätkeytyä laillisen toiminnan lomaan. Tämä ei ole tavoittelemaamme turvallisen arjen suuntaa. Arvoisa puhemies! Valiokunta nostaa lisäksi esiin myös vakavat terveyshaitat. Tutkimusten mukaan kannabiksen käyttö erityisesti nuorilla lisää psykiatrisen hoidon tarvetta, psykoosin riskiä ja riskiä syrjäytyä koulutus- ja työpoluilta. Eikä pidä sivuuttaa sitä, että suurin osa kansainvälisistä tutkimuksista osoittaa huumausaineiden käytön lisääntyneen laillistamisen myötä. Erityisen huolissani olen siitä, kun nuorten huumausaineiden käyttö lisääntyy. Se tarkoittaa lisääntyviä huumeiden varjoja, jotka kulkevat kannabiksen mukana, kuten altistumista kovemmille aineille, riskikäyttöä ja verkostoitumista rikollisten kanssa. Turvallinen arki syntyy siitä, että pystymme pysäyttämään tämän kehityksen, ei siitä, että normalisoimme vaarallisten päihteiden saatavuutta. Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta on ollut tässä asiassa viisas ja vastuullinen. Se perustelee päätöstään selkeästi. Kansalaisaloitteessa ehdotettu malli ei olisi EU-oikeuden mukainen. Se ei vähentäisi haittoja, eikä se turvaisi lapsia ja nuoria terveelliseen elämään. Lisäksi valiokunta muistuttaa, että hoitoonpääsyn vahvistaminen ja ennaltaehkäisy ovat tehokkaampia ja humaanimpia keinoja kuin rangaistusten poistaminen tai markkinoiden laajentaminen. Meidän velvollisuutemme on turvata suomalaisille turvallinen arki kouluissa, kaduilla ja kodeissa. Se tarkoittaa, että otamme huumeisiin liittyvät riskit tosissamme ja ehkäisemme niitä kaikilla mahdollisilla keinoilla. Rikollisuuden, terveyshaittojen ja nuorten altistumisen kannalta tämä aloite ei edistä turvallisuutta. Siksi kannatan lakivaliokunnan esitystä ja katson, että valiokunta on tehnyt tässä asiassa vastuullisen ratkaisun. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-17T18:28:05,2026-02-17T18:32:41,Käsitelty,1.1 2026_8_222,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Mattila., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_223,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Keskustelu kannabiksen vapauttamisesta herättää vahvoja tunteita. Olen kansanedustajavuosien aikana osallistunut kannabiskeskusteluihin muutaman kerran ja ilmaissut niissä selkeästi kielteisen suhtautumiseni kannabiksen käytön vapauttamiseen. Olen saanut osakseni pääasiassa ymmärrystä mutta myös pieneltä sinnikkäältä joukolta varsin käsittämätöntä palautetta. Myönnän reilusti, että huumeiden vastainen asenteeni kumpuaa lapsuuden perhettäni kohdanneista järkyttävistä kokemuksista. Huumeet tuhosivat veljeni elämän ja sen myötä myös vanhempieni elämän. Tiedän siten omakohtaisesti, että huumeiden käyttäminen ja sen seuraamukset eivät rajoitu pelkästään käyttäjiin itseensä vaan myös heidän läheisiinsä. Kavahdan siksi ajatusta edistää millään tasolla huumeiden tai muiden päihteiden käyttöä Suomessa. Haluan kuitenkin kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä heidän laatimastaan aloitteesta, koska on hyvä, että aika ajoin käydään läpi tämä keskustelu, toimiiko nykyinen huume- ja päihdepolitiikka ylipäätänsä Suomessa. Moni haluaa aidosti vähentää haittoja ja auttaa ihmisiä, jotka kamppailevat päihteiden kanssa. Se tavoite on yhteinen, ja juuri siksi on katsottava kokonaisuutta rauhallisesti ja rehellisesti. Arvoisa puhemies! Niissä maissa, joissa kannabis on laillistettu, se ei ole korvannut alkoholia. Se ei ole vähentänyt juomista vaan tullut sen rinnalle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhä useampi käyttää useampaa päihdettä. Suomessa päihdehaittojen hoitoon kuluu jo nyt useita miljardeja euroja vuodessa. Nämä rahat ovat pois muusta terveydenhuollosta, vanhuspalveluista ja lasten tuesta. Jos lisäämme yhden laillisen päihteen lisää, emme poista vanhoja ongelmia vaan lisäämme uuden niiden päälle. On myös tärkeää sanoa ääneen, että ei ole olemassa vaarattomia huumausaineita. Jokainen niistä voi aiheuttaa riippuvuutta, mielenterveysongelmia, syrjäytymistä ja rikoksia. Kaikki eivät tietenkään ajaudu ongelmiin, mutta lainsäädäntöä ei pidä tehdä niiden varaan, joilla menee hyvin. Se pitää tehdä niiden suojelemiseksi, jotka ovat haavoittuvimmassa asemassa, eli nuorten, mielenterveysongelmista kärsivien ja niiden, joiden elämäntilanne on muutenkin vaikea. Olen erityisen huolissani siitä, miten asenteet ovat muuttuneet. Mediassa puhutaan huumeiden viihdekäytöstä kuin kyse olisi harmittomasta kokeilusta tai se olisi jopa trendikästä. Rikollisista tehdään tarinoita, joissa huumekauppa näyttäytyy jännittävänä elämäntapana. Samaan aikaan näemme, että yhä nuoremmat ajautuvat rikoksiin helpon rahan houkuttelemina. Pahimmillaan aikuiset rikolliset käyttävät alaikäisiä hyväkseen. Tätä kehitystä ei voi katsoa sivusta. Kannabiksen vapauttamista perustellaan usein sillä, että rangaistavuus estää hoitoon hakeutumista. Todellisuudessa suurin este avun saamiselle on usein syvä riippuvuus, häpeä tai se, ettei ihminen koe vielä tarvitsevansa apua. Laillistaminen ei poista näitä inhimillisiä esteitä. Sen sijaan se voi madaltaa kynnystä kokeilla myös niitten nuorten kohdalla, jotka ovat tähän asti pysyneet erossa huumeista juuri siksi, että ne ovat laittomia. Arvoisa puhemies! Lainsäädäntö ei ole vain tekninen sääntökokoelma, vaan se on myös viesti. Kun jokin kielletään, yhteiskunta sanoo, että tämä ei ole riskitöntä, tämä ei ole suositeltavaa. Jos kannabis vapautettaisiin, viestittäisiin väistämättä, että sen käyttö on hyväksyttävää. Se vaikuttaisi asenteisiin, ja asenteet vaikuttaisivat tekoihin. On esitetty, että käyttörikoksesta tuleva poliisin merkintä sulkee nuorilta ovia. On totta, että nuorten tulevaisuus on turvattava, mutta joskus poliisin puuttuminen voi olla myös pysäyttävä hetki, herätys, joka estää vakavammat ongelmat myöhemmin. Lievästä käyttörikoksesta ei seuraa rikosrekisteriä, eikä poliisin tietojärjestelmä ole mikään huumerekisteri vaan osa normaalia rikosasioiden käsittelyä. Väite siitä, että laillistaminen lopettaisi huumausainerikollisuuden, kuulostaa houkuttelevalta. Todellisuudessa rikollisuus harvoin katoaa näin yksinkertaisesti. Alkuvaiheessa kysyntä todennäköisesti kasvaisi, kun uutuudenviehätys houkuttelisi kokeilemaan. Se toisi hyötyä myös katumarkkinoille. Ammattirikollisille huumekauppa on liiketoimintaa, ja he etsivät aina uusia tapoja tehdä voittoa. Arvoisa puhemies! Kiitän hallitusta, että se on tehnyt panostuksia ennaltaehkäisyyn erityisesti lasten ja nuorten kohdalla. Panostuksia tarvitaan mielenterveyspalveluihin, kouluihin, nuorisotyöhön ja myös verkkoon ja someen, missä nuoret viettävät aikaansa. Myötätuntoinen ja ennaltaehkäisevään toimintaan panostava päihdepolitiikka tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että tuemme ihmisiä ajoissa, puutumme ongelmiin varhain ja suojelemme nuoria siltä, mikä voi viedä heiltä tulevaisuuden. Siksi katson, että kannabista ei tule vapauttaa Suomessa. Meidän tehtävämme on rakentaa yhteiskuntaa, jossa mahdollisimman harva ajautuu päihdeongelmiin, ei sellaista, jossa riskejä lisätään. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä puhe!]", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2026-02-17T18:32:51,2026-02-17T18:38:55,Käsitelty,1.1 2026_8_224,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Harjanne., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_225,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos valiokunnan puheenjohtajalle mietinnön esittelystä. Kansalaisaloite kannabiksen laillisen aseman muuttamisesta on jälleen kirittänyt suomalaista päihdepoliittista keskustelua eteenpäin. Kiitos aloitteen tekijöille. Kansalaisaloitteen ehdotukset ja niiden tueksi esitetyt perustelut ovat varteenotettavia ja pääosin kannatettavia. Asiaa olisi kuitenkin selvitettävä huolella ennen varsinaista lainvalmisteluun ryhtymistä. Laillistamiskokemukset verrokkimaista ovat pääosin tuoreita, ja tietoa näistä maista karttuu kaiken aikaa. Eri maiden päihdekulttuureissa on myös eroja, ja laillistamisen toteutuksen yksityiskohdat vaihtelevat maittain. On silti joka tapauksessa tärkeää seurata kansainvälistä kehitystä avoimin mielin. Sisäministeriö on arvioinut valiokunnalle, että kansalaisaloitteen sääntelymalli lisäisi merkittävästi kannabiksen yleistä hyväksyttävyyttä ja kulutusta. Kokemukset muun muassa Saksasta ja Kanadasta eivät kuitenkaan tue tällaista näkemystä, vaan laillistamisen vaikutukset käyttöön ovat olleet maltillisia. Huomionarvoista on, että Saksassa nuorten kannabiksen käyttö on jatkanut laskuaan laillistamisesta huolimatta. Usein huolena esitetty kannabiksen yhteys vakavaan rikollisuuteen on ainakin osin nimenomaan seurausta käytön ja kaupan laittomuudesta. Kannabiksen laittomuus ylläpitää myös sen yhteyttä muihin, vaarallisempiin huumausaineisiin, kun kannabiksen käyttäjät päätyvät tekemisiin rikollisten tahojen kanssa, jotka kauppaavat myös muita aineita. Arvoisa puhemies! Nykyinen rangaistuksiin perustuva huumausainepolitiikka ei ole onnistunut vähentämään huumausaineiden käyttöä tai niistä aiheutuvia haittoja, kuten täällä on käyty läpi. Sen sijaan kriminalisointi aiheuttaa monia ongelmia. Se johtaa käyttäjien leimautumiseen, vaikeuttaa hoitoon hakeutumista ja hoidon järjestämistä ja sitoo viranomaisten resursseja tehottomasti. Rangaistavuus perustuu paternalistiseen kriminalisointiin, joka suojelee henkilöä häneltä itseltään. Kuitenkin rangaistusten seuraukset voivat olla käyttäjille jopa haitallisempia kuin itse käyttö. Kannabiksen laillistaminen tuskin poistaisi laitonta kauppaa kokonaan, mutta pienentäisi sen osuutta markkinasta ja näin ollen heikentäisi rikollisten ansaintamahdollisuuksia. Samalla se heikentäisi kannabiskaupan yhteyttä vakavampaan rikollisuuteen. Verotulot puolestaan auttaisivat rahoittamaan kannabiksen haitoista yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Sääntely toisi mukanaan myös tehokkaan ikärajakontrollin. Huumausaineiden käytön kriminalisointia on valiokunnan kuulemisessa perusteltu myös muiden rikosten torjunnalla. Yksittäisen käyttäjän tai pienen myyjän kiinni saaminen harvoin kuitenkaan paljastaa merkittäviä rikollisia rakenteita ja saattaa itse asiassa vaikeuttaa näytön hankkimista vakavammista rikoksista: toisin kuin todistajalla ei käyttörikoksesta epäillyllä ole totuudessa pysymisen velvollisuutta esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä. Käytön kriminalisointi vain siksi, että se antaa poliisille välineitä muuhun rikostorjuntaan, ei ole lähtökohtaisesti asianmukainen kriminalisointiperuste. Arvoisa puhemies! En kannata aloitteen hyväksymistä sellaisenaan. Tarve sääntelymuutoksille ja niitä pohjustavalle laaja-alaiselle selvitystyölle huumausaineiden dekriminalisoinnista ja säännellyn laillistamisen mahdollisuuksista on kuitenkin ilmeinen. Selvitystyön tulisi kattaa nykyisen lainsäädännön ajantasaisuus, sen hyödyt ja haitat sekä erilaisten sääntelymallien vaikutukset. On tärkeää arvioida myös muiden huumausaineiden dekriminalisoinnin vaikutuksia, sillä eri aineiden riskit ja terveyshaitat vaihtelevat suuresti. Tämän selvitystarpeen ovat tuoneet esiin myös useat valiokunnan kuulemat asiantuntijat. Huomionarvoista on, että tarkempaa selvitystä on peräänkuulutettu myös aloitteeseen kriittisesti suhtautuvien asiantuntijoiden taholta. Selvitystyön rinnalla tulisi aloittaa dekriminalisoinnin valmistelu ja kannabiksen lääkinnällisen käytön esteiden poistaminen. Myös hampun raaka-aine- ja elintarvikekäytön haasteita ja niiden ratkaisuja tulisi selvittää. Arvoisa puhemies! On aika siirtyä kohti ennaltaehkäisevää, sosiaali- ja terveydenhuollon keinoja painottavaa päihdepolitiikkaa. Se ei tarkoita huumemyönteisyyttä vaan humaania, tutkittuun tietoon pohjaavaa, vastuullista päätöksentekoa. Toivon, että jokainen kansanedustaja pohtii omaa kantaansa itsenäisesti ja että eduskuntaryhmät antavat arvon tälle itsenäiselle pohdinnalle ja vapauden äänestää salissa sen mukaisesti. Kyseessä on kansalaisaloite, joka ei liity hallitusohjelmaan. Esitän hyväksyttäväksi vastalauseen mukaiset neljä lausumaehdotusta: ”1. Eduskunta edellyttää, että oikeusministeriö asettaa laajapohjaisen työryhmän laatimaan huumausainepolitiikan kehittämisestä kokonaisvaltaisen selvityksen, joka kattaa myös kannabiksen laillistamisen vaikutusten ja mahdollisten sääntelyratkaisujen arvioinnin. 2. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy valmistelemaan huumausaineiden käytön rangaistavuudesta luopumista. 3. Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa kannabiksen lääkinnällisen käytön mahdollisuuden sitä tarvitseville. 4. Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa hampun sujuvan raaka-aine- ja elintarvikekäytön ja ‑tuotannon edellytykset.” Nämä eivät ole mitenkään erityisen dramaattisia tai radikaaleja ehdotuksia.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2026-02-17T18:39:02,2026-02-17T18:44:39,Käsitelty,1.1 2026_8_226,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Vornanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_227,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Timo,Vornanen,Kansanedustaja,TV,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Taidanpa aloittaa päästämällä kuulijakunnan jännityksestä: en kannata kannabiksen enkä minkään muunkaan huumausaineen laillistamista. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä! — Aki Lindén: Valtava yllätys!] — Juuri näin. — Tämä ei ole pelkkä periaatteellinen kysymys, vaan kyse on ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta. Valiokunnan saama asiantuntijaselvitys vahvistaa ne huolet, joita olen jo aiemmin vuosien ajan esittänyt. Vaikka julkisessa keskustelussa kannabista yritetään usein vähätellä, tosiasiat kertovat toista tarinaa. THL:n ja muiden asiantuntijatahojen mukaan kannabiksen käyttö on suorassa yhteydessä vakaviin mielenterveyden häiriöihin. Erityisen hälyttävä on tieto siitä, että kannabispsykoosiin sairastuneista joka kolmas sairastuu myöhemmin skitsofreniaan. Kanadassa toteutetussa tutkimuksessa skitsofreniatapaukset kolminkertaistuivat kannabiksen laillistamiseen liittyvän tutkimusjakson aikana. En voi mitenkään päättäjänä hyväksyä nuortemme altistamista tällaisille riskeille. Arvoisa rouva puhemies! Aloitteessa esitetään kannabiksen laillistamisen perusteena poliisin resurssien vapautuminen ja verotulojen kasvu. Lakivaliokunnan mietintö kuitenkin murentaa nämä väitteet. Sisäministeriön mukaan laillistaminen ei poistaisi laittomia markkinoita vaan saattaisi jopa vahvistaa järjestäytyneen rikollisuuden toimintamahdollisuuksia, kun valvonta vaikeutuu ja kynnys kokeiluun laskee. Myöskään toivottuja verotuloja ei saada ilman massiivisia investointeja uusiin valvontamekanismeihin. Tämän vuoksi on harhaa kuvitella, että laillistaminen olisi taloudellinen pikavoitto. Sen sijaan meidän on korjattava nykyisen järjestelmämme valuvikoja, joista keskeinen on resurssien puute. Meidän on vahvistettava hoitoonohjausta ja varmistettava, että päihdepalvelut ovat saavutettavissa ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Samalla meidän on annettava viranomaisillemme — poliisille, Tullille, Rajavartiolaitokselle — todelliset mahdollisuudet ennaltaehkäistä huumausainerikollisuutta. Lopuksi haluan huomauttaa, että keskustelu maatalous- ja kuituhampun ympärillä on pidettävä erillään tästä aloitteesta. Meidän on tuettava laillista elinkeinotoimintaa, mutta se ei saa toimia takaporttina päihdepolitiikan murentamiselle. Huumausaineiden aiheuttamat inhimilliset tragediat eivät ratkea huumeita normalisoimalla. Vastauksenamme tulee olla ennaltaehkäisy, varhainen ongelmiin puuttuminen, riittävät resurssit hoitoon, ei huumausaineiden saatavuuden lisääminen. Siksi, arvoisa rouva puhemies, vastustan tämän kansalaisaloitteen hyväksymistä ja tuen lakivaliokunnan kantaa tähän asiaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Timo Vornanen,1522,2026-02-17T18:44:46,2026-02-17T18:48:36,Käsitelty,1.1 2026_8_228,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_229,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelemme kansalaisaloitetta kannabiksen laillistamisesta. Tarkastelen tätä asiaa henkilökohtaisesta arvopohjastani, poliisin arjen todellisuudesta sekä lakivaliokunnan mietintöä lainaten. Meille perussuomalaisille keskeistä on turvallisuus, yksilön vastuu tekemisistään sekä suomalaisten arjen sujuvuus. Päihdepolitiikassa emme päättäjinä saa lähettää signaalia, että huumausaineiden käyttö olisi riskitöntä tai yhteiskunnan hyväksymää. Kannabis ei ole harmiton päihde. Erityisesti nuorten kohdalla sen yhteys mielenterveyden häiriöihin, syrjäytymiseen ja koulupudokkuuteen on vakavasti otettava huoli. Käyttö jättää jälkensä. Puheen hitaus ja sanojen muodostamisen ongelma ovat paljastaneet kuulusteltavan kannabiksen käytön pistävän hajun lisäksi. Mitä nuoremmasta kuultavasta on kyse, sitä surullisemmaksi se tekee vanhan virkamiehen. Arvoisa puhemies! Lakivaliokunnan mietinnön keskeinen viesti on selvä: nykyinen huumausainelainsäädäntö perustuu kansainvälisiin sopimusvelvoitteisiin, rikosoikeudelliseen järjestelmään ja yleiseen oikeusjärjestyksen johdonmukaisuuteen. Mietinnössä korostetaan, että kannabiksen laillistaminen tarkoittaisi merkittävää muutosta rikosoikeusjärjestelmään, eikä esitetty aloite sisällä riittäviä konkreettisia ja vaikutusarvioiltaan kattavia ehdotuksia siitä, miten sääntely, valvonta, verotus ja haittojen ehkäisy toteutettaisiin käytännössä. Valiokunta nostaa esiin myös sen, että huumausainepolitiikan muutoksilla on laaja-alaisia vaikutuksia terveydenhuoltoon, sosiaalipalveluihin, poliisin tehtäviin, syyttäjälaitokseen sekä tuomioistuimiin. Laillistaminen ei poistaisi rikosoikeudellisia kysymyksiä vaan loisi uusia, koskien esimerkiksi luvattoman myynnin rajanvetoa, alaikäisten suojaa ja työelämän turvallisuutta. Esitetty laillistamismalli olisi lakivaliokunnan mukaan selkeässä ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa. Poliisin kannalta tämä tarkoittaa, että Suomi ei voi yksipuolisesti luoda mallia, jossa tuotanto ja myynti sallitaan. Arvoisa puhemies! Huumausainerikollisuus ei ole irrallinen ilmiö vaan kytkeytyy järjestäytyneeseen rikollisuuteen. On esitetty, että laillistaminen veisi markkinat rikollisilta. Kokemus muista maista osoittaa kuitenkin, että laiton rinnakkaismarkkina säilyy, koska verotettu tuote on kalliimpi, ikärajat rajoittavat myyntiä ja rikolliset siirtyvät vahvempiin aineisiin. Poliisin työ ei vähene, se monimutkaistuu. Lausumavastalauseessa esitetään, että Suomi siirtyisi kohti säädeltyä ja verotettua kannabismarkkinaa haittojen vähentämiseksi ja rikosoikeudellisen kuormituksen keventämiseksi. Ajatus kuulostaa yksinkertaiselta, mutta todellisuus on toisenlainen. Vastalauseessa aliarvioidaan sääntelyn hallinnollinen ja taloudellinen taakka. Uuden markkinan luominen edellyttää lupajärjestelmää, valvontaviranomaisia, laboratoriokontrollia, markkinointirajoituksia ja jatkuvaa seurantaa. Tämä ei olisi kevennys julkiselle sektorille, vaan se olisi uusi byrokratian kerros. Lisäksi vastalauseessa korostetaan verotuloja, mutta mahdolliset verotuotot on punnittava suhteessa kasvaviin terveys- ja sosiaalikustannuksiin, jos käyttö lisääntyy — ja tässä kohdin uskallan sanoa: kun käyttö lisääntyy — kuten useissa vertailumaissa on tapahtunut. Myös hoidon, mielenterveyspalveluiden ja sosiaalituen tarve kasvaa. Tätä rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän keventämistä voidaan tarkastella ilman laillistamistakin. Hoitoon ohjaamista ja varhaista puuttumista voidaan kehittää jo nykyjärjestelmänkin puitteissa. Laillistaminen ei ole ainoa eikä missään tapauksessa välttämätön keino korjata mahdollisia epäkohtia. Arvoisa puhemies! Lainsäädännön tehtävä on suojella yhteiskuntaa ja erityisesti nuoria. Poliisin viestinä on, että päihteet ovat jo nyt merkittävä turvallisuusriski. Tämä aloite ei täytä niitä edellytyksiä, joita näin laaja ja perustavanlaatuinen muutos vaatisi. Turvallisempi Suomi ei synny päihteiden saatavuutta lisäämällä vaan vastuullisella, haittoja ehkäisevällä ja järjestystä tukevalla politiikalla. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2026-02-17T18:48:42,2026-02-17T18:53:45,Käsitelty,1.1 2026_8_230,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_231,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme tänään kansalaisaloitetta, jossa esitetään kannabiksen laillistamista. Onneksi lakivaliokunta on esittänyt aloitteen hylkäämistä. Se on oikea linja. Sitäkin järkyttävämpää on, että valiokunnassa vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat ovat jättäneet vastalauseen, jossa ehdotetaan muun muassa lausumaa: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy valmistelemaan huumausaineiden käytön rangaistavuudesta luopumista.” On harmillista, että tässä salissa vasemmalta laidalta on näin vähän edustajia paikalla. Täällä salissa kuulee usein opposition puolelta kysymyksen, että eikö teitä hävetä. Tänään minä kysyn teiltä: eikö teitä hävetä, arvoisat vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat? [Atte Harjanne: Ei!] Arvoisa puhemies! On käsittämätöntä, että tässä ajassa, jossa jo nyt kamppailemme nuorten mielenterveyskriisin, kasvavan syrjäytymisen ja lisääntyvien päihdeongelmien ja talouskriisin kanssa, osa tästä salista haluaa lisätä yhteiskuntaamme vielä yhden riskitekijän lisää. Laillistaminen on viesti nuorille, että tämä on hyväksyttävää. Se on viesti vanhemmille, että yhteiskunta ei enää pidä tätä vaarallisena. Se on viesti myös rikollisille, että ei muuta kuin kasvattamaan toimintaa lisää. Arvoisa puhemies! Laajan tutkimuskatsauksen mukaan yksikään tutkimus ei osoita, että kannabiksen käyttö olisi vähentynyt niissä maissa, joissa se on laillistettu — ei yksikään. Käyttö normalisoituu, kynnys madaltuu, ja sen seuraukset maksavat paljon niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. 36 vuoden poliisiuran aikana olen nähnyt omin silmin, mitä huumausaineet tekevät ihmiselle. Olen nähnyt rikkoutuneita perheitä, olen nähnyt niitä lapsia, joiden vanhemmat käyttävät kannabista. Olen nähnyt nuoria, joiden elämä on lähtenyt luisuun yhdestä kokeilusta. Olen nähnyt raakaa väkivaltaa, velanperintää, velkakierteitä, rikoskierrettä, nuorten tyttöjen ja naisten seksuaalista hyväksikäyttöä, itsemurhia, mielenterveyden romahtamista ja työkyvyn menetyksiä sekä niitä narkomaaniäitejä, jotka synnyttävät vieroitusoireissa olevia vauvoja. Kannabis ei todellakaan ole mikään harmiton päihde. Se koukuttaa nopeasti ja altistaa etenkin nuoria psykooseille, lisää masennusta ja ahdistusta, heikentää toimintakykyä ja oppimista. Se lisää riskiä ajautua kovempiin aineisiin. Kannabis on yleisin huume, mistä monet nuoret aloittavat kokeilun ja käytön. Mitä laillistaminen tarkoittaisi käytännössä? Se tarkoittaisi lisää päihderiippuvuutta, lisää koulupudokkuutta, lisää mielenterveysongelmia, lisää työttömyyttä ja työkyvyttömyyttä, lisää tukimenoja valtiolle, lisää kustannuksia suomalaisille veronmaksajille, lisää kuormitusta poliisille, sosiaalitoimelle ja terveydenhuollolle. Ja kyllä, se tarkoittaisi myös lisää huumeita sinne, missä niitä ei kaivata: koulujen pihoille, leikkipuistoihin ja nuorten arkeen. Myös suonensisäisten huumausaineiden käyttö lisääntyisi entisestään. Käytettyjä huumeruiskuja on jo nyt nähtävissä koulujen pihoilla ja leikkipuistoissa etenkin viikonloppujen jälkeen. Arvoisa puhemies! Tämä on yksi huonoimmista esityksistä, joita olen poliittisella urallani kuullut. Meidän tehtävämme ei ole helpottaa huumeiden saatavuutta. Meidän tehtävämme on suojella lapsia ja nuoria. Meidän tehtävämme on vahvistaa työkykyä ja turvallisuutta. Huumeongelmiin vastataan ennaltaehkäisyllä ja hoidolla, ei normalisoimalla niiden käyttöä. Tämä esitys on myös taloudellisesti erittäin huono ja lisäisi kustannuksia todella monella saralla. Tämä lisäisi myös työkyvyttömien ja työttömien määrää, niin kuin aiemminkin totesin. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus, ja sitä turvallista tulevaisuutta meidän tulee tukea myös täällä eduskunnassa. Tuen ehdottomasti lakivaliokunnan esitystä aloitteen hylkäämisestä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2026-02-17T18:53:50,2026-02-17T18:58:24,Käsitelty,1.1 2026_8_232,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Jukkola., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_233,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tänään keskustelemme kansalaisaloitteesta, jossa kannabis pitäisi laillistaa. Olen tästä eri mieltä ja haluan heti sanoa selvästi: kannabiksen käytön ja hallussapidon ei tule olla hyväksyttäviä. Keskustelu herättää voimakkaita tunteita. Monet uskovat, että laillistaminen poistaisi käyttäjiltä tarpeen piilotella ja helpottaisi poliisin työtä. Todellisuus on kuitenkin toinen. Laillistaminen toisi mukanaan vakavia seurauksia, joita emme voi sivuuttaa: Terveyshaitat: Laillistamisen myötä kannabiksen käyttäjien määrä todennäköisesti kasvaisi. Samalla kasvaisi myös huumeriippuvaisten määrä. Tämä lisäisi yhteiskunnalle koituvia kustannuksia myös terveydenhuollossa ja rikollisuuden seurauksena. Kannabiksen käyttö on todistetusti yhteydessä myös mielenterveysongelmiin, kuten skitsofreniaan ja psykooseihin. Tämä ei kosketa vain yksilöä vaan myös hänen läheisiään. Sitten liikenneturvallisuus ja poliisin työ: Poliisin työtaakka ei myöskään kevenisi laillistamisen myötä. Käyttörikossakon kirjoittaminen on yhtä nopeaa kuin esimerkiksi näpistyssakon kirjoittaminen. Sen sijaan lisääntynyt käyttäjämäärä näkyisi liikenteessä. Kannabiksen vaikutuksen alaisena ajavien määrä kasvaisi. Tämä heikentäisi turvallisuutta ja uhkaisi kaikkien hyvinvointia, myös niiden, jotka eivät itse käytä huumeita. Porttiteoria ja huumeiden jatkokäyttö: Tutkimusten mukaan kannabis voi toimia porttina kohti vahvempien huumeiden kokeilua. Vaikka kaikki käyttäjät eivät siirry eteenpäin, riski on kuitenkin todellinen. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa huumeiden tuottama valheellinen hyvänolontunne hallitsee elämää ja arki muuttuu mahdottomaksi ilman päihteitä. Olemassa olevat ongelmat: Lailliset päihteet jo nyt aiheuttavat valtavia kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä. Miksi lisäisimme tähän joukkoon uuden aineen? Laillistaminen toisi mukanaan uutta haittaa sekä käyttäjille että heidän läheisilleen. Säilyttämällä kannabiksen käytön rangaistavana voimme vaikuttaa ihmisten päätöksiin, varsinkin nuorten, ja estää näin aloittamasta huumeiden käyttöä. Samalla meidän tulee vahvistaa ennaltaehkäisyä ja tukea hoitoonpääsyä. Näin voimme suojella yksilöitä ja koko yhteiskuntaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2026-02-17T18:58:31,2026-02-17T19:01:56,Käsitelty,1.1 2026_8_234,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Seppänen poissa. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_235,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tässä aiemmissa puheenvuoroissa ihan oikein mainittiin monta kertaa ennaltaehkäisy ja taidettiin mainita myös sotepalveluiden saatavuus, ja toivon koko sydämestäni, että nämä salipuheet muuttuvat teoiksi. Kun juuri lähti 390 miljoonan euron leikkuri hyvinvointialueille lausuntokierrokselle, niin oletan sitten, että ne, ketkä puhuvat täällä päihdepolitiikan, huumepolitiikan ennaltaehkäisystä ja sotepalveluista, vastustavat myös tätä leikkuria, ettei tarvitse sitten kysyä, että eikö teitä hävetä. Arvoisa rouva puhemies! Kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä itse aloitteesta ja lakivaliokuntaa aherruksesta tämän mietinnön parissa. Aloitteeseen liittyy monia ehdotuksia kannabiksen laillistamisesta sen verottamiseen asti. Tähän kokonaisuuteen liittyy monia erilaisia näkökohtia ja tietotarpeita, jotka olisi selvitettävä ennen mahdollista lainvalmisteluun ryhtymistä. Siksi en kannata aloitetta sellaisenaan. Käsittelemämme kansalaisaloite nostaa esiin kuitenkin laajemman ja tärkeän kysymyksen siitä, onko Suomen huumausainepolitiikan suunta tällä hetkellä oikea. Pitkään jatkunut rangaistuksiin nojaava lähestymistapa ei ole tuottanut toivottuja tuloksia käytön vähentämisessä eikä haittojen ehkäisyssä. Samalla on kertynyt näyttöä siitä, että rikosoikeudelliset seuraamukset voivat aiheuttaa ihmiselle merkittäviä ja pitkäkestoisia haittoja, vaikeuksia työllistymisessä, koulutuksessa sekä arjessa yleisesti, jotka ovat usein suhteettomia itse tekoon nähden. Siksi keskustelu käytön dekriminalisaatiosta on välttämätön. Kyse ei ole päihteidenkäytön hyväksymisestä vaan siitä, että politiikan keinot valitaan sen perusteella, mikä toimii parhaiten haittojen vähentämisessä. Kun käyttöä tarkastellaan ensisijaisesti terveys- ja sosiaalipoliittisena kysymyksenä, madaltuu kynnys hakea apua ja yhteiskunnan resurssit voidaan kohdentaa tehokkaammin. On myös tärkeää tarkastella sääntelyvaihtoehtoja avoimesti ja tutkimukseen nojaten. Kansainväliset kokemukset osoittavat, että vaihtoehtoja on monenlaisia ja niiden vaikutukset riippuvat pitkälti toteutustavasta. Siksi tarvitsemme Suomessa laaja-alaista selvitystyötä, joka arvioi nykytilan hyötyjä ja haittoja sekä mahdollisia muutoksia, ei vain yhden aineen osalta vaan kokonaisuutena. Samalla on syytä tarkastella myös lääkinnälliseen käyttöön liittyviä esteitä, jotta potilaiden hoito toteutuu tarkoituksenmukaisesti. Arvoisa rouva puhemies! Toimiva päihdepolitiikka ei synny rangaistusten kovuudesta vaan siitä, kuinka hyvin onnistumme ehkäisemään haittoja ja tukemaan ihmisiä. Siksi on perusteltua edetä kohti mallia, jossa käytön dekriminalisaatio ja sosiaali- sekä terveyspoliittiset ratkaisut ovat keskeisessä roolissa. Tämä on lopulta sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti kestävin suunta. Siksi kannatan edustaja Harjanteen tekemiä lausumaehdotuksia, joissa edellä mainittuihin seikkoihin pureudutaan.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2026-02-17T19:02:06,2026-02-17T19:05:49,Käsitelty,1.1 2026_8_236,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Elomaa., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_237,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kun kansalaisaloitteita tulee tänne eduskuntaan, niissä on yli 50 000 allekirjoitusta, ja on tärkeää, että ne käsitellään täällä salissa ja kansan ääni näin tulee kuuluviin. Sieltä voi syntyä hyviäkin asioita, jotka viedään eteenpäin. Mutta tästä kannabiskansalaisaloitteesta sanon nyt heti aluksi, että tätä en kannata. Kannabiksen käyttöä ei missään nimessä pidä laillistaa. Ainoa poikkeus on nykymalli, jossa lääkekannabis on laillista erikoislääkärin määräämällä reseptillä. Tämä voi olla perusteltua yksittäisten potilaiden kohdalla, joilla on esimerkiksi harvinainen epilepsian muoto, johon muut lääkkeet eivät tehoa. Lakivaliokunnan mietinnössä käydään tarkasti ja johdonmukaisesti läpi perustelut kansalaisaloitteeseen sisältyvän lainvalmisteluun ryhtymistä koskevan ehdotuksen hylkäämiselle. Usein kuulee sanottavan, että kannabis on vähemmän haitallista kuin nykyisin pääosin lailliset päihteet eli nikotiini ja alkoholi. On mahdollista, että tämä on osin totta, mutta oleellista kuitenkin on se, että kannabiksen käyttö harvoin korvaa näiden päihteiden käyttöä — pikemminkin kannabista käytetään niiden ohessa. On myös vaikea verrata yhteismitallisesti eri päihteiden aiheuttamia haittoja. Kannabiksen säännöllinen käyttö on yhteydessä erilaisiin psyykkisiin häiriöihin, kuten ahdistuneisuuteen, masentuneisuuteen ja psykoosiin, mikä lisää myös terveydenhuollon kustannuksia. Kanada on pitkälti laillistanut kannabiksen viime vuosina, joten sieltä saadaan tutkimustuloksia laillistamisen vaikutuksista, yhteiskunnasta, joka on monilta osin kaltaisemme. Mietinnössä todetaan, että tuoreen tutkimuksen perusteella Kanadassa kannabiksen käytön häiriöön liittyvät skitsofreniatapaukset kolminkertaistuivat tutkimusjakson aikana — siis kolminkertaistuivat — mikä kattoi kannabiksen lääkkeellisen käytön sääntelyn lieventämisen ja kannabiksen laillistamisen. Kannabiksen laillistaminen ei poistaisi laittomia markkinoita. Aloitteessa esitetty sääntelymalli pikemminkin lisäisi merkittävästi järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä kannabiksen ja samankaltaisten aineiden kaupassa. Kansalaisaloitteessa on tuotu esiin myös hampun käyttö maataloustoiminnassa. Päihdyttävän hampun eli kannabiksen viljely on kielletty, öljy- ja kuituhampun viljely on kuitenkin ollut laillista jo pitkään. Viljeltyjen hamppulajikkeiden THC-pitoisuus ei saa ylittää 0,3:a prosenttia. Maataloushampun viljelyyn liittyy paljon EU-sääntelyä, jota on uudistettu viime vuosina. Päihdyttävän hampun viljelyn sallimista ei tule edistää. Erityisen huolestunut pitää olla huumeiden käytön ja kaupittelun laajentumisesta jopa pieniin maaseutukuntiin — ihan sinne meidän pikku Maskuunkin ovat huumeet jo rantautuneet. Houkuttelijoita koulujen lähistöllä riittää. Ei pidä myöskään unohtaa tosiasiaa, että osa käyttäjistä ei pysty vastustamaan siirtymistä niin sanottuihin kovempiin aineisiin. Arvoisa puhemies! Meistä varmaan aika monet ovat joko nähneet tai kokeneet lähipiirissään heitä, jotka ovat jääneet huumeiden koukkuun, tai ainakin me tiedämme tai tunnemme ihmisiä, jotka kamppailevat huumeiden käytön kanssa. Se on karmeaa tragediaa. Kaikin tavoin meidän pitää vastustaa sitä ja tehdä asioita, jotka estävät huumeitten leviämisen ja niiden käytön. Ja aivan kuten edustaja Rasinkangas, siviiliammatiltaan poliisi, on nähnyt oman työnsä ohessa ennen eduskuntaan tuloaan näitä tapauksia ja tragedioita, ne ovat aivan kauheita. Meidän pitää tehdä täällä eduskunnassa myös niitä päätöksiä, joilla voidaan estää huumeiden leviäminen ja käyttö. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2026-02-17T19:05:55,2026-02-17T19:10:53,Käsitelty,1.1 2026_8_238,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää poissa. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_239,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Jokainen kansalaisaloite, varsinkin sellainen, joka päättyy tänne saliin asti, on saanut kannatusta, ja haluan tässä yhteydessä myöskin kiittää aloitteen tekijöitä tämän asian nostamisesta keskusteluun. Tässä kansalaisaloitteessahan esitetään, että Suomi ryhtyisi valmistelemaan lainsäädäntöä, joka laillistaisi kannabiksen ja sääntelisi sitä alkoholin ja tupakan tapaan niin, että kannabiksen käyttö, hallussapito, omatarveviljely, valmistus ja myynti sallittaisiin täysi-ikäisille. Siitä huolimatta, että aloite on saanut kannatusta ja tullut tänne saliin, voin jo tässä kohtaa oman kantani kyllä ilmoittaa: en kannata tämän kansalaisaloitteen mukaisesti kannabiksen laillistamista. Tämän aloitteen tekijöiden mukaan nykyinen rangaistavuus aiheuttaa käyttäjille haittoja ja syrjäytymistä, poliisin resurssit kuluvat tehottomasti, järjestäytynyt rikollisuus hyötyy kannabiksen laittomuudesta, lailliset markkinat parantaisivat tuotteen laatua ja vähentäisivät haittoja, laillistaminen lisäisi verotuloja ja nuorten suojaaminen onnistuisi paremmin valvotuilla markkinoilla. Arvoisa puhemies! Miksi sitten lakivaliokunta ehdottaa aloitteen hylkäämistä ja vastaa myöskin näihin aloitteen tekijöiden perusteluihin? Lakivaliokunta katsoo, ettei laillistaminen ole tällä hetkellä perusteltua, ja syitä siihen ovat sitten seuraavat: Ensinnäkin EU- ja kansainvälinen oikeus estää laillistamisen. YK:n huumausaineyleissopimukset ja EU:n puitepäätökset kieltävät kannabiksen tuotannon ja myynnin päihdekäyttöön. Saksan yritys luoda lailliset markkinat kariutui juuri tähän. Lakivaliokunnan mukaan aloitteen mukainen malli ei ole EU-oikeuden puitteissa toteutettavissa. No, seuraavaksi lakivaliokunta katsoo, että tämä laillistaminen lisäisi käyttöä ja haittoja. Tässä lakivaliokunta viittaa THL:n ja kansainväliseen tutkimukseen. 71 prosenttia tutkimuksista osoitti, että kannabiksen käyttö lisääntyy laillistamisen jälkeen, ja käyttö ei ole vähentynyt missään laillistaneessa maassa. Laillistaminen ei ole vähentänyt nuorten käyttöä esimerkiksi Kanadassa, käyttö on pysynyt korkealla. Laitonta markkinaa ei saataisi poistettua. Kanadan ja muiden maiden kokemusten perusteella laiton kauppa jatkaa toimintaansa laillistamisen jälkeenkin. Laillistaminen ei vapauttaisi merkittävästi poliisin resursseja. Sisäministeriö on arvioinut, että kannabis muodostaa itsessään syyn poliisitehtäviin hyvin harvoin. Käyttörikoksiin liittyy lähes aina jokin muu rikos, ja poliisi ei juurikaan käytä resursseja kotikasvatuksen selvittämiseen nykyisinkään. Nuorten ja lasten suojelemisen tavoitteet eivät toteutuisi. Saatavuuden kasvu todennäköisesti kasvattaa nuorten altistumista, ja nuorten kannabiksenkäyttö on yhteydessä mielenterveysongelmiin, koulupudokkuuteen ja syrjäytymiseen. Lisäksi hoitoonpääsyn parantaminen on tärkeämpää kuin nämä rikosoikeudelliset muutokset. Myöskin lakivaliokunta korostaa, että hoitoonpääsyn pitää olla ensisijaista. Rangaistavuuden poistaminen ei itsessään ratkaise hoitotarpeita. Arvoisa puhemies! Kansainväliset järjestöt ja muutkin tahot voivat antaa näkemyksiä, joihin kannabiksen vapauttamista ajavatkin vetoavat. Omalla lainsäädännöllään jokainen valtio, niin myöskin Suomi, viestii, mikä on sallittua ja mikä ei. Kaikenlainen vähättely huumausaineita kohtaan on sinisilmäistä, ja käyttäjien kannalta ei ole olemassa vaarallisia ja vaarattomia huumausaineita — kaikki huumausaineet ovat vaarallisia. Enemmän pitäisi olla huolissaan sallivammasta asennoitumisesta huumausaineisiin ja muihin päihteisiin. Medioista voidaan lukea juttuja huumausaineiden viihdekäytöstä, ikään kuin se olisi statussymboli nuorille menestyville. Monista tosielämän huumausainerikollisista on tehty dokumentteja. Tämmöinen myönteisempi kanta lainsäädännössä mietoja huumeita kohtaan voi lisätä viihdekäyttöä niiden ihmisten keskuudessa, jotka eivät nyt ole kokeilleet huumeita. Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteessa väitetään, että nykyinen käytön valvonta tuhlaa poliisin resursseja, mutta ei poliisin työkuorma mihinkään katoaisi tämän kansalaisaloitteenkaan myötä, koska poliisi joutuisi valvomaan laillisuutta silloinkin, jos kansalaisaloitteen ehdotukset toteutuisivat. Kannabiksen käytön ja myynnin salliminen ei vähentäisi huumausainerikollisuutta. Arvoisa puhemies! Huumeiden käyttö on erittäin huolestuttava ilmiö yhteiskunnassamme. Siihen liittyy läheisesti muuta rikollisuutta, päihderiippuvuutta, terveyshaittoja, perhekriisiä ja yleistä turvattomuutta. Keskusta ei — ja en itsekään henkilökohtaisesti — missään nimessä halua mitenkään lisätä huumeiden käyttöä, ja meidän tavoitteisiin ei kuulu myöskään huumeiden käytön rangaistavuudesta luopuminen. Sen sijaan huume- ja päihderiippuvuuksien ehkäisyä on tuettava yhä vahvemmin, erityisesti lasten ja nuorten kohdalla. Arvoisa rouva puhemies! En kannata tätä kannabiksen laillistamista. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2026-02-17T19:11:13,2026-02-17T19:17:24,Käsitelty,1.1 2026_8_240,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Castrén., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_241,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Maaret,Castrén,Kansanedustaja,KOK,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tänään on kuultu erittäin hienoja puheenvuoroja tärkeästä aiheesta. Kiitän minäkin kansalaisaloitteen tekijöitä. On todella hienoa, että ihmiset haluavat aktiivisesti vaikuttaa elämäänsä yhteiskunnassamme, ja yhtä hienoa on tietysti, että me pääsemme sitten täällä tästä asiasta keskustelemaan. Useampi poliisi, kansanedustaja, muun muassa meidän Kaunistolamme, on kertonut, kuinka paljon he näkevät ongelmia huumeiden kanssa. Itse puhuin aikaisemmin tänään jo tässä salissa ensihoidosta, ja sen parissa työskennelleenä voin sanoa, että olen nähnyt lukemattoman määrän lapsia, äitejä, serkkuja, ystäviä hirveässä tilanteessa huumeidenkäytön seurauksena. Olen tehnyt usean vuoden tutkimusta pohjoisamerikkalaisten kanssa sydänpysähdyksistä, ja siellähän huumeongelmat ovat aivan räjähtäneet käsiin. Aloitus sielläkin on lähtenyt itse asiassa niin sanotusti täysin vaarattomasti lääkäreiden määräämistä lääkkeistä, joita on käytetty lääkinnälliseen hoitoon, ja silti se on osoittautunut erittäin huonoksi tieksi. Enkä sano, ettei meillä tarvitsisi tutkimukseen perustuvaa lääkekannabista käyttää silloin, kun potilas sitä lääkärin suosituksesta tarvitsee ilman muuta. Nämä ovat tulenherkkiä asioita, ja nämä johtavat valtavan suuriin tragedioihin. Meillä samaan aikaan täällä on etenemässä toinen kansalaisaloite, jossa epätoivoiset äidit hakevat päihdeongelmaisille lapsillensa apua. Vaikka täällä peräänkuulutettiin sitä, että jokin meidän nyt täällä keskustelussa olevista asioista olisi jonkunnäköinen ratkaisu parempaan huumehoidon politiikkaan, niin semmoista viisastenkiveä ei olla vielä keksitty, koska huumeet ovat oikeasti maailmanlaajuisesti todella vaikea ongelma, jonka kimpussa työskentelee valtava määrä fiksuja, älykkäitä, tutkimukseen perustuen työtä tekeviä ihmisiä, ja siltikään me emme saa tätä asiaa hallintaan. Ei anneta tälle yhtään mahdollisuutta edetä eteenpäin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Maaret Castrén,911822,2026-02-17T19:17:28,2026-02-17T19:19:58,Käsitelty,1.1 2026_8_242,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Valtola., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_243,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme kansalaisaloitetta, jossa esitetään kannabiksen laillistamista, sääntelyä ja verotusta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on arvioinut aloitetta huolellisesti ennen kaikkea kansanterveyden, lasten ja nuorten suojelun sekä yhteiskunnallisten kokonaisvaikutusten näkökulmasta. Johtopäätös on selkeä: valiokunta ei kannata lainvalmisteluun ryhtymistä kannabiksen laillistamiseksi. Ensinnäkin on syytä tarkastella terveyshaittoja. Kannabis ei ole harmiton aine. Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan riippuvuus kehittyy noin 17 prosentille niistä, jotka aloittavat käytön nuoruudessa, ja jopa 25—50 prosentille päivittäiskäyttäjistä. Erityisen huolestuttavaa on vaikutus nuorten aivojen kehitykseen. Nuoruusiässä aloitettu runsas käyttö heikentää kognitiivista suoriutumista, lisää mielenterveyden häiriöiden riskiä ja altistaa syrjäytymiselle. Kannabiksen säännöllinen käyttö on yhteydessä ahdistuneisuuteen, masennukseen ja psykooseihin. Tutkimusnäyttö osoittaa, että kannabikseen liittyvät psykoosit ovat lisääntyneet ja psykoosiin sairastuneista jopa joka kolmas sairastuu myöhemmin skitsofreniaan. Kanadassa laillistamisen jälkeen kannabiksen ongelmakäyttöön liittyvien skitsofreniatapausten osuus lähes kolminkertaistui. Tämä ei ole vähäinen signaali, tämä on vakava kansanterveydellinen varoitus. On myös huomioitava, että tutkimuksen mukaan kannabiksen käyttö ei korvaa alkoholia vaan tulee sen rinnalle. Laillistaminen ei siis poistaisi muita päihdehaittoja vaan todennäköisesti lisäisi kokonaiskuormaa terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa. Toiseksi, kokemukset maista, joissa kannabis on laillistettu, eivät anna perusteita optimismille. Käyttö on valtaosan tutkimuksista mukaan lisääntynyt laillistamisen jälkeen. Alaikäisten käyttö ei ole vähentynyt. Sairaalahoidon tarve ja myrkytykset ovat kasvaneet. Lisäksi asiantuntija-arvioiden mukaan laillinen säätely ei ole poistanut laittomia markkinoita, vaan ne toimivat rinnakkain. Kolmanneksi ja aivan keskeisesti: Kansalaisaloitteessa ehdotettu malli olisi kansainvälisten velvoitteidemme vastainen. Suomi on sitoutunut YK:n huumausaineyleissopimuksiin, jotka eivät tunnista kannabiksen tuotantoa päihdekäyttöön. Lisäksi EU-lainsäädännön mukaan kannabis on huumausaine eikä sen myynti ole sallittua. Laillistaminen aloitteen mukaisesti olisi ristiriidassa sekä YK-velvoitteiden että EU-oikeuden kanssa. Oikeusvaltiona emme voi näitä sitoumuksia sivuuttaa. Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää erottaa toisistaan kaksi asiaa: kannabiksen laillistaminen ja käyttäjien hoitoon ohjaaminen. Valiokunta on korostanut, että hoitoonpääsyn tulee olla ensisijaista rikosoikeudellisiin seuraamuksiin nähden. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa jo lievissä käyttörikoksissa syyttämättä jättämisen ja hoitoon ohjaamisen. Tätä linjaa meidän tulee edelleen kehittää. Ratkaisu ei ole markkinoiden avaaminen uudelle päihteelle. Ratkaisu on ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen, päihde- ja mielenterveyspalveluiden vahvistaminen sekä nuorten suojeleminen. Kannabiksen laillistamista on perusteltu yksilönvapaudella, mutta lainsäätäjän velvollisuus on arvioida myös heikompien suojaa, nuorten tulevaisuutta ja kansanterveyden kokonaisuutta. Vapaus ei voi tarkoittaa välinpitämättömyyttä seurauksista. Huumausainelaki ei estä huumausainetta, kuten kannabista, sisältävien lääkkeiden tutkimusta tai käyttöä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tähän liittyen haasteena niin Suomessa kuin muuallakin on ollut ensisijaisesti tasalaatuisten lääkevalmisteiden puute. Kannabiskasvissa on yli 140 erilaista yhdistettä, ja tasalaatuisen sekä turvallisen tutkimusvalmisteen tuottaminen tällaisesta edellyttää huomattavasti enemmän työtä kuin yksittäisten synteettisten vaikuttavien aineiden tutkiminen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan olemassa olevan tutkimustiedon perusteella kannabispohjaisilla valmisteilla ei kuitenkaan ole lääkkeeltä edellytettävää tehoa minkään kiputilan lievityksessä. Arvoisa rouva puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntija-arvio on selvä: laillistaminen todennäköisesti lisäisi käyttöä, lisäisi haittoja ja kasvattaisi palvelutarvetta. Se olisi ristiriidassa kansainvälisten velvoitteidemme kanssa. Siksi meidän tulee hylätä tämä kansalaisaloite ja jatkaa päihdepolitiikan kehittämistä keinoin, jotka aidosti vähentävät haittoja. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2026-02-17T19:20:04,2026-02-17T19:25:35,Hyväksytty,1.1 2026_8_244,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Partanen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_8_245,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Arvoisa puhemies! Minulla on harmitus siitä, että edustaja Mattila ehti tästä paikalta lähteä. Olisin halunnut esittää hänelle tavallaan osanottoni ja myös sanoa, että itselläni on samanlainen kokemus. Läheinen perheenjäseneni sairastui vakavasti sen jälkeen, kun hän poltteli kannabista. Kun vastaa kesken työvuoron puheluun, joka tulee sairaalasta, ja puhelimen päässä on psykiatri, joka kysyy, että mitä tälle ihmiselle tehdään, mikä hänen taustansa on, ja että kun hänet on löydetty tämmöisestä tilasta, niin mitä sanot lähiomaisena, että pitäisi tehdä. Ja kun siinä sitten psykiatrille sanoo, että M1-lähetteellä mahdollisimman pitkäksi aikaa hoitoon, niin ei ensimmäisenä tule mieleen se, että haluaisi laillistaa kannabista Suomessa, koska tietää, että tämä läheinen ihminen ei ole ainut, jolle on käynyt niin, että jo hyvinkin lyhyellä käytöllä on psykoosi puhjennut, ja siitä on aiheutunut perheelle draamaa. Otan osaa jokaisen perheen kokemuksiin, jotka tällaisia ovat kokeneet. Kannabis ei ole vain nallekarkkeja ja suklaahippuja keksissä ja mukavia hetkiä, vaan se on todellista taistelua joskus kuolemaa ja elämästä luisumista vastaan. Tässä edustajat Rintamäki, Rasinkangas ja Kaunistola todistivat hyvin poliisin kokemuksella siitä, miten kannabis vaikuttaa eri yhteiskunnan sektoreille. Itse olen entisenä asianajajana nähnyt hyvin läheltä sen, että kannabis johtaa todella useassa tilanteessa myös kovimpien huumeiden käyttöön, niiden maahantuontiin, niiden myymiseen ja sitten luisumiseen kovaan rikollisuuteen. Ainakin itse haluan kyllä henkeen ja vereen vastustaa sitä, että tällainen kehitys Suomessa päästettäisiin valloilleen. Meillä on tiedossa myös se, niin kuin tässä lääkärikollegat ovat todistaneet, että lasten, nuorten, nuorten aikuisten aivot kehittyvät vielä noin 25 vuoteen asti, ja jos kannabis laillistettaisiin ja 18-vuotiaana siitä tulisi täysin laillista poltella, niin mitä tapahtuisi näille nuorille, kehittyville aivoille? Tapahtuisi se, että muisti- ja keskittymisvaikeudet lisääntyisivät ja oppiminen vaikeutuisi. Ja kyllä nämä psykoosiriskit entisestään lisääntyisivät, ja sillä olisi valtava kuormittava vaikutus myös meidän terveydenhuollon sektorille. Kun on tässä todistettu, että käyttö ei vähene sillä, että kannabis laillistetaan, niin herää kysymys, minkä ihmeen takia me tarvitsemme lisää Suomeen näitä kohtaloita, traagisia perhekohtaloita, joissa syynä on ollut se, että on alettu polttamaan kannabista, ehkä yhden kerran, sitten toisen kerran, ja kolmannella kerralla on jo voinut päätyä psykoosiin. Ei muuta sanottavaa. — Kiitos, rouva puhemies.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2026-02-17T19:25:38,2026-02-17T19:28:33,Käsitelty,1.1 2026_8_246,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Garedew., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_247,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ei lisää huumeita Suomeen — suunnan pitää olla täysin toinen. On hyvä muistaa, että myös lailliset kannabismarkkinat edistäisivät huumerikollisuutta. Kannabiksen laillistamista ajavat tahot vaikuttavat sinisilmäisesti kuvittelevan, että laillistamista seuraisi auvoisa yhteiskunta, jossa kaikki noudattaisivat sääntöjä eikä poliisien resursseja enää haaskattaisi viattomien pilvenpolttajien kiusaamiseen. Asia ei todellakaan ole näin. Mietinnön mukaan Kanadassa eivät kannabiksen laillistamisen jälkeenkään laittomat markkinat kadonneet mihinkään. Kannabiksen laiton tuotanto ja myynti uhkaavat yhä yleistä turvallisuutta ja kansanterveyttä Kanadassa. Lakivaliokunnan sisäministeriöltä saaman tiedon mukaan tälläkin hetkellä kannabis on Suomessa vain hyvin harvoin varsinainen syy poliisin virkatehtäviin. Käyttörikokseen liittyy hyvin usein joku toinen rikos. Tämä tarkoittaa siis sitä, että kannabiksen käyttö ja rikollisuus ovat linkittyneet toisiinsa. Satunnaisesta kannatuksen poltosta kiinni jäänyt henkilö taas voidaan harkinnan perusteella jo nyt jättää rankaisematta ja ohjata hoitoon. Sisäministeriön arvion mukaan laillistaminen lisäisi merkittävästi järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä kannabiskaupassa, koska aineen hyväksyttävyys yleistyisi ja kysyntä kasvaisi. Lisäksi olisi äärimmäisen vaikea valvoa edes lailliseen myyntiin tuotavien aineiden alkuperän laillisuutta. Ne voisivat edelleen helposti olla laittomasti tuotettuja. Valvonta tietysti myös vaatisi merkittävästi poliisiresursseja, mikä vesittää tämän tavoitteen vähentää poliisin kannabikseen liittyvien tehtävien määrää laillistamisen kautta. Kannabiksen käyttö ei myöskään korvaa niin ikään haitallista alkoholinkäyttöä vaan tulee käyttäjillä mukaan sen rinnalle. Liikennerikkomukset, väkivalta sekä muut alkoholista johtuvat ongelmat ja sairaudet eivät siis myöskään vähentyisi, vaikka toinen päihde vapautuisi ja yleistyisi. Kannabiksen laillistaminen ei vähennä sen käyttöä eikä poista haittoja. Se ei pysty edes suojelemaan alaikäisiä, jotka esimerkiksi Kanadassa hankkivat kannabiksensa edelleen laittomilta markkinoilta. Lakivaliokunnan THL:ltä saaman selvityksen mukaan valtaosa, 71 prosenttia, tutkimuksista osoittaa, että käyttö lisääntyy laillistamisen myötä. Yksikään tutkimus ei viittaa kannabiksen käytön vähenemiseen. Saatavuuden helpottaminen luonnollisesti madaltaa kynnystä kokeilla ja aloittaa käyttö. Arvoisa puhemies! Kannabiksen laillistamisesta ei seuraisi yhtään mitään hyvää, joten kannatan ehdottomasti lakivaliokunnan päätöstä hylätä tämä kansalaisaloite. Vastuullisen päihdepolitiikan ytimessä on nollatoleranssi sekä resurssien kohdentaminen käytön aloittamisen estämiseen ja päihdehoitopalveluihin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2026-02-17T19:28:37,2026-02-17T19:32:48,Käsitelty,1.1 2026_8_248,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_249,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Arvoisa puhemies! Olemme kuulleet lukuisia hyviä puheenvuoroja tänään, ja jos niistä tehdään yhteenveto, niin voisi tiivistää niin, että kannabis on huume ja huumeet ovat Suomessa kiellettyjä eikä tätä peruslinjaa ole syytä murentaa. Kannabiksen laillistamista perustellaan usein sillä, että kielto ei ole toiminut. Mutta jos joku sääntö ei toimi täydellisesti, ratkaisu ei ole luopua siitä vaan tehdä siitä toimivampi. Kannabis ei ole harmiton aine, kuten täällä jo on monesti todettu. Se heikentää nuorten aivojen kehitystä, altistaa mielenterveysongelmille ja lisää psykoosiriskiä. Suomessa on jo nyt nuorilla paljon pahoinvointia, koulupudokkuutta ja mielenterveyspalvelut ruuhkautuvat. Ei siis ole vastuullista lisätä uutta laillista päihdettä tähän kokonaisuuteen. Laillistamista perustellaan myös verotuloilla, mutta julkisen talouden paikkaaminen päihteillä on moraalisesti ja yhteiskunnallisesti arveluttava tie. Alkoholin ja tupakan kohdalla tiedämme jo, että haittavaikutuskustannukset syövät merkittävän osan verotuloista. Kannabis ei olisi poikkeus. Usein sanotaan, että laillistaminen veisi pohjan rikollisuudelta. Kansainväliset kokemukset ovat kuitenkin ristiriitaisia. Laiton kauppa ei ole kadonnut maissa, joissa kannabis on laillistettu. On myös ymmärrettävä, että kun jokin aine laillistetaan, yhteiskunta samalla normalisoi sen käytön. Nuorille tällaista hyväksyttävää viestiä en ole valmis antamaan. Päihdepolitiikan tavoitteena tulee olla haittojen vähentäminen ja ihmisten auttaminen irti riippuvuuksista, ei uusien markkinoiden avaaminen. Sisäinen turvallisuus rakentuu myös ennakoinnista, haittojen vähentämisestä ja rikollisuuden torjunnasta, ei uusien päihdemarkkinoiden avaamisesta. Siksi en voi tukea kannabiksen laillistamista, ja kiitän lakivaliokuntaa tekemästään päätöksestä hylätä aloite. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2026-02-17T19:32:54,2026-02-17T19:35:15,Käsitelty,1.1 2026_8_250,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_251,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Minä nyt haluan vain kantani sanoa tähän kannabiskeskusteluun, että en missään tapauksessa kannata tällaista lakia tai huumeasioiden lieventämistä, en kannabiksen enkä minkään muunkaan huumeen kohdalla. Niin kuin edustaja Lahdenperä äsken tuossa sanoi, jos laki ei ole täydellinen ja me ei sitä kieltoa pystytä valvomaan, niin ei meidän silti kannata sitä poistaa. Kannabista ei missään tapauksessa tule laillistaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2026-02-17T19:35:19,2026-02-17T19:36:04,Käsitelty,1.1 2026_8_252,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_253,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos kollegoille tähänastisesta keskustelusta, joka on monta pykälää asiallisempi kuin monet aiemmat huumepoliittiset keskustelut tässä maassa, joita muistelen vaikka 20 tai 30 vuoden takaa. Osasyy tähän saattaa olla se, että näitten vuosikymmenten aikana myös maailmalla suhtautuminen huumepolitiikassa on muuttunut ihan olennaisesti ja meillä on kasvava joukko maita ja osavaltioita, joissa vaikka kannabis on joko laillistettu tai depenalisoitu tai dekriminalisoitu. Nykyisellään suuruusluokkaa puoli miljardia ihmistä elää maailmassa jo alueilla, joilla kannabiksen käyttö on jossain suhteessa laillistettu tai vapautettu, ja näihin kuuluvat meille läheisistä verrokkimaista muun muassa keskustelussa jo mainitut Saksa ja Kanada ja käsittääkseni jo reilusti yli 20 Yhdysvaltain osavaltiota. Se, mikä keskustelussa ei ihan kauhean paljon ole näinä vuosikymmeninä kuitenkaan edennyt, on se, että edelleen joko tahattomasti tai tahallisesti keskustelussa sekoitetaan nyt tässä kansalaisaloitteen kohteena oleva kannabis ja huumeet yleisesti. Kuuntelin vaikka edustaja Castrénin puheenvuoroa, jossa hän puhui lääkkeiden väärinkäytöstä — tarkoitti ehkä opiaattien väärinkäyttöä, hän ei sitä siinä puheenvuorossaan täsmentänyt — joka on aika lailla eri kysymys kuin nyt käsittelyssä oleva kannabis. Monessa muussakin puheenvuorossa on viitattu laajaan kirjoon erilaisia huumeita, vaikka tämä aloite koskee nimenomaan vain kannabista eikä mitään muuta. Edustaja Garedew ensimmäisessä puheenvuorossaan totesi, että kannabis on vaarallinen huume, ja olen tästä pitkälle samaa mieltä. Niin on tosin alkoholikin, ja silti kuka tahansa aikuinen ihminen voi kävellä lähimpään kauppaan ja ostaa sieltä alkoholia, jota voi nauttia sellaisissa määrin, että se voi aiheuttaa joko akuutin alkoholimyrkytyksen tai pitkäaikaisessa käytössä kroonisia terveyshaittoja. Silti, edustaja Garedew, teidän puolueenne on tämän hallituskauden aikana ajanut läpi alkoholilakiin useita muutoksia, jotka lisäävät tämän terveydelle vaarallisen ja haitallisen aineen saatavuutta ympäri maata. Te, edustaja Garedew, myös totesitte, että kannabis aiheuttaa riippuvuutta, mikä sekin pitää pitkälle paikkansa, ja niin aiheuttaa myös alkoholi. Toivoisin kollegoilta johdonmukaisuutta, eli jos te täällä pidätte painavia puheenvuoroja kannabista vastaan, niin soveltaisitte näitä samoja ajatuksia myös alkoholiin, joka väestötasolla aiheuttaa aivan dramaattisia terveyshaittoja ja sosiaalisia ongelmia ja rikollisuutta tässä maassa. Tätä johdonmukaisuutta en tämänpäiväisessä keskustelussa valitettavasti ole vielä kuullut. Edustaja Rintamäki totesi, että turvallinen Suomi ei synny päihteiden saatavuutta lisäämällä, ja juuri niin tämä hallitus toimii, lisää päihteiden saatavuutta. Lukuisissa tämän hallituskauden alkoholilain muutoksissa lisätään sitä, että alkoholia voi saada mahdollisimman helposti mahdollisimman monesta paikasta mahdollisimman moneen vuorokaudenaikaan. Olisin toivonut, että tämä huoli turvallisesta Suomesta ja päihteiden saatavuuden rajoittamisesta olisi edustaja Rintamäellä ja muilla hallituspuolueiden kansanedustajilla ollut mielessä silloin, kun kirjoititte hallitusohjelmaa ja kun olette näitä lukuisia alkoholilain muutosesityksiä tänne eduskuntaan tuoneet. Edustaja Hänninen peräänkuulutti hoitoonpääsyn parantamista. Edustaja Rasinkangas totesi, että huumeongelmiin vastataan ennaltaehkäisyllä ja hoidolla, ja edustaja Valtola sanoi, että varhainen puuttuminen ja päihde- ja mielenterveyspalvelujen vahvistaminen ovat avainasemassa. Olen näistä kaikista puheenvuoroista luonnollisesti samaa mieltä. Sitten on kuitenkin niin, että teidän edustamanne hallitus on leikannut suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluista, mukaan lukien päihdepalveluista ja hoitoonpääsystä, lukuisin eri tavoin, joita tässä salissa on moneen otteeseen kerrattu. Nostan tässä vain yhden esimerkin, joka koskee sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöjen rahoituksen merkittävää leikkaamista. Juuri sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöt ovat ne, jotka tekevät tässä maassa paljon työtä päihdeongelmaisten parissa, ja teidän edustamanne hallitus leikkaa näiden kansalaisjärjestöjen työstä ja vaikeuttaa päihdeongelmien ratkaisemista, ei helpota sitä. Näitten leikkausten jälkeen te tulette tänne pönttöön sanomaan, että ratkaisu on päihdepalvelujen parantaminen. Näettekö, arvoisat kollegat, tässä mitään ristiriitaa? Sitten haluan vielä kiinnittää huomiota edustaja Mattilan nähdäkseni hyvään kysymykseen, jonka hän esitti ehkä mahdollisesti retorisesti osana puheenvuoroaan. Hän esitti kysymyksen, toimiiko nykyinen huumepolitiikka. Täällä on lukuisissa edeltävissä puheenvuoroissa hyvin tuotu esiin kannabiksen käyttöön liittyviä terveyshaittoja ja riskejä, jotka ovat todellisia. Aika vähän on tuotu esiin sitä, että tämän nykyisen kannabiksen kieltävän lainsäädännön aikana kannabiskokeilut ovat lisääntyneet 5 prosentista 30 prosenttiin. 15—69-vuotiaista suomalaisista nykyään jo 30 prosenttia on THL:n tilastojen mukaan kokeillut kannabista, tilanteessa, jossa kannabis on kielletty. Jos te pidätte tätä kannabiksen kieltolakia erityisen onnistuneena ja vaikuttavana tapana torjua kannabiksen käyttöä, niin minkä takia kannabiksen käyttö on niin yleistä Suomessa silloin, kun se on kielletty? Ja jos tämä kieltolaki on toiminut näin huonosti, niin kannattaisiko silloin hieman avoimemmin harkita myös muita malleja, joita maailmalla kasvavassa määrin sovelletaan?", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2026-02-17T19:36:09,2026-02-17T19:42:18,Käsitelty,1.1 2026_8_254,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Viitala., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_255,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Esitän tähän alkuun kiitokseni kansalaisaloitteen tekijöille. Tämän aloitteen ainoan käsittelyn keskustelu on oikein hyvä paikka ja tarjoaa mahdollisuuden puhua laajemminkin päihdepolitiikasta. Valitettavasti yhteiskunnassamme on sille lisääntyvissä määrin tarvetta. Tarvetta on keskustelun lisäksi myös toimenpiteille, joilla päihteiden ongelmakäyttöä voidaan ennaltaehkäistä. Kestävän päihdepolitiikan tavoitteena tulee olla ehkäistä päihteiden ongelmakäytöstä aiheutuvia terveysvaikutuksia sekä syrjäytymistä. Näin on syytä olla myös kannabiksen osalta. Lakivaliokunta ei puoltanut nyt käsittelyssä olevaa kansalaisaloitetta. Olin sitä myös itse kyseisessä valiokunnassa käsittelemässä, ja osoitan myös kiitokseni lakivaliokunnan puheenjohtajalle ja jäsenille asiallisesta käsittelystä. Keskeistä huumausainepolitiikassa on haittojen ehkäisy ja se, että hoitoon pääsee mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Hoitoonpääsyyn tulee olla toimivia reittejä. Valitettavan usein hoitopolulle pääseminen on monelle liian ison kynnyksen takana ja varsinkin juuri heillä, ketkä sitä eniten kaipaisivat. Hoitojen kehittämisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota päihteidenkäyttäjiin, joilla on myös samanaikaisesti muita haasteita terveyden kanssa, esimerkiksi vaikka mielenterveyden ongelmia. Apua huumeongelmiin pitää pystyä saamaan ilman pelkoa siitä, että avun hakeminen ajaa entistä suurempiin ongelmiin. Arvoisa puhemies! Muutama huomio valiokunnan mietinnöstä: Valiokunta korosti, että huumeiden käyttäjien osalta hoitoon pääsemisen tulisi olla ensisijaista verrattuna rikosoikeudellisiin seuraamuksiin ja oikeus päihdepalveluihin pitää olla kaikilla. Valiokunnan THL:ltä saaman selvityksen mukaan vaikka kannabis on useilla mittareilla vähemmän haitallinen kuin monet muut päihdyttävät aineet, se voi aiheuttaa riippuvuutta ja sen käytöstä voi koitua monenlaista terveyshaittaa. Esimerkiksi useiden tutkimusten perusteella kannabiksen käytöstä aiheutuvat psykoosit ovat lisääntyneet ja psykoosiin sairastuneista joka kolmas sairastuu myöhemmin skitsofreniaan. Sosiaali- ja terveysministeriöltä saadun selvityksen mukaan kannabiksen säännöllinen käyttö on yhteydessä erilaisiin psyykkisiin häiriöihin, kuten ahdistuneisuuteen, masentuneisuuteen ja psykoosiin, mikä lisää tietenkin terveydenhuollon kustannuksiakin. Ongelmakäyttö voi myös vaikuttaa yksilön työllistymismahdollisuuksiin ja työkyvyn ylläpitämiseen, mikä heijastuu kansantalouteen ja sosiaaliturvajärjestelmään. Kannabiksen käyttö on myös yhteydessä lisääntyneeseen keuhkosyövän ja keuhkoputkentulehduksen riskiin. Nämä muutamina terveysvaikutuksina. Tähän loppuun korostan vielä sitä tarvetta meillä tosi laajalle keskustelulle päihteiden haitoista ja ongelmien ennaltaehkäisemisestä. Yhteiskunnan polarisoituminen on omiaan lisäämään päihteidenkäytön mukanaan tuomia ongelmia. Valitettavasti joudun tässä lopuksi toteamaan, että hallitus on monilla toimillaan juuri lisännyt sitä riskiä, että ihminen ajautuu päihteiden käyttöön. Edellinen puhuja, edustaja Tynkkynen, toikin hyvin ansiokkaasti esille tätä hallituksen epäjohdonmukaisuutta liittyen näihin useisiin leikkauksiin ja muihin hallituksen lakihankkeisiin, jotka ovat ristiriidassa päihdepolitiikan kanssa noin niin kuin yleisesti. En kannata, valiokunnan tavoin, lainvalmisteluun ryhtymistä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2026-02-17T19:42:29,2026-02-17T19:46:51,Käsitelty,1.1 2026_8_256,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Harjanne., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_257,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Kiitos, arvoisa puheenjohtaja! Kiitos kollegoille puheenvuoroista. Täällä on tuotu kattavasti ja koskettavastikin esiin huumeista, kannabiksesta ja muista, aiheutuvia ongelmia suomalaisessa yhteiskunnassa. Korostan, että nämä ovat asioita, jotka ovat tapahtuneet nykyisen lainsäädännön puitteissa, eli meillä on käsillä ongelma. Jos siihen esitetään sitten vastaukseksi ennaltaehkäisevää työtä, poliisin resursointia ja valvontaa, sosiaali- ja terveyspalveluiden parantamista yms., yms., tällaisia, mitä täällä nyt on tullut, niin silloin minusta pitäisi johdonmukaisesti esittää sitten niitä toimia. Itse luettuani tässä jälleen kerran ja kuultuani asiantuntijoita, sekä rikosoikeuden että sosiaali- ja terveyspuolen asiantuntijoita, on ilmeistä, että on perusteltua ajatella, että olisi paremmin toimivia lakisääntelykehikkoja, joihin liittyy dekriminalisointi, ehkä laillistaminenkin. Suosittelen — kun edustaja Castrénkin, joka nyt jo poistui, puhui näistä fiksuista ihmisistä, valtavasta määrästä niitä, jotka tämän ongelman kanssa painivat ympäri maailmaa — että kun moni fiksu ihminen on antanut tässäkin valiokunnille lausunnot, niin kannattaa lukea ne kaikki ja miettiä, onko meillä kaikki ihan välttämättä kunnossa vai pitääkö meidän tehdä jotain enemmän, jotain paremmin, jotain toisin. Haluan kuitenkin keskustelussa vielä ehkä kotiyleisöille ja miksei salissakin kaikille alleviivata, että siis tästä äänestetään nyt sitten huomenna. Kun sain edustaja Furuholmilta kannatuksen näille esityksilleni, niin tässähän ei äänestetä nyt sitten tämän aloitteen hyväksymisestä vaan hylkäämisestä. Tämä aloite hylätään. Tämä eduskunta ei tule tämän aloitteen myötä edistämään kannabiksen laillistamista tai siihen johtavaa lainsäädäntöä sellaisenaan. Tarjolla on sen sijaan lausumia, jotka lähtevät siitä, että tätä asiaa, koko huumausainepolitiikkaa, selvitetään huolella. Sitä ovat peräänkuuluttaneet asiantuntijat, jotka ovat olleet tässä asiassa puolesta tai vastaan. Sen jälkeen meillä on tällainen lausuma, että pitäisi edetä dekriminalisaation kanssa. No, se on kanta, jolle on myös hyvin paljon asiantuntijakannatusta sekä sieltä rikosoikeuden puolelta että myöskin sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden puolelta. Sitten on tämä lääkekannabis, ja sitten on tämä hampun muu raaka-ainekäyttö. Alleviivaan, että nämä ovat ne asiat, joista huomenna eduskunta voi sitten kannan muodostaa, ja suosittelen jokaista miettimään, mitä mieltä on näistä asioista. Itse näkisin, että tässä on mahdollisuus edistää humaania, tietopohjaista päihdepolitiikkaa, pieni askel eteenpäin tässä salissa. Se olisi kyllä sellainen viesti, jota me vakavien päihde- ja huumausaineongelmien kanssa painivana yhteiskuntana kaivattaisiin.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2026-02-17T19:46:53,2026-02-17T19:49:33,Käsitelty,1.1 2026_8_258,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_259,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä aloitteessa esitetään kannabiksen laillistamista, sääntelyä ja verottamista. Aloitetta perustellaan kannabiksen aiheuttamien haittojen vähentämisellä, nuorten suojelemisella ja rikollisuuden torjunnalla. Tutkimusnäyttö ja kansainväliset kokemukset eivät kuitenkaan tue näitä väitteitä. Arvoisa puhemies! Kannabiksen laillistaminen ei ole johtanut missään maassa selvästi positiivisiin kokonaisvaikutuksiin. Laajat selvitykset osoittavat sen, että laillistamisen jälkeen kannabiksen käyttö usein lisääntyy eikä suinkaan vähene. Yksikään tutkimus ei osoita, että laillistamisen jälkeen käyttö laskisi. Kun käyttö kasvaa, kasvavat sen myötä myös haitat. Tämä koskee kaikkia päihteitä, eikä kannabis ole tästä poikkeus. Tämän aloitteen laatijat eivät ole myöskään huomioineet lapsille ja nuorille aiheutuvia haittoja. Alaikäiset ovat useissa maissa raportoineet, että kannabiksen saanti on laillistamisen myötä helpottunut, eikä mikään ihme. Samalla tiedämme, että kannabis voi heikentää aivojen kehitystä, lisätä psykoosiriskiä ja altistaa vakaville mielenterveyden häiriöille. Tutkimusten mukaan merkittävä osa psykoosiin sairastuneista sairastuu myöhemmin myös skitsofreniaan. Erityisesti nuoret miehet ovat riskissä, yliedustettuja. Arvoisa puhemies! Kannabiksen laillistamista perustellaan usein sillä, että se siirtäisi kysynnän laillisille markkinoille ja järjestäytynyt rikollisuus vähenisi. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Laiton kauppa ei ole kadonnut yhdessäkään maassa. Se on korkeintaan muuttanut muotoaan. Samalla kannabiksen yleinen hyväksyttävyys on kasvanut ja sen kysyntä lisääntynyt. Haluankin kysyä, miksi ihmeessä haluaisimme tätä Suomeen. Kannabiksen laillistaminen ei ole mikään kiva päihdekokeilu vaan pysyvä ja suuri muutos, jonka seuraukset kohdistuvat erityisesti nuoriin, mielenterveyteen ja kansanterveyteen. Mikään taho ei ole osoittanut laillistamisen tuovan hyötyä tai lisäarvoa suomalaiselle yhteiskunnalle, vaan päinvastoin. Siksi tätä kansalaisaloitetta ei tule edistää. Sen sijaan meidän tulee panostaa hoitoonpääsyyn, ennaltaehkäisyyn ja siihen, että vähennämme päihdehaittoja kaikissa väestöryhmissä ja erityisesti nuorten kohdalla. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2026-02-17T19:49:36,2026-02-17T19:52:09,Käsitelty,1.1 2026_8_260,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_261,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä nyt on käsittelyssä kansalaisaloite kannabiksen laillistamisesta. Itse en lähde henkilökohtaisesti mihinkään suurempaan päihdekeskusteluun tai muutoin siihen liittyviin asioihin, mitä täällä kyllä ansiokkaasti on jo moni edustaja esiin tuonut. Totean vain hyvin yksiselitteisesti sen, että — niistä kokemuksista nähden, mitä olen lähipiiristä nähnyt huumeitten käyttöön liittyen, esimerkiksi kannabiksen käytöstä ja mahdollisesti sitten vielä vahvempien huumeitten käytöstä kannabiksen käytön myötä — en kannata tätä lakialoitetta. Koen, että kannabiksen laillistaminen ei kyllä toisi ihmisille eikä tälle yhteiskunnalle mitään hyvää. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2026-02-17T19:52:12,2026-02-17T19:52:52,Käsitelty,1.1 2026_8_262,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Garedew., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_263,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Arvoisa puhemies! Olisin tullut vastaamaan edustaja Tynkkyselle tästä hyvästä huomiosta ja kiittämään hänen huomioistaan erityisesti alkoholin haitoista. Tässä asiassa olen hänen kanssaan samaa mieltä. Itse ajattelen niin, että jos alkoholi tulisi nyt markkinoille, se olisi todennäköisesti tarkasti säännelty tai jopa kielletty aine. Se on vaarallinen tuhoava aine, sillä etanoli on solumyrkky, ja se todella voi aiheuttaa myrkytyksiä, vaurioittaa maksaa, ja tiedetään, että nämä vieroitusoireetkin ovat hengenvaarallisia. Eli nämä haitat yhteiskunnalle ja terveydenhuollon kustannukset ovat merkittäviä. Ilman tätä historiallista hyväksyntää alkoholi tuskin olisi ruokakauppatuote ja olisi kielletty, mutta kun se on historiallisesti hyväksytty, niin enää emme voi tehdä sitten takaperoisia päätöksiä. Mutta ollaan viisaita, katsotaan tulevaisuuteen eikä päästetä kannabista meidän lasten ja nuorten elämää tuhoamaan. Itse en kannata huumeiden enkä alkoholin vapauttamista millään määrin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2026-02-17T19:53:04,2026-02-17T19:54:31,Käsitelty,1.1 2026_8_264,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Viitala., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_265,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tähän loppuun vielä sellainen näkökanta, että vaikka julkinen keskustelu huumausaineista pyörii yleensä aika paljon suurten kaupunkien ja kasvukeskusten ympärillä, niin meidän pitää huolehtia myös siitä, että pienemmissä kunnissa ja kaupungeissa ei jouduta näiden ongelmien kanssa vastaavanlaisiin ongelmiin. Muun muassa Satakunnassa julkaistiin noin vuosi sitten yllättävä uutinen, kun 10 000 ihmisen Huittisten jätevesilaitokselta löytyi kuudenneksi eniten huumejäämiä koko Suomessa. Silloin uutisoitiin, että siinä saattaa taustalla olla takana myös Sastamalan ja Punkalaitumen jätevedet, jotka kyseisellä laitoksella puhdistetaan. Tein asiasta silloin kirjallisen kysymyksen ja sain siitä poikkeuksellisen paljon huolestuneita yhteydenottoja eri tahoilta. Eli haluan korostaa vielä sitä, että tämä on myös pienempien paikkakuntien ongelma. Jos vielä tähän Punkalaitumen tilanteeseen ja Huittisten tilanteeseen otan sellaisen näkökannan, että nyt viime viikolla Satakunnan Kansa uutisoi nimenomaan erittäin laajasta huumevyyhdistä juuri siellä Punkalaitumen alueella, eli siellä koko kyläyhteisö ja koko Punkalaitumen yhteisö on kärsinyt tästä ongelmasta. Eli sellainen näkökanta tähän loppuun, että vaikka puhutaankin kannabiksen laillistamisesta, niin ihan yhtä lailla täällä on hyvin puheenvuoroissa tullut esille se, että monesti kannabiksen käyttö laajenee muihinkin päihteisiin ja sitä myötä ongelmat skaalautuvat isommiksi myös nimenomaan niillä pienemmilläkin paikkakunnilla. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2026-02-17T19:54:37,2026-02-17T19:56:21,Käsitelty,1.1 2026_8_266,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_267,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä aloitteessa oli yhtenä perusteluna se, että hoitoon hakeutuminen olisi helpompaa, kun kannabis olisi laillistettu. Haluan mainita, että myöskin poliisi ohjaa/neuvoo tämmöistä päihtynyttä, joka jonkun rikoksen jälkeisen kuulustelun tai muun vuoksi on poliisin huostassa, eli häntä ohjataan ja neuvotaan häntä hakeutumaan päihdehoitoon. Ongelma on se, että nämä henkilöt eivät koe tarvitsevansa eivätkä halua sitä hoitoa, hoitoon ohjaustakaan ottaa vastaan. Tämä on se ongelma. Lisäksi poliisin ja muidenkin viranomaisten velvollisuus on tehdä lastensuojeluilmoitus silloin, kun vaikkapa poliisi kohtaa kotihälytyksellä tilanteen, missä huoltajat ovat päihtyneitä ja kohteessa on alaikäisiä lapsia. Silloin meidän velvollisuus on tehdä lastensuojeluilmoitus. Tästäkin asiasta tässä salissa on joskus keskusteltu ja kauhisteltu sitä, että lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut, mutta tämmöinen kannabiksen laillistaminen ihan varmasti lisäisi myöskin näitä lastensuojeluilmoituksia. Toki se lastensuojeluilmoitus on aiheellinen ja tarpeellinen silloin, koska kysymys on lapsen edusta ja lapsen hyvinvoinnista, elikkä se on tärkeää tehdäkin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2026-02-17T19:56:22,2026-02-17T19:57:43,Käsitelty,1.1 2026_8_268,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Savio., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_269,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että lakivaliokunta esittää mietinnössään kannabiksen laillistamista koskevan kansalaisaloitteen hylkäämistä. Se on jatkoa tämän vaalikauden määrätietoiseen puuttumiseen huumeiden saatavuuteen, käyttöön ja niistä aiheutuviin vakaviin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Kiitänkin lämpimästi valiokuntaa tästä perustellusta mietinnöstä. Arvoisa puhemies! Aiheesta on pidetty tänään jo lukuisia hyviä puheenvuoroja, mutta haluan silti itsekin monien muiden edustajien tavoin ottaa lyhyesti kantaa pahentuneeseen huumeongelmaan. Viime aikoina ovat lisääntyneet katukuvassa ja samalla herättäneet runsasta julkista keskustelua erityisesti uusien muuntohuumeiden aiheuttamat vakavat haitat ja järjestyshäiriöt, joita on ollut sekä kaupunkikeskustoissa että niiden ulkopuolella, isommilla ja pienemmillä paikkakunnilla. Muuntohuumeiden lisäksi myös perinteisemmät huumeet ovat edelleen osa huumausaineongelmaa, ja täällä eduskunnassa käytiin tästä aiheesta ansiokasta keskustelua muun muassa viime joulukuussa sisäministeriön pääluokan budjettikäsittelyn yhteydessä. Silloin moni edustaja ilmaisi huolensa huumausaineongelmien pahentumisesta, ja niin ovat itse asiassa ilmaisseet hyvin monet kansalaisetkin. Arvoisa puhemies! Kannabis on osa tätä mainittua ikävää huumausaineongelmakokonaisuutta, eikä sen käyttöön ole syytä suhtautua lainkaan nykyistä sallivammin. Kannabis aiheuttaa riippuvuutta, ja sen käyttö voi johtaa sosiaalisiin ongelmiin ja terveydentilan heikkenemiseen. Kannabiksen, kuten muidenkin huumeiden, kiellolle on siten olemassa enemmän kuin riittävät perusteet. Arvoisa puhemies, olen siis erittäin tyytyväinen siitä, että valiokunta esittää tämän kansalaisaloitteen hylkäämistä. Totean vielä lopuksi sen, että kannabiksen niin sanottu viihdekäyttö on täysin eri asia kuin lääkärien mahdollisesti määräämien kannabispohjaisten lääkkeiden käyttö. Nämä lääkkeet voivat olla hyödyllisiä joidenkin sairauksien hoidossa, ja niitä voidaan jatkossakin kehittää ja ottaa tarvittaessa käyttöön normaalien lääketiedettä koskevien säännösten pohjalta, kuten valiokuntakin on viisaasti todennut.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Sami Savio,1314,2026-02-17T19:57:43,2026-02-17T20:00:22,Käsitelty,1.1 2026_8_270,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_8_271,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! On ollut kyllä mielenkiintoista kuunnella tänä iltana tätä keskustelua kannabiksesta ja muustakin, huumepolitiikasta ja alkoholipolitiikasta. Täytyy sanoa, että täällä on ollut todella asiantuntevia puheenvuoroja, puolin ja toisin tätä on avattu. Toisaalta voi sanoa, että kun tätäkin asiaa on katsonut tässä vuosikymmenten aikana, niin kyllähän tämä keskustelu on kuitenkin parantunut sen osalta, että ruvetaan käymään oikeasti niihin syihin kiinni. Arvoisa puhemies! Minulla oli tässä istuntovapaan aikana mahdollisuus käydä myöskin Länsi-Suomen poliisilaitoksella Tampereella, ja erityisesti poliisi kantaa huolta siellä Tampereella ja vähän muutenkin kokonaisuudessaan kannetaan huolta siitä, että huumeidenkäyttö lisääntyy, ja siellä sitten se alfa-PVP:n käyttö on siellä loppupäässä erittäin hankala asia. Siinä mielessä tämä huumeongelma on selkeästi olemassa, ja sitten siihen liittyy aika paljon tavallisten kansalaisten osalta, kun ne liikkuvat ja näkyvät tuolla, turvattomuutta ja sen tyyppisiä asioita, mutta myöskin näitten ihmisten osalta, jotka ovat siinä koukussa, rikollisuutta ja muuta vastaavaa. A-klinikkasäätiön palvelupisteessä kävin myös tässä istuntotauon aikana, ja siellä he myöskin kantavat erityisen paljon huolta siitä, miten se katukuvassa näkyy ja miten he pystyvät puuttumaan tähän ongelmaan. Tässäkin on keskustelussa tullut aika paljon esiin se, kuinka paljon tässä on tutkittua tietoa taustalla, ja että tämmöinen kannabiksen kokeilu voi olla portti siihen kovimpien huumeitten käyttöön. Se on yleisempää niin päin kuin vain niin, että se käy satunnaiseksi tapahtumaksi. Tässäkin mielessä tämä polku, jota tässä yritetään tuoda esiin, helpottaisi sitä, että nämä lieveilmiöt pienentyisivät, ja se ei kyllä todennäköisesti ole niin päin, vaan päinvastoin. Arvoisa puhemies! En kannata tätä kansalaisaloitetta ja yhdyn valiokunnan päätösesitykseen. — Kiitoksia. ", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+12.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-17T20:00:22,2026-02-17T20:02:49,Käsitelty,1.1 2026_8_272,8/2026,2026-02-17,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää yötä!, ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2026+16.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_9_1,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 32/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 17.2.2026 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Tiina Elo on edustaja Anna Kontulan kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_9_2,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp",Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp. Keskustelu asiasta päättyi 17.2.2026 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Atte Harjanne on edustaja Timo Furuholmin kannattamana tehnyt vastalauseen mukaiset neljä lausumaehdotusta., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_9_3,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle>>>Kansalaisaloite KAA 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 18/2025 vp",Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_9_4,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Puisto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_9_5,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Hyvä puhemies! Ensimmäinen tänään esittelemäni hallituksen esitys koskee asuntorahoituksen sääntelyä. Esityksen tavoitteena on lisätä kotitalouksien valinnanvaraa ja mahdollistaa sääntelyn joustot taloudellisissa laskusuhdanteissa. Esityksessä ehdotetut toimet sovittiin keväällä 2025 hallituksen puoliväliriihessä osana Suomen talouskasvua elvyttävien toimenpiteiden kokonaisuutta. Vaikka joitain merkkejä asuntokaupan elpymisestä on ollut nähtävissä, niin asuntomarkkinat ovat olleet edelleen heikohkossa vireessä, ja kauppamäärät ovat nousseet maltillisesti. Asuntomarkkinat ja rakentaminen ovat toisiinsa kytkeytyneitä ja tietysti tärkeä osa Suomen kansantaloutta. Sääntelyä joustavoittamalla voimme vaikuttaa asuntorahoituksen ehtoihin. Tarvittaessa näitä ehtoja keventämällä voimme matalasuhdanteessa tukea asuntomarkkinoita ja sitä kautta rakentamista. Tähän tavoitteeseen pyritään nyt käsiteltävänä olevalla hallituksen esityksellä. Asuntorahoituksen saatavuutta helpotettaisiin käytännössä kolmella tavalla: Ensinnäkin Finanssivalvonnalle mahdollistettaisiin asuntolainakaton keventäminen matalasuhdanteissa. Toiseksi asuntoluottojen enimmäistakaisinmaksuaikaa pidennettäisiin 35 vuoteen. Kolmanneksi asuntoyhteisöluottoja koskevia rajoituksia muutettaisiin niin, että niitä olisi mahdollista tarvittaessa helpottaa valtioneuvoston asetuksella. Lisäksi Finanssivalvonnan seuraamusmaksuja koskevaa säännöstä muutettaisiin EU:n vertailuarvoasetuksen muutoksen takia. Esityksen vaikutusten arvioidaan olevan maltillisia, koska sääntely pysyy pitkälti muuttumattomana. Muutoksilla annetaan ennen kaikkea lisävälineitä reagoida asuntomarkkinoiden matalasuhdanteisiin. Samoin muutoksilla mahdollistetaan nykyistä pidemmät asuntolainat, jolloin kotitaloudet voivat entistä paremmin säästää ja sijoittaa lainanhoidon ohella. Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitus saattaa voimaan 1. huhtikuuta 2026. Hyvä puhemies! Toivon esityksen saavan myönteisen vastaanoton eduskunnassa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2026-02-18T14:05:53,2026-02-18T14:08:21,Käsitelty,1.1 2026_9_6,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_7,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdotettu muutos luottolaitoslakiin on ennen kaikkea päätös siitä, miten Suomessa huolehditaan turvallisen arjen perustasta eli kodeista. Kodin on oltava turvallinen paikka, ja jokaisella suomalaisella on oikeus kotiin. Asuntomarkkinat ovat olleet poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, ja rakennusalan syvä taantuma heijastuu suoraan perheiden, työntekijöiden ja koko talouden arkeen. Nyt esitetty maltillinen jousto asuntorahoituksen sääntelyyn varmistaa, että asunnon vaihtaminen, asuminen ja rakentaminen eivät pysähdy kohtuuttomien reunaehtojen vuoksi. Arvoisa puhemies! Esityksen ytimessä on pidemmän asuntolainan mahdollisuus, joustavampi lainakatto ja taloyhtiölainojen sääntelyn keventäminen silloin, kun suhdannetilanne sitä edellyttää. Näillä muutoksilla emme kiihdytä velkaantumista hallitsemattomasti vaan annamme markkinalle hengähdystauon ja kotitalouksille enemmän tilaa suunnitella asumistaan omista lähtökohdistaan. Kun kuukausierät kevenevät ja omarahoitusosuuden vaatimukset joustavat, yhä useammalla ihmisellä on mahdollisuus muuttaa työn perässä, löytää perheelle sopivampi koti ja rakentaa omaa talouttaan vakaammalle pohjalle. Arvoisa puhemies! Inhimillinen asuntopolitiikka ei tarkoita vain keskiarvoja tai korkokäyriä. Se tarkoittaa sitä, että ihmisellä on paikka, jossa nukkua, syödä, elää ja voida hyvin, paikka, jota kutsutaan kodiksi. Suomessa on pyritty määrätietoisesti asunnottomuuden vähentämiseen, mutta asuntomarkkinoiden vaikeudet ovat lisänneet painetta kuntien ja järjestöjen työhön. Siksi on tärkeää, että asuntotuotanto ja asuntokauppa pääsevät uudelleen liikkeelle. Kun rakennusala työllistää ja uusia koteja valmistuu, helpottuu myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanne. Koti on aina muutakin kuin seinät. Se on edellytys kiinnittyä työelämään, koulutukseen ja yhteiskuntaan. Se on edellytys arjen turvallisuudelle. Nämä tärkeät uudistukset tukevat tavoitteitamme turvallisten kotien tarjoamisesta kaikille antamalla asumisen rakenteille vakautta ja ennakoitavuutta. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä edistämme kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa asuntopolitiikkaa, jossa vaikutukset ulottuvat kotitalouksien arjesta koko kansantalouteen. Kun huolehdimme siitä, että suomalaisilla on mahdollisuus löytää koti ja pitää siitä kiinni myös talouden myrskyssä, huolehdimme samalla myös turvallisen arjen edellytyksistä. Juuri niistä kodeista tässä uudistuksessa on viime kädessä kysymys. — Kiitos, arvoisa puhemies. [Tuomas Kettunen: Oma koti kullan kallis!]", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-18T14:08:33,2026-02-18T14:12:33,Käsitelty,1.1 2026_9_8,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Karlsson, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_9,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Anette,Karlsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! On tärkeää, että asuntorahoituksen sääntelyä tarkastellaan ja että ensiasunnon ostajien asemaa pyritään vahvistamaan. Laina-ajan pidentäminen 35 vuoteen ja enimmäisluototussuhteen nostaminen 95 prosenttiin voivat helpottaa asunnon hankintaa. Samalla pidempi laina-aika kasvattaa kokonaiskustannuksia ja sitoo kotitalouden velkaan entistä pidemmäksi ajaksi. Lakimuutos ei myöskään automaattisesti muuta pankkien luotonmyöntökäytäntöjä, joten vaikutukset riippuvat rahoitussektorin käytännöistä. Kun lainaa myönnetään lähes koko asunnon arvoa vastaan, puskurit ovat ohuet korkojen noustessa tai hintojen laskiessa. Ylivelkaantumisen taustalla ovat kuitenkin useimmiten vakuudettomat kulutusluotot, mutta velkataakan kasvu lisää silti haavoittuvuutta. Valitettavasti hallitus on samaan aikaan poistanut ensiasunnon varainsiirtoverovapauden ja uudistanut asp-järjestelmää tavalla, joka on jättänyt sen monin osin vähemmän houkuttelevaksi kuin tavallisen asuntolainan. Asp-järjestelmää tulisi korjata niin, että se aidosti tukee säästämistä ja ensimmäisen asunnon hankintaa. Asunto-osakeyhtiöiden osalta yhtiölainaosuuden kasvattaminen ja laina-aikojen pidentäminen lisäävät osakkeiden riskejä. Suuret yhtiölainat altistavat kotitaloudet korkojen nousulle ja rahoitusvastikkeiden äkillisille muutoksille, ja maksuvaikeuksissa vastuu voi siirtyä muille osakkaille. SDP on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan ensiasunnon varainsiirtoverovapauden palauttamista ja määräaikaista korkovähennystä. Toivon, että hallitus arvioi nämä esitykset vakavasti, jotta niitä voitaisiin vielä tällä hallituskaudella edistää osana kestävää ja vastuullista asuntopolitiikkaa.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Anette Karlsson,911831,2026-02-18T14:12:46,2026-02-18T14:14:59,Hyväksytty,1.1 2026_9_10,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_9_11,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tärkeintä tässä esityksessä on, että se vahvistaa kasvun edellytyksiä. Se helpottaa ensiasunnon ostamista ja mahdollistaa asunnon hankinnan nuorempana. Pidempi laina-aika pienentää kuukausierää, jolloin kotitalouksille jää varoja myös muuhun kulutukseen, säästämiseen ja sijoittamiseen. Se tukee kotimaista kysyntää ja talouden elpymistä. Puhemies! Kyse on esityksestä, joka tukee rakentamista, asuntokauppaa ja koko kansantaloutta. Iso kiitos ministeri Puistolle tästä esityksestä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2026-02-18T14:15:03,2026-02-18T14:15:41,Käsitelty,1.1 2026_9_12,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Päivi Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_13,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys on osa pääministeri Orpon hallituksen puoliväliriihen kasvutoimia, joissa linjattiin asuntorahoitussäätelyä koskevista uudistuksista. Hallituksen esityksessä ehdotetaan useita muutoksia, jotka vaikuttavat asuntolainojen ehtoihin ja myös asuntokaupan dynamiikkaan. Yksi merkittävimmistä on laina-ajan pidentyminen 30 vuodesta 35 vuoteen. Pidempi laina-aika laskee kuukausierää ja voi madaltaa kynnystä asunnon ostamiselle, mutta samalla on muistettava, että pidempi maksuaika kasvattaa kokonaiskorkokuluja koko laina-ajalta. Pienempi kuukausittainen lainanlyhennys voi kuitenkin olla monelle perheelle ratkaisevaa, etenkin tulotason vaihdellessa. Esityksen mukaan helpotuksia tehtäisiin myös asuntoluoton enimmäisluototussuhteeseen ja asuntoyhteisöluottoja koskeviin rajoituksiin. Näiden muutosten tavoitteena on edistää säästämistä ja sijoittamista, tukea asuntokauppaa ja rakentamista, helpottaa asunnon vaihtamista ja joustavoittaa asuntorahoitusta koskevaa sääntelyä. Suomen pankkisektori on vakavarainen ja vahva. Pankit ovat kuitenkin olleet luotonannossa varovaisia, mikä on heijastunut myös asuntomarkkinoihin. Nyt on tärkeää, että poliittiset linjaukset heijastuvat myös pankkien toimintaan ja asuntomarkkinat lähtevät elpymään, mikä on myös kansantaloudellisesti tärkeää. Kristillisdemokraattien mielestä notkeampi rahoitusjärjestelmä auttaa sekä ensiasunnon ostajia että niitä, jotka haluavat siirtyä suurempiin koteihin perheen kasvaessa. Koska kalliit asumiskustannukset vaikuttavat syntyvyyteen, on vastuullisen lainanoton ja lainanannon merkitys elintärkeää vastaisuudessakin ja erityisesti nyt ennätyksellisen matalan syntyvyyden aikana tärkeää. Nuoret perheet kantavat harteillaan suurta vastuuta. He tekevät arjessaan valintoja, joiden vaikutukset ulottuvat vuosikymmenten päähän. Asunnon osto on suuri taloudellinen sitoumus. Siksi sen ajoitus, rahoitus ja ehdot merkitsevät paljon erityisesti tilanteessa, jossa pätkätyöt ovat yleisiä ja määräaikaisuudet arkipäivää. Vaikka talouspuheet ovat olleet viime vuosina synkkiä, on suomalaisissa kotitalouksissa nähty myös myönteistä kehitystä. Kotitalouksien velkaantuminen on laskenut yhtäjaksoisesti vuodesta 2020 lähtien. Samaan aikaan on kuitenkin todettava, että asuntovelallisten velkaantumisaste on edelleen kansainvälisesti vertaillen korkea. Tämä kertoo siitä, että niillä kotitalouksilla, jotka ovat velkaa, velkaa on paljon suhteessa tuloihin. Täällä kuuluikin jo jostakin tuolta takaa, että ”oma koti kullan kallis”, miten meillä tavataan sanoa. Oma koti merkitsee turvaa, jatkuvuutta ja mahdollisuutta rakentaa elämää pitkällä aikavälillä. Hallituksen tavoitteena on saada asuntomarkkinat liikkeelle myös epävarmoina aikoina.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2026-02-18T14:15:46,2026-02-18T14:19:42,Hyväksytty,1.1 2026_9_14,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aalto-Setälä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_9_15,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille erittäin tärkeästä ja hyvästä hallituksen esityksestä. Me olemme tässä salissa puhuneet paljon siitä, miten ihmisten on vaikea saada lainaa ja miten asuntomarkkina ei ole lähtenyt liikkeelle. Tämä on konkreettinen esitys sen edistämiseksi, että ihmiset saisivat lainaa ja asuntokauppa lähtisi liikkeelle. Tämä helpottaa lainansaantia, tukee asuntokauppaa ja rakentamista. Asunnon vaihtaminen helpottuu, ja rahoitusmarkkinat voivat reagoida suhdanteisiin aiempaa joustavammin. On aika vähentää holhousta ja mahdollistaa suomalaisille myös vaurastuminen. Tämäntyyppiset laina-ajat, mitä me täällä otetaan käyttöön, ovat samoja kuin Ruotsissa, ja ainakaan ruotsalaiset eivät ole sitä pystyneet sössimään, tuskin mekään täällä. Ehkä luotamme kansalaisiin. Pankkien testithän pysyvät edelleen, niin että mitään isoa riskiä tässä ei ole.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2026-02-18T14:19:45,2026-02-18T14:20:37,Käsitelty,1.1 2026_9_16,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Partanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_17,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Maanantaina uutisoitiin, että suomalaisten palkansaajien ostovoima on vahvistunut huomattavasti ja palautunut jo vuoden 2022 tasolle. Tästä voi kiittää niin ammattiliittojen neuvottelemia palkankorotuksia kuin myös hallituksen tekemiä veronkevennyksiä. Ostovoiman vahvistumisesta huolimatta kuluttajat pohtivat tällä hetkellä, mitä tehdä tällä parantuneella ostovoimalla: laittaako lisää sukanvarteen, vai lähteäkö ostoksille? Suomalaisilla on ennätysmäärä euroja tileillä ja säästöissä tällä hetkellä. Raha olisi todella hyvä saada kiertoon, ja se vaikuttaisi piristävästi talouskasvuun. Haluamme kannustaa suomalaisia asunnon vaihtamiseen ja kuluttamiseen myös tänään käsiteltävänä olevalla muutoksella. Kiitos esityksestä ministerille. Tämä muutos tuo perheiden arkeen joustoa. Asuntolainojen kuukausierän pienentyminen voi ratkaista sen, pystyykö perhe vaihtamaan asuntoa tai muuttamaan työn perässä muualle. Se voi myös ratkaista sen, uskaltaako kuluttaa muuhun kuin asunnon ostamiseen tai vaihtamiseen. Esityksen ollessa lausunnolla jotkut tahot pohtivat sitä, voiko tämä esitys johtaa asuntovelallisten velkaantumiseen. Lain tarkoituksena ja tavoitteena on kuitenkin antaa markkinoille hieman hengitystilaa tässä tilanteessa, jossa velkaantumisaste on jo laskenut huipustaan. On myös tärkeää, että tällä muutoksella tuetaan työllisyyttä ja kasvua, rakentaminen kun on 6—7 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, ja se työllistää noin 170 000 suomalaista. Asuntomarkkinoiden elpyminen ja tämä uudistus tukevat siten koko taloutta. Arvoisa puhemies! On myös tärkeää saada pankit mukaan tähän toimintaan lainoittamaan niin yksittäisiä ihmisiä kuin myös rakennusliikkeitä, yrityksiä korjausrakentamaan ja niin edespäin. Tällä hetkellä saamme huomattavan paljon erittäin huolestunutta viestiä niin yksittäisiltä ihmisiltä, suomalaisilta, kuin myös yrityksiltä siitä, että pankit eivät luotota. Sellaiset yritykset saavat lainaa, jotka sitä eivät tarvitse, mutta yritykset, jotka tarvitsevat lainaa, eivät sitä saa. Pankit myös avoimesti kertovat siitä, että luottotappioita ne eivät juurikaan tee, mikä kertoo omalta osaltaan kyllä vääristyneestä tilanteesta rahoitusmarkkinoilla. Suomi ei nouse ilman sitä, että myös pankit ottavat vastuunsa ja kantavat huolta siitä, että Suomeen syntyy talouskasvua. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2026-02-18T14:20:37,2026-02-18T14:23:15,Käsitelty,1.1 2026_9_18,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_19,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisten kotitalouksien ylivelkaantuminen on laaja ongelma, ja samaan aikaan ongelma on myös se, että monet suomalaiset eivät ole pystyneet hankkimaan omaa asuntoa, koska lainansaannin ehtoja on osittain vedetty aivan liian tiukille. Valtaosa suomalaisten kotitalouksien velasta liittyy asumiseen. Kotitalouksien maksuhäiriöt ovat viime vuosina lisääntyneet, mutta on huomattava se, että nämä maksuhäiriöt johtuvat pääosin ja lähes pääasiassa muista kuin asumiseen liittyvistä asuntolainoista. Nämä maksuhäiriöt ovat syntyneet pääasiassa erilaisista tili- ja kertaluotoista. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys onkin hyvin oikeansuuntainen ja järkevä, se, että helpotetaan ihmisten mahdollisuutta saada asuntolainaa järkevillä, joustavilla ehdoilla. Nyt tosiaan tämän esityksen mukaan asuntoluottojen enimmäistakaisinmaksuaikaa pidennettäisiin 30:stä 35:een vuoteen, ja samaan aikaan myöskin muutetaan enimmäisluottosuhdetta sillä tavalla, että lainaa voisi saada pienemmällä omarahoitusosuudella. Nämä tulevat helpottamaan tavallisten suomalaisten asuntohaaveiden toteutumista. Tämä on aivan oikein ja hyvin järkevä ja tosiaankin vastuullinen tapa helpottaa asuntolainan saantia sillä tavalla, että ei kohoteta riskiä kotitalouksien ylivelkaantumiselle. Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä todetaan, että näiden muutosten myötä samankokoinen laina on mahdollista saada pienemmällä kuukausittaisella maksuerällä ja että tällöin alentuneet velanhoitomenot on mahdollista käyttää säästämiseen, sijoittamiseen tai kuluttamiseen. Esityksessä toki tuodaan esiin sekin, että on vaikea arvioida sitä, kuinka suuri osuus esimerkiksi tästä käytettävissä olevien tulojen lisäyksestä sitten siirtyy kulutukseen tai sijoittamiseen, mutta tuodaan esille se, että jos nämä lisääntyneet tulot johtavat kotimaisen kulutuksen kasvuun, niin myöskin tällä on tietysti sitten osaltaan osuutta talouskasvuun ja sen tukemiseen.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2026-02-18T14:23:16,2026-02-18T14:25:38,Käsitelty,1.1 2026_9_20,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_21,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille hyvästä esittelystä. Tässä ollaan tosi tärkeän kysymyksen äärellä, koska asuntomarkkinat ovat hyytyneet käytännössä täydellisesti ja asuntorakentaminen on pudonnut sieltä reilusta 30 000:sta noin 20 000:een vuodessa eli asuntoja valmistuu todella vähän — taitaa olla pienimpiä lukuja vuosikymmeniin. Tässä mielessä kaikki toimet, millä asuntomarkkinoita yritetään elvyttää, ovat hyvästä, koska ne näkyvät meillä heti työllisyydessä ja taloudessa. Rakentaminen on siitä hyvä toimiala, että kaikki toimenpiteet näkyvät aika nopeasti sitten, kun niitä päätöksiä tehdään. Asuntojen osalta mielenkiintoista tässä on se, kun me paljon puhutaan täällä velasta, että kun asuntoihin liittyviä velkoja on suomalaisilla noin 150 miljardia tällä hetkellä ja valtionvelka on tämän vuoden lopussa 201 miljardia, niin me näemme tämän mittaluokan, kuinka isoista summista tässä puhutaan käytännössä, ja siinä mielessä liikutaan aika isolla pensselillä. Kotitalouksilla velkaa on 106 miljardia ja asuntoyhtiöillä 45 miljardia, eli tämä jakautuu tällä tavalla. Suomalaisista 23 prosentilla on asuntovelkaa, kotitalouksista — kun katsotaan kotitalouksien kautta — 29 prosentilla. Eli tämä sinänsä on aika montaa ihmistä koskettava asia. Nyt kun tässä on tämä tausta näissä isoissa luvuissa näin, niin sitten vielä se, mikä jää tässä esityksessä vähän vähemmälle, on tietenkin se, että ihmisten käyttäytyminen on muuttunut aika paljon. Nykyään asutaan vuokralla entistä enemmän. Isoissa kaupungeissa taitaa olla jo niin, että asuntokunnista yli puolet asuu vuokralla. Eli tämä koskee nyt yhtä osaa asumista, kun omistusasujille nyt näitä aikoja pidennetään käytännössä. Eli tämä on hyvä lakiesitys, mutta täytyy muistaa tämä kokonaisuus, missä tässä ollaan. Nämä pidemmät laina-ajat madaltavat tietenkin lainan kuukausierää, ja siinä mielessä se tuottaa tavallaan sen vaikutuksen, mitä tässä tavoitellaankin, eli sen, että se asumisen kulu kuukausitasolla saataisiin alemmas. Tämän tietenkin pitää myöskin tulla käytännöksi, eli pankkien pitää nyt sitten ruveta ottamaan näitä käytäntöjä jatkossa vastaan. Tämä on mielestäni se seuraava kysymys: miten me valvotaan, että tämä muuttuu sitten käytännöksi? Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä esitys, mutta tämä olisi tarvinnut välttämättä kylkeensä sen sysäyksen asuntomarkkinoille, että olisi laitettu ensiasuntojen varainsiirtoveron huojennus tähän mukaan. Silloin me oltaisiin saatu ensimmäiset asunnot liikkeelle, koska aina ketjut synnyttävät uusia asuntokauppoja. Me oltaisiin tätä saatu vietyä tällä tavalla. Että tämä tästä, tätä olisi kaivattu tämän esityksen yhteydessä. Mutta muuten nämä esitykset ovat oikeansuuntaisia, ja näitä on helppo kannattaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-18T14:25:42,2026-02-18T14:29:19,Käsitelty,1.1 2026_9_22,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_23,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä esityksen tavoitteena on kehittää sääntelyä niin, että asuntorahoituksen saatavuutta on mahdollista helpottaa joustavammin matalasuhdanteissa. Näin esityksellä parannetaan asuntorakentamisen ja kaupan edellytyksiä etenkin tilanteessa, jossa asuntojen hinnat ja kauppamäärät laskevat. Asuntoyhteisöille asetettuja rajoitteita ehdotetaan muutettaviksi antamalla uusi valtioneuvoston asetus eräistä asuntoyhteisöluottoja koskevista rajoituksista. Asetus mahdollistaisi enimmäisluotto-osuuden asettamisen 60—70 prosentin välille ja 1—2 vuotta kestävän lyhennysvapaan ensimmäisen viiden vuoden aikana uudiskohteen käyttöönotosta sekä enimmäislaina-ajan asettamisen 30 ja 35 vuoden välille. Tältä osin näen tämän tietysti myönteisenä, kun puhutaan uudisrakentamisesta ja siihen liittyvistä piristämistarpeista. Otan kuitenkin esiin huoleni siitä, kun puhutaan asunto-osakeyhtiöistä, että siellähän meillä on valtakunnassa aika laaja tämmöinen korjausremonttipommi odottamassa, nimenomaan asunto-osakeyhtiöitä kun ajatellaan. Siellä on asunto-osakeyhtiöillä monta sellaista tilannetta, että tarvitsisi ihan välttämättömiä peruskorjauksia tehdä asunto-osakeyhtiöissä, mutta pankki ei anna lainaa, ja sittenhän taloyhtiöt ja osakeyhtiöt ovat ongelmissa ja sitä kautta myös asuntojen omistajat. Tämä on iso haaste, ja olen tätä aiemminkin ministereiltä kysellyt ja kysyn edelleen nyt teiltä, ministeri, tätä asiaa, vaikka tämä ei suoraan juuri teidän hallinnonalallenne kuulukaan, mutta ehkä saatatte tietää, mistä tässä on kysymys, ja siksi kysyn. Elikkä valtiontakauksilla on mahdollista ollut rahoittaa asunto-osakeyhtiöitten korjausrakentamisia ja peruskorjauksia. Valtion takausvarauksia muun muassa 2025 oli budjetissa peräti sata miljoonaa euroa, elikkä ei puhuta mistään pienestä asiasta. Ongelma siinä on ollut se, että nämä kriteerit ovat olleet sen verran tiukat, että asunto-osakeyhtiöt eivät ole pystyneet hyödyntämään tätä valtiontakausta siten kuin ehkä oli tarkoitus hyödyntää. Lähinnä kysymys kuuluu, onko tästä tietoa, mitenkä tätä valtiontakausta asunto-osakeyhtiöitten korjausrakentamiseen pystytään edesauttamaan ja minkälaisia kriteeristön muutoksia siinä olisi tulossa, jotta sitä saataisiin paremmin käyttöön ja asunto-osakeyhtiöt saisivat sitten korjausrakentamiseen apua tarvittaessa. Tätä kysyin aiemmin vuosi sitten. Ministeri vastasi silloin, että tämä asia on selvityksessä. Nyt kysyn: onko teillä tietoa tästä asiasta? — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2026-02-18T14:29:21,2026-02-18T14:31:49,Käsitelty,1.1 2026_9_24,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Ollikainen, varsågod.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_25,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Inledningsvis vill jag tacka minister Puisto för det här förslaget, för Finland behöver tillväxt. Den här propositionen är en viktig del av möjligheten att vi ska få en större tillväxt till landet och ge bankerna möjlighet — och de ska också ta den — att den maximala löptiden för bostadslån ökas från 30 år till 35 år. Det här är en bra sak för att försöka försnabba till exempel investeringarna och för att folk som har bostadslån ska ha mer pengar att röra sig med under en månads tid, till exempel för att spara eller placera, men också för att konsumera. Vi vet ju att vi har en allt större arbetslöshet för tillfället, och framför allt servicesektorn har lidit av konjunkturerna på sistone, och därför är det här väldigt viktigt. Okej, visst är det så att totalkostnaderna under en längre tid blir större, men oftast brukar ekonomin som man har vara väldigt konkret bunden till just den månaden.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2026-02-18T14:31:49,2026-02-18T14:33:02,Käsitelty,1.1 2026_9_26,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen kun aloitimme tämän asian kuulemisen hiukan etukäteen, oli mielenkiintoista havaita, että siellä kaikki asiantuntijat eivät olleet samaa mieltä hallituksen esityksen kanssa, mikä oli minulle henkilökohtaisesti kyllä hieman yllätys. Kun täälläkin salissa puheita kuuntelee, niin kaikki ovat hyvin pitkälle sitä mieltä, että näitä laina-aikoja olisi hyvä pidentää. Suomessa on nyt keskimäärin noin 23 vuotta se laina-aika, ja Ruotsissa voidaan olla 50 vuodessakin. Ruotsissahan on käynyt niin, että ihmisillä on enemmän rahaa kuluttaa, mutta he ovat myös samalla sitä sijoittaneet ja vaurastuneet. Tietenkin toivoisi, että Suomessakin näin kävisi, mutta asiantuntijoiden huoli oli se, että ne ihmiset, jotka nytkin miettivät sitä, ostaisivatko hiukan suuremman asunnon, ja vievät tietyllä lailla kireälle tämän lainanoton, ovat näitä, jotka sitten tulevat tätä lainaa hakemaan, ja muutenkin ne, joilla on hiukan huonompi taloudellinen taito. Pelkona heillä oli sitten tämä, että ihmiset tulevat jatkossa ylivelkaantumaan tästä. No, aika näyttää sen. Yksi tietyllä lailla merkillinen asia meillä Suomessa on se, että mehän käytämme paljon enemmän vaihtuvakorkoisia lainoja kuin muissa Euroopan maissa, mikä tarkoitti esimerkiksi tuossa koronakriisin aikoina ja energiakriisin aikoina, kun korot pomppasivat, että me jouduimme maksamaan selkeästi enemmän sitten näitä korkoja kuin muut maat. Toivoisin, että tällä laina-ajan pidennyksellä nyt ehkä ihmiset siirtyisivät enemmän myös sitten kiinteäkorkoisiin lainoihin, mikä tietyllä lailla helpottaisi sitä painetta siitä, jos nämä muuttuvat. Teemme tässä varmasti hyvää työtä talousvaliokunnassa ja katsomme ne kriittiset pointit, mutta yllättävän paljon siellä tuli kyllä asiantuntijoilta kritiikkiä tätä kohtaan. Katsotaan, että laista tulee hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2026-02-18T14:34:50,2026-02-18T14:36:57,Käsitelty,1.1 2026_9_27,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_28,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat tässä edellä ovat tuoneet esille oikeastaan kaiken oleellisen, mitä tähän hyvään hallituksen esitykseen liittyy, ja minäkin haluan kiittää ministeriä hyvästä esittelystä ja hallitusta tästä esityksestä. Suomalaisen suurin yksittäinen investointi, ja monelle myös suurin haave, on se oma koti. Tämän esityksen ytimessä on se, että tämän investoinnin ja sen haaveen toteutumista edesautetaan keventämällä sääntelyä maltillisesti. Eli tämä nykyinen asuntolainojen 30 vuoden enimmäiskesto nostetaan 35 vuoteen ja sitten myös asuntolainojen enimmäislainakattoa nostetaan, mikä edesauttaa myöskin sitä lainansaantia. Taloyhtiölainojen puolelle myöskin tulee joustavoittamistoimia. On totta, että maltillisesti varmaan riskit nousevat näiden sääntelyn muutosten vuoksi. Mutta on muistettava se, että riskin ottaminen ja riskin kantaminen kuuluvat talouteen, ja semmoinen talous, jossa ei siedetä riskiä, ei myöskään kasva. Tässä haluan yhtyä myös niiden kollegoiden puheenvuoroihin, jotka ovat peräänkuuluttaneet pankkien riskinsietoa. Tästä on kuultu julkisuudessa puheenvuoroja viime aikoina myös pankkisektorilta. Eli on kysyttävä, onko tämä pankkien luottotappioiden pienuus tietynlainen indisio siitä, että suomalaiset pankit eivät sitä riskiä halua ottaa, ja onko tämä itse asiassa yksi taustatekijä sille, minkä takia paitsi asuntolainaa myöskin sitten yritysrahoitusta on pankeista palautteen perusteella vaikea saada. No, pankkisektorin toiminta, lainansaanti ja sääntely eivät tietystikään ole niitä ainoita tekijöitä, joita meillä asuntomarkkinalla on vaivaamassa. Eli kyllähän on niin, että rakentamiseen kohdistuu erityisesti pääkaupunkiseudulla voimakasta sääntelyä, ja jossain määrin myöskin voidaan todeta, että tonttimarkkina ei toimi toivotulla tavalla. Pidän ihan perusteltuna esimerkiksi semmoista kysymystä, että minkä takia kunnat panttaavat sitä tonttiomaisuutta odottaen niin sanotusti parempia aikoja. Tällainen tonttipolitiikka ja maapolitiikka eivät ole omiaan ainakaan pitämään huolta siitä, että sitä kohtuuhintaista asumista syntyy markkinaehtoisesti. Eli kyllä Suomen asuntomarkkinalla on vielä tehtävää, ja tämä on nyt hallitukselta yksi konkreettinen, hyvä toimi, jolla tässä suhdanteessa pyritään helpottamaan sen yksittäisen suomalaisen edellytyksiä toteuttaa oma investointi ja siten myöskin saamaan sitä asuntomarkkinaa toimimaan ja toisaalta rakentamista elvytettyä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2026-02-18T14:36:57,2026-02-18T14:40:10,Käsitelty,1.1 2026_9_29,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_30,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri! Tässä on nyt hyviä ajatuksia muun muassa laina-ajan pidentämisestä ynnä muusta, mutta koko ajan on puhuttu vain siitä, että yksittäinen henkilö on läpäissyt pankin tiukan neulansilmän niin, että hänelle annetaan lainaa. Haluaisin, että pohditaan myöskin sitä, että monet nuoret ihmiset, jotka ovat työ- tai virkauran alussa, haluaisivat oman kodin, haluaisivat oman lainan, mutta he ovat määräaikaisessa virka- tai työsuhteessa, jolloin lähes aina lainan saanti pankista estyy tätä kautta. Olisiko tälle asialle mitään tehtävissä, niin että näille ihmisille pystyttäisiin antamaan jonkinnäköistä muutakin takuuta — kaikilla ei ole varakkaita vanhempia taikka mitään mökkejä antaa lisävakuudeksi — ja pankille riittäisi lainanantamisedellytys siinä tilanteessa, kun ihminen on vasta määräaikaisessa virka- tai työsuhteessa? Muun muassa kun poliisi on valmistunut koulusta mutta on määräaikaisessa virassa ja hakee asuntolainaa, niin ei löydy, kun on vasta määräaikainen virka. Olisiko tälle asialle mitään tehtävissä? — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2026-02-18T14:40:11,2026-02-18T14:41:32,Käsitelty,1.1 2026_9_31,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_32,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Puhumme tärkeästä asiasta, ja haluankin kiittää ministeri Puistoa siitä, että tämä esitys on tullut tänne saliin lähetekeskusteluun. Asuntoa harvoin ostetaan hetken mielijohteesta tai impulsiivisesti, vaan se on elämän suurimpia hankintoja, kuten täällä on jo kerrottu, ja siksi pitää siihen mahdollisuuksia lisätä, ei niitä rajoittaa — samoin kuin velkaantuminen harvoin johtuu siitä, että ostetaan se asunto, koska siinä halutaan ikään kuin itse rakentaa omaa tulevaisuutta ja päättää siitä, miten se tehdään. Tässä on myöskin hyvä, että mennään siihen suuntaan, mitä muutkin Pohjoismaat ovat tehneet, elikkä Ruotsissa on mahdollisuuksia huomattavasti pidempään laina-aikaan kuin Suomessa. Edustaja Niemi tässä edellä vei osittain samoja asioita, joista itsenikin piti puhua, mutta erityisesti haluaisin todeta sen, että vaikka nykypäivänä olisivat vakuudetkin kunnossa, olisi niitä mökkejä, olisi rikkaita vanhempia, niin siitä huolimatta ei saa lainaa, jos oma maksukyky ei ole riittävä. Pankit ovat hyvin tiukkoja siinä, että se maksukyky ei riitä, vaikkapa juuri siitä syystä, että on vain määräaikainen työ eikä pysyvää tulopohjaa. Esimerkkinä oma asunnonhankintani aikanaan nuorempana konstaapelina määräaikaisessa työsuhteessa: kaksi pankkia ilmoitti, että ei nuorempi konstaapeli ja silloinen puoliso, joka oli sihteeri, Suomeen taloa rakenna, ja kolmas pankki sanoi, että paljonko tarvitsette. Eli riittää, että yksikin uskoo ja hanke voi toteutua, ja laina on tullut kokonaan maksettua, eli riskiä pankille lopulta tästä ei tullut. Sitten se seikka vielä, minkä haluaisin myöskin nostaa keskusteluun, kun nyt käsitellään tässä laajasti tämä asia ja muutoksia pankkijärjestelmään: pankkien sääntely ja sääntelyn muutostahti ovat sellaisia, joista itse olen huolestunut. Siellä on varsin laaja koulutustarve taas tämänkin muutoksen myötä, ja toivoisin, että tämä käsitellään niin, että ei ole välittömästi tarvetta taas muuttaa uudelleen näitä samoja määräyksiä. Tästä on myöskin kustannusvaikutuksia varsin paljon pankkijärjestelmiin, kun niitä muutetaan tämän lain mukaisesti. Kokonaisuutena muutenkin pankkijärjestelmä on ylisäänneltyä, ja on hyvä, että sinne annetaan vapauksia harkita lainaa, koska pankit tekevät vastuullista työtä siinä, että suomalaiset eivät liikaa velkaantuisi.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2026-02-18T14:41:32,2026-02-18T14:43:49,Käsitelty,1.1 2026_9_33,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_34,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, niin kuin monet muut puhujat, että tämähän on selvästi markkinoitten haluama muutos, että se laina-aika nostetaan 35:een. Minun mielestäni sen olisi voinut ihan hyvin viedä vielä pitemmällekin, vaikka 40 vuoteen. Arvoisa puhemies! Asunnon omistaminen on kulttuurikysymys, mutta se on myös sukupolvikysymys, ja tietenkin, jos ei saa pankista lainaa eikä ole oikein rahaa, niin vaikea sitä asuntoa oikeasti on ostaa. Mutta voi olla, että trendi kulkee siihen suuntaan, että omistaminen ei ole enää niin suosittua kuin se on ennen ollut ja asutaan vuokralla monesta syystä, esimerkiksi näistä epävarmuustekijöistä johtuen. Arvoisa puhemies! Kysyn vähän samaa kuin edustaja Wallinheimo: miten ministeri näkee, mennäänkö Suomessa enemmän sitä yleiseurooppalaista trendiä kohti, että on kiinteäkorkoinen laina, että luovutaan näistä vaihtuvakorkoisista lainoista? Silloin kun korot nousivat, niin silloin nimenomaan moni keskituloinen ja hyvätuloinenkin perhe joutui siihen ikään kuin kassavirtaongelmaan, että varallisuutta saattoi olla mutta ei ollut enää varaa kuluttaa, kun kaikki rahat menivät lainanmaksuun. Tosin nyt tilanne on korjaantunut ja lainatkin ovat lähteneet tippumaan. Sitten yleinen huomio on se, että aina kun meillä on jotakin asumisen kanssa ongelmia Suomessa, niin lääkkeeksi haetaan julkista tukea. Minun mielestäni Suomen yhteiskunnassa pitäisi pikkuhiljaa päästä siitä. Milloin on romutuspalkkio, milloin on mikäkin: jos markkinat vähän niin kuin takkuavat jollakin aikajänteellä, niin meidän poliitikkojen pitäisi aina mennä antamaan sitä rahaa, joka joudutaan ulkomailta lainaamaan. Tästä kulttuurista pitäisi päästä pois. Vaikka sitä rahaa ei sinne johonkin toimialaan työnnetä, niin kyllä se tavalla tai toisella joka tapauksessa tulee selviytymään siitä. Jonkun verran voi tuhoa tulla, mutta ihmiset löytävät kyllä keinon sitten esimerkiksi asumisessa. Ei sitä liikaa pitäisi mennä tukemaan.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2026-02-18T14:43:49,2026-02-18T14:45:51,Käsitelty,1.1 2026_9_35,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Puisto, neljä minuuttia, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_36,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tosiaan tämä varsinainen esitys on varsin maltillinen. Tässähän monet näistä laajennuksista ovat erilaisten lukkojen takana, kuten Finanssivalvonnan johtokunnan päätöksen tai valtioneuvoston asetuksen takana. Myös tämä poikkeus laina-aikojen pituudessa 35 vuoteen kattaa osan noista toimista, joten ajattelen, että tämä on hyvä ja tarpeellinen uudistus, joka ei vaaranna finanssivakautta tai tuo kotitalouksien kannalta kielteisiä vaikutuksia, isommin ainakaan. Se taloyhtiölainojen huoli, mikä täällä ainakin yhden edustajan kohdalta tuotiin esiin, on ihan relevantti, mutta tässäkin tämä liikkumavara on suhteellisen pieni, eli puhutaan 60—70 prosentista. Myös lyhennysvapaan pituus saa olla 12—24 kuukautta, ja lainojen enimmäispituus on tosiaan 30—35 vuotta, eli mitään kovin suurta asiaa tässä ei tehdä, ja tosiaan tässä on asetus takana. Eli tässä on tarkoitus olla nimenomaan suhdanneinstrumentti. Edustaja Eestilä otti esille kysymyksen, mikä on näkemys tästä korkoinstrumenttien käytöstä Suomen asuntomarkkinoilla. Pitää ihan täysin paikkansa, että suomalaiset ovat käyttäneet vaihtuvakorkoisia lainoja, pääosin euribor 12 kuukautta, ja nyt kun muutama vuosi sitten, vuodesta 22 lähtien, korot alkoivat nousemaan negatiivisesta ensin nollaan ja siitä positiiviseen ja sinne neljän prosentin päälle plus marginaali, niin kyllä se oli merkittävä korkošokki, ja se vaikuttaa nimenomaan, juuri niin kuin kuvasitte, käytössä oleviin varoihin ja sitä kautta muuhun kulutukseen ja tietysti asuntokustannusten hallintaan. Silloin kotitaloudet joutuivat selvästi tiukemmalle. Nyt tämä tilanne on onneksi helpottanut, eli vaihtuvakorkoiset ovat siinä vähän päälle kaksi. Meille tulevat nämä šokit nopeammin kyllä, mutta sitten toisaalta ne taittuvatkin nopeammin, kun meillä on tämä vaihtuvakorkoinen markkina. En itse ehkä uskoisi, että se kulttuuri nyt ihan nopeasti lähtee vaihtumaan esimerkiksi keskieurooppalaiseen suuntaan, mutta kiinteillä koroilla on etunsa ilman muuta, ja monet ovat varmaan tämän havainneetkin. Minun täytyy tsekata tämä edustaja Suhosen ottama asia tarkemmin vielä. Ja nämä määräaikaisuudet, mitä edustaja Niemi otti esille: Pankkien asiakasarviointi ja luottotietoarviointi on tietysti hyvin relevantti näkökohta, siis määräaikaisuudet, mutta näkisin myös, että kun työelämä pirstoutuu ja tulee enemmän määräaikaisuuksia ja osa-aikaisuuksia ja työn ja yrittäjyyden yhteensovittamista, niin tämä on entistäkin relevantimpi kysymys. Tämä on varmasti yksi osasyy siihen, miksi — kuten edustaja Lyly itse asiassa otti esille — kaupungeissa vuokra-asuminen on yleistynyt. Eli tässä suhteessa näkisin, että tässä on tapahtunut trendin muutos Suomessa. — Tässä ehkä päällimmäiset. Kiitoksia, puhemies ja edustajat.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2026-02-18T14:45:53,2026-02-18T14:49:47,Hyväksytty,1.1 2026_9_37,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,Kiitoksia. — Asian käsittelylle tässä vaiheessa varattu aika on nyt päättynyt. Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_9_38,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä. — Siellä edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2026_9_39,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 190/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan vielä päivän keskustelua, kun tässä oli hyviä kommentteja vielä matkan aikana, mitä tähän lakiesitykseen tulee, jossa mahdollistetaan laina-aikojen pidentämistä ja sitten myöskin omavastuuosuuden muuttamista 90:stä 95 prosenttiin. Tässä lakiesityksessä jää vähän vähemmälle huomiolle se, että kun täällä kyllä mainitaan, että säästämisaste on noussut ja nuoret kun hakevat ensiasuntoa, niin asunto ei enää ole heille semmoinen säästämiskohde, vaan se käyttäytyminen on tässä mielessä muuttunut. Se säästämiskohde, jos varaa on, on se, että sitten laitetaan sellaisiin kohteisiin kuin rahastoihin ja muihin vastaaviin tulevaisuutta varten. Siinä on se hyvä puoli, että se ei ole paikkakuntasidonnaista eikä muuta, niin että silloin, kun on tarve siirtyä jonnekin, ei ole sidottu siihen asuntoon. Arvoisa rouva puhemies! Asuntoon sijoittamisessa, kun se on suurin varallisuuserä yleensä tavallisilla ihmisillä, myös se asunnon sijaintipaikkakunta on aika merkittävässä roolissa, ja se merkitys vielä muuttuu vuosien aikana. Ollaan nähty niitä teollisuuspaikkakuntia, joilla teollisuus on saneerannut toimintoja ja lakannut, ja se asuntojen arvo on mennyt siinä samalla. Meni työpaikka, ja meni asuntojen arvo. Tämä on tavallaan täällä taustalla, ja sekin luo sitä epävarmuutta, että ihmiset eivät asuntoihin sitten välttämättä sijoita. Sitten tässä vielä esimerkki havainnollistaa sitä, kuinka paljon laina-ajan pidentäminen 30:stä 35 vuoteen tarkoittaa. Esimerkiksi 125 000 euron annuiteettilainan, jonka korko on kolme prosenttia, kuukausierä 30 vuotena on 527 euroa ja lainan kokonaiskorkokulut ovat 65 000 euroa. Jos laina-aikaa pidennetään 35 vuoteen, korko myös kolmessa prosentissa, kuukausierä on 481 euroa ja lainan korkokulut ovat 77 000 euroa sinä aikana. Eli 46 euroa kuukausierä pienenee. Jokainen ymmärtää, että kun se putoaa viidestäsadasta 46 euroa alaspäin, niin se ei isoa ryntäystä aiheuta tällä lainamarkkinalla niin, että asuntoihin ruvetaan sijoittamaan. Tämä on oikeansuuntainen toimi, mutta se ei välttämättä myöskään tee sitä, että asuntoihin sijoitetaan tässä mielessä enemmän. Sitten tämä säästämisasteen kasvu. Se tulee myös monesta muusta asiasta. Äsken kuvasin sitä asuntoon sijoittamisen riskiä sijoittamispaikkakuntaan, mutta on myöskin niin, että kun peruspalveluja on heikennetty, niin nyt jo säästetään sitä varten. Työttömyyden pelko on aika iso, ja säästämisasteet menevät siihen suuntaan, jos on mahdollisuutta. Sitten mietitään sitä, että pahan päivän varalle ja kaikkien muittenkin tilanteitten osalta säästäminen on kasvanut. Tämä puoli on täällä vastassa, kun mietitään, saadaanko tällä asialla eteenpäin näitä toimintoja. Sitten on myös laina-aikojen pidentyminen. Tässä lakiesityksessä hyvin kuvataan sitä, kuinka laina-ajat ovat hiljakseen pidentyneet 30 vuoteen. Ei mitään dramaattista ole tapahtunut, niin että tämäkään ei nopeasti johda siihen, että tämä tuo nopeutta tämän asian osalta. Arvoisa rouva puhemies! Sitten kun täällä tuli tähän tonttitarjontaan ja muuhun rakentamiseen liittyviä asioita, niin joka tapauksessa voi sanoa, että aina kun on niukkuutta tarjonnasta, tonteista tai sitten rakentamismuodoista, kohtuuhintaisesta asumisesta tai muusta, niin nämä markkinat reagoivat niin, että se nostattaa hintoja, ja sillä voi olla jopa suurempi vaikutus kuin tällä, mitä nyt tässä ollaan tekemässä. Muuten tämä lakiesitys on hyvä, mutta siinä olisi pitänyt olla ensiasuntojen osalta varainsiirtoveron huojennus ja sitten näitä muita huomioita, joita tässä toin esiin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-18T16:32:48,2026-02-18T16:37:39,Käsitelty,1.1 2026_9_40,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvää luokitustoimintaa koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 177/2025 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Puisto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_9_41,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvää luokitustoimintaa koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 177/2025 vp","Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on parantaa ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan eli ESG:hen liittyvän luokitustoiminnan läpinäkyvyyttä ja laatua. Kyseinen EU-asetus on Suomessa suoraan sovellettavaa oikeutta. Jäsenvaltiot velvoitetaan kuitenkin nimeämään kansallinen toimivaltainen viranomainen, jolle Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen voi siirtää tiettyjä toimivaltuuksiaan. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että Finanssivalvonta nimetään EU-asetuksessa tarkoitetuksi kansalliseksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi. EU-asetus ei sisällä kansallisia optioita tai muuta liikkumavaraa. Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös pieniä korjauksia Finanssivalvonnasta annetun lain määritelmään, joka koskee muita finanssimarkkinoilla toimivia tahoja. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen suoravalvonnassa olevat tahot ehdotetaan rajattavaksi määritelmän ulkopuolelle. Muutoksilla kavennettaisiin Finanssivalvonnan valvontavaltuuksia sellaisiin toimijoihin, jotka ovat Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen suoravalvonnan piirissä. Lisäksi muusta kokonaisuudesta erillisenä asiana ehdotetaan teknisiä korjauksia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annettuun lakiin asianajajia koskeviin seuraamussäännöksiin. Esityksen mukaan rahanpesusääntelyn mukaiset hallinnolliset seuraamukset voitaisiin kohdistaa jatkossa ainoastaan elinkeinotoimintaa harjoittaviin asianajajiin ja asianajoyhtiöihin eikä enää asianajajiin ja heidän avustajiinsa henkilökohtaisesti. Muutoksella seuraamussäännökset saatettaisiin vastaamaan aiemmin muutettua rahanpesulain soveltamisalaa. Lait on tarkoitettu tulemaan pääosin voimaan 2. päivä huhtikuuta 2026, jolloin jäsenvaltioiden on nimettävä EU-asetuksen mukainen kansallinen toimivaltainen viranomainen. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+5.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2026-02-18T14:50:33,2026-02-18T14:52:35,Käsitelty,1.1 2026_9_42,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvää luokitustoimintaa koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 177/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_43,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvää luokitustoimintaa koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 177/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tavoite on selkeä: haluamme varmistaa, että suomalaiset rahoitusmarkkinat toimivat turvallisesti ja läpinäkyvästi. Tänä päivänä vastuullisuusluokitukset vaikuttavat yhä enemmän sijoittamiseen, yritysten toimintaan ja kotitalouksien taloudellisiin valintoihin. Siksi niiden tulee perustua luotettaviin sääntöihin ja avoimiin menettelyihin, ja siksi tämä esitys on tullut käsittelyymme. EU on hyväksynyt asetuksen, joka koskee ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä luokituksia. Asetus edellyttää, että jokainen jäsenvaltio nimeää toimivaltaisen viranomaisen luokitusten valvontaan. Suomessa tämä tehtävä annetaan Finanssivalvonnalle. Ratkaisu on perusteltu. Finanssivalvonta tuntee Suomen rahoitusmarkkinat ja pystyy tekemään asetuksen edellyttämää yhteistyötä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisten kanssa. Tämä tukee rahoitusmarkkinoiden vakautta ja ehkäisee väärinkäytöksiä. Arvoisa puhemies! Voisi hyvin ajatella, että tämä esitys on pelkkä tekninen muutos. Näin ei kuitenkaan ole. Kyse on myös sijoittajien ja kuluttajien turvallisuudesta. Vastuullisuusluokitukset vaikuttavat arvioihin yritysten riskeistä ja vastuullisuudesta. Jos luokitukset ovat epäluotettavia, seuraukset voivat olla vakavia. Siksi on tärkeää, että valvontajärjestelmä ja siihen liittyvät toimivaltuudet ovat selkeitä. Siksi on myös tarpeen poistaa kansallisesta laista ne kohdat, jotka ovat ristiriidassa EU-sääntelyn kanssa. Näin luodaan järjestelmä, joka toimii samojen vastuullisten periaatteiden mukaan koko unionissa. Arvoisa puhemies! Turvallisuus tarkoittaa myös ennakoitavuutta: yritykset, sijoittajat ja kotitaloudet voivat luottaa siihen, että Suomessa käytetyt vastuullisuusarviot perustuvat samoihin sääntöihin kuin muualla Euroopassa. Tämä on tärkeää erityisesti toimialoilla, jotka tekevät työtä puhtaan siirtymän ja kestävän kasvun puolesta. Lisäksi on tärkeää todeta, että Suomi on jo vahvistanut sääntelyä, joka lisää markkinoiden luotettavuutta, sekä edistänyt toimia, jotka torjuvat harmaata taloutta ja parantavat viranomaisten yhteistyötä. Nyt käsiteltävä esitys täydentää tätä kokonaisuutta. Arvoisa puhemies! Maailma muuttuu nopeasti. Siksi on tärkeää, että Suomi pysyy mukana ja huolehtii talouden uudesta turvallisuudesta. Tämä esitys varmistaa, että kestävyysluokituksia ja vastuullisuusarvioita voidaan käyttää luotettavasti ja johdonmukaisesti. Tästä esityksestä hyötyvät yritykset, sijoittajat, suomalaiset perheet ja ennen kaikkea Suomen turvallisempi tulevaisuus. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-18T14:52:48,2026-02-18T14:56:56,Käsitelty,1.1 2026_9_44,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvää luokitustoimintaa koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 177/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_45,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvää luokitustoimintaa koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 177/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri! Hyvä, että näitä Finanssivalvonnan instrumentteja parannetaan. Meillä Finanssivalvonta on tähän saakka tehnyt Suomessa erinomaista työtä, ja tämänkin esityksen myötä instrumentit, millä Finanssivalvonta pystyy työnsä tekemään, hieman paranevat. Se on todella hyvä asia. Nuo sijoitusmarkkinat, kuten kaikki tiedämme sinne rahojamme työntäneenä... En tarkoita, että sijoittajia olisimme, mutta kun muutaman kerran on palanut niin sanotusti puuro pohjaan ja ovat nämä finanssit menneet ihan päin seiniä, niin sitten on veronmaksajia kaivattu taas kerran maksamaan niiden isojen pankkien valtavista luottotappioista aiheutuneet yhteiskunnalliset ongelmat. Ymmärrykseni mukaan tämä nyt esillä oleva muutosesitys, hallituksen esitys, nimenomaan parantaa tätä ympäristöä, että näin pankkeja valvottaisiin. Meillähän on näitä kaiken maailman rahastoja, joiden kaikkien määrää en edes tiedä, mutta joka tapauksessa niitä on paljon, ja tuolla maailman pörssimarkkinoilla keinotellaan kaikilla mahdollisilla asioilla, ja sieltä kautta sitten ne riskit kasvavat. Hyvä, että parannetaan näitä instrumentteja. Se on ehdottomasti positiivinen asia. Mutta kiinnitän huomiota lopuksi tässä asiassa vielä siihen, että täällä viimeisessä esittelykohdassa mainitaan, että erillisenä asiana rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annettuun lakiin tehtäisiin teknisiä muutoksia ja korjauksia. Kylmä tosiasiahan tänä päivänä on, että tuolla rahamarkkinoilla pestään rahaa. Siellä liikkuu sellaistakin rahaa, joka ei päivänvaloa siedä, ja sitten se yritetään rahoitusmarkkinoiden kautta pyöräyttää jollakin lailla, jotta siitä tulee puhdasta rahaa, jonka jälkeen sitä voidaan käyttää mihin tahansa muuhun, liiketoiminnan hankkimiseen. Tämä on viranomaisille todella, todella kova, valvottava asia. Kannattaa muistaa kuitenkin se, että kun tavallinen ihminen maksaa laskujaan... Valvonta on nykyisin niin tarkkaa, että jos vahingossa karkaakin raha, vähän liian iso summa, väärään osoitteeseen — niitäkin virheitä monelle ihmiselle sattuu — niin kyllä varmaan jo seuraavana päivänä pankista kyselevät, että mikä tämä tämmöinen on. Mutta se, mitä pankit voisivat — ministerikin on paikalla — tehdä paremmin, niin sen homman, että kun meillä on näitä kaiken maailman kalasteluviestejä, joilla pyritään saamaan ihmisten pankkitunnukset jollakin tavalla ihmistä huiputtamalla, ja moni on menettänyt isoja omaisuuksia. Surullisimpia tapauksia lienevät sellaiset, jossa eläkkeellä oleva vanha ihminen on joutunut tällaisen huijauksen, rikollisen hyökkäyksen kohteeksi ja menettänyt kaikki rahansa, mitä on elämän aikana säästänyt. Toivoisin, että ministerit ja ennen kaikkea eduskunta antaisivat semmoisia lakeja, että pankkien itsensä ja näiden finanssilaitosten on ruvettava sellaisiin toimenpiteisiin, että se huijauksen tekeminen käy näille rikollisille järjestöille ja ihmisille paljon, paljon vaikeammaksi. Tähän astihan monessa tapauksessa ne viestit ovat tulleet suoraan asiakkaalle. Pankkien pitää pyrkiä tässä kehittämään joku systeemi. Kyllä kai nykyajan tietokoneet sen sallivat. Hyvä esitys tämä on, ja toivon sille menestystä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2026-02-18T14:56:59,2026-02-18T15:00:10,Hyväksytty,1.1 2026_9_46,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvää luokitustoimintaa koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 177/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_9_47,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvää luokitustoimintaa koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 177/2025 vp","Arvoisa puhemies! Te, ministeri, entisenä talousvaliokunnan puheenjohtajana varmasti muistatte, että talousvaliokunta on erityisen allerginen kaikelle Suomi-lisälle, mitä tulee EU-lainsäädäntöön. Kun täällä esityksen pääasiallisessa sisällössä lukee, että lisäksi ehdotetaan tehtäväksi pieniä teknisiä muutoksia, niin ainakin henkilökohtaisesti silloin menevät liikkuvat taakse. Mutta varmistaisin vain, että tässä nyt sitä Suomi-lisää ei ole.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+5.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2026-02-18T15:00:10,2026-02-18T15:00:44,Käsitelty,1.1 2026_9_48,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvää luokitustoimintaa koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 177/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_49,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvää luokitustoimintaa koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 177/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä kun on nyt ministeri hyvin paikalla, niin nyt kun tätä sääntelyä lisätään tähän, se kuitenkin aika pitkälle tulee myöskin EU-sääntelyn kautta, kun meillä on yhteinen pääomamarkkina tässä, ja se tavallaan vaatii sääntelyä. Toinen asia, jonka takia tätä sääntelyä vaaditaan, ovat nämä vakavaraisuussäännökset, kun meillä on näitä kuuluisia pankkisektoreitten tilanteita ollut tässä, 2008 ja muuta. Nämä kaikki ovat tuoneet lisää sääntelyä. Yllättävän paljon sitä sääntelyä tuolla pankkisektorilla tällä hetkellä on nimenomaan ehkä näistä kahdesta isosta syystä, ja kun seuraa noita liikkeitä, niin kyllä sitä puolta tehdään. Sitä hallinnollista taakkaa on, mutta se on kaikkien rehellisten suojaksi. Kyllä täytyy sanoa, että niiden, jotka toimivat rehellisesti, suojaksihan tätä myöskin rakennetaan ja yritetään estää rikollisten toimintaa. Arvoisa ministeri, kysyisin nyt teiltä: miten erityisesti tämä toimenpide, mitä tässä nyt lisätään, vaikuttaa siihen, että näitä pääomaliikkeitä pystytään konkreettisesti valvomaan niin, että me päästään tähän niin sanottuun rikolliseen rahaan kiinni näitten toimenpiteitten seurauksena? — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-18T15:00:44,2026-02-18T15:02:04,Käsitelty,1.1 2026_9_50,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvää luokitustoimintaa koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 177/2025 vp","Kiitoksia. — Haluaako ministeri kommentoida käytyä keskustelua? — Kaksi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_51,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvää luokitustoimintaa koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 177/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ei ole kansallisia optioita tai muuta liikkumavaraa. Rahanpesupuolen seuraamussäännöksiin tehdään muutoksia, mutta ne lähinnä saatetaan vastaamaan rahanpesulain aiemmin muutettua soveltamisalaa. Tätä on tehty myös muissa laeissa vastaavasti. Tässä lakiehdotuksessa tosiaan tämä ESG-luokitusten läpinäkyvyys ja vertailukelpoisuus on se juttu, eli se, että tämä ESG-luokitusten alla oleva toiminta olisi johdonmukaisempaa ja läpinäkyvämpää ja fiksumpaa. Mitä tulee näihin erilaisiin tietojen kalasteluihin, niin vaikka ne eivät nyt tähän esitykseen suoraan liity — paitsi että tässä on tietty täsmennys rahanpesulakiin tuotu mukaan — huoli on hyvin relevantti. Itse kannustaisin pankkeja ottamaan käyttöön näitä erilaisia omia toimenpiteitä. Esimerkiksi jos tulee joku outo siirto jollekin maantieteelliselle alueelle tai joku summa, missä ei arkijärjen mukaan ole järkeä, niin pankit itse tekisivät tällaista omaa seurantaa ja kontrollia, ja osa pankeistahan on tehnytkin sitä jo. Itse asiassa tekoälyä pankit ovat ottaneet aika hyvinkin käyttöön ja sillä pystyneet vastaamaan aika hyvinkin itse asiassa näihin kalastelu- ja muihin ongelmiin. Ainakin jonkun verran on pystytty suitsimaan näitä väärinkäytöksiä pankkien omalla toiminnalla tällä saralla, mutta vielä on toki paljon tehtävää. Se on sellainen ilmiö, että se tulee tuolta kansainväliseltä puolelta, eli me nähdään se ensin muualla, sanotaan, jopa muissa Pohjoismaissakin, ja sitten aika nopeasti nämä ilmiöt ovat täällä Suomessakin. Että kehotan pankkeja toimimaan tällä sektorilla ja kehittämään näitä työkaluja entistä enemmän, ja jos ei siinä onnistuta, niin sitten vain tiukempia sääntöjä kehiin tältä puolen.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+5.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2026-02-18T15:02:08,2026-02-18T15:04:22,Käsitelty,1.1 2026_9_52,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin listautumissäädöksen täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 184/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Puisto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_9_53,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin listautumissäädöksen täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 184/2025 vp,"Hyvä puhemies ja edustajat! Tässä esityksessä on kyse pääasiassa Euroopan unionin listautumissäädöskokonaisuuden täytäntöönpanosta. Tällä säädöskokonaisuudella muutetaan rahoitusmarkkinatoimijoita koskevaa sääntelyä. Nämä muutokset ovat osa EU:n pääomamarkkinaunionihanketta, jolla parannetaan Euroopan pääomamarkkinoita edistämällä niiden yhdentymistä. Säädöskokonaisuuden johdosta esityksessä ehdotetaan kansallisesti muutettavaksi useampaa rahoitusmarkkinasääntelyn alaan kuuluvaa lakia. Muutosten keskeinen sisältö: Merkittävimmät kansalliseen sääntelyyn vaikuttavat muutokset ovat seuraavat. Listautumishetkellä yleisön hallussa olevien osakkeiden määrän vaatimusta alennetaan. Vaatimusta alennetaan listautumisen houkuttelevuuden parantamiseksi. Esitteen julkistamisvelvollisuutta koskevaa euromääräistä alarajaa nostetaan. Alarajan nostolla pyritään alentamaan esitteen laatimisesta johtuvaa hallinnollista taakkaa. Pienten ja keskisuurten yritysten sanktioita markkinoiden väärinkäyttösäännösten rikkomisesta kevennetään siten, että keventämisellä on tarkoitus varmistaa seuraamusten oikeasuhtaisuus pienille ja keskisuurille yrityksille. Listautumisesitteessä edellytetään yhä kansallisen kielen käyttöä sijoittajansuojan varmistamiseksi. Liikkeeseenlaskijoille asetettujen vaatimusten selkeyden vuoksi edellytetään yhä perusasiakirjan käyttöä, kun varsinaista esitettä ei edellytetä. Lisäksi kansallisesti pidennetään liikkeeseenlaskijan omilla osakkeilla tehtyjen kauppojen ilmoittamisaikaa. Esityksen yhteydessä täydennetään myös sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusdirektiivin täytäntöönpanoa. Lisäksi esityksessä ajantasaistetaan ja tehdään teknisluonteiset muutokset rahoitusmarkkinasäädösten salassapitovelvollisuutta koskevaan sääntelyyn. Vaikutukset: Lakiehdotusten merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat rahoitusmarkkinoihin ja rahoitusmarkkinatoimijoihin, kuten sijoittajiin ja arvopapereiden liikkeeseenlaskijoihin. Muutoksilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia muihin toimijoihin. Listautumissäädöskokonaisuudella pyritään alentamaan liikkeeseenlaskijoiden hallinnollista taakkaa listautumisen eri vaiheissa eli listautumista edeltävässä vaiheessa, listautumisantivaiheessa ja listautumisannin jälkeisessä vaiheessa eli listalla olossa. Muutosten tarkoituksena on tehdä liikkeeseenlaskijoita koskevasta sääntelystä joustavampaa ja oikeasuhtaisempaa suhteessa yrityksen kokoon huomioiden samalla sijoittajansuojan säilyminen. Ehdotetuilla muutoksilla on tarkoitus vaikuttaa listautumisen houkuttelevuuteen, helppouteen ja hallinnollisiin kustannuksiin erityisesti pienempien liikkeeseenlaskijoiden osalta. Lait on tarkoitettu tulemaan pääsääntöisesti voimaan 5. päivänä maaliskuuta 26. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+6.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2026-02-18T15:05:00,2026-02-18T15:08:06,Käsitelty,1.1 2026_9_54,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin listautumissäädöksen täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 184/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_55,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin listautumissäädöksen täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 184/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Euroopan unionin uusi listautumissäädös on pantava täytäntöön. Kyse on ennen kaikkea Suomen taloudellisesta turvallisuudesta. Vahvat ja toimivat pääomamarkkinat ovat osa huoltovarmuuttamme, sillä ne mahdollistavat kotimaisille yrityksille rahoituksen hankinnan ilman, että riippuvuus ulkomaisesta pääomasta kasvaa liialliseksi, ja ilman, että valtion toimesta verovaroin yritämme pitää kapulat liikkeessä. Arvoisa puhemies! Tämä uudistus keventää erityisesti pk- ja kasvuyritysten hallinnollista taakkaa. Se madaltaa listautumiskynnystä ja parantaa yritysten mahdollisuuksia hankkia rahoitusta täällä Suomessa. Kun kotimaiset yritykset voivat kasvaa, investoida ja työllistää, vahvistuu koko taloutemme iskunkestävyys ja kyky selviytyä äkillisistä kriiseistä, on sitten kyse energiamarkkinoiden häiriöistä tai maailmantalouden jännitteistä. On myös tärkeää, että yrityksillä säilyy aito mahdollisuus listautua kotimaassa sen sijaan, että ne hakeutuisivat ulkomaille. Kotimainen pörssi on osa meidän taloudellista turvaamme. Sen elinvoima suojaa Suomen rahoitusjärjestelmän vakautta ja varmistaa, että pääoma kanavoituu suomalaisiin innovaatioihin eikä valu rajojemme yli. Toisaalta meillä ei ole myöskään varaa tinkiä sijoittajansuojasta. Jatkossa riskitekijöiden raportointi selkeytyy ja olennaiset tiedot säilyvät helposti ymmärrettävinä. Myös kielivaatimuksen säilyttäminen suomeksi tai ruotsiksi kotimaisessa sijoittamisessa turvaa sen, että tavallisella sijoittajalla — tulevaisuudessa toivottavasti jokaisella suomalaisella — on mahdollisuus arvioida sijoituskohteitaan ilman kielimuuria. Tämä on demokratian ja markkinoiden avoimuuden kannalta olennainen kysymys. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-18T15:08:08,2026-02-18T15:10:38,Käsitelty,1.1 2026_9_56,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin listautumissäädöksen täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 184/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aalto-Setälä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_57,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin listautumissäädöksen täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 184/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on oikein hyvä hallituksen kanta tähän Euroopan unionin listautumissäädöksen täytäntöönpanoon. Ilman muuta on arvokasta ja tärkeätä, että enemmän saadaan pääomaa kasvuun ja vähemmän byrokratiaa ja sääntelyä kohdennetaan olennaiseen informaatioon ja todellisiin riskeihin. Se on viisasta. Sijoittajansuoja ja markkinaluottamus säilyvät silloin vahvoina. Direktiivin toimeenpanossa yritetään välttää kansallinen lisäsääntely ja turvata Helsingin pörssin kilpailukyky, ja siihen on tietysti syytäkin. Jos vertaa Tukholman pörssiä ja Helsingin pörssiä, niin me olemme aikamoisella takamatkalla. Sama pätee myös osakesijoittamiseen ja ‑listauksiin. Sen tähden tässä on minusta pieni tällainen, voisiko sanoa, kauneusvirhe. Nimittäin tämä kielivaatimus, joka tähän on nyt sisällytetty, tarkoittaa nimenomaan turhaa lisäbyrokratiaa ja turhaa kansallista säätelyä, ja se on myös kilpailullisesti Tukholman pörssiin nähden meille epäedullinen. Uskoisin, että nämä kaksi miljoonaa suomalaista, jotka ostavat osakkeita ja sijoittavat rahastoihin, osaavat käyttää englannin kieltä, joka on tämä peruskieli kansainvälisessä kaupassa, ja he varmaan selviäisivät ilman tämmöistä pakollista suomen tai ruotsin kielen vaatimustakin. Toki jokainen yhtiö voi markkinatilanteen huomioon ottaen kääntää aivan mille tahansa kielelle tämän materiaalin, jos sikseen näkee. Se myös pidentää käsittelyaikoja, se tuo lisää kustannuksia, jopa kymmeniätuhansia, ja vaikeuttaa meidän kilpailuasemaa etenkin Ruotsiin nähden.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+6.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2026-02-18T15:10:39,2026-02-18T15:12:20,Käsitelty,1.1 2026_9_58,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin listautumissäädöksen täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 184/2025 vp,"Edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_59,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin listautumissäädöksen täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 184/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Käsittelyssä on siis EU:n listautumissääntelyn kansallista toimeenpanoa koskeva lakiesitys. Tällä on tietysti erittäin tärkeät tavoitteet keventää listautumissääntelyä, pienentää hallinnollista taakkaa, joka liittyy listautumiseen, ja siten madaltaa listautumiskynnystä, kuten edellä tuotiin esille, ja tätä kautta tietenkin sitten parantaa Suomessakin rahoitusmarkkinoiden ja pääomamarkkinoiden kehittymistä, mikä on tietysti Suomessa aivan erityisen tervetullutta ja tarpeellista. Nythän on niin, että kun yritys suunnittelee listautumista, niin se usein pohtii kahta asiaa: ensinnäkin sitä, mihin maahan tämä liiketoiminta sijoitetaan, ja toiseksi myös sitä, mitkä ovat mahdollisuudet osakkeenlistaukseen useammalla markkinapaikalla samaan aikaan. Tässä tilanteessa listautumiseen liittyvän sääntelyn eroilla voi olla ratkaiseva vaikutus siinä, mihin maahan tämä listautuva yritys päättää sijoittaa liiketoimintansa, ja toisaalta siinä, mille markkinapaikoille se samaan aikaan listautuu. Kuten edustaja Aalto-Setälä edellä viittasi, niin poiketen tästä muutoin hyvästä linjasta tässä hallituksen esityksessä todella edellytettäisiin edelleen sitä, että tämä listautumisesite täytyy laatia kansallisella kielellä eli suomeksi. Tässä Suomi kyllä poikkeaisi kansainvälisestä käytännöstä suhteessa siis tärkeisiin kilpailijamaihin, ei ainoastaan Ruotsiin, vaan oman käsitykseni mukaan 17 EU-maalla on jo käytössä mahdollisuus, että listautuminen voidaan tehdä esitteellä, joka on kansainvälisellä finanssimarkkinoiden kielellä eli käytännössä englanniksi. Lisäksi on tärkeää huomata, että hallitusohjelmassakin on linjattu, että kun EU-sääntelyä kansallisesti implementoidaan, niin ei oteta tätä Suomi-lisää käyttöön. Edustaja Wallinheimo edellisessä asiakohdassa viittasi tähän meidän talousvaliokunnan varsin johdonmukaiseen linjaan, jossa sitten hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyssä on näitä Suomi-lisiä, jos niitä on sinne päässyt mukaan, pyritty ottamaan pois. Ajattelen, että tässä on kysymys hyvin tärkeästä periaatteellisesta linjauksesta. Nimittäin kaikelle regulaatiollehan valmistelussa voidaan löytää joku peruste. Hyviä perusteita, minkä takia joku sääntö, normi otetaan käyttöön, löytyy kyllä. Jotta me pystytään jopa vähentämään Suomen taloutta ja tietysti laajemmin Euroopan taloutta haittaavan byrokratiasääntelyn määrää, tarvitaan tämmöisiä periaatteellisia linjauksia: kerta kaikkiaan lisää sääntelyä ei oteta. Näin ollen toivoisinkin, että tätä yksittäistä kohtaa tässä esityksessä voitaisiin vielä täällä eduskuntakäsittelyssä pohtia. Sillä voi olla todella ratkaiseva merkitys sen kannalta, päättääkö yritys sijoittua Suomeen ja aivan erityisesti listautua Suomeen samassa yhteydessä kun listautuu muissa maissa. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+6.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2026-02-18T15:12:20,2026-02-18T15:15:34,Käsitelty,1.1 2026_9_60,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin listautumissäädöksen täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 184/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_61,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin listautumissäädöksen täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 184/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustajakollegat edellä kyllä varmasti tyhjensivät sen pankin, että tosiaankin äsken puhuttiin tästä Suomi-lisästä, ja nyt sitä valitettavasti tässä sitten on. Katsotaan nyt sitten tuolla eduskuntakäsittelyssä talousvaliokunnassa, mitä sille teemme, mutta, kuten ministeri hyvin tietää historiastaan talousvaliokunnan puheenjohtajana, me olemme aika kriittisiä tälle Suomi-lisälle. Katsotaan se nyt sitten tuossa valiokuntakäsittelyssä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+6.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2026-02-18T15:15:34,2026-02-18T15:16:14,Käsitelty,1.1 2026_9_62,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin listautumissäädöksen täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 184/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_63,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin listautumissäädöksen täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 184/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Itse käytän kyllä samansuuntaisen puheenvuoron, eli ei niinkään niin, että tämä yksittäinen tapaus olisi arvostelun kohteena, vaan itse näen, että kun me puhutaan paljon sääntelystä, niin Suomihan on moninkertaistanut kaikkea, paisuttanut julkista sektoria ja tehnyt kaikkensa, että asiat monimutkaistuvat. Niihin on varmaan omat syynsä, ja taustalla on monia asiantuntijoita ja tahoja, jotka hyötyvät tästä monimutkaistamisesta. Yleisesti ottaen monimutkaistaminenhan on vallankäyttöä, mutta vallankäyttö ei sisälly tähän tapaukseen, niin kuin se usein sisältyy. Mutta itsekin olen sitä mieltä, että eihän se sääntely koskaan lopu, ellei lainsäätäjä pidä huolen siitä, että tehdään vain minimi. Ja kun me mennään kansainväliseen finanssimaailmaan, niin minun mielestäni englanti riittää. Sehän on se kieli, mitä siellä käytetään, ja tietenkin tässä tapauksessa suomi. Tämä ei missään nimessä ole arvostelua tätä hyvää esitystä kohtaan eikä ministeriä kohtaan, vaan tämä on linja, jota pitäisi joka valiokunnassa noudattaa ja katsoa joka kerta, että se on minimaalinen sääntely, millä tullaan toimeen, koska sehän viime kädessä vuosien mittaan aiheuttaa sen, että julkinen sektori ei ole ylimitoitettu kassavirtaan nähden eli siihen, mitä Suomi vientituloilla saa. Tämä on minun mielestäni iso periaatteellinen kysymys, jota pitää alkaa noudattamaan mieluummin tänään eikä huomenna. Jos sen talousvaliokunta eli eduskunta sitten näin katsoo, niin se on hyvä asia, että se tulee arvioitavaksi sitten valiokunnassa.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2026-02-18T15:16:18,2026-02-18T15:17:41,Käsitelty,1.1 2026_9_64,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin listautumissäädöksen täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 184/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_65,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin listautumissäädöksen täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 184/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lyhyesti vain sen verran, että kun edustaja Eestilä kyllä nosti oivallisen tärkeän asian esille, nimittäin tämän Suomi-lisän, niin voisin vähän kevyellä huumorilla sanoa arvoisalle ministerille, että jos haluaa tämän Suomi-lisän todellisia asiantuntijoita kuulla, kannattaa käydä jollakin maatilalla kuulemassa, millainen on EU-sääntely Suomessa ja mikä on se Suomi-lisä siinä EU-sääntelyssä. Edustaja Wallinheimo äsken kuvasi hyvin tilannetta Suomi-lisästä, mitä se onkaan, ja te, arvoisa ministeri, entisenä talousvaliokunnan puheenjohtajana tiedätte tämän ehkä parhaiten, miten tämä hallinnon kasvattaminen on Suomessa mennyt. Mutta uskon aina selvään arkiseen järkeen siinä, että ihmiset ovat järkeviä kuitenkin, että tehdään vain se välttämätön homma ja kunnolla, ei mitään muuta. Toivon, että tämä edustaja Eestilän peräänkuuluttama maalaisjärki, jota monessa asiassa tarvittaisiin, leviäisi, niin että hommat hoituvat juohevasti eikä turhia viivytyksiä tule. Sen soisi täällä eduskunnassa leviävän jopa yleiseksi käytännöksi.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2026-02-18T15:17:41,2026-02-18T15:18:46,Hyväksytty,1.1 2026_9_66,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin listautumissäädöksen täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 184/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_9_67,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin listautumissäädöksen täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 184/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tällä esityksellä halutaan enempi listattuja yrityksiä tuonne Helsingin pörssiin, niin nyt varmaan tässä taustalla on... Minä yritin tuosta esityksestä katsoa, kuinka moni näistä suomalaisista osakeyhtiöistä on näitten rajojen sisällä, joissa tämä listautuminen on mahdollista. Olisi kiva kuulla ministerin arvio siitä, minkälainen potentiaalinen joukko tässä nyt tulee lisää niitä yhtiöitä näillä rajojen muutoksilla. Sitten ymmärrän, että tässä pienempien yhtiöitten osalta velvoitteita kevennetään, ja jos tulee niitä laiminlyöntejä, niin vähän niitäkin ratkaisuja kevennetään, mutta tämä kokonaisuus siitä, miten paljon tällä sitten vaikutetaan tähän tilanteeseen. Käytännössä me haluamme, että Helsingin pörssissä olisi koko ajan sellaista yhtiökantaa, johon suomalaiset voisivat osakesijoituksia tehdä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-18T15:18:46,2026-02-18T15:19:50,Käsitelty,1.1 2026_9_68,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin listautumissäädöksen täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 184/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Puisto, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_69,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin listautumissäädöksen täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 184/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies ja edustajat! Tietysti mitä tulee Ruotsin ja Suomen pääomamarkkinoihin, niin hyvin vahvasti jaan tämän näkemyksen, että Ruotsissa ollaan aika paljon edellä ja listautumisessa varsinkin. Edustaja Lylyn kysymykseen ei varmaan ole ihan yksiselitteistä vastausta. Nythän tässä esityksessä esitteen julkistamisrajaa nostetaan kahdeksasta miljoonasta 12 miljoonan rajaan, mutta sitten kun katsoo listautumisia viime vuosina, niin niitä on ollut suhteellisen vähän Helsingissä, eli puhutaan suurin piirtein muutamista: vuonna 25 viisi kappaletta, siis First North -kasvumarkkinassa ja sitten myös Helsingin pörssissä yhteensä, ja aikaisempina vuosina vähemmän. Vuonna 23 taisi olla ihan vain pari listautumista. Miten tämä esitys sitten muuttaa näitä: sitä on varmaan aika vaikea arvioida, mutta positiivisesti, sanoisin näin. Mitä tulee sitten tähän kielikysymykseen: Oikeastaan viittaisin siihen, mistä tämä keskustelu lähti liikkeelle, eli edustaja Hännisen puheenvuoroon, että siinä on se sijoittajansuoja ja kansalliskielen asema, ja sitten sen jälkeen tapahtuneisiin puheenvuoroihin, mitkä liittyivät tähän kansalliseen lisään ja lisäsääntelyyn. Se on oikeastaan punninta näiden kahden asian välillä. Sellainen huomio Ruotsin tilanteesta pörssissä, että siellä esimerkiksi tiedotteissa ruotsi on se kieli. Tämä on se punninta, mikä tässä on vallalla. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+6.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2026-02-18T15:19:52,2026-02-18T15:21:35,Käsitelty,1.1 2026_9_70,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi käsityö- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojasta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 202/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Puisto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_9_71,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi käsityö- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojasta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 202/2025 vp,"Hyvä puhemies! Hyvät edustajat, tässä on käsiteltävänä hallituksen esitys laiksi käsityö- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojasta sekä muutettavaksi eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annettu laki, sähköisen viestinnän palveluista annettu laki ja Patentti- ja rekisterihallituksesta annettu laki. Muutoslait ovat luonteeltaan teknisiä. Esityksellä on tarkoitus antaa EU:n käsityö- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevaa asetusta täydentävät säännökset. Täytäntöön pantavalla asetuksella perustetaan uusi immateriaalisoikeudellinen suojajärjestelmä käsityö- ja teollisuustuotteille. Kyse on esimerkiksi sellaisista tuotteista kuten keramiikka, luonnonkivi ja tekstiilit. Suoja perustuu tiettyyn maantieteelliseen alueeseen. Unionin laajuisen käsityö- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojan on arvioitu vaikuttavan myönteisesti EU:n kilpailukykyyn sekä asemaan kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa. Asetuksen täytäntöönpanosta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset on pyritty pitämään minimissään eduskunnan mandaatin mukaisesti. Suomi on pyytänyt ja saanut poikkeuksen asetuksen kaksiportaisesta rekisteröintijärjestelmästä — siis kansallinen taso ja EU-taso. Suomalaiset tuottajat voivat hakea rekisteröintiä suoraan Euroopan unionin teollisoikeuksien virastoon, EUIPOon. Esityksessä ehdotetaan kansalliseksi yhteyspisteeksi Patentti- ja rekisterihallitusta hakemuksiin liittyviä kysymyksiä varten sekä yhteydenpitoon komission ja EUIPOn välillä. PRH:lla on rekisteröintiviranomaisena osaamista suojatuista nimistä ja vakiintunutta yhteistyötä EUIPOn kanssa. Patentti- ja rekisterihallitus valvoo myös maantieteellisellä merkinnällä varustetun tuotteen vaatimustenmukaisuutta ennen tuotteen asettamista markkinoille. Markkinoille saattamisen jälkeisestä valvonnasta vastaavaksi viranomaiseksi ehdotetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastoa. Tukesin tulee seurata maantieteellisten merkintöjen käyttöä markkinoilla mukaan lukien sähköinen kaupankäynti. Markkinavalvontalain soveltamisalaan ehdotetaan lisättäväksi tämä laki eli laki käsityö- ja teollisuustuotteiden maantieteellisistä merkinnöistä. Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitus saattaa voimaan keväällä 26. Hyvä puhemies! Hyvät edustajat, toivon esityksen saavan myönteisen vastaanoton täällä eduskunnassa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+7.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2026-02-18T15:22:12,2026-02-18T15:24:45,Käsitelty,1.1 2026_9_72,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi käsityö- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojasta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 202/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_73,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi käsityö- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojasta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 202/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että paikallisten käsityöläisten ja teollisten yrittäjien — ja sillä alalla toimivien sekä yksityisten henkilöiden että yritysten — oikeuksia turvataan. Ollaan Euroopassa, yhdessä maailman suurimmista markkina-alueista, ja tällaisten oikeuksien turvaaminenhan on ensiarvoisen tärkeää, koska ymmärrykseni mukaan tällaista erilaisten keksintöjen kaappaamista tai laitonta käyttöä on kovin helppo harjoittaa. Ja kun näitä systeemejä tehdään, suojataan ne omaisuuserät, mitä ne sitten ovatkaan, joku tuote tai vaikka mallisuoja jollekin laitteelle tai koneelle tai peräti vaikka jollekin kotimaiselle tuotteelle. Ymmärrykseni mukaan näille suomalaisille tulisijoille, mitä on Eurooppaan myyty, tietyille merkeille on haettu näitä suojia. Esimerkiksi tämä vähän hiukkasia ilmakehään tuottava poltto, jota kotimaakunnassani ainakin kaksi yritystä tekee, ymmärrykseni mukaan on näitä suojia saanut, ja hyvä näin. Sillä suojataan tätä tekijänoikeutta ja oikeutta siihen, että tämä yrittäjä tai ihminen, joka on tehnyt sen homman, itsessään tai jonkun organisaation kautta, vaikka oman yrityksensä kautta, hakee näitä suojia. Se on hyvä asia. Toivottavasti tämä menee juohevasti läpi ilman, että tässä tarvitsee Pyhää Byrokratiusta kovin paljon kumartaa.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2026-02-18T15:24:49,2026-02-18T15:26:09,Käsitelty,1.1 2026_9_74,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi käsityö- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojasta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 202/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_75,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi käsityö- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojasta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 202/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Haluan kiittää ministeri Puistoa erittäin tervetulleesta, hyvästä esityksestä. On helppo yhtyä siihen, että toivottavasti tämä lainsäädäntö saadaan nopeasti eteenpäin. On vaikea uskoa, että tätä joku vastustaisi. Tämä on laki, joka vahvistaa eurooppalaisten ja siinä mukana meidän suomalaisten osaajien innovaatioita mutta myös tekemistä esimerkiksi käsin. Kyse on siis maantieteellisestä merkintöjen suojasta, joka on vähän samaa sukua. Voisi sanoa, että tässä salissa aikanaan käytiin iso keskustelu ruuan alkuperämerkinnöistä. Sen jälkeen olemme käyneet paljon keskustelua maantieteellisten merkintöjen suojasta, joka on tähän asti koskenut siis ruokia ja maataloustuotteita, ja nyt se laajennetaan koskemaan käsityö- ja teollisuustuotteita, kuten keramiikkaa, koruja, tekstiilejä ja luonnonkiviä. Uskoisin, että meillä Suomessa tähän kategoriaan, tähän kokonaisuuteen, löytyy eri puolilta hienoa maata useitakin tuotteita, jotka tämän maantieteellisen merkinnän suojan ansaitsevat. Aiemminhan siis ruokia ja maataloustuotteita on voitu suojata. Meillä Suomessa tällä hetkellä suojattuina, vahvistettuina, taitaa olla 16 ruoka- ja maataloustuotetta, niistä valtaosa ruokia, muutama juoma, ja Euroopan laajuisesti listalta löytyy aika hienoja tuotteita: Lapin Puikulaa, Puruveden muikkua ja Suonenjoen mansikkaa. Ne ovat sellaisessa seurassa kuin feta, šamppanja ja monet muut, jotka ovat tietylle alueelle tiukasti yhdistyviä tai joita tuotetaan tietyillä alueilla. Oman rakkaan kotikuntani maan paras peruna, Lopen peruna, on myös tässä prosessissa liikkeellä. Me toivomme, että tulevaisuudessa ei enää lisenssillä Lopen perunaa viljellä Pohjanmaalla ja tuoda Helsinkiin kaupan, vaan Lopen peruna viljellään tulevaisuudessa EU:n nimisuojan myötä Lopella, siinä hiesumaassa, jossa se maailman tai ainakin Suomen paras peruna on tottunut kasvamaan. Pidän myönteisenä sitä, että tämä käsityö- ja teollisuustuotteiden laajennus tulee koskemaan erilaisia tuotteita, vaikkapa lasiosaamista, joka Suomessa muuten tällä hetkellä elää uudenlaista renessanssia. Meillä on huippuosaajia lasin tekemisessä, ja esimerkiksi Riihimäellä Mafka ja Alakoski, Kari Alakoski, on sellainen osaaja lasinpuhaltamisessa, että on hyvä vaalia sitä osaamista ja sitä tekemistä ja taitoa ja sitä, mikä sen tekemisen kautta syntyy, ja että on myös mahdollisuus esimerkiksi tällaisen maantieteellisten merkintöjen suojan kautta suojata sitä. Miksi tämä on tämänpäiväisessä maailmassa entistä tärkeämpää, on se, että tässäkin salissa on paljon puhuttu erilaisista krääsäveroista, on puhuttu Temusta ja siitä, miten meidän maailma aika nopeasti muuttuu ja tuotteita löytyy. Valitettavasti aika usein, kun lähdemme etsimään jotain tuotetta, meidän internet tarjoaa meille niitä tuotteita myös sieltä Temun puolelta. Sieltä löytyy tuotteita, fanituotteita meidän urheiluseuroista, sieltä löytyy erilaisten yritysten tuotteita, joita kukaan ei tällä hetkellä pysty kunnolla valvomaan. Sen takia oikeastaan toivoisin, että tämän käsittelyn yhteydessä käytäisiin vielä valiokunnassa myös huolellinen keskustelu siitä, onko meillä Tullilla, onko meillä muilla viranomaisilla riittävät resurssit sitten varmistaa sitä, että tämä suojaus myös tulee valvottua huolellisesti. Näin tapahtuu aina siinä vaiheessa, kun joku tuote, joku innovaatio tai joku käsityö nousee tarpeeksi korkeaan asemaan. Näin näemme maailmalla, miten Thaimaassa heiluu Marimekon verhoja ja päivänvarjoja, ja uskallan sanoa, että ei niistä kyllä suomalainen suunnittelija ole euron latia itselleen saanut, ja silloin tämä valvonta tietysti pettää. Me voimme jokainen olla myös vastuullisia kuluttajia ja käyttäjiä, ja kun tilaamme, niin huolehdimme siitä, että ne tuotteet ovat virallisia ja alkuperäisiä, mutta tällaisessa Temu-maailmassa on hyvä, että myös osaamista, käsityötä ja paikallisuutta pystytään vahvistamaan tällä tavalla. — Kiitos, ministeri Puisto.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2026-02-18T15:26:15,2026-02-18T15:31:52,Käsitelty,1.1 2026_9_76,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi käsityö- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojasta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 202/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_77,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi käsityö- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojasta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 202/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Heinoselle. Innostuin katsomaan, että 16. tuote on rättänä elikkä savolainen mustikkakukko. Ja nyt kun pystyy nostamaan itäistä Suomea esille, niin on pakko lukea, mitä se tarkoittaa: ”Savolaisessa mustikkakukossa yhdistyivät Savon alueelle ominainen marjojen keruukulttuuri ja ikivanhan kaskeamisperinteen juurruttama rukiin monipuolinen käyttö.” Kun itse asun Mikkelin Anttolassa, niin savolainen mustikkakukko on valittu Mikkelin pitäjänruoaksi vuonna 1984. Savolaisen mustikkakukon maantieteellisen alueen muodostavat Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakunnat. Arvoisa puhemies! Puheenvuorooni liittyy samaten se, minkä edustaja Heinonen hyvin nosti siinä lopussa esille. Hallituksen esityksen Lausuntopalaute-luvun lopussa todetaan seuraavaa: ”Esityksen valmistelussa ei katsottu mahdolliseksi esittää resursointia lisämäärärahaesityksillä valtion vuoden 2026 talousarvioon. Asetuksen edellyttämä toimeenpano rahoitetaan ainakin ensivaiheessa kohdentamalla olemassa olevia resursseja uudelleen, tehostamalla viranomaisten nykyisiä tehtäviä ja toimintaa sopeuttamalla. Resurssitarpeet nojaavat arvioihin tulevien valvontatehtävien määrästä ja laadusta, joista täsmällisempää tietoa on saatavilla vasta, kun viranomaisille kertyy käytännön kokemusta valvontatehtävistä.” Arvoisa puhemies! Edellä mainittu teksti hallituksen esityksestä liittyy Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin lausuntoon. Antamassaan lausunnossa Tukes ei kannattanut ehdotusta, jonka mukaan se säädetään laissa markkinavalvontaviranomaiseksi. Tukes katsoo, että tehtävä on muun muassa viranomaisresurssien käytön kannalta tarkoituksenmukaista säätää Kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Tukes perusteli kantansa vaikealla resurssitilanteella. Tämä on tullut esille myös muussa yhteydessä. Muun muassa talousvaliokunnan kuulemisessa tuli esille se, että tehtäviä on lisätty heille merkittävästi, mutta samaan aikaan resursseja on hallituksen toimesta myös jouduttu voimakkaasti vähentämään. Lainaus Tukesin lausunnosta: ”Tukesin resurssitilanne on vaikea. Jos Tukes ei saisi lisäresursseja ehdotettua markkinavalvontatehtävää varten, tehtävä veisi resursseja sellaisilta valvontasektoreilta, joissa turvallisuus on keskeistä ja joissa riskit hengelle ja terveydelle voivat olla merkittäviä.” Yhtenä esimerkkinä tästä voidaan mainita maatalouden tarvitsemien kasvinsuojeluaineiden viranomaistehtävät, ja tämä on syytä ottaa valiokuntakäsittelyssä vakavasti huomioon. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+7.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2026-02-18T15:31:52,2026-02-18T15:34:25,Käsitelty,1.1 2026_9_78,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi käsityö- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojasta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 202/2025 vp,Kiitoksia. — Keskustelu on päättynyt. — Korjaan. Haluaako ministeri kommentoida käytyä keskustelua?, ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_79,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi käsityö- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojasta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 202/2025 vp,"Arvoisa puhemies, voin minä lyhyesti kommentoida tätä. — Tämä Tukesin näkökulma oli ihan relevantti. Muistan sen monista muistakin asiayhteyksistä, että siellä valvontatehtävät ovat lisääntyneet, ja voi sanoa, että markkinavalvonnan pelin henkikin on muuttunut, ja he tekevät sitä kyllä aika rajallisilla resursseilla. Tukes sinänsä viranomaisena kuuluu kollegaministeri Marttiselle, mutta relevantti huomio, kiitos siitä. Vielä edelliseen keskusteluun viitaten, kun puhuttiin kansallisesta lisäsääntelystä, korostan sitä, että tässä komissio on tosiaan myöntänyt poikkeuksen, mikä on annettu itse asiassa seitsemälle jäsenvaltiolle, mukaan lukien Suomelle. Silloin suomalaisten tuotteiden rekisteröinti tapahtuu suoraan Euroopan unionin teollisuusoikeuksien virastoon eli vältetään yksi tällainen steppi tässä, mutta meillä on tämä kansallinen yhteyspiste, mitä edellytetään, elikkä Patentti‑ ja rekisterihallitus. — Kiitoksia. ", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+7.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2026-02-18T15:34:30,2026-02-18T15:35:36,Käsitelty,1.1 2026_9_80,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle patenttilaiksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Puisto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_9_81,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle patenttilaiksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2025 vp,"Kiitoksia, puhemies! Hyvät edustajat! Tässä viidennessä omassa asiakohdassani käsiteltävänä on hallituksen esitys patenttilaiksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi patenttilaki, joka korvaisi voimassa olevan patenttilain. Esityksen tavoitteena on nykyaikaistaa, selkeyttää ja yksinkertaistaa monilta osin vanhentunut voimassa oleva patenttilaki. Patenttilainsäädännön yleisenä tavoitteena on edistää keksinnöllistä toimintaa ja elinkeinoelämän kehitystä yhteiskunnassa. Aineettomat oikeudet, kuten patenttioikeudet, kannustavat yrityksiä innovaatiotoimintaan ja edistävät innovaatioiden hyödyntämistä yhteiskunnassa. Ne ovat näin ollen merkittävä osa innovaatiopolitiikkaa. Nykyinen patenttilaki tuli voimaan vuonna 1968, ja siihen on tehty lukuisia osittaisuudistuksia. Patenttilakia ei kuitenkaan ole tarkasteltu kattavasti sen voimaantulon jälkeen. Lain on katsottu olevan yleisesti ottaen vanhentunut ja säädösteknisesti kokonaisuudistuksen tarpeessa. Patenttilaki sisältäisi jatkossakin patenttioikeuteen liittyvät perussäännökset. Patenttilaissa säädettäisiin muun muassa patentin antaman yksinoikeuden sisällöstä, patenttihakemuksesta, patentin myöntämisestä ja patentin loukkauksesta johtuvista seuraamuksista. Laajasta uudistamistarpeesta huolimatta nykyistä lakia on pidetty kohtuullisen toimivana, joten esityksessä ei ehdoteta suuria yksittäisiä muutoksia nykytilaan. Patenttilain uudistamisella arvioidaan olevan myönteinen vaikutus yritysten innovaatiotoimintaan erityisesti siitä näkökulmasta, että selkeä ja ajantasainen sääntely, joka on mahdollisimman yhdenmukainen kansainvälisen, eurooppalaisen ja pohjoismaisen patenttisääntelyn kanssa, on helpommin hallittavissa myös niille yrityksille, joissa IPR-osaamisen eli aineettoman pääoman osaamisen taso ei lähtökohtaisesti ole kovin korkea. Sääntelyn ennustettavuudella ja selkeydellä arvioidaan yleisesti ottaen olevan myönteinen vaikutus innovaatiotoimintaan. Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitus saattaa voimaan 1. tammikuuta 2027. Hyvä puhemies! Toivon esityksen saavan myönteisen vastaanoton eduskunnassa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+8.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2026-02-18T15:36:04,2026-02-18T15:38:29,Käsitelty,1.1 2026_9_82,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle patenttilaiksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_83,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle patenttilaiksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Patenttilain uudistaminen on tärkeä osa Suomen turvallisuutta. Suomi menestyy vain, jos osaamme suojata uutta tietoa ja uusia ratkaisuja ja rohkeita keksintöjä. Innovaatiot ovat tämän ajan voimavara ja osa kansallista kokonaisturvallisuuttamme. Ne vahvistavat kilpailukykyä, tukevat talouden kasvua ja rakentavat Suomen turvallisuutta, sillä teknologinen etumatka on osa kansallista varautumista. Voimassa oleva patenttilaki on yli 50 vuoden takaa. Se ei enää ehkä vastaa kaikilta osin tätä toimintaympäristöä. Käsitteet, menettelyt ja rakenteet ovat osin vanhentuneet. Siksi laki on tarpeen päivittää. Nyt käsittelyssä oleva esitys selkeyttää lakia ja tuo sen linjaan nykyajan eurooppalaisen patenttisääntelyn kanssa. Samalla parannamme yritysten mahdollisuuksia suojata keksintöjään tehokkaasti ja ennakoitavasti. Toisin sanoen varmistamme yrityksille keinot osallistua turvallisemman Suomen rakentamiseen uusien innovaatioiden avulla. Arvoisa puhemies! Suomen talous nojaa yhä vahvemmin tutkimukseen ja kehitykseen. Kun yritykset investoivat uuteen, he tarvitsevat varmuuden siitä, että heidän työnsä tulokset ovat turvassa. Patenttisuoja antaa keksijöille oikeuden hyödyntää omaa työpanostaan ja mahdollisuuden rakentaa sen varaan uutta liiketoimintaa. Selkeä ja ajantasainen patenttilaki vahvistaa luottamusta, joka ohjaa investointeja Suomeen. Erinomaista on, että tämä esitys yksinkertaistaa hakuprosesseja ja keventää tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Se tukee yrityksiä, joilla ei välttämättä ole laajoja resursseja tai erikoistunutta patenttiosaamista. Näin myös pienemmät toimijat voivat osallistua kehitykseen ja hakea suojaa keksinnöilleen. Tämä lisää tasa-arvoa innovaatioiden kentällä ja vahvistaa koko talouden dynamiikkaa. Arvoisa puhemies! Innovaatioiden suoja on myös osa uutta turvallisuusajattelua. Teknologinen riippumattomuus ja kyky kehittää omaa osaamistaan on tärkeä osa huoltovarmuutta. Kun keksinnöt syntyvät Suomessa ja pysyvät Suomessa, se tukee koko yhteiskunnan vakautta. Patenttilain uudistus vahvistaa tätä tärkeää perustaa. Se tekee järjestelmästä selkeämmän ja luotettavamman. Samalla se varmistaa, että viranomaisilla ja tuomioistuimilla on ajantasaiset välineet käsitellä patenttiasioita sujuvasti ja ennakoivasti. Tämä esitys vahvistaa innovaatiotoimintaa, tukee yritysten kasvua ja lisää talouden turvallisuutta. Se antaa Suomelle tarpeelliset työkalut rakentaa osaamiseen perustuvaa, turvallisempaa tulevaisuutta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-18T15:38:38,2026-02-18T15:42:58,Käsitelty,1.1 2026_9_84,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle patenttilaiksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Puisto, yksi minuutti.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_85,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle patenttilaiksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Hännisen innoittamana ajattelin käyttää lyhyen puheenvuoron vielä tähän loppuun. Hän puhui yritysten kasvusta. Haluan korostaa sitä, että aineeton pääoma on Suomessa alihyödynnetty. Me kiinnitetään ministeriössä tähän aika paljon huomiota ja siihen, miten aineettomia oikeuksia pystyisi käyttämään sanotaan vaikka luovilla aloilla mutta myös muilla aloilla esimerkiksi rahoituksen välineenä, vakuutena, ja sitä kautta saamaan enemmän kasvurahoitusta. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+8.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2026-02-18T15:43:01,2026-02-18T15:43:39,Käsitelty,1.1 2026_9_86,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026>>>Kertomus K 1/2026 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali‑ ja terveysvaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Edustaja Perholehto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2026_9_87,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026>>>Kertomus K 1/2026 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin täytyy sanoa suuri kiitos lapsiasiainvaltuutetulle paitsi pitkäjänteisestä työstä myös jälleen kerran tästä eduskuntakertomuksesta. Ainakin itse ajattelen, että tämä on meille päättäjille yksi olennaisimmista työkaluista seurata lasten ja nuorten asemaa ja heidän oikeuksiensa toteutumista Suomessa. Ajattelen, että puhun tänään yhdestä näistä artikkeleista ja nimenomaan Heikki Hiilamon sellaisesta. Nimittäin yhdenkään lapsen tai nuoren ei pitäisi joutua odottamaan apua mielenterveyteen kuukausitolkulla, ei yhdenkään, ja silti Suomessa on yhä viime vuosinakin ollut aivan liian monta lasta ja nuorta, joita on roikotettu yli kolme, siis ei yli yhden, ei yli kahden, vaan yli kolme kuukautta jonossa mielenterveyspalveluihin. Tämähän kävi karusti ilmi sosiaali- ja terveysministeriön kesällä 24 tekemästä selvityksestä, johon professori Heikki Hiilamokin tässä eduskuntakertomuksessa viittaa. Se, että joillakin harvoilla hyvinvointialueilla, esimerkiksi Kainuun alueella, palvelut toimivat ihan hyvin, ei lohduta vaikkapa pirkanmaalaisia, joista jopa useampi kuin joka toinen lapsi tai nuori, siis useampi kuin joka toinen lapsi tai nuori, ja HUS-alueellakin joka kuudes lapsi ja nuori, joutui tuon selvityksen aikaan odottamaan mielenterveyspalveluihin pääsyä yli 90 päivää. Siis kolme kuukautta jonossa, yli kolme kuukautta jonossa, jossa kukaan ei varmasti tule hoidetuksi. Hoitoonpääsyn lisäksi sekin, mitä apua ja tukea tarjotaan ja kenelle, riippuu todella paljon hyvinvointialueesta. Viime vuonna tätä viestiä toi tämän lisäksi esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusvirasto, joka totesi, että nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa on isoja alueellisia eroja sekä perus- että erityistasolla. Jo itsessään se, kuka ylipäätään milläkin hyvinvointialueella lasketaan nuoreksi, asettaa lapset ja nuoret eriarvoiseen asemaan. Ja miksi? No, ei oikeastaan harmainta aavistusta, koska VTT totesi niin ikään senkin, etteivät nämä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden ikärajat kovinkaan usein perustu mihinkään lääketieteelliseen näkemykseen nuoruusiästä, vaan ovat puhtaasti valintoja. Eikä siis tähän kaikkeen peilaten ole kovin ihme, että kun lapsiasiavaltuutettu esittää nyt kertomuksessaan neljä suositusta, niin yksi niistä koskee nimenomaan lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluita. Se koskee sitä, että meidän on pakko luoda Suomessa lasten ja nuorten turvaksi nykyistä yhtenäisemmät rakenteet ja selkeämmät työnjaot. Olisikin ihan todella hienoa, jos täällä eduskunnassa voitaisiin yhdestä asiasta olla yksimielisiä ja että se asia olisi se, että lasten ja nuorten mielenterveyden tai päihderiippuvuuksien hoito ei saa olla kiinni siitä, millä postinumeroalueella sattuu nuori tai lapsi asumaan. Puhemies! Samaan aikaan kun on kaikki syy parantaa lasten ja nuorten pääsyä mielenterveys- ja päihdepalveluiden piiriin, pitäisi myös muistaa, etteivät ne haasteet synny missään tyhjiössä eikä lasten ja nuorten hyvinvointia voi siten koskaan tarkastella jotenkin yksittäisenä tai muusta yhteiskunnallisesta kehityksestä irrallisena ilmiönä. Toisin sanoen lasten ja nuorten mielenterveyskään ei ala hoitojonosta, vaan se alkaa arjesta, ja tässä lapsiasiavaltuutetun kertomuksen esipuheessakin jo sanotaan tosi suoraan se tosiasia, että jos lapsiperheköyhyys lisääntyy, myös kaikki muut vaikeudet syvenevät. Poliittisilla päätöksillä on aina vaikutusta ihmisten taloudellisiin resursseihin ja sitä kautta myös mielenterveyteen. Esimerkiksi SOSTEn arvion mukaan tämän hallituksen leikkausten seurauksena pienituloisten määrä kasvoi vuonna 24 noin 40 000 ihmisellä. Näistä aika iso osa oli lapsia. Tällä ei voi olla olematta vaikutuksia mielenterveyteen perheiden tasolla ja koko yhteiskunnassa. Köyhyyden ehkäisy ei siis ole pelkästään sosiaalipolitiikkaa, vaan se on myös esimerkiksi työvoimapolitiikkaa ja se on laajempaa yhteiskuntapolitiikkaa. Sen takia toivon, että ihan jokainen kansanedustaja lukisi tämän kertomuksen ja sisäistäisi myös sen viestin siitä, ettei esimerkiksi mielenterveyttä lasten ja nuorten mutta ei myöskään aikuisten kohdalla voi koskaan käsitellä vain palvelukysymyksenä, vaan sen pitäisi olla paljon laajempi kysymys siitä, minkälaiset elämän edellytykset yhteiskunta ylipäätään tarjoaa ja kenelle.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+10.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2026-02-18T15:44:53,2026-02-18T15:49:54,Käsitelty,1.1 2026_9_88,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026>>>Kertomus K 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_89,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026>>>Kertomus K 1/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Lapsiasiainvaltuutetun tuore kertomus muistuttaa meitä siitä, mikä on suomalaisen yhteiskunnan tärkein tehtävä — se on varmistaa, että jokainen lapsi saa kasvaa turvassa, tulla kuulluksi ja rakentaa luottavaisena omaa tulevaisuuttaan meillä Suomessa. Kertomuksen perusteella lasten arki on monelta osin hyvää, mutta siinä kuuluu myös huolia, joihin meidän aikuisten tulee vastata. Lapset kertovat turvattomuuden tunteista, kiusaamisesta, yksinäisyydestä sekä siitä, että apua on joskus vaikea saada silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Näiden pienten äänten on tultava kuulluiksi. Turvattomuudelle, kiusaamiselle ja syrjäytymiselle ei tule olla sijaa tulevaisuuden Suomessa. Tämän varmistamisen on oltava meidän tärkein tehtävämme, koska lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus ja he ovat jo täällä. Arvoisa puhemies! Turvallinen arki syntyy läheisistä ihmissuhteista, koulun työrauhasta, harrastusmahdollisuuksista ja siitä, että aikuinen pysähtyy kuuntelemaan. Lapset kertovat, kuinka paljon turvaa tuo se, että on joku, jolle puhua. Nämä ovat pieniä tekoja aikuisille mutta suuria hetkiä lapselle. Tällä vaalikaudella olemme vahvistaneet lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja sekä panostaneet ennaltaehkäiseviin palveluihin, koulurauhaan ja harrastusmahdollisuuksiin. Samalla juuri nyt teemme työtä sosiaalisen median haittojen kitkemiseksi ja liikkumisen riemun palauttamiseksi suomalaisten arkeen. Nämä ovat tekoja, jotka näkyvät suoraan lasten hyvinvoinnissa. Emme kuitenkaan saa sivuuttaa sitä tosiasiaa, että kertomuksen perusteella lisääkin tehtävää on. Kiusaamiseen puututaan edelleen liian hitaasti. Oppimisen tuen saatavuus vaihtelee alueittain, ja materiaalinen puute kasautuu. Kertomuksessa lapset itse sanovat tärkeimmän: aikuisten pitäisi kuunnella lapsia. Tämä on velvoite, jota emme voi kiertää, vaan sen tärkeys on tunnustettava. Arvoisa puhemies! Meidän on tehtävä Suomesta maa, jossa lapsi voi liikkua turvallisin mielin, jossa jokaisella on oikeus oppia ja onnistua ja jossa yksikään lapsi ei joudu odottamaan apua kuukausia. Tämä kertomus antaa meille selkeän suunnan. Se on lastemme arjen turvaamisessa, perheiden tukemisessa sekä lapsien kuuntelemisessa, ei vain muodollisesti vaan tosiasiallisesti. Meidän tulee tehdä päätöksiä niin, että tämän päivän lapsilla on syytä luottaa huomiseen. Toivo on tuotava jokaiseen kotiin. Se on tärkein sijoitus, jonka voimme turvallisemman Suomen eteen tehdä. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+10.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-18T15:50:03,2026-02-18T15:55:04,Käsitelty,1.1 2026_9_90,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026>>>Kertomus K 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_91,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026>>>Kertomus K 1/2026 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun kaikki täällä salissa olevat — tosin meitä ei kovin montaa täällä ole — ja muutenkaan eivät varmaan vielä ole lukeneet tätä erinomaista valtuutetun kertomusta, niin nostan sieltä joitain huomioita, joista, ikävä kyllä, tuli oma olo varsin huonoksi, lähestulkoon pahoinvoivaksi välillä. ”Tilastotiedon valossa kiusaaminen ja yksinäisyys ovat merkittäviä ongelmia lasten elämässä. Kouluterveyskyselyn mukaan noin yhdeksän prosenttia 4.—5. luokan oppilaista joutuu koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa ja 11 prosenttia 8.—9. luokan oppilaista kokee, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää. Kiusaamista ja yksinäisyyttä kokevien lasten määrä on noussut viime vuosina. Hälyttävää on, että useimmat kiusaamista kokeneet tai sitä todistaneet lapset kokevat myös, ettei kiusaamiseen ole puututtu riittävän tehokkaasti. Kouluterveyskyselyn mukaan vain noin puolet 8.—9. luokan oppilaista ajattelee, että koulukiusaaminen on loppunut tai vähentynyt kiusaamisesta kertomisen jälkeen.” — Vain puolet! — ”Tapaamisissa lapset ovat kertoneet, että esimerkiksi kiusaajan puhuttelu tai pakotettu anteeksi pyytäminen eivät yleensä auta, vaan kiusaaminen jatkuu. Surullisin tilanne on kiusatun näkökulmasta.” Tämä on siis suoraan sieltä kertomuksesta. Tässä sitaatti nuoren sanomana: ”Kiusaaminen ei ole okei. Sellainen ajatus pitäisi olla jokaisella päässä. Koska kiusatulle tulee siitä negatiivinen muisto, joka jättää jäljen koko loppuelämäkseen. Mutta kiusaaja taas, niin hänelle se on vaikka normi tiistai, niin hän ei tietystikään sitten luultavasti edes muista sitä.” Arvoisa puhemies! Toinen yhtä surullinen poiminta kertomuksesta: ”Myös lapsiköyhyys on Suomessa todellinen ilmiö, jonka seuraukset ovat mittavat. ’Köyhyys on mahdollisuuksien puutetta’, nimesi Lauri Mäkinen kollegoineen osuvasti lapsiköyhyyttä käsittelevän tutkimuksensa. Sen mukaan köyhyyden sosiaalinen ulottuvuus näyttäytyy ulkopuolisuutena sekä puutteellisina mahdollisuuksina osallistua muille tavallisiin aktiviteetteihin, kuten harrastuksiin. Emotionaalisesti köyhyys aiheutti häpeää, surua, kateutta ja stressiä.” ”Riittävät perustaidot mahdollistavat yksilön kehityksen, kouluttautumisen ja osallisuuden yhteiskunnassa. Perhetausta, kuten koulutus ja tulotaso, ennustavat suoraviivaisesti lapsen koulupolkua. Korkean sosioekonomisen taustan lapset saavat parempia arvosanoja, hakeutuvat muita useammin lukioon, jäävät harvemmin koulutuksen ulkopuolelle, ja heitä siirretään vähiten yksilöllistettyyn opetukseen.” — Se todetaan hyvin tässä kertomuksessa. — ”Tiina Ristikari ja kumppanit siteeraavat ruotsalaista koulutussosiologi Donald Broadya: ’Ainoa jotenkin varma tapa menestyä koulussa on, että valitsee hyvin koulutetut suurituloiset vanhemmat.’” — Ainoa jotenkin varma tapa menestyä koulussa on, että valitsee hyvin koulutetut suurituloiset vanhemmat, sitaatti päättyy. Arvoisa puhemies! Ja vielä kolmas: ”YK:n mukaan maailmassa on käynnissä 61 väkivaltaista konfliktia, mikä on suurin lukema toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Kaikki nämä maailman kriisit kurittavat lapsia ja heijastuvat myös Suomeen. Lapsen oikeuksia puolustavat instituutiot tekevät vahvaa yhteistyötä niin Pohjoismaissa, Euroopassa kuin globaalisti. Lapsiasiavaltuutetun toimisto on neljän vuoden aikana osallistunut yli 80 kansainväliseen tilaisuuteen tai tapaamiseen ja vaikuttanut Euroopan lapsiasiavaltuutettujen verkoston ENOC:n johtokunnassa. Kansainvälinen työ on opettanut, että lasten hyvinvointia tukevat ja vaikeuttavat asiat ovat hyvin samanlaisia eri puolilla Eurooppaa. Monissa maissa on havaittu lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen, ja ilmiön yhteyttä covid-19-pandemian seurauksiin, älylaitteisiin, yksinäisyyteen, vaatimusten kasvuun ja elinympäristön muutoksiin selvitetään. Sekä lapsiin kohdistettu että lasten tekemä väkivalta ovat lisääntyneet monissa maissa. Lasten yhdenvertaiset oikeudet riittävään elintasoon ja palveluihin, kuten terveydenhuoltoon, eivät toteudu. Ero hyvin toimeentulevien ja heikko-osaisten lasten välillä kasvaa niin oppimisen, terveyden, toimeentulon kuin tulevaisuudennäkymien osalta.” Arvoisa puhemies! Näitä lukiessa täällä eduskunnassa meidän aikuisten viikoittain nähtävä ja kuultava kiukuttelu hävettää entistäkin enemmän. Anteeksi.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+10.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2026-02-18T15:55:11,2026-02-18T16:00:13,Hyväksytty,1.1 2026_9_92,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026>>>Kertomus K 1/2026 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_9_93,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026>>>Kertomus K 1/2026 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Tämä käsittelyssä oleva lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026, tämä kirja, on luettu, ja tämä on kyllä äärimmäisen arvokas paketti siitä, mitenkä lapsiasiavaltuutettu on arvioinut lastemme ja nuortemme tilanteen olevan tässä yhteiskunnassa tänä päivänä. Luen nyt suoraan täältä otteita tästä kertomuksesta. Nämä otteet ovat kyllä todella surullista kuultavaa, mutta nämä ovat faktoja. ”Kesällä 2023 aloittanut pääministeri Petteri Orpon hallitus antoi ristiriitaisen viestin lapsiperheille. Yhtäältä hallitusohjelmassa korostettiin palvelujen kehittämisen tarvetta, toisaalta esitettiin merkittäviä leikkauksia lapsiperheiden sosiaaliturvaan. Hallitusohjelman lapsia, nuoria ja perheitä koskevassa osuudessa painotettiin monia kehittämiskohteita, muun muassa lapsi- ja perhevaikutusten arviointia, lapsistrategian toimeenpanoa ja mielenterveyspalveluja.” ”Hallituksen ensisijainen tavoite oli kuitenkin valtion velkaantumisen hillitseminen menoja karsimalla.” ”Tämä tarkoitti erittäin kireää talouskuria hyvinvointialueille, mikä on väistämättä heijastunut myös lasten, nuorten ja perheiden palveluihin. Lisäksi palvelulupauksia karsittiin muun muassa hoitotakuussa sekä lastensuojelun jälkihuollossa. Suurimmat sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuivat työttömyyttä kokeneisiin lapsiperheisiin. Työttömyysturvasta — myös työttömän perusturvasta — poistettiin lapsikorotukset, mikä syvensi pienituloisimpien perheiden ahdinkoa. Sosiaaliturvan suojaosien poistaminen puolestaan vaikeutti osa-aikatyötä tekevien — erityisesti yksinhuoltajien — taloudellista asemaa.” ”Siinä missä niukentunut toimeentulo on yhteydessä kasvaneeseen sotepalvelujen tarpeeseen, hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset loivat lisäpainetta lasten, nuorten ja perheiden palveluille.” Arvoisa rouva puhemies! Ehkä kaikista järkyttävin kohta tässä kirjassa on seuraava — sivulla 66, Palvelutarve kasvaa -otsikon alla lukee näin: ”YK:n lastenjärjestö Unicef julkaisi keväällä 2025 Suomen näkökulmasta vähemmän mairittelevan vertailun lasten hyvinvoinnista.” ”Suomen tulokset heikkenivät olennaisesti nuorten itsemurhissa, lasten ylipainossa ja oppimistuloksissa. Nuorten eli 15—19-vuotiaiden itsemurhien määrissä Suomen tilanne on niin huono, että se sijoittui vertailun häntäpäähän.” Tämä on karmeaa luettavaa ja kuultavaa siitä, mikä meidän tilanne lastemme ja nuortemme osalta tässä yhteiskunnassa tällä hetkellä on. Arvoisa rouva puhemies! Vielä muutama lainaus tästä ansiokkaasta kirjasta, mikä perustuu siis faktoihin. Täällä lukee näin: ”Lapsiasiavaltuutettu on antanut seurantajaksolla lähes 200 lausuntoa hallituksen esityksistä niiden eri valmisteluvaiheissa. Lausunnoista noin puolet on annettu eduskunnan valiokunnille. Yleisenä huomiona seurantajakson lainvalmistelusta voidaan todeta, että sitä on leimannut valtava kiire. Hallitusohjelmaa on edistetty pala kerrallaan, ja erityisesti talouden sopeuttamista koskevat esitykset ovat edenneet etupainotteisesti ja nopeassa tahdissa eduskuntaan asti. Valmisteluvaiheen lausuntokierroksilla lausuntoajat ovat olleet usein huomattavasti lyhyempiä kuin ohjeistuksissa suositellaan, eikä lausuntopalautteen käsittelylle ole varattu riittävästi aikaa. Sen seurauksena lainvalmistelun laatu on kärsinyt ja päätöksiä on tehty puutteellisiin vaikutusarviointeihin perustuen. Lapsiasiavaltuutetun käsitys saa tukea muun muassa oikeuskanslerin lausunnoista ja lainsäädännön arviointineuvoston havainnoista.” Täällä lukee vielä niin, että ”Tällä seurantajaksolla on ollut myös käsiteltävänä hallituksen esityksiä, joissa kuvatut vaikutukset lapsiin ovat käytännössä pelkästään negatiivisia ja esityksessä myös todetaan selkeästi ehdotusten olevan lapsen edun vastaisia. Ainoaksi perusteluksi lapsen edun mukaisista ratkaisuista poikkeamiselle mainitaan se, että esitykset toteuttavat hallitusohjelman kirjauksia. Lapsivaikutusarvioinneilla ei ole ollut siten mitään merkittävää vaikutusta lopputulokseen.” ”Seurantajaksolla on tehty lukuisia, erityisesti sosiaaliturvaan liittyviä muutoksia erillisinä hallituksen esityksinä ilman, että esitysten yhteisvaikutuksia olisi arvioitu, tai niitä on arvioitu vasta siinä vaiheessa, kun esitys on jo annettu eduskunnalle tai vasta jälkikäteen lakimuutosten tultua voimaan. Esitysten negatiiviset vaikutukset ovat kohdentuneet merkittävässä määrin heikoimmassa taloudellisessa asemassa oleviin lapsiperheisiin. Jälkikäteiset arvioinnit ovat osoittaneet, että negatiiviset vaikutukset lapsiperheisiin ovat huomattavia ja aiemmin esitettyjä arvioita suurempia.” Arvoisa rouva puhemies! Tässä kertomuksessa on myös otettu kantaa lastensuojelulakiin liittyvään päivitykseen, ja lapsiasiavaltuutettu toivoo, että tätä lakimuutosta olisi käsitelty kokonaisuutena. Totta tosiaan, silloin kun puhutaan lastensuojelusta elikkä siitä, mihinkä pahimmillaan perheet saattavat joutua sen myötä, kun on työttömyys ja köyhyys jatkunut, niin mitenkä palvelut pelaavat lastensuojelussa ja mitä silloin, kun puhutaan esimerkiksi sijaishuollosta tai sitten sijaispalveluista tai huostaanotoista, minkälaisia lakikriteereitä ja minkälaista lain toteuttamista siellä tapahtuu, niin se on sitten taas ihan aivan oma lukunsa. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+10.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2026-02-18T16:00:17,2026-02-18T16:06:06,Käsitelty,1.1 2026_9_94,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026>>>Kertomus K 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman. — Meillä on aika rajoitettu, elikkä kello 16.15 siirrytään sitten seuraavaan.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_95,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026>>>Kertomus K 1/2026 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lasten ja nuorten hyvinvointi on yhteiskuntamme perusta. Täällä on tänään puhuttu lasten haasteista — kiusaamisesta, köyhyydestä — kuitenkaan mitään konkreettisia toimenpiteitä esittämättä. Nyt on kuitenkin paneuduttava juurisyihin. Haluan nostaa tässä esille vanhemmuuden. Sen turvaaminen alkaa vahvasta vanhemmuudesta, ja vahva perhe, turvallinen kasvuympäristö ja arki sekä huoltajien läsnäolo ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat lapsen kehitykseen, oppimiseen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Vanhemmuus ei rajoitu biologiaan, se vaatii aikaa, vastuuta ja rakkautta. Isänä ja äitinä oleminen tarkoittaa läsnäoloa, rajojen asettamista ja perustarpeiden turvaamista. Kodin roolia ei voi korvata yhteiskunnan palveluilla, vaikka tuki eri muodoin on tärkeää. Meidän on kysyttävä, onko suomalaisissa perheissä kaikki kunnossa, ja jos ei ole, niin mitä tehdään. Vanhemmuuden tukeminen yhteiskunnallisena tavoitteena on välttämätöntä. Se tarkoittaa perheiden arjen tukemista päiväkodeissa ja kouluissa, ennaltaehkäiseviä palveluita, matalan kynnyksen apua ja vanhemmuuden arvostamista kaikilla tasoilla. Lasten ja nuorten arki rakentuu kunnissa, ja siksi on ratkaisevaa, miten heidän oikeutensa ja hyvinvointinsa näkyvät strategioissa ja toimenpiteissä. Kun vanhemmat voivat hyvin, myös lapset voivat hyvin ja tuntevat olonsa turvalliseksi. Vanhemman tehtävä on kasvattaa, suojella ja ohjata lasta ja nuorta. Arvoisa rouva puhemies! Yhteiskunnan tehtävä on tukea tätä tehtävää, vanhemmuutta, ei korvata sitä. Kasvatus ei tarkoita kaveruutta. Vanhemman tehtävä on olla lapsen turvallisin aikuinen. Aikuinen kestää pettymyksen, ja aikuisen tehtävä on myös kestää lapsen pettymys. Aikuisuus tarkoittaa kykyä asettaa lapsen etu oman mukavuuden edelle. Rakkaus rakentuu rajoista. Turvalliset rajat luovat lapselle selkeän maailman, jossa hän voi kasvaa, oppia ottamaan vastuuta ja rakentaa tervettä itsetuntoa. Vanhemmuuteen kuuluu oikeuksia, jotka kulkevat käsi kädessä velvollisuuksien kanssa. Oikeus päättää lapsen kasvatuksesta merkitsee velvollisuutta huolehtia fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Vahva vanhemmuus vahvistaa myös yhteiskuntaa. Kun vastuu hämärtyy, seuraukset näkyvät kouluissa, kaduilla ja palvelujärjestelmissä. Arvoisa rouva puhemies! Meidän on uskallettava sanoa selkeästi, että kasvaminen, oppiminen ja kehittyminen vaativat pinnistelyä ja sinnikkyyttä ja vanhemmuus vaatii sitoutumista ja juurikin näiden asioiden tuomista perheen arkeen. Lapsi tarvitsee aikuisen, joka huolehtii ja on läsnä, kasvattaa ja asettaa rajat. Vahva vanhemmuus muodostaa vahvan yhteiskunnan perustan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+10.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2026-02-18T16:06:08,2026-02-18T16:10:27,Käsitelty,1.1 2026_9_96,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026>>>Kertomus K 1/2026 vp,Kiitoksia. — Edustaja Garedew., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_97,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026>>>Kertomus K 1/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Lapsiasiavaltuutetun kertomus nostaa esiin tärkeitä teemoja suomalaisten lasten hyvinvoinnista. Lapsemme ansaitsevat turvallisuutta. Raportin mukaan se on ollut tärkeä teema lasten mielissä viime vuosina. Uutiset sodista, rikollisuus ja huumeidenkäytön yleistyminen ovat aiheuttaneet lapsissa pelkoa. Pelkoa lisäsi koronapandemian aika sekä kaikki lietsomiset ilmastonmuutoksesta. Kyse on aiheista, joista meidän aikuisten on kannettava vastuu ja osoitettava lapsille, että heillä ei ole mitään hätää. Hallitus on tehnyt lukemattomia toimenpiteitä ja lakimuutoksia parantaakseen sekä ulkoista että sisäistä turvallisuutta. Suomi on ollut erityinen maa siinä mielessä, että täällä lasten on ollut aina turvallista kulkea itsenäisesti kouluun ja viettää aikaa ulkona ilman pelkoa vaikkapa kidnappauksista. Meidän on varmistettava, että tämä turvallisuus säilytetään tulevaisuudessakin. Ilmastoideologia pitäisi saada kokonaan pois oppimateriaaleista ja lasten elämästä. Tällaiset haitalliset ja syyllistävät ideologiat eivät kuulu lasten elämään. Kouluissa lapset ovat kertomuksen mukaan kaivanneet parempaa ruokaa, toimivampia tilaratkaisuja ja työrauhaa. Myös kiusaaminen nousee edelleen esiin monen lapsen kertomuksessa. Tässäkin lapset ovat valitettavasti joutuneet kantamaan seurauksia paikallispoliitikkojen vääristä priorisointipäätöksistä. Monissa kunnissa on tingitty kouluruuan rahoituksesta, jolloin laatu kärsii ja yhä useampi lapsi jättää epämieluisan lounaan syömättä. Jyväskylässä soppaan sotkettiin jopa ilmastotavoitteet. Lapset tarvitsevat lihaa lautasilleen eivätkä mitään hiilijalanjälkilaskureita. Kouluverkon osalta trendi on ollut kohti valtavia kampuksia, jättikouluja, joissa pahimmillaan ei ole luokissa edes seiniä. Kyläkoulut ja keskittymisrauha tukisivat lasten hyvinvointia ja oppimista paljon paremmin. Suurissa megakouluissa on myös riski sille, että kiusaaminen jää huomaamatta ja sitä ei nähdä. Erityisesti sydäntä särkevää on lukea, miten lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmat sekä itsemurhat ja huumekuolemat ovat lisääntyneet. Hallitus on viime vuonna saanut voimaan lasten ja nuorten terapiatakuun sekä käynnistänyt nuorten huumekuolemien vastaisen toimenpideohjelman. Työtä itsemurhien ehkäisemiseksi on jatkettu myös tällä kaudella. Maailman onnellisimmassa maassa ei tulisi olla yhtään ainoaa sellaista lasta, joka kokee olonsa niin epätoivoiseksi, ettei näe mitään muuta ratkaisua tilanteeseensa. Tärkeä osaltaan tähän liittyvä uudistus on lastensuojelulain uudistus. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat lapset ansaitsevat parhaan suojelun. Myös lapsiasiavaltuutettu nostaa esiin uudistuksen loppuunsaattamisen tarpeellisuuden. Yksikään hatkanuori ei enää saisi kuolla tai tulla raiskatuksi. Siksi heidän etsimiseensä ja kiinni ottamiseensa tullaan viranomaisille ja lastensuojelulaitoksen työntekijöille antamaan nykyistä merkittävästi paremmat toimivaltuudet ja hätäpaikannusmahdollisuus. Arvoisa puhemies! Suomen tulisi pyrkiä olemaan mahdollisimman lapsi- ja perheystävällinen maa. Jos tänne ei synny lapsia, niin Suomen kansalla ei ole tulevaisuutta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+10.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2026-02-18T16:10:31,2026-02-18T16:14:51,Käsitelty,1.1 2026_9_98,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026>>>Kertomus K 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Ehditään ottaa vielä yksi, edustaja Marttila. Sitten siirrytään toiseen kohtaan, mutta siellä ei kovin paljon ole tuolla jatkossa, niin että kyllä pääsette aika nopeasti tällekin listalle takaisin.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_99,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026>>>Kertomus K 1/2026 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan aluksi haluan todeta, että on erittäin arvokasta, että tänään keskustelemme eduskunnan täysistunnossa lapsista, ja kiitos siitä tälle kertomukselle. Lapsiasiavaltuutettu esittää kertomuksessaan vakavan huolensa kriisien vaikutuksesta lasten arkeen ja lapsuuteen. Kertomus on myös muistutus eriarvoisuuden moninaisista vaikutuksista ja seuraamuksista ja vahvistaa omaa käsitystäni siitä, että eriarvoisuuden vähentämisen tulisi olla lapsi- ja perhepolitiikan keskiössä. Kertomus on myös muistutus siitä, että koronakriisi ei ollut pelkästään terveydellinen ja taloudellinen vaan merkittävä sosiaalinen kriisi erityisesti lapsille, ja varjo on pitkä vielä nykypäivänäkin. Suomi on rakentunut lupaukselle yhdenvertaisuudesta. Missään muualla maailmassa ekaluokkalaiset eivät ole yhtä tasavertaisessa asemassa kuin Suomessa, ja siitä meidän on pidettävä kiinni. Hyvinvointivaltio on pohjimmiltaan lupaus siitä, että lapsen tausta ei määritä hänen tulevaisuuttaan eikä perheen taloudellinen asema lapsen oikeuksia. Yksilöiden väliset erot ovat ymmärrettäviä ja luonnollisia, mutta ryhmien väliset erot eivät sovi ideaan tasavertaisista mahdollisuuksista ja pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta. Suomalainen koulupolku varmasti yhä tarjoaa tasavertaiset mahdollisuudet jokaiselle, mutta valitettavasti Orpon hallituksen politiikka on ajanut Suomea kiihtyvää tahtia tilanteeseen, jossa jokainen koti ei välttämättä pysty turvaamaan mahdollisuuksien tasa-arvoa. Kasvava eriarvoisuus olisi tunnistettava rakenteellisena ongelmana, joka näkyy kodeissa, kouluissa, palveluissa ja tulevaisuudennäkymissä. Se näkyy siinä, kuka saa apua ajoissa, kuka pärjää koulussa ja kuka putoaa jo varhain kyydistä. Arvoisa puhemies! Kertomus muistuttaa siitä, että eriarvoisuus ei synny sattumalta. Se syntyy päätöksistä, ja siksi se voidaan päätöksillä myös estää. Valitettavasti yhä useampi lapsi elää perheessä, jossa raha ei riitä arjen perusasioihin. Sellaisen, joka ei ole elänyt köyhyydessä, voi olla vaikea ymmärtää, että köyhyys ei tarkoita vain niukkuutta vaan myös ulkopuolisuutta, häpeää ja osattomuutta. Lapselle köyhyys tarkoittaa harrastusten jäämistä pois, kaverisuhteiden kaventumista, tulevaisuususkon murenemista ja hiihtolomaa, josta lapsuuden ydinmuistoksi jää kurniva vatsa. Lapsiasiavaltuutetun yksi neljästä ehdotuksesta on lapsipolitiikan arviointineuvoston perustaminen ja tietopohjan vahvistaminen päätöksenteon tueksi. Ehdotus on hyvä, mutta on sanottava ääneen, että politiikka ei ole koskaan vapaata ideologiasta eikä sen vuoksi politiikka tule koskaan olemaan pragmaattista tutkitun tiedon toimeenpanoa. Lukuisista tutkimuksista me tiedämme jo, että lapsuudessa koettu köyhyys jättää jälkiä pitkälle aikuisuuteen. Se lisää mielenterveysongelmia, heikkoa koulutusta ja syrjäytymisen riskiä. Eriarvoisuus kasautuu ja siirtyy sukupolvelta toiselle, ellei siihen puututa ajoissa. Tutkitusti myös tiedetään, että toimeentulotukimenot korreloivat lastensuojelun kulujen kanssa. Kaikesta tästä tutkimustiedosta huolimatta oikeistohallitus on päätöksillään ajanut kymmenettuhannet lapset köyhyysrajan alapuolelle. Kuten kertomuksessakin todetaan: ”Erityisen huolestuttavaa on, että muutoksia tehdään huolimatta siitä, että niillä on todettu olevan vain negatiivisia vaikutuksia lasten oikeuksiin ja lasten hyvinvointiin.” Arvoisa puhemies! Lapsen etu ei saa olla lisähuomio päätöksenteon lopussa vaan lähtökohta alusta alkaen. Lapsen edun ensisijaisuuden sisällyttäminen perustuslain perusoikeussäännöksiin on lapsiasiavaltuutetulta vahva kannanotto, jonka hän toistaa vuodelta 22. Odotankin ehdotukselle huolellista punnintaa eduskunnassa, sillä lapsen oikeuksien toteutuminen ei voi riippua hallituskaudesta, taloussuhdanteesta tai poliittisesta mukavuudesta. Lopuksi haluan nostaa kertomuksesta osallisuuden teeman, sillä eriarvoisuus ei ole vain resurssikysymys vaan myös kysymys kuulluksi tulemisesta. Toivon, että eduskuntakäsittelyssä pysähdytään erityisen huolella sen äärelle, miten voisimme vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta yhteiskunnassa ja lasten ääntä poliittisessa päätöksenteossa. Lapsiasiavaltuutetun kertomus maalaa meille kuvan siitä, että viimeiset neljä vuotta ovat olleet lapsille, nuorille ja perheille vaikeita. Erilaiset kriisit ovat seuranneet toistaan ja vaikuttaneet lasten elinoloihin. Samalla on toteutettu politiikkaa, jossa on tietoisesti tehty lapsen edun vastaisia päätöksiä. Mutta kaikista tärkein viesti on, että lasten asiat eivät kuulu yhteiskunnallisessa keskustelussa niin paljon kuin olisi syytä eikä lasten etua riittävästi huomioida lapsia koskevassa päätöksenteossa. Tämä viesti meidän tulee ottaa vakavasti. Todella toivon, että jokainen edustaja ottaa ajan ja perehtyy tähän erinomaiseen kertomukseen.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+10.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2026-02-18T16:15:03,2026-02-18T16:20:46,Hyväksytty,1.1 2026_9_100,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026>>>Kertomus K 1/2026 vp,"Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään, ja asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2026_9_101,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026>>>Kertomus K 1/2026 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 10 käsittelyä. — Siellä ensimmäisenä edustaja Lohikoski, olkaa hyvä — ei tarvinnut kauan odottaa.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2026_9_102,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026>>>Kertomus K 1/2026 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lapsiasiavaltuutetun kertomus on tärkeää mutta karua luettavaa. Suomeen on rakentumassa lasten luokkayhteiskunta. Sitä tuotetaan lisäämällä ylisukupolvista köyhyyttä poliittisilla ratkaisuilla, siis leikkauspolitiikalla. Köyhyys periytyy, tästä on tutkittua tietoa. Nyt hallitus on päätöksillään luomassa yli 30 000:n uuden köyhän lapsen sukupolvea, joiden elämänpolku tulee olemaan vaikeampi hallituksen valitsemien prioriteettien vuoksi. Tällä on kauaskantoiset vaikutukset. Surullista on myös lastensuojelun sijaishuollon tarpeen kasvu. Lastensuojelu on ottanut koppia esimerkiksi psyykkisesti sairaista lapsista, kun mielenterveyspalvelut eivät toimi. Näin ei voi olla. Lyhytnäköiset säästöt tulevat pidemmällä aikavälillä erittäin kalliiksi. Arvoisa puhemies! Lapsiasiavaltuutetun kertomus on hätähuuto suomalaisen lapsuuden puolesta. Kertomus osoittaa hätkähdyttävän kehityskulun, jota hallituksen päätökset vauhdittavat. Lapsiperheköyhyys on voimakkaassa kasvussa, ja köyhyys kaventaa monella eri tavalla lasten mahdollisuuksia. Oppimistuloksetkin riippuvat yhä enenevissä määrin vanhempien lompakosta. Lapsen terveys ja tuki riippuvat liian usein asuinpaikasta. Katsotaan vaikka ADHD-diagnoosien voimakasta alueellista vaihtelua, joka raportissa nostettiin esiin — se herättää kysymyksiä palveluiden toimivuudesta. Tai katsotaan koululaisten terveystarkastuksia: Miten on mahdollista, että lähes puolet viidennen luokan laajoista terveystarkastuksista jää tekemättä? Uhkana on, että puolet ikäluokasta jää ilman varhaista puuttumista, jos ja kun apua tarvittaisiin. Arvoisa puhemies! Lapsiasiavaltuutetun kertomuksessa nostetaan esiin, että lastensuojelun sijaishuollon tarve kasvaa riippumatta talouden suhdanteista ja yhteiskunnallisista kriiseistä. Tämä on erikoista. Huolta herättävät erityisesti psyykkisesti sairaat lapset, joita pallotellaan luukulta toiselle. Riittämättömien palveluiden sekä perus- ja erityistason palveluiden epäselvän työnjaon vuoksi psyykkisesti sairaita lapsia sijoitetaan lastensuojelulaitoksiin eivätkä lapset saa tarvitsemaansa psykiatrista hoitoa. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut on saatava kuntoon. Hallitus sanoo, että ajat ovat vaikeat, mutta edelliset sukupolvet kuitenkin rakensivat meille Suomeen neuvolat ja peruskoulut keskellä paljon suurempaa niukkuutta. Sen sijaan hallitus on priorisoinut rikkaiden veroalet ja kasvattaa nyt lapsiperheköyhyyttä. Täytyykin kysyä hallituspuolueiden edustajilta, milloin lapsen etu nousee teidän tärkeysjärjestyksessänne korkeammalle kuin eriarvoisuuden kasvattaminen. Lopuksi haluan nostaa esiin lasten terveiset eduskunnalle. Lapset ovat lähettäneet tämän lapsiasiavaltuutetun kertomuksen kautta meille terveisiä, ja lapset sanovat: ”Turvatkaa jokaiselle lapselle turvallinen ja hyvä arki. Huolehtikaa siitä, että perheiden ja lasten perustarpeet toteutuvat. Kun perheet voivat hyvin, lapset voivat hyvin.” ”Uudistakaa koulua lapsia kuunnellen ja ymmärtäen koulun monet merkitykset lapsille.” ”Puuttukaa kiusaamiseen nykyistä tehokkaammin.” ”Vahvistakaa resursseja, joiden avulla palvelut voidaan viedä lähelle lapsia, palveluja voidaan kehittää ja seurata lasten näkökulmasta ja niistä voidaan viestiä lapsille.” ”Selvittäkää useammin lasten mielipiteitä ja huomioikaa ne päätöksenteossa, kaikissa suoraan tai välillisesti lapsiin liittyvissä asioissa.” Ja lopuksi he sanovat: ”Ymmärtäkää, että lapsuus on tärkeä elämänvaihe sellaisenaan. Hyvinvoivat lapset ovat investointi tulevaisuuteen.” Suosittelen tämän lapsiasiavaltuutetun kertomuksen lukemista meille kaikille.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+10.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2026-02-18T16:37:58,2026-02-18T16:42:46,Käsitelty,1.1 2026_9_103,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026>>>Kertomus K 1/2026 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_104,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026>>>Kertomus K 1/2026 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy sanoa, että tämä Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle on erittäin hyvä, kun tämä on useamman vuoden tapahtumista koottu kertomus ja kertoo hyvin ytimekkäästi sen, mitä tässä on tapahtumassa. Niin kuin edustaja Lohikoski tässä äsken totesi, niin erittäin iso suositus on myös kaikille muille, että tätä kannattaa lukea. Tämän raportin sisällä on paljon asiaa. Arvoisa rouva puhemies! Kiinnittäisin aluksi ensin siihen asiaan huomiota, paljonko meillä yleensä on lapsia. Tämä syntyvyyden lasku on täällä raportissa tuotu vain tämmöisenä vähän oheishuomiona, että se on pudonnut sieltä 60 000:sta tuonne 44 000—45 000:een — eli 15 000 viimeisen 15 vuoden aikana. Tässä todetaan, että syntyvyyden trendinomainen lasku vuoden 2010 jälkeen on tullut yllätyksenä. Tietyllä tavalla olisi ollut hyvä, jos tässä lapsiasiavaltuutetun raportissa olisi myös pohdittu tätä, mitä tämän taustalla on. Varmaan nämä ilmiöt, joita tässä kuvataan, avaavat siihen osasyyn, mutta olisi ehkä ollut hyvä saada siihen vastauksia. No, sitten jos katsotaan tätä syntyvyyden laskua, niin tietenkin se siirtää palvelutarvetta sinne ikäihmisten puolelle, mutta toisaalta taas voisi nyt kysyä, että nyt kun nuo ikäluokat ovat pienempiä, niin eikö meillä juuri nyt pitäisi olla mahdollisuus panostaa lapsiin enemmän, kun heidän osaltaan tässä kaivataan erilaisia palveluja. Kouluissa pitäisi olla enempi aikaa, koska meillä pitäisi koulujen osalta päästä siihen tilanteeseen, että jokainen lapsi on tärkeä. Sitten jos katsotaan, mitä ilmiöitä täällä on, niin lapsiperheköyhyys ja lapsiköyhyys ovat kasvaneet 27 000:lla. Täällä salissa on monta kertaa tämä luku tullut jo esiin, ja siinä työttömyysturvan leikkaukset, suojaosien poistamiset ja lapsikorotuksen poistaminen työttömyysturvasta ovat osasyinä. Silloin kun tätä poistoa täällä salissa tehtiin, tuotiin esiin, että lapsikorotukset työttömyysturvassa ovat parasta köyhyyden torjuntaa, ja nyt se on täällä raportissakin selkeästi näkyvissä. Tämä ei silloin mennyt perille. No, jos katsotaan tämän raportin asioita, niin täällä on osaamistason lasku Pisa-tulosten perusteella. Sitten erittäin isona tulee tämä eriytymiskehitys, se, että polarisaatio kasvaa, että hyvin menestyvät lapset pärjäävät, heitä on vähän vähemmän, ja sitten huonommin menestyviä on täällä taustalla entistä enempi. Tämä tilanne myöskin näkyy täällä koko ajan kaiken kaikkiaan — puhumattakaan näistä älylaitteista, lapsien liikkumattomuuksista ja muista asioista, jotka täällä raportissa hyvin tuodaan esiin. Mielenkiintoinen kohta oli tämä edustaja Lohikoskenkin äsken lukema kohta lasten terveisistä. Olisin saman kohdan lukenut, mutta en nyt toista sitä tässä, koska se tuli täällä esille kaiken kaikkiaan, ja sen osalta viesti on tullut. Korostaisin sitä, mitä kertomus pitää sisällään, mitä lapsiasiavaltuutettu kertoo. Se sisältää neljä ehdotusta, joihin meidän eduskunnassa pitäisi ottaa kantaa: 1) ”Lapsen edun ensisijaisuus on sisällytettävä perustuslain perusoikeussäännöksiin.” 2) ”Lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluihin on luotava yhtenevät rakenteelliset ratkaisut ja työnjako kansallisella lainsäädännöllä.” 3) ”Suomeen on perustettava lapsipolitiikan arviointineuvosto, määriteltävä lapsipolitiikan seurannan indikaattorit ja luotava niitä varten tietokanta.” 4) ”Lastensuojelulain kokonaisuudistus on koottava palasista taitavasti ja viivytyksettä.” Eli täällä on nyt myöskin selkeitä suosituksia, mitä eduskunnan pitäisi tehdä, ja näihin kysymyksiin eduskunnan pitää vastata, kun tätä kertomusta sitten tässä aikanaan paremmin vielä käsittelemme. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+10.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2026-02-18T16:42:50,2026-02-18T16:48:04,Käsitelty,1.1 2026_9_105,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026>>>Kertomus K 1/2026 vp,Kiitos paljon. — Edustaja Rasinkangas., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_106,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026>>>Kertomus K 1/2026 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026. Äänestimme tänään kumoon kansalaisaloitteen, jossa ehdotettiin kannabiksen laillistamista. Olen kiitollinen tästä tämän eduskunnan äänestystuloksesta, jossa suurin osa kansanedustajista toimi vastuullisesti ja lapsimyönteisesti. Lapsiasiavaltuutetun kertomusta käsiteltäessä on hyvä huomioida se, että meidän tulee pyrkiä lapsimyönteiseen politiikkaan päätöksissämme. Arvoisa puhemies! Lastensuojelulain uudistukset, jotka tehdään tällä kaudella kahdessa osassa, ovat myös lasten kannalta erittäin tarpeelliset. Lapsiasiavaltuutetun kertomuksessa nostetaan esiin, että lastensuojelussa tulee siirtyä ongelmien ennaltaehkäisyyn, jotta vältytään sijoituksilta. Ennaltaehkäisy on ehdottomasti tärkeää lapsen sosiaalihuollossa, ja parhaissa tapauksissa tällä saadaan pelastettua yksi syrjäytymiseltä ja säästettyä yhteiskunnalta varoja. Kuitenkin on tärkeää myös toisinpäin: eli silloin kun lapsen sijoitukselle on selkeä tarve, se tehdään tarpeeksi ajoissa. Tällä tavalla voidaan myös parantaa lapsen mahdollisuuksia päästä niin sanotusti kiinni tähän yhteiskuntaan. Liian usein on tapauksia, missä lapsi on aiheuttanut huolta jo pitkään ja lastensuojeluilmoituksia on tehty useita ja silti nuori sijoitetaan esimerkiksi ensimmäisen kerran 16- tai 17-vuotiaana. Monille sijoitetuille nuorille on kertynyt paljon vahingonkorvauksia rikoskierteestä, ja hänestä on voitu kirjata jo useita rikosilmoituksia. Tällainen oireilu on aina hätähuuto. Aiemmassa puheenvuorossa kuultiin, että lastensuojeluyksikössä ei annettaisi mielenterveyspalveluita: ei pidä paikkaansa, vaan lastensuojeluyksikköön sijoitetuille nuorille on mahdollista tarjota myös mielenterveyspalveluita. Hallitus on haastavassa tilanteessa saanut aikaan paljon lapsiystävällisiä päätöksiä lastensuojelulain uudistusten lisäksi, ja listaan tässä muutaman. Lapsille ja nuorille on saatu aikaan terapiatakuu, peruskoulun oppimisen tuen uudistus ja rahoitusta kasvatettu 200 miljoonalla eurolla, oppitunneilta on saatu älykännykät pois häiritsemästä ja lisäksi lapsiperheiden verotusta on kevennetty lapsitulovähennyksen avulla. Arvoisa puhemies! Lapsiasiavaltuutettu ehdottaa kertomuksessaan myös, että lapsiasiavaltuutetun toimiston yhteyteen perustettaisiin lapsipolitiikan arviointineuvosto. Itse suhtaudun tällaisen uuden neuvoston perustamiseen kriittisesti. Kyllä meidän pitää nykyisillä tiedoilla, arvioinneilla ja myös lapsiasiavaltuutetun pestin kautta kyetä tekemään lapsiystävällistä politiikkaa ilman, että perustetaan erillistä uutta neuvostoa. Arvoisa puhemies! Lapsiasiavaltuutetun 177-sivuisessa kertomuksessa on paljon hyvää, mutta kyllä suuresti hämmästelin, kun sivulla 153 kehotetaan lisäämään sosiaaliturvaa laittomasti maassa oleville. Tämä on kyllä hämmästyttävä poliittinen kannanotto lapsiasiavaltuutetulta. Pikemminkin meidän tulisi entisestään panostaa laittomasti maassa olevien perheiden palautukseen niihin maihin, joissa he voivat olla laillisesti ja joissa ei tarvitse pakoilla maan viranomaisia. Tätä työtä laittomasti maassa olevien poistamiseksi tehdään koko ajan hallituksessa sisäministeri Rantasen johdolla. Arvoisa puhemies! Lopetan huomioon koulukiusaamisesta. Valtuutetun kertomuksessa tuodaan esiin, että useimmat kiusaamista kokeneet tai sitä todistaneet lapset kokevat, ettei kiusaamiseen ole puututtu riittävän tehokkaasti. Tässä on ehdottomasti toimittava niin kouluissa kuin kotona. Kiusaamiseen tulee aina puuttua, kun siitä ilmoitetaan. Tämä onkin yksi suuri epäkohta, että kaikki eivät uskalla kertoa edes vanhemmilleen saatikka koulun aikuisille kokemastaan kiusaamisesta. Kiusaamisesta tuleekin rohkaista nuoria kertomaan mahdollisimman reaaliaikaisesti, jolloin siihen voidaan puuttua akuutisti. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+10.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2026-02-18T16:48:07,2026-02-18T16:52:41,Käsitelty,1.1 2026_9_107,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026>>>Kertomus K 1/2026 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_108,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026>>>Kertomus K 1/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Lapsiasiavaltuutetun kertomus kuvaa hyvin sitä, millaisessa todellisuudessa suomalaiset lapset elävät tällä hetkellä. Se myös muistuttaa meitä päättäjiä siitä, minkälaisia valintoja ja päätöksiä meidän täytyy tehdä lastemme ja lastenlastemme tulevaisuuden eteen. Kun katsomme 2020-lukua, on tapahtunut paljon. Korona-aika jätti syvät arvet, joista lapsemme kärsivät edelleen. Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut, ja sen mukana ovat tulleet puheet sodasta, taloudellinen epävarmuus, velkaantuminen sekä mielenterveysongelmien kasvu. Nämä kaikki heijastuvat suoraan lasten päivittäiseen arkeen. Lapsuus ei ole mikään irrallinen osio suomalaisesta yhteiskunnasta, vaan se on osa sitä, minkälaisiksi aikuisiksi lapset kasvavat. Arvoisa puhemies! Lasten ja perheiden hyvinvointi on suomalaisen yhteiskunnan yksi peruskivistä. Juuri siksi meidän on uskallettava tehdä myös vaikeita päätöksiä. Julkisen talouden tasapainottaminen ei ole tunnekylmää politiikkaa vaan vastuullista päätöksentekoa. Täytyy ymmärtää, että hallitsematon velkaantuminen kohdistuisi lopulta kaikkein kipeimmin lapsiin ja lapsiperheisiin. Kun verorahoja on rajallinen määrä, Suomen on asetettava suomalaiset perheet etusijalle ja turvattava palvelut ensisijaisesti heille. Kertomuksessa esitetään, että lapsen etu kirjattaisiin perustuslakiin perusoikeussäännöksiin. Lapsen edun ensisijaisuus on jo nyt vahva oikeudellinen periaate. Sen vahvistaminen on tavoite, jonka uskon saavan tässä salissa vahvaa kannatusta. Samalla meidän on huolehdittava, ettei se jää vain sanahelinäksi. Lapsen etu ei toteudu juhlapuheissa vaan arjessa, jossa lapset elävät jokaisena päivänä. Arvoisa puhemies! Tässä kertomuksessa yksi suuri huolenaihe koskee alaikäisten mielenterveyspalveluita. Opiskeluhuollon kuormitus on kasvanut merkittävästi, ja noin puolet yläluokkalaisista asioi opiskeluhuollossa lukuvuoden aikana. Mielenterveysoireilu eli ahdistus ja keskittymisvaikeudet ovat lisääntyneet. Opiskeluhuolto käyttää todella suuren osan työajastaan mielenterveysasioihin, ja se kertoo nykypäivän tilanteesta paljon. Siksi meidän tulee selkeyttää opiskeluhuollon ja muun sotejärjestelmän keskinäistä työnjakoa sekä säätää kansallisella tasolla yhtenäisemmistä rakenteista alaikäisten mielenterveyspalveluihin. Hoitoon täytyy päästä alueesta riippumatta tarpeeksi nopeasti, ja hoidon täytyy toimia myös käytännön tasolla, ei vain paperilla. Mitä tulee mielenterveysongelmiin, pelkät mielenterveyspalvelut eivät ratkaise tätä käsillä olevaa haastetta. Viime syksynä saimme voimaan kännykkäkiellon kouluihin, mutta se ei riitä. Tarvitsemme myös tiukkaa linjaa vanhemmilta siihen, että suojelemme lapsiamme sosiaalisen median aiheuttamilta haitoilta. Me emme voi sulkea silmiämme siltä, että joka päivä osa lapsista altistuu haitalliselle sisällölle, ja se on omiaan lisäämään nuorten henkisiä ongelmia. Arvoisa puhemies! Erityisen pysäyttävä ja surullinen kohta kertomuksessa oli kuvaus niin sanotuista epätoivokuolemista. Vuonna 2023 nuorten kuolemansyyt muuttuivat dramaattisesti. Itsemurhat ja huumekuolemat nousivat ennätyslukemiin. Epätoivokuolemien osuus nuorten kuolemista nousi jopa lähes 60 prosenttiin. Taustalla vaikuttavat monet tekijät, kuten mielenterveysongelmat, päihteet, syrjäytyminen ja turvattomuus. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama Ulos epätoivosta ‑hanke tuottaa tärkeää tietoa näistä poluista, mutta tutkimus yksin ei riitä. Tarvitaan tekoja, läsnäoloa ja turvallista arkea lapsille ja nuorille. Toisen asteen koulutuksen vahvistaminen, koulukiusaamisen ehkäisy, Ankkuri-toiminta, poliisin tehovalvonta, valtakunnallinen itsemurhien ehkäisyohjelma ja johdonmukainen huumepolitiikka ovat konkreettisia keinoja, joilla voi vaikuttaa näihin asioihin. Perussuomalaiset kannattavat tiukkaa huumepolitiikkaa. Päihderiippuvaiselle nuorelle ei riitä se, että hänelle tarjotaan pelkästään mahdollisuutta vaihtaa puhtaita neuloja itselleen. Hän tarvitsee hoitoa, kuntoutusta ja todellisen mahdollisuuden irrottautua riippuvuudesta. Päihteiden saatavuuden lisääminen ei ole yhdenkään lapsen edun mukaista, enkä siksi voi kannattaa esimerkiksi kannabiksen laillistamiseen tähtäävää kansalaisaloitetta, joka tänään onneksi myös hylättiin. Lastensuojelussa painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisyyn ja avohuoltoon on oikeansuuntainen tavoite. Sijaishuolto on raskas ja kallis toimenpide erityisesti laitoshoitona toteutettuna. Perheiden oikea-aikainen tuki, matalan kynnyksen palvelut ja toimivat peruspalvelut ovat inhimillisesti ja myös taloudellisesti kestävämpi ratkaisu. Vakavasti oireileville lapsille suunnatut hybridiyksiköt voivat olla osa ratkaisua, mutta niidenkin toimivuus riippuu osaavasta henkilöstöstä ja selkeästä työnjaosta. Tavoitteena on kuitenkin se, että jokainen lapsi saisi elää turvallista arkea omassa kodissaan omien vanhempiensa kanssa. Arvoisa puhemies! Haluan kiittää lapsiasiavaltuutettua tästä raportista ja sen tuomista huomioista. Lapsen etu tulee huomioida aina kaikessa päätöksenteossa. Kun pidämme huolta suomalaisista lapsista, pidämme samalla huolta Suomen tulevaisuudesta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+10.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2026-02-18T16:52:44,2026-02-18T16:58:09,Käsitelty,1.1 2026_9_109,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026>>>Kertomus K 1/2026 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Merinen poissa. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_110,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026>>>Kertomus K 1/2026 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on todella käsittelyssä erittäin tärkeä raportti, jonka on lapsiasiavaltuutettu laatinut, ja se ansaitsisi merkittävästi laajemman huomion kuin minkä se on nyt saanut ja saamassa. Toivottavasti tätä käsitellään eduskunnassa ja yhteiskunnassa laajemminkin vielä tämän täysistuntokeskustelun jälkeen. Tämähän ei ole joka vuosi annettava raportti, vaan edellinen on vuodelta 2022, ja nyt siis neljän vuoden jälkeen on uusi kattava, laaja, tärkeä raportti käytettävissä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta, jonka jäsenenä olen ollut taas uudelleen viime syksystä lähtien, on usein kuullut lapsiasiavaltuutettua, koska me olemme käsitelleet siellä lastensuojeluun liittyviä kysymyksiä, sosiaaliturvaa, terveyspalveluita, ja kaikissa niissä kysymys lapsista ja lasten oikeudesta ja asemasta on ollut keskeinen. Kuten täällä jo keskustelussa on todettu, lapsiasiavaltuutettu teki eduskunnalle neljä varsinaista aloitetta. Yksi liittyi perusoikeuksiin, niin että ne kirjattaisiin erikseen mainittuina lasten perusoikeuksina perustuslakiimme. Toinen liittyi mielenterveyspalveluiden järkeistämiseen ja vaikuttavuuden lisäämiseen ja parantamiseen. Kolmas liittyi lapsipolitiikan arviointineuvoston luomiseen, joka arvioisi lainsäädäntöä ja yhteiskunnallisia asioita nimenomaan lasten näkökulmasta asiantuntijavoimin, ja neljäs liittyi sitten lastensuojelulain uudistamiseen kokonaisuudessaan. En käy tietenkään näitä kaikkia tässä läpi, mutta tuosta lastensuojelulain kokonaisuudistuksesta haluan todeta, niin kuin siinä raportissakin mainitaan, että toukokuussa 2022 ollessani ministeri... Sitä siinä ei todettu, mutta satuin olemaan se ministeri, jonka päätöksellä ja arvion pohjalta päädyttiin siihen, mitä tuossa esitettiin, eli että me tarvitsemme osittaisuudistusten sijasta lastensuojelulain kokonaisuudistuksen. Tämän siinä myös lapsiasiavaltuutettu mainitsee ja mainitsi muuten viimeksi tänään. Meillähän ei ole tapana valiokuntien asiantuntijakuulemisia referoida, enkä tietenkään sitä nyt muilta osin teekään kuin että tänään käydyssä kuulemisessa nousi esille tämä sama kysymys, että tarvitaan kokonaisuudistusta, joka painottuisi nimenomaan, aivan niin kuin tuossa raportissa kerrotaan, voimakkaammin ennaltaehkäisyyn. Siinä mainitaan tämä Imatran malli, puhutaan jopa Imatran ihmeestä, ja sitten siteerataan professori Hiilamoa, joka totesi, että jos niissä panostuksissa, joita koko yhteisössä Imatralla tehtiin menneinä vuosina, koko Suomessa olisi menetelty samalla tavalla, meillä olisi satoja miljoonia euroja enemmän käytettävissä rahaa vaikeimpien tapauksien hoitamiseen, koska meillä sitten säästyisi rahaa kaiken kaikkiaan, koska ennaltaehkäisy olisi vähentänyt näitä ongelmia. Tässä tuli edustaja Sillanpään puheenvuorossa esille ihan oivallisella tavalla tämä ahdistuneisuuden lisääntyminen ja sen mahdollinen ja vahvasti oletettu yhteys, josta olen samaa mieltä, sosiaalisen median käyttöön ja älypuhelinongelmaan, jota olemme täällä eduskunnassa käsitelleet. Olin läsnä viime viikolla tuolla Meilahdessa, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, jossa järjestettiin koko maan laajuinen mielenterveysalan ja päihdealan toimijoiden tilaisuus. Kun minulla oli mahdollisuus esittää siellä tervehdys ja kuulla sitten muitakin puheenvuoroja, niin nimenomaan tämä ahdistuneisuus ja sen lisääntyminen yhteiskunnassa korostuivat voimakkaasti — ei niinkään se, että meillä olisivat vakavimmat mielenterveyshäiriöt, siis vakavat psykiatriset sairaudet, lisääntyneet, mutta ahdistuneisuus on moninkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja se toki pitkään jatkuessaan johtaa sitten tietysti myös vakavampiin seurauksiin. Viimeisenä ja tietyllä tavalla tärkeimpänä, jos nyt näin asioita voi arvottaa, nostan esille tämän lapsiperheköyhyyden ja syrjäytymisen, joka on kiistaton asia. Tietysti tässä oppositiopuolueeseen kuuluvana olisi helppo kohdistaa kritiikki hallitukseen, ja en aio sitä välttääkään. Mutta muotoilen ehkä sanontani näin, että vaikka olemme täällä opposition toimesta äänestäneet hyvin monissa asioissa, joissa hallitus on tehnyt leikkaus- ja säästöehdotuksia, niitä vastaan, niin luulen, että kaikkein ikävimmät niistä ovat kuitenkin olleet juuri niitä, jotka ovat kohdistuneet lapsiperheisiin, lasten asemaan. Täällä mainittiinkin edustaja Lylyn puheenvuorossa esimerkiksi lapsikorotusten poistaminen työttömyysturvasta. Monien muiden asioiden ohella tämä on lisännyt nimenomaan lapsiperheköyhyyttä. 1. päivä joulukuuta vuonna 23 emeritusprofessori Hasse Karlsson julkaisi Helsingin Sanomissa mielipidekirjoituksen. En siteeraa sitä, vaikka se minulla tuossa kuinka ollakaan älypuhelimessa olisi edessäni. Olen aikaisemminkin täällä tämän lyhyen mielipidekirjoituksen tainnut lukea kokonaan ääneen. Hän puhuu siinä toksisesta stressistä, jolla tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi äidin kokema köyhyyden ja vaikean elämäntilanteen aiheuttama stressi alkaa vaikuttaa jo sikiötasolla kehittyvään lapseen ja sen seurausvaikutukset ovat elinikäiset ja tulevat yhteiskunnassa usein hyvin kalliiksi. Eli kyllä meidän tulee tehdä kaikki, mitä voidaan tehdä yhteiskunnassa — ja todella paljon voitaisiin tehdä, jos poliittista halua olisi — lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi ja kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien lasten tilanteen helpottamiseksi. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+10.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2026-02-18T16:58:16,2026-02-18T17:05:17,Hyväksytty,1.1 2026_9_111,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026>>>Kertomus K 1/2026 vp,Kiitoksia. — Edustaja Furuholm., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2026_9_112,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026>>>Kertomus K 1/2026 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Osaavat edustajat tässä edellä ovat nostaneet niin monta tärkeää epäkohtaa esiin, että itse puhun tämän kertomuksen pohjalta vähän pienemmästä epäkohdasta mutta sitten taas sellaisesta, joka omasta perspektiivistä näyttää todella isolta, eli kysymys on lasten mahdollisuudesta harrastamiseen. Suomessa harrastukset ovat monelle lapselle keskeinen osa hyvää arkea. Ne tuovat ystäviä, yhteisöllisyyttä, turvallisuudentunnetta ja lopulta sitten hyvinvointia. Asiantuntijat korostavat, että lapsille tärkeä hyvä arki rakentuu läheisistä ihmisistä, kodista ja itselle merkityksellisestä tekemisestä, kuten harrastuksista. Kaikki tämä käy ilmi kertomuksesta. Samaan aikaan tiedämme, että harrastaminen on eriarvoistumassa. Perheen taloudellinen tilanne vaikuttaa yhä enemmän siihen, pääseekö lapsi mukaan vai ei. Hyväosaisilla perheillä on enemmän mahdollisuuksia järjestää lapsille harrastuksia ja muuta mielekästä tekemistä, kun taas pienituloisissa perheissä mahdollisuudet ovat rajallisemmat. Tämä on ikävä epäkohta, joka on valitettavasti vahvistunut myös hallituksen politiikan takia. Keskustelua harrastamisesta ja sen teemasta on käyty vuosia, mutta kehitys on ikävä kyllä ollut vääränlainen. Viime vuosina olemme ymmärtäneet tilanteen vakavuuden. Olemme luoneet harrastamisen Suomen mallia. Kunnissa olemme tiivistäneet yhteistyötä. On luotu tukirahastoja auttamaan niitä perheitä, jotka eivät harrastusmaksuista selviä, mutta silti tässä on riskinä tai ihan olemassa kahden kerroksen väkeä ja tämän kehityksen jatkuminen, jossa toiset harrastavat, toiset eivät. Arvoisa rouva puhemies! Tämä ei ole vain yksittäisten perheiden ongelma, tämä on yhteiskunnallinen kysymys. Kun lapsi jää harrastusten ulkopuolelle, niin ongelman syvyys on mitattavissa sillä, mistä hän jää paitsi. Harrastukset ovat monelle lapselle se paikka, jossa kohdataan ehkä jopa se ainoa turvallinen aikuinen. Siellä kohdataan kavereita sekä koetellaan ja ylitetään omia rajoja sekä kykyjä. Juuri nämä tekijät suojaavat myöhemmiltä ongelmilta. Siksi on syytä kysyä, onko meillä varaa siihen, että lasten harrastusmahdollisuudet kaventuvat. Itse aloitin harrastamisen aikoinaan 90-luvulla muutamalla markalla Toejoen Veikoissa jalkapallon parissa. Tuo mahdollisuus opetti lopulta ihan yhtä paljon elämästä ja itsestäni kuin muut tärkeät instituutiot ympärilläni. Sen verran haikailenkin tuonne 90-luvulle ja Poriin, että haluaisin jokaisen lapsen saavan urheilusta tai taiteenlajista saman mahdollisuuden riippumatta vanhempien tulotasosta. Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni meidän pitäisi etsiä aktiivisemmin keinoja välttääksemme sen, ettei harrastaminen riippuisi vanhempien lompakon paksuudesta. Siksi tarvitaan laaja yhteiskuntasopimus toimijoiden ja poliitikkojen kesken, jolla pyritään muun muassa alentamaan harrastamisen kustannuksia, tuomaan harrastusmahdollisuuksia lähelle lasten arkea, esimerkiksi kouluihin ja asuinalueille, tunnistamaan maantieteelliset erot ja tukemaan erityisesti pienituloisten perheiden lasten osallistumista. Kyse ei ole ainoastaan tuloeroista, vaan kysymys on myös laajemmin muista harrastamisen esteistä. Kyse ei ole lasten kohdalla vain vapaa-ajan käytöstä ja sen sisältämistä mahdollisuuksista. Kyse on lasten yhdenvertaisuudesta, hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. Kyse ei ole huippu-urheilusta tai menestyneistä taiteilijoista vaan lapsen perusoikeudesta hyvään elämään. Arvoisa rouva puhemies! Me voimme toki puhua vanhempien vastuusta ja valinnoista, kun kyse on lasten osallisuudesta ja mahdollisuuksista, mutta samaan aikaan on ymmärrettävä se, miten esimerkiksi lapsiperheköyhyyden lisääminen ja yhteiskunnan turvaverkkojen nakertaminen vaikuttavat noihin valintoihin ja lopulta juuri lapsen etuun. Politiikka on arvovalintoja. Me voimme valinnoillamme vaikuttaa lasten arkeen. Me voimme valinnoillamme puuttua vallitsevaan eriarvoisuuteen. Siksi on hyvä jokaisen täälläkin reflektoida omaa toimintaansa vaikka juuri tämän kertomuksen pohjalta. Mutta harrastamisen asiaa ei korjata tai muuteta vain politiikalla, vaan tarvitaan mukaan meidän laajat harrastustoimintaa tarjoavat toimijat: urheiluseurat, kulttuuritoimijat, järjestöt, vapaaehtoiset ja niin edelleen. Tätä haastetta eivät hoida markkinat vaan yhteistyö. Lopetan puheenvuoron toteamukseen siitä, että hyvinvointivaltiossa jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus harrastaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+10.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2026-02-18T17:05:22,2026-02-18T17:10:43,Käsitelty,1.1 2026_9_113,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026>>>Kertomus K 1/2026 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_114,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026>>>Kertomus K 1/2026 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Lapsiasiavaltuutetun kertomuksen tarkoitus on antaa eduskunnalle katsaus lasten asemasta ja heidän oikeuksiensa toteutumisesta Suomessa vuosina 2022—2025. Tavoitteena on auttaa eduskuntaa huomioimaan lapsen oikeudet päätöksenteossaan, jotta se voisi edistää hyvää ja lapsioikeusperustaista lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikkaa. Lapsiasiavaltuutettu tekee tässä kertomuksessa neljä ehdotusta: Ensimmäinen ehdotus on, että lapsen edun ensisijaisuus sisällytetään perustuslain perusoikeussäännöksiin. Toiseksi ehdotetaan lainsäädäntöä, joka varmistaa yhtenevät rakenteelliset ratkaisut ja työnjaon lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin koko maassa. Kolmanneksi ehdotetaan, että Suomeen perustetaan lapsipolitiikan arviointineuvosto ja määritellään samalla lapsipolitiikan seurannan mittarit ja tietokanta, josta ne löytyvät. Neljäntenä on vaatimus, että lastensuojelulain uudistus toteutetaan aidosti kokonaisuudistuksena. Arvoisa rouva puhemies! Tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa on todella tärkeää, että nämä lapsiasiavaltuutetun ehdotukset huomioidaan päätöksenteossa ja niihin suhtaudutaan vakavasti. Viimeaikaiset sosiaaliturvan leikkaukset ovat syventäneet lapsiperheiden taloudellista ahdinkoa entisestään, ja tuoreimpien ennusteiden mukaan suhteellisessa köyhyydessä elävien lasten määrä tulee lisääntymään 31 000 lapsella, jolloin näiden lasten määrä kasvaa yli 150 000:een. Tämä fakta on todella surullinen. Aineellisessa puutteessa eläminen tarkoittaa, etteivät ihmisen rahat riitä pakollisiin menoihin, kuten asunnon lämmittämiseen tai ehjiin huonekaluihin. On vaikeuksia maksaa asumista ja lainoja, eikä rahaa lasten harrastuksiin, syntymäpäiviin tai kaverikyläilyihin ole. Vuonna 2021 aineellista puutetta koki 3,7 prosenttia lapsista. Toukokuussa 2025 aineellista puutetta koki kymmenen prosenttia lapsista. Lapsuudessa koetulla köyhyydellä on lukuisten tutkimusten mukaan kielteisiä vaikutuksia, jotka vaikuttavat pitkälle yksilön elämään asumisen, ravinnon ja virikkeiden puutteiden sekä sosiaalisten tekijöiden, kuten kiusaamisen ja yksinäisyyden, kautta. Köyhyyden ehkäisyssä sosiaali- ja työvoimapoliittisilla mutta myös laajemmilla yhteiskunnallisilla toimilla on merkitystä. Useat tutkimukset osoittavat, että lapsiköyhyys on yhteydessä ylisukupolviseen syrjäytymiseen, matalaan koulutukseen, mielenterveyden ongelmiin, työttömyyteen ja rikollisuuteen. Vaikka valtion menojen sopeuttamistarpeesta vallitsi 2020-luvun alkupuolella varsin laaja yhteiskunnallinen konsensus, monet tahot kritisoivat hallituksen leikkauspolitiikkaa nimenomaan siksi, että se kohdistuu lapsiin ja nuoriin. Esimerkiksi ekonomisti Sixten Korkman totesi vuonna 2024: ”Lapsilta leikkaaminen on sekä ilkeää että tyhmää. Me suuret ikäluokat löydämme syylliset julkisen talouden ongelmiin ihan vain katsomalla peiliin.” Laskelmienkin mukaan hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan lisäävät merkittävästi köyhien lasten määrää. Arvoisa rouva puhemies! Saan kansalaisilta paljon viestejä, joissa tulee esiin tässä lapsiasiavaltuutetun kertomuksessakin mainittuja faktoja lapsiperheköyhyyteen liittyen. Lapsiperheen isä kirjoitti viikonloppuna minulle seuraavaa: ”Ei ole kiva olla osa-aikainen työntekijä, työtunnit 25 tuntia. Työttömyyskassa maksaa 244 euroa. Osa-aikaista työntekijää rangaistaan. Osa-aikaisena työntekijänä pitää hakea kolmea työpaikkaa kuukaudessa, vaikka töitä ei ole. Nyt ei naurata vaan itkettää. Välillä joutuu miettimään, mistä saa lapselle ruokaa. Tähän on Suomessa tultu. Kuukaudessa tulot vajaa 500 euroa. Tästä kun maksaa kaikki laskut, syödään makaronia pojan kanssa joka päivä. Ei tätä kestä pitkään.” Lapsiasiavaltuutetun kertomus on arvokas asiakirja lasten ja nuorten parhaaksi. Lapsiperheiltä tulevat arjen viestit ovat myös erittäin tärkeitä viestejä siitä, missä tilanteessa olemme Suomessa lapsiperheiden, lastemme ja nuortemme hyvinvoinnin osalta. Molemmat näistä kertovat karua kieltä siitä, että pieleen on mennyt ja asian on muututtava lastemme, nuortemme ja heidän paremman tulevaisuutensa vuoksi. — Kiitos. ", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+10.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2026-02-18T17:10:51,2026-02-18T17:15:14,Käsitelty,1.1 2026_9_115,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2026 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 2/2026 vp. — Esittelypuheenvuoron pitää edustaja, valiokunnan puheenjohtaja Pitko.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2026_9_116,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2026 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ympäristövaliokunta on käsitellyt kansalaisaloitteen ”Suomen vesistöt eivät ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja” ja tehnyt siitä yksimielisen mietinnön. Valiokunta on kuullut asiassa kansalaisaloitteen tekijöitä ja tutkijoita sekä sidosryhmiä niin teollisuudesta kuin myös luonnonsuojelujärjestöjä. Tässä kansalaisaloitteessa esitetään, että tulisi ryhtyä lainvalmisteluun lainsäädännön korjaamiseksi, sillä se ei olisi ajan tasalla koskien vihreän siirtymän hankkeiden jätevesipäästöjä. Valiokunta yhtyy kansalaisaloitteessa osoitettuun huoleen siitä, että Suomeen on syntymässä runsaasti uudenlaisia vihreän tai puhtaan siirtymän hankkeita, jotka ovat välttämättömiä, jotta saamme aikaiseksi teollisuuden murroksen kohti sähköistyvää yhteiskuntaa. Samalla valiokunta pitää aiheellisena ja ajankohtaisena kansalaisaloitteen huolta vesien hyvän tilan säilymisestä korostaen, että siirtymä on toteutettava ympäristön kannalta kestävällä tavalla niin, että hankkeet eivät uhkaa vesien hyvää tilaa. Suomessa vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden sääntely perustuu pitkälti EU:n direktiiveihin, erityisesti niin sanottuun vesipuitedirektiiviin, laatunormidirektiiviin ja prioriteettiainedirektiiviin. Viimeisimpien, vielä vahvistamattomien vesidirektiivien muutosten mukaan ympäristönlaatudirektiivin prioriteettiaineista poistettiin yhteensä kuusi ainetta ja listaan lisättiin yhteensä 25 uutta ainetta, yhdistettä tai yhdisteryhmää. Uusinkaan ympäristönlaatudirektiivin haitta-aineluettelo ei kuitenkaan sisällä sulfaattia eikä ksantaatteja. Vesidirektiivien muutos julkaistaneen virallisesti tämän vuoden maaliskuussa. Suomessa olennaista on ympäristönsuojelulakiin perustuva tapauskohtainen lupaharkinta siitä, milloin toiminnan lupaedellytykset täyttyvät ja mitä määräyksiä lupaan sisällytetään. Tässä harkinnassa sovelletaan vesien tilan tavoitteita ja heikentämättömyysvaatimusta koskevia vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain säännöksiä. Sulfaatin poistoon on käytännössä saatavilla riittävän tehokkaita menetelmiä, joita voidaan lupamääräyksissä velvoittaa käytettäväksi nykyisten säännösten puitteissa, vaikka sulfaateista ei ole asetustasoista sääntelyä. Ksantaattien pääsyä luonnonvesiin voidaan taas vastaavasti estää ympäristöluvassa annettavilla määräyksillä velvoittaa käyttämään ksantaattien hajoamisen varmistamiseksi esimerkiksi riittäviä vesienhallintamenetelmiä tarvittavan viipymäajan saavuttamiseksi. Uusien tutkimustulosten valmistumisen myötä valiokunnalle on kirkastunut se, että meillä on käytettävissä aikaisempaa perusteellisempaa tutkimustietoa siitä, miten sulfaatti vaikuttaa sisävesi- ja murtovesiympäristöissä, ja voidaan todeta, että tieteellinen tutkimus osoittaa, että sulfaatin vaikutus vesieliöstöön on suurempi kuin aikaisemmin on ennakoitu. Olennaista on aineen haitallisuuden ohella sen pitoisuus vastaanottavassa vesistössä eli kulkeutuminen ja laimeneminen, kun se sekoittuu veteen. Suomen ympäristökeskus on esittänyt uusimmassa, vuonna 23 julkaistussa suunnitelmassaan useiden aineiden lisäämistä kansallisesti haitallisiksi aineiksi, ja mukana on muun muassa sulfaatti. Syke myös toteaa suunnitelmassaan, että tarvitaan nopealla aikataululla tutkimustietoa ksantaattien ympäristövaikutuksista erityisesti pohjoisissa olosuhteissa. Valiokunta kuitenkin pitää olennaisena, että vesiensuojelutavoitteen toteutuminen varmistetaan riippumatta valittavasta sääntelykeinosta, oli se sitten sitova raja-arvo asetuksessa tai nykyisen kaltainen tapauskohtaiseen harkintaan perustuva arviointi, ja että kansallisen tapauskohtaiseen lupaharkintaan perustuvan järjestelmän toimivuutta ja kehitystarpeita on tärkeää arvioida suhteessa yleisten laatunormien asettamiseen. Tällainen arviointi edellyttää huolellista perehtymistä ja valmistelua, eikä valiokunta sen takia sen syvemmälle tähän sääntelymekanismiin syventynyt. Mutta joka tapauksessa valiokunta näkee, että tulevien säädösten valmistelussa, kuten tulevien vesidirektiivien muutosten täytäntöönpanossa, ympäristöministeriön on arvioitava samalla niiden toimivuutta, jotta voidaan varmistaa, että vaikka sulfaatti- ja ksantaattipäästöjä tuottavat hankkeet lisääntyisivät, turvataan asetetut vesientilatavoitteet lainsäädännön mukaisesti. Tämä oli valiokunnan ensimmäinen lausumaehdotus. Toinen valiokunnan lausumaehdotus on: ”Eduskunta edellyttää, että edistetään tutkimus- ja kehitystyötä, joka auttaa selvittämään ksantaattien haitallisuutta.” Haluan kiittää valiokunnan puolesta aloitteen tekijöitä, jotka toivat tämän äärimmäisen tärkeän ilmiön eli lisääntyvät ksantaatti- ja sulfaattipäästöt tänne eduskunnan tietoisuuteen. Kiitos valiokunnalle perusteellisesta perehtymisestä tähän aiheeseen ja hyvästä yhteistyöstä mietinnön laatimisessa.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+11.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2026-02-18T16:21:08,2026-02-18T16:27:25,Käsitelty,1.1 2026_9_117,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2026 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi puhujalistalle. — Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_118,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2026 vp,"Arvoisa puhemies! Ääni on melkein loppunut, mutta ei se haittaa, tämä taitaa olla minun viimeinen puheenvuoroni tänä päivänä. Aluksi haluan kiittää tämän kansalaisaloitteen tekijöitä ja allekirjoittajia tärkeästä työstä ja aiheen esiin nostamisesta. Turvallinen arki voi rakentua vain turvallisessa, terveellisessä ja hyvinvoivassa ympäristössä, ja siksi meidän on muistettava huolehtia puhtaasta suomalaisesta luonnosta, sen metsistä, soista ja vesistöistä. Ympäristövaliokunta on nyt saanut perusteellisesti käsiteltyä kansalaisaloitteen, ja asiantuntijatiedon pohjalle he ovat rakentaneet selkeän mietinnön. Kiitos myös teille tästä tärkeästä työstä päätöksentekomme eteen. Arvoisa puhemies! Vesistöjemme puhtautta peräänkuuluttava kansalaisaloite nostaa esiin huolen, joka on ajankohtainen ja perusteltu. Suomen vesistöt ovat osa meidän yhteistä turvallista elinympäristöämme, ja niiden tila heijastuu sekä luonnon monimuotoisuuteen että ihmisten hyvinvointiin. Aloite muistuttaa meitä erityisesti siitä, että teollisen murroksen ja puhtaan siirtymän keskellä emme voi tinkiä vesiemme suojelusta. Tarve rajoittaa haitallisia päästöjä, arvioida niiden vaikutuksia nykyistä tarkemmin ja päivittää sääntelyä tutkimustiedon mukaan on välttämätöntä. Mietinnössään valiokunta muistuttaa myös, että vesien hyvän tilan turvaamiseksi ympäristöministeriön tulee arvioida tulevien vesidirektiivimuutosten toimivuutta ja varmistaa, että nykyiset ja tulevat päästöjä tuottavat hankkeet eivät ylitä lainsäädännön asettamia tavoitteita. Tärkeää on myös edistää tutkimus- ja kehitystyötä, joka syventää ymmärrystämme aiheesta, jotta puhtaan hyvinvoivan luonnon ja tulevaisuuden yhteiskuntamme yhteiselo on mahdollista. Arvoisa puhemies! Vaikka kansalaisaloitetta ei esitetä eteneväksi lainvalmisteluun, sen henki on tärkeä. Se kutsuu meitä varmistamaan, että puhtaat vedet eivät jää teollistumisen ja geopoliittisen kilpailun jalkoihin vaan kulkevat mukana kaikessa päätöksenteossa. On vastuullista ja viisasta huolehtia siitä, että turvallinen ympäristö on tulevaisuudessakin Suomen vahvuus. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+11.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2026-02-18T16:27:29,2026-02-18T16:31:20,Käsitelty,1.1 2026_9_119,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2026 vp,Kiitoksia. — Edustaja Pitko., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2026_9_120,9/2026,2026-02-18,14.00,17.15,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2026 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä sanoa tosiaan tämän valiokunnan päätösesityksen, joka jäi tuossa sanomatta esittelypuheenvuorossani. Eli ympäristövaliokunnan päätösesitys on, että eduskunta hylkää tämän kansalaisaloitteeseen sisältyvän ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä ja hyväksyy nämä kaksi lausumaa. Sanon vielä tiivistetysti sen, miksi esitämme tämän hylkäämistä: se, että tässä ehdotetaan ryhtymistä lainvalmisteluun asiasta, josta säädetään tällä hetkellä Suomen järjestelmässä asetustasolla, ja koemme myös niin, että tämä raja-arvojen asettaminen on sellaista pitkäjänteistä tutkimusta ja perehtymistä vaativa aihe, johon emme eduskunnassa, valiokunnassa, olisi pystyneet ryhtymään.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2026+11.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2026-02-18T16:31:24,2026-02-18T16:32:20,Käsitelty,1.1